VALIKKO

Lähteekö keskustelu valtioelinten Nato-ajan valtasuhteista vihdoin käyntiin? – näin Stubbin ja Halla-ahon avauksia kommentoidaan vallan huipulta

Tasavallan presidentti Alexander Stubb (oikealla) ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) valtiopäivien avajaisissa.

Suomessa on viime viikkoina keskusteltu melko aktiivisesti ylimpien valtioelinten toimivallasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa.

Puhetta on herättänyt muun muassa tasavallan presidentin ja pääministerin roolit erilaisiin ulkopoliittisiin kokouksiin osallistumisissa. Kumman pitäisi olla paikalla?

Kun esimerkiksi Helsingissä järjestettiin Itämeren alueen maiden Nato-huippukokous, sitä oli Suomesta isännöimässä presidentti. Pääministeri oli vierailulla Arabiemiraateissa. Ulkopolitiikan kulisseissa jotkut olisivat mielellään nähneet myös pääministerin huippukokouksessa.

Suomi totuttautuu Nato-aikaan ja sen myötä syntyvät käytännöt saattavat vaatia myös paperityötä, asioita pitää kirjata perustuslakiin tai alempaan lainsäädäntöön.

Kun perustuslakivaliokunta aikoinaan lausui Suomen liittymisestä Natoon, jo se näki, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin. Valtioneuvoston onkin valiokunnan mukaan syytä arvioida vaikutuksia ja niiden aiheuttamaa tarvetta tarkistaa perustuslain sääntelyä.

Tätä arviointi on odotettu. Nyt vihdoin oikeusministeriössä on menossa esiselvitys perustuslakivaliokunnan edellyttämistä asioista. Sen on määrä valmistua hallituksen puoliväliriiheen mennessä. Vauhtia keskustelulle sysättiin tänään myös eduskunnassa.

KUN tänään vietettiin valtiopäivien avajaisia, valtioelinten työnjakoon viittasivat eduskunnassa pitämissään puheissa niin tasavallan presidentti Alexander Stubb kuin eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).

Stubb käsitteli asiaa laajasti. Yksi iso kysymys on eduskunnan tiedonsaanti tasavallan presidentiltä Nato-asioista. Stubb ja edelliset presidentit ovat pitäneet aktiivisesti yhteyttä eduskuntaan. Tavallansa tämä on paljolti hyväntahtoisuuden varassa. Sitä presidenteillä on siis ollut.

Yhteydenpitoa kiitellään tällä hetkellä niin presidentin kuin eduskunnan puoleltakin, mutta aina voi kysyä, pysyykö tilanne iän kaiken samana.

Stubb sanoi olevansa omalta puoleltaan valmis tukemaan sitä, että ”presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös”.

– Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä, Stubb ehdotti.

Halla-aho puolestaan kyseli, kuuluvatko NATO-asiat ulkopolitiikkaan vai puolustuspolitiikkaan ja millä toimielimellä tai valiokunnalla pitäisi olla johtovastuu ja ovatko nykyiset rakenteet ylipäänsä kunnossa.

DEMOKRAATTI kysyi valtiopäivien avajaisissa useiden henkilöiden näkemyksiä Stubbin ja Halla-ahon esillenostamiin asioihin.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa presidentin ja eduskunnan yhteydenpidon käytänteiden ylöskirjaamisesta, että kyse on kahden tason keskustelusta.

Yhtäältä kyse on perustuslakivaliokunnan kannanoton pohjalta tehtävästä arvioinnista siitä, onko perustuslaissa tai muussa lainsäädännössä muutostarpeita Nato-jäsenyyden jälkeen.

Toinen kysymys on hyvien valtiollisten käytänteiden, kutyymien kirjaaminen ja dokumentoiminen. Tämä voisi luoda yhteistä ymmärrystä instituutioiden toiminnasta.

Pöysti tulkitsee Stubbin avausta jälkimmäisellä tavalla eli nykykäytännöt voisi kirjata esimerkiksi eduskuntaryhmien tai puolueitten sekä tasavallan presidentin yhteisellä asiakirjalla. Syntyisi ikään kuin käytännön opas.

– Tällaisia kevyitä kirjaamistapoja on, Pöysti sanoo ja viittaa esimerkiksi siihen, että suurimman eduskuntaryhmän roolista hallitusta muodostettaessa on tehty puolueiden välinen pelisääntöpaperi.

OLISIKO hyvin kirjattu käytäntö kuitenkaan riittävä oikeusvaltiollisessa mielessä? Pöysti näkee, että hyvin kirjatut käytänteet ovat joka tapauksessa valtiollisessa elämässä tärkeitä. Sovinnaistapojen kirjaaminen on arvokasta sinänsä.

Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta myös juridiselle arvioinnille. Pöysti sanoo pitävänsä tärkeänä, että valtioneuvoston kokonaisvastuu kattavasta valmistelusta ja eduskunnan informoinnista säilyy eli parlamentaarinen vastuu säilyy jakamattomana.

– Valtioneuvoston kokonaisroolia ei saa mitenkään vähentää tai heikentää tasavallan presidenttiä koskevilla kirjauksilla.

Pöysti ei ota kantaa, tarvitaanko juridisia kirjauksia. Asia on ensin arvioitava huolella.

Pöysti näkee tarvetta myös Halla-ahon avauksen pohdinnalle, eli ovatko NATO-asiat ensisijassa ulkopolitiikkaa vai puolustuspolitiikkaa ja millä valiokunnalla on johtoasema.

Käytännössä kyse on lähinnä eduskunnan sisäisestä keskustelusta ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunna työn järjestämisestä. Pöysti ei ota asiaan kantaa.

– Mutta kysymys on sikäli hyvin asetettu, koska silloin kun emme olleet liittoutuneita, varsin pienetkin Puolustusvoimien kansainväliseen osallistumiseen liittyvät kysymykset olivat samalla ulkopoliittisia signaaleita. Niitä käsiteltiin nimenomaan ulkopolitiikan kysymyksinä, Pöysti sanoo ja viittaa esimerkiksi Islannin ilmavalvonnasta syntyneeseen keskusteluun, vaikkei sinänsä pidä silloista päätöstä pienenä asiana.

Nyt olemme kuitenkin liittyneet Natoon, jota kautta Suomella on varsin laaja velvollisuus osallistua puolustusliiton toimintaan. Tässä mielessä asiaan liittyvät päätökset eivät ole enää samalla tavalla erityisiä ulkopoliittisia signaaleja. Pöysti tulee ajattelussaan lopulta siihen, että puolustusvaliokunnan pitäisi kantaa Nato-asioista päävastuu.

– Ainakin siltä osin kuin se on suoraan puolustuspolitiikkaa.

Nato-asiat ovat suurimmaksi osaksi arkista puolustuspolitiikkaa.

Valiokuntien t0imintatavoista säädetään eduskunnan valiokuntaoppaassa ja eduskunnan työjärjestyksessä.

MYÖS puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kuuntelivat tarkalla korvalla Stubbin ja Halla-ahon puheita.

Häkkänenkin muistuttaa, että hallituksen sisällä on käynnissä valtioelinten välinen toimivalta- ja muutostarvetarkastelu. Siksi hän ei tässä vaiheessa ota kantaa esimerkiksi Natosta syntyviin muutostarpeisiin.

Häkkänen toteaa yleisesti, että perinteisesti olisi iso asia, jos ryhdyttäisiin määrittämään presidenttiä suoralla kansanvaalilla valittuna orgaanina lailla velvoittavaan rooliin suhteessa eduskuntaan. Kysymys liittyy parlamentarismiin eli hallitusvaltaa käyttää eduskunnan luottamuksella valtioneuvosto. Valtioneuvoston juridisesti määrätyt tehtävät ovat eduskunnan vallassa ja presidentin rooli on lailla tarkkaan määrätty.

Halla-ahon kysymystä Nato-asioiden valiokuntakotipaikasta Häkkänen kuvaa ”viiltävän teräväksi huomioksi”.

– Kun liityttiin EU:hun, sitä ennen EU-asiat olivat ulkopolitiikkaa, sitten niistä tuli sisäpolitiikkaa ihan juridisesti. Sama on käynyt Nato-asioissa. Nato oli ulkopolitiikkaa ennen Nato-jäsenyyttä. Nyt kun Natoon liityttiin, siellä on kaksi selkeää eri koria. On Naton puolustuspolitiikka puolustusministerikokousputkessa ja Naton ulkopolitiikka ulkoministeriputkessa.

Häkkänen sanoo, että noin 80 prosenttia Nato-asioista on valtioneuvoston toimivaltuudessa suoraan olevia puolustuspoliittisia asioita.

– Sitten presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa harjoittama ulkopolitiikkaa kulkee ulkoministeriputkea.

HÄKKÄNEN toteaa eduskunnan päättävän itsenäisesti, miten se organisoi toimintansa.

– Mutta jos katsotaan, miten valtioneuvoston sisällä hoidetaan Nato-asiat, puolustuksen ja pelotteen tehtävät kuuluvat päätösvallaltaan ja valmisteluvastuultaan valtioneuvostolle ja puolustusministeriölle. Eduskunnassa niitä käsitellään sitten niin kuin eduskunta haluaa. Minä en ota niihin kantaa. Mutta puhemies nosti esiin asian, joka on salissakin puhuttanut monta kertaa puolustusasioiden yhteydessä eli onko puolustuksen rakentaminen sen jälkeen, kun liityttiin Natoon ulkopoliittisia kysymyksiä vai ihan aidosti puolustuksellisia kysymyksiä, Häkkänen pohtii ja lisää, että juridisesti kyseessä ovat puolustukselliset asiat.

Antti Kaikkonen suhtautuu myönteisesti eduskunnan ja presidentin epämuodollisen yhteydenpidon käytänteiden kirjaamiseen.

– Sinänsä hyvin toimivat käytännöt voitaisiin myös paperille laittaa, hän toteaa ja lisää, että asiat ovat toimineet hyvin niin Sauli Niinistön kuin Stubbin kausilla.

– Mutta ei se ehkä niinkään voi olla, että on presidentin hyvästä tahdosta kiinni, informoidaanko eduskuntaa vai ei.

Sitä, mihin käytänteet pitäisi kirjata, Kaikkonen ei ota kantaa. Nopeasti pohdittuna perustuslaki kuulostaisi hänestä raskaalta.

Nato-asioiden käsittely osuu Kaikkosen mielestä niin ulkoasiainvaliokunnan kuin puolustusvaliokunnan kentälle yhtä lailla kuin Nato-päätöksenteko on osin pääministerin, osin ulko- ja puolustusministerien sekä osin presiden kenttää. Kaikkonen toivoo, että muun muassa tähän liittyen oikeusministeri tekisi nopeasti meneillään olevan selvityksensä valmiiksi.

– Meillä voi tulla lähitulevaisuudessa eteen tilanteita, joissa pelisääntöjen pitää olla selvät, Kaikkonen huomauttaa.

JUKKA Kopra pitää Halla-ahon keskustelunavausta hyvänä.

Hänkin toteaa, että jos verrataan aikaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä, kaikki Euroopan maiden asiat olivat ulkopolitiikkaa ja kuuluivat ulkoasiainvaliokunnalle. EU:hun liittymisen jälkeen asiat levittäytyivät eri valiokuntiin ja etenkin suureen valiokuntaan.

Vähän samankaltaisesti Nato-asiat ovat Suomen jäsenyyden myötä arkipäiväistyneet. Moni Nato-asia ei enää tällä hetkellä edellytä ulkopoliittista tarkastelua. Prosessi olisi liian raskaskin.

– Enemmän siellä on selkeitä sotilaallisia asioita, jotka ovat ilmeisen selkeästi puolustusvaliokunnan kysymyksiä. Sitten siellä on esimerkiksi Naton sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä asioita, jotka kuuluvat liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Minun mielestäni meidän pitäisi tarkastella tätä rakennetta.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman uskoo, että mikäli halua on, Stubbin esittämään presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon käytänteiden kirjaamiseen löytyy oikea tapa.

– Presidentin ja eduskunnan kanssakäyminen ja yhteydenpito on toiminut hyvin aikaisemmilla kausilla ja hyvä tiivis kanssakäyminen on jatkunut myös nykyisen presidentin osalta. Jos siihen halutaan löytää tapa, jolla nämä hyvät käytännöt tavalla tai toisella kirjataan ylös, minusta se voidaan kyllä hakea.

Lindtman uskoo, että ylöskirjaamiseen on eri vaihtoehtoja.

Lindtman muistuttaa Halla-ahon avaukseen liittyen, että Suomi on vielä aika tuore Naton jäsenmaa. SDP:n puheenjohtaja näkee, että ensisijainen pohdittava asia on ennen kaikkea se, miten eduskunnan rooli ja päätöksenteon budjettivalta varmistetaan onpa kyse puolustuksen ratkaisuista tai muutoin ratkaisuista, joilla on budjettivaikutuksia.

Lindtman uskoo tämän pohdinnan etenevän oikeusministeriön esiselvityksen jälkeen. Eduskunnan asema Nato-päätöksenteossa pitää ylipäänsä käydä läpi parlamentaarisesti.

Lindtmanin mielestä eduskunnassa päätöksenteko on sujunut Nato-aikana varsin hyvin.

– Isoimmat kysymykset liittyvät nyt nimenomaan tähän, kun Natossa tehdään päätöksiä, että niillä päätöksillä on selkeä parlamentaarinen kate. Se on mielestäni kaikkein keskeisin kysymys, joka tässä tulee pohdittavaksi.

TASAVALLAN presidentti Stubbin osallistuminen Itämeren alueen maiden Nato-huippukokoukseen ja sittemmin myös päivälliselle pohjoismaisten pääministerien kanssa on herättänyt keskustelua. On kysytty pääministerin osallistumisen perään, miksei Petteri Orpo (kok.) ollut paikalla.

Toimiiko ulkopoliittinen johtovastuu mielestäsi terveellä tavalla?

– Kun siitä toistuvasti joudutaan keskustelemaan, kertoohan se tietysti siitä, että rajanveto ei ihan selvää ole. Sen vuoksi painotan sitä selvitystä, jota nyt (oikeusministeriössä) tehdään ja sen pohjalta puolueiden yhteistä keskustelua, mitä Nato-aika, johon muuttunut turvallisuusympäristö luo oman mausteensa, tarkoittaa Suomen valtiollisessa päätöksenteossa, Lindtman vastaa.

Valtiopäivien avajaisissa oli läsnä myös entinen pääministeri ja entinen puhemies, valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.).

Kun Vanhaselta kysyy, onko ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtovastuu selvä, hän toteaa että tasavallan presidentti selvästi pohjusti asiaa puheessaan.

– Minä luulen, että se kertoo siitä, että se varmastikin on valmistelussa hallituksen piirissä tai toivottavasti näin. Jäädään odottamaan, mitä linjauksia sieltä tulee.

Vanhanen näkee, että ratkaistavana on vieläkin suurempi kysymys:

– Jos on odotettavissa, että seuraavassa tai sitä seuraavassa Nato-huippukokouksessa tulee puhe tulevasta rahankäytöstä, pitäisi hakea mekanismi, jolla Suomen oma tahdonmuodostus siihen, paljonko me olemme valmiita satsaamaan, syntyisi ylivaalikautisesti. Tämä on ilman muuta sellainen, jossa hallituksen pitää lähestyä eduskuntaa ja eduskuntapuolueita oppositio huomioon ottaen, koska hallitukset vaihtuvat. Lupaus tai sitoumus vaikuttaa seuraaviin kausiin. Luulen, että tässä on lähikuukausille hurjan paljon tekemistä.

Vanhasen hivenen monimutkaisesti avaama asia tarkoittaa käytännössä lähinnä sitä, että mikäli Nato korottaa puolustusrahojen vaadettaan, voi syntyä ongelma, jos kokouksessa istuu budjettivallaton presidentti.

Vanhanen ei halua suuremmin ottaa kantaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun Stubbin ja Orpon osallistumisesta edellä mainittuihin kokouksiin. Vanhanen muistuttaa, että ne ovat olleet epävirallisia kokouksia.

– Olennaista on kiinnittää huomiota aitoihin päätöksentekokokouksiin, miten niissä eduskunnan, hallituksen ja presidentin toimivaltajako menee.

VALTIOPÄIVIEN avajaisten jälkeisessä puheenvuorossaan tasavallan presidentti Alexander Stubb ei itse halunnut ennakoida presidentin ja eduskunnan yhteistyötä koskevia kirjauksia.

– Olen valmis käymään keskustelua eduskunnan, eduskunnan puhemiehen ja valiokuntien kanssa miten tämä sitten parhaiten tehdään. Erilaisia malleja tietysti on, Stubb lausui toimittajille.

– Korostan edelleen sitä, että tasavallan presidentille Suomen perustuslaki ei ole mielipidekysymys, vaan se on kaiken demokratian ja toiminnan pohja. Tasavallan presidentti Suomessa valitaan joka kuudes vuosi. Hänen päätehtävänsä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja toimia ylipäällikkönä. Sitä Nato-jäsenyys ei ole missään muodossa muuttanut, hän sanoi.

Stubbin mukaan kyse on tiedonkulusta.

AVAINSANAT

Nyt tuli Miapetra Kumpula-Natrin ratkaisu

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ei tavoittele apulaispormestarin tehtävää Helsingissä.

– Kyllä, harkitsin insinöörinä, politiikan toimijana, eurooppalaistakin asuntopolitiikkaa ja ympäristö-, energia- ja elinkeinopolitiikkaa sekä teknologia- ja digipolitiikkaa rakastavana uutena Helsingin valtuutettuna ehdokkuutta paikkaan. Mutta itseäni tutkittuani en halua jättää valtion ja kansainvälisen politiikan työtä kansanedustajana, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Demokraatti kertoi viime viikon perjantaina, että SDP:n kaupunginvaltuutettu Hilkka Ahde on käytettävissä Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestarin tehtävään.

Iltalehti kertoi myöhemmin viikonloppuna, että kisaan on valmis myös kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaari.

Moni kärkiniminä pidetyistä helsinkiläisistä demaripoliitikoista on jo kertonut, ettei tavoittele tehtävää.

AVAINSANAT

Ulkoministeri Valtosen puhe Berliinissä peruuntui turvallisuusuhan vuoksi – kyseessä väärä hälytys ja kiireparkkeeraus

Elina Valtonen ehti ennen tilaisuuden perumista tavata Berliinissä Saksan tulevan ulkoministerin, kristillisdemokraattien Johann Wadephulin.

Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tämänpäiväinen puhe Berliinissä peruuntui turvallisuussyistä, kerrotaan STT:lle Suomen suurlähetystöstä Saksasta.

Valtosen oli määrä pitää tänään aamupäivällä puhe ajankohtaisista Euroopan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä Saksan liittovaltion turvallisuuspolitiikan akatemiassa Schönhausenin linnan lähellä.

Tilaisuus kuitenkin peruttiin turvallisuussyistä hieman ennen sen alkamista, suurlähetystöstä kerrotaan. Myös turvallisuuspolitiikan akatemia kertoo asiasta verkkosivuillaan.

Suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Dan Ekholm kertoo, että vähän ennen tilaisuuden alkua henkilöauto ajettiin ja pysäköitiin tapahtumapaikan edustalle ja nainen poistui autosta juosten. Tämä herätti poliisin epäilyjä, ja akatemian johto päätti perua koko tilaisuuden ennen kuin Valtonen ehti saapua paikalle.

Ekholm kertoo, että noin tunti tilaisuuden perumisen jälkeen saatiin tietää, että kyseessä oli väärä hälytys. Hänen mukaansa mitään konkreettista uhkaa ei ollut.

-  Yksityishenkilö oli etsinyt parkkipaikkaa ja oli kiireessä pysäköinyt paikkaan, jonne ei olisi saanut pysäköidä, Ekholm sanoo STT:lle.

Valtosen puheen peruuntumisesta uutisoi aiemmin Yle.

SUOMEN Berliinin-suurlähettiläs Kai Sauer kertoo STT:lle, että hän ja Valtonen olivat autossa matkalla kohti tilaisuuden tapahtumapaikkaa, kun he saivat tiedon oletetusta turvallisuusuhasta ja heitä kehotettiin keskeyttämään tapahtumapaikan lähestyminen.

-  Siinä sitten odoteltiin tilanteen selkiytymistä ja lisätietoja. Paikallisten isäntien ja turvallisuusviranomaisten arvio oli, että tilaisuutta ei ole mahdollisuutta toteuttaa, Sauer kertoo.

Tilaisuuden peruuntumisen jälkeen Valtonen palasi lentoasemalle.

Sauerin mukaan nyt katsotaan, saadaanko lähiaikoina järjestettyä uusi mahdollisuus Valtosen puheen pitämiseen.

-  Tällainen puhe ei ole ihan pikkujuttu, vaan sitä valmistellaan huolellisesti ja siinä on sanoma, Sauer sanoo.

AIEMMIN tänään Valtonen ehti tavata Berliinissä Saksan tulevan ulkoministerin, kristillisdemokraattien Johann Wadephulin.

-  Keskustelimme Suomen ja Saksan erinomaisesta suhteesta, Itämeren alueen turvallisuudesta ja tavoista saada Eurooppaan kestävä rauha, Valtonen kertoo viestipalvelu X:ssä.

Suurlähettiläs Sauerin mukaan Valtonen ja Wadephul tuntevat toisensa pitkältä ajalta muun muassa Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta ja puolueyhteyksistä.

Sauer kertoo, että Wadephul on kotoisin Pohjois-Saksasta Schleswig-Holsteinin osavaltiosta ja tuntee Itämeren alueen hyvin.

AVAINSANAT

Oikeusministeriö: Sinimustat on pakko hyväksyä taas puolueeksi

Poliisi turvasi Sinimustan liikkeen mielenosoitusta Tampereella vapunpäivänä 1. toukokuuta 2025.

Sinimusta liike ry on saanut kokoon puoluerekisteriin pääsyn edellyttämät 5000 kannattajakorttia. Vuosi sitten huhtikuussa korkein hallinto-oikeus päätti purkaa liikkeen puoluerekisteröinnin. Oikeusministeriön mukaan nyt rekisteröinti palautetaan.

KHO arvioi purkupäätöksessään, että puolueen tavoitteet eivät olleet yhteensopivia perus- ja ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kanssa. Sinimustat toimitti sittemmin oikeusministeriölle uuden rekisteröintihakemuksen ja on nyt saanut uudelleen kasaan vaadittavat 5000 kannattajaa.

Oikeusministeriön vaalipäällikkö Arto Jääskeläinen vahvistaa Demokraatille, että sinimustat on hyväksyttävä puoluerekisteriin.

– Kyllä se on semmoinen tilanne. Puolueen ohjelma ja säännöt käsiteltiin jo vuosi sitten, kun he tekivät purkupäätöksen jälkeen uuden hakemuksen. He olivat tehneet yleisohjelman sellaiseen muotoon, että siinä ei ollut vaihtoehtoja. Kun lakia noudatetaan, sellainen yleisohjelma pitää hyväksyä, Jääskeläinen sanoo.

SINIMUSTAT sai vuoden aikaa kerätä vaadittavan kannattajamäärän. Keräyksen määräaika päättyy toukokuun lopussa.

– He ovat nyt saaneet sen. Kyllä tästä seuraa rekisteröinti.

Edellisen rekisteröinnin jälkeen sinimustat muutti yleisohjelmaansa, mikä sai oikeusministeriön hakemaan rekisteröinnin purkua KHO:sta. Jääskeläisen mukaan sama voisi periaatteessa toistua. Sinimustia ei voida sitouttaa olemaan muuttamatta yleisohjelmaansa uudelleen lainvastaiseksi, mikäli he näin haluaisivat menetellä.

– Yleisohjelman muutoksesta on kuitenkin lain mukaan ilmoitettava oikeusministeriölle. Jos sitä muutetaan sellaiseksi, että me emme olisi sitä hyväksyneet, sitten käymme mahdollisesti tämän samaisen kierroksen läpi mitä viimeksikin. Heillä pitää olla puoluelaissa tarkoitettu yleisohjelma, joka kestää vertailun muihin puolueisiin ja yleisiin demokraattisiin periaatteisiin.

JÄÄSKELÄISEN mukaan sinimustat voivat lopettaa kannattajakorttien keräämisen myös etuajassa, kun vaadittava määrä on saatu täyteen.

– Sen jälkeen, kun keräys lopetetaan, kannattajailmoitukset tarkastetaan. Kun ne ovat kaikki sähköisiä, digi- ja väestötietovirasto (DVV) tekee sähköisen tarkistuksen, niin se on aika muodollinen eikä varmasti kestä kauaa.

– Teemme virallisen päätöksen hyvin pian, kun saamme DVV:ltä ilmoituksen, että kaikki on kunnossa. Sanoisin, että lähiaikoina. Vähän riippuu siitä milloin yhdistys haluaa keräyksensä lopettaa.

AVAINSANAT

Razmyar: En vie sisäministerin toimintaa perustuslakivaliokunnan syyniin

Sisäministeri Mari Rantasen luottamusta on jo mitattu eduskunnassa kaksi kertaa.

Kansanedustaja Nasima Razmyar (sd) kertoo STT:lle, ettei vie sisäministeri Mari Rantasen (ps.) toimintaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan niin sanottuna ministerivastuukysymyksenä.

Hän kertoi aiemmin harkitsevansa asiaa, mutta on päättänyt luopua aikeista luettuaan oikeuskanslerin viimeviikkoisen ratkaisun.

Kyse on ollut siitä, oliko pakolaiskiintiön valmistelu syrjivää Rantasen johtamassa sisäministeriössä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä oli, minkä jälkeen oikeuskansleri arvioi asiaa.

Oikeuskanslerin mukaan valmistelu oli epäonnistunutta, mutta Rantasta tai häntä sijaistanutta Lulu Rannetta (ps.) ei ole aihetta epäillä lainvastaisesta menettelystä.

Razmyar pitää ministerien menettelyä edelleen poliittisesti tuomittavana, mutta rikosoikeudellista näyttöä ei näytä olevan.

-  Kun oikeuskanslerin on ollut vaikea saada näyttöä, uskoisin, että samalla tavalla myöskään perustuslakivaliokunnassa se ei tulisi johtamaan ministerisyytteeseen, Razmyar sanoo.

-  Tämän takia itse en ainakaan vie tätä ministerivastuukysymyksenä perustuslakivaliokunnalle.

OIKEUSKANSLERINKIN mielestä pakolaiskiintiöasian valmistelu oli epäonnistunutta, ja tämä huomio on Razmyarin mukaan olennainen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi aiemmin kannanotossaan, että sisäministeriön poliittinen johto ohjeisti virkakuntaa kohdistamaan kiintiön erityisesti kristittyihin pakolaisiin.

Oikeuskanslerin mukaan ministerin erityisavustaja oli itsenäisesti muuttanut kiintiön kohdentamisen määriä eri pakolaisryhmien välillä. Oikeuskanslerin mukaan perustelut linjauksille olivat riittämättömät, ja niiden puutteet olivat synnyttäneet epäilyn syrjinnästä. Rikoksen tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyttynyt eikä uskontoa käytetty lainvastaisella tavalla perusteena.

Ministereitäkään ei ollut käytettävissä olleen aineiston perusteella aihetta epäillä virkavelvollisuuden laiminlyömisestä tai lainvastaisesta menettelystä.

-  Tämänhän tietää vain ministeri ja hänen kabinettinsa, että mitä todellisuudessa on tapahtunut, Razmyar kommentoi.

RAZMYARIN mielestä on hyvä, että hallitus perui epäonnistuneen valmistelunsa ja valmisteli pakolaiskiintiön uudelleen asiallisesti viime vuonna. Hän toivoo asiallista valmistelua myös ensi vuoden pakolaiskiintiölle.

Razmyar uskoo, että jatkokäsittely eduskunnassa olisi ollut perussuomalaisten itsensä mieleen.

-  Perussuomalaiset varmasti haluaisivat jatkaa tämän aiheen käsittelyä mieluummin kuin hallituksen päätösten, muun muassa erilaisten leikkausten.

Eduskunta on jo kahteen kertaan äänestänyt Rantasen luottamuksesta asiassa. Vihreät ja vasemmistoliitto esittivät Rantaselle epäluottamusta marraskuussa ja uudestaan maaliskuussa. Molemmilla kerroilla Rantanen sai eduskunnan luottamuksen.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja: Pöysti on oikeassa – eduskunnan tiedonsaantia pitää vahvistaa ja nopeuttaa

Johannes Koskinen eduskunnassa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan valtioneuvoston ja presidentin pitäisi nyt kantaa erityistä huolta eduskunnan tiedonsaannista, kun Natolta odotetaan lähiaikoina merkittäviä Suomen turvallisuuteen liittyviä linjaratkaisuja.

– Naton puolustussuunnitteluprosessi on ensimmäistä kertaa menossa tässä laajuudessa ja myös Suomi ja Ruotsi ovat ensimmäistä kertaa mukana. Se on vuosikymmeniin tärkein asia, Koskinen sanoo.

Nato saattaa Koskisen mukaan tehdä isoja linjaratkaisuja jo kesäkuussa.

– Tämän pitäisi olla erityisenä valtioneuvoston ja presidentinkin huolenaiheena, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon, että voidaan ottaa kantaa ja vaikuttaa neuvotteluprosessin aikana siihen, miten Suomen turvallisuus tulee huomioon otetuksi.

KOSKINEN kommentoi Demokraatille oikeuskanslerin tehtävät pian jättävän Tuomas Pöystin haastattelua. Siinä Pöysti katsoi, että ulkopolitiikan johtamista olisi Naton ja EU:n nopeiden muutosten vuoksi uudistettava kiireellisesti.

Pöysti näki muutostarpeita erityisesti tiedonkulussa valtioneuvoston, tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.

– Perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat lausuneet samansuuntaisesti. Eduskunnan täyttä tiedonsaantia pitää vahvistaa ja ministeriöiden ja valtioneuvoston pitää olla aina valmisteluvallan kautta mukana siinäkin tilanteessa, että tasavallan presidentti edustaa Suomea, Koskinen sanoo.

Mitä pitäisi käytännössä muuttaa?

– Olemme koettaneet tiivistää kuulemisia. Mutta myös dokumentteja pitäisi olla turvaluokitellusti ja salatusti avainvaliokuntien saatavilla, että tiedottaminen keskeneräisistä asioista ei olisi yleisluontoista. Ne muuttuvat hetkessä keskeneräisestä valmiiksi neuvotelluiksi, jonka jälkeen ei enää juuri vaikuttamaan pysty. Tämä on juuri tämän kevään erityinen asia.

Onko näitä dokumentteja ollut vaikea saada nähtäville?

– Voisi sanoa, että dokumenttitasolle ei ole juuri menty. Toisaalta valmistelukaan ei ole vielä siinä vaiheessa. Pitää olla kaiken aikaa valppaana, että milloin tullaan vaiheisiin, joissa tarvitaan hyvinkin tarkkaa tietoa siitä mitä Suomelta edellytetään ja mihin Suomi saa apua, jos ajatellaan vaikkapa tätä Naton puolustussuunnittelua.

Koskisen mukaan tiedonkulun ongelmat koskevat akuutisti Natoa mutta myös laajemmin esimerkiksi halukkaiden koalitiota koskevia neuvotteluja, jotka ovat suoremmin presidentin toimivallan alla.

– Täyden valmisteluvastuun pitäisi olla valtioneuvostolla, joten eduskunnalle pitäisi hoitaa tiedottaminen riittävän tarkalla tasolla.

Voiko sanoa, että tiedottaminen ei ole riittävän tarkkaa?

– Siinä on ongelmia ja hitautta. Menettelytavan toivoisi hallituksen puolelta olevan proaktiivinen.

– Esimerkiksi tavassa miten toimittiin (Ottawan) miinasopimuksessa oli selvästi kritiikin aihetta. Haluttiin tuoda ulos hallitusryhmien kanta ennen kuin oli asianmukaisesti informoitu tai neuvoteltu koko eduskunnan kanssa. Oli vain lyhyt infotilaisuus puolueiden ryhmien puheenjohtajille.

– Tämän tyyppiset syvää kansallista yksimielisyyttä edellyttävät asiat pitäisi hoitaa pieteetillä eikä hallituksen pr-tilaisuuksina.

Onko näissä tilanteissa erityisiä riskejä, jotka liittyvät kokoomuksen värisuoraan?

– Jonkun verran sekin sitä riskiä lisää. Eduskunnan puolella voidaan järjestää ajankohtaiskeskusteluja. Olemme omanakin asiana vaatineet ulkoasianvaliokunnalle enemmän kuin mitä hallitus olisi suoraan tarjonnut. Sitä linjaa pitää jatkaa.

Koskinen korostaa, että valtioneuvoston valmisteluvastuu, joka on jo lakiin kirjattu ja jonka pohjalta presidentti toimii ja neuvottelee, pitäisi kirjata lakiin nykyistä selkeämmin. Erityisesti kiireellisissä tilanteissa on korostunut presidentin kanslian rooli.

– Aina, kun näitä pikaisiakin huippukokouksia valmistellaan, pitäisi ulkoministeriön tai puolustusministeriön olla asian luonteesta riippuen täysillä mukana.

– Nato-valmistelu on tuonut valmisteluun uuden ulottuvuuden. Natossa tehdään paljon päätöksiä, jotka on aiemmin tehty puhtaasti kansallisesti ja tasavallan presidentin ylipäällikkö-linjassa. Se pitää avata (laissa) laajemmin ja varsinkin yhteys eduskuntaan päin.

LAKIA on ollut tarkoitus uudistaa saatavien kokemusten pohjalta. Koskisen mukaan tavallisen lain tasoisten muutosten tarpeesta alkaa jo olla kokemusta.

Laissa pitäisi Koskisen mukaan kuvata paremmin mitä uutta Nato-jäsenyys tuo mukanaan.

– Sitä ei ole avattu millä tavalla puolustusliittoon kuuluminen rajaa kansallisia päätösvaltoja. Ne ovat samantyyppisiä mitä tehtiin EU-jäsenyyden yhteydessä. Muutostarpeet liittyvät myös siihen, mitä ylipäällikkyys sisältää ja millaisia työnjakoja on pääesikunnan ja puolustusministeriön välillä ja puolustusvoimien ja valtioneuvoston välillä.

– Pitäisi käydä läpi, että ovatko nämä puhtaasti kotimaiseen armeijaan pohjautuvat tekstit ajantasalla. Sitä työtä valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö ja puolustusministeriö tekevätkin. Mutta mitään valmista listausta ei ole ollut käsittelyssä.

MAHDOLLISTEN perustuslain muutosten aikataulu voisi Koskisen mukaan olla hitaampi.

– Toimivalla yhteistyöllä ja demokraattisella ajattelulla tämä pelaa nykyiselläkin perustuslailla, mutta presidentin ja hallituksen pitää silloin olla aktiivisia eduskuntaa päin. Ja eduskunnan varmistaa, että sillä on perustuslain edellyttämät vaikutusmahdollisuudet Natossa tai muissa kansainvälisissä yhteyksissä tehtäviin päätöksiin.

Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti yllä tiiviitä suhteita eduskunnan valiokuntiin. Nykyinen presidentti Alexander Stubb on jatkanut samalla linjalla. Koskisen mukaan tapaamiset ovat hyvä, täydentävä lisä tietojen vaihdolle.

– Pohjana pitäisi olla jatkuva informaatioväylä valtioneuvoston, eduskunnan ja tasavallan presidentin ja eduskunnan välillä.

AVAINSANAT