VALIKKO

Lähde AFP:lle: Hamas on hyväksynyt uusimman aselepoehdotuksen Gazaan

Savu nousi taivaalle Israelin iskun jälkeen Jabaliassa Gazan kaistan pohjoisosassa 25. toukokuuta.

Palestiinalainen äärijärjestö Hamas on hyväksynyt uusimman aselepoehdotuksen Gazaan, kertoo Hamas-lähde uutistoimisto AFP:lle. Lähteen mukaan ehdotuksen teki Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff.

AFP:n lähellä neuvotteluja olevan palestiinalaislähteen mukaan Witkoffin ehdotuksessa Hamas vapauttaisi kymmenen israelilaista panttivankia vastineeksi 70 päivän aselevosta ja Israelin joukkojen osittaisesta vetäytymisestä Gazasta. Lisäksi Israel vapauttaisi palestiinalaisvankeja.

Ehdotuksessa ensin viisi israelilaista panttivankia vapautettaisiin aselevon ensimmäisellä viikolla ja viisi muuta ennen aselepojakson päättymistä.

Lähteen mukaan neuvottelujen välittäjät jättivät ehdotuksen Hamasille ja Israelille arvioitavaksi viime päivien aikana. Yhdysvallat, Egypti ja Qatar ovat kaikki toimineet välittäjinä Israelin ja Hamasin neuvotteluissa sodan aikana.

Hamas-lähteen mukaan määräaikaisen aselevon aikana neuvoteltaisiin pysyvämmästä aselevosta ”Yhdysvaltain takaamana”.

Israel ja Hamas pääsivät tammikuussa sopuun aselevosta. Aselepo päättyi lopulta maaliskuun alussa osapuolten erimielisyyksiin jatkoneuvotteluista. Israel jatkoi sotatoimiaan Gazassa 18. maaliskuuta ja on jälleen viime päivinä kiihdyttänyt entisestään operaatiotaan.

Viime viikolla Israel kertoi kutsuneensa johtavat panttivankineuvottelijansa Qatarin Dohasta kotiin konsultaatioita varten. Osa Israelin neuvottelutiimistä on kuitenkin edelleen Qatarissa.

AVAINSANAT

Petteri Orpo: Näin Venäjä ei voita sotaa Ukrainassa

Petteri Orpo ja Denys Shmyhal.

Kyynelenkevyt sade kasteli maisemaa ja varikset raakkuivat käheästi harmaalla taivaalla, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) nousi autosta ukrainalaisen murhenäytelmän mutaiselle estradille.

Keskiviikkona Ukrainaan vierailulle tullut Orpo tutustui Kiovassa sijaitsevaan asuinrakennuksen raunioon. Siihen osui 24. huhtikuuta Venäjän ohjusisku, jossa surmansa sai 12 ihmistä ja noin 90 haavoittui.

Ukrainan sisäministeri Ihor Klymenko otti suomalaisvieraan vastaan ja esitteli aluetta. Tämän jälkeen Orpo laski kukkia iskussa kuolleiden muistoksi.

Suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo kertoi iskupaikan näkemisen koskettaneen häntä. Pääministerin mukaan mikään ei viittaa siihen, että Ukraina olisi vaipumassa epätoivoon.

-  Minusta täällä ei ole toivottomuutta. Ukrainalaiset pärjäävät sodassa, mutta he tarvitsevat jatkuvan tuen ja avun. Jos pidämme Ukrainan resursoinnista huolen, he pystyvät jatkamaan sotaansa eikä Venäjä pysty sitä voittamaan, Orpo sanoi.

ORPO tapasi keskiviikkona Kiovassa myös Ukrainan pääministerin Denys Shmyhalin, ja pääministerit allekirjoittivat julkilausuman Ukrainan ja Suomen johtaman väestönsuojelukoalition perustamisesta. Hankkeeseen toivotaan myös muita maita.

Orpo kertoi suomalaistoimittajille pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kiovassa, että Suomella on väestönsuoja-asioissa korkea asiantuntemus ja tietotaito, joilla tukea Ukrainaa. Ukrainan tavoitteena on rakentaa vuosikymmenen aikana yli 10  000 uutta väestönsuojaa.

ALKUILLASTA pidetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Smyhalin kanssa suomalaistoimittajat kysyivät Orpolta Ukrainan tiedustelujohtajan mediakommenteista, joiden mukaan Venäjän Suomen lähelle rakentamat uudet rautatiet ovat valmistautumista hyökkäyssotaan Eurooppaa vastaan.

-  Kun liityimme Natoon, Venäjä kertoi lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan rajoillaan. Ei ole välitöntä vaaraa Suomelle, mutta on ymmärrettävä, että Venäjä on pysyvä uhka. Raja on meidän vastuullamme, sillä se on meidän, EU:n ja Naton raja, Orpo vastasi.

Päivällä Orpo korosti suomalaistoimittajille, että Venäjän painostamiseksi rauhaan tarvitaan sekä Eurooppa että Yhdysvallat.

-  Vain sillä, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhteen suuntaan, saadaan niin kova paine, että sillä on varmasti vaikutusta (Vladimir) Putiniin. Transatlanttinen suhde on äärettömän tärkeä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdotti keskiviikkona julkaistussa lausunnossa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Trumpin ja Putinin kesken.

AAMUPÄIVÄLLÄ Orpo vieraili myös Kiovan lähellä sijaitsevassa suomalaisyhtiö Hesburgerin tehtaassa Boryspilissa.

Vuodesta 2015 lähtien Ukrainassa toimineella Hesburgerilla on Kiovan alueella seitsemän ravintolaa. Boryspilin pihvitehdas avattiin maaliskuussa.Tehdasvierailulle päästettiin paikalle vain valokuvaajat, eli toimittajilla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Kiova on ollut Venäjän kiivaiden iskujen kohteena viime aikoina, ja viime viikonloppuna nähtiin sodan toistaiseksi suurimmat droonihyökkäykset pääkaupunkiin. Isäntien turvallisuusolosuhteet ovat vaikeat, ja Orpon keskiviikkoista vierailua salailtiin etukäteen. Vierailun järjestelyjen yhteydessä sovittu julkaisukielto raukesi vasta illalla vierailuohjelman jo päätyttyä.

Orpon Kiovan-vierailulla olivat mukana Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) sekä useat suomalaisyritykset.

Lassi Lapintie/STT

AVAINSANAT

Tätä Venäjä nyt ehdottaa

Venäjä ehdottaa Ukrainalle rauhanneuvottelujen seuraavaa kierrosta ensi maanantaiksi Turkin Istanbuliin, kertoo Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

Lavrov sanoo Venäjän laatineen muistion ehdoistaan sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Venäjä aikoo esitellä ehtonsa Istanbulissa.

Venäjä ja Ukraina neuvottelivat aiemmin tässä kuussa Istanbulissa. Se oli maiden edustajien ensimmäinen virallinen tapaaminen sitten vuoden 2022.

Viimeksi Istanbulin neuvotteluissa Venäjä ja Ukraina sopivat mittavasta vankien vaihdosta, joka toteutettiin viime viikonloppuna.

AVAINSANAT

Lääkärit ilman rajoja -järjestö: Siirtymiskäskyt ja pakkosiirrot Gazassa ovat etnistä puhdistusta

Järjestön mukaan siirtymiskäskyjen ennakoimattomuus ja jatkuva hälytystilassa eläminen vaikuttavat tuhoisasti myös gazalaisten mielenterveyteen.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö vaatii Israelia lopettamaan jatkuvat siirtymiskäskyt ja ihmisten pakkosiirron Gazassa. Järjestön mukaan Israel käyttää siirtymiskäskyjä välineenä sodankäynnissä ja palestiinalaisten etnisessä puhdistuksessa.

Järjestö sanoo, että siirtymiskäskyjen ennakoimattomuus ja jatkuva hälytystilassa eläminen vaikuttavat tuhoisasti gazalaisten mielenterveyteen. Israelin jatkuvat pommitukset, lähes täydellinen humanitaarisen avun saarto ja siirtymiskäskyt pakottavat sadat tuhannet palestiinalaiset yhä pienemmille alueille Gazassa.

-  Israelin joukot tuhoavat gazalaisten elinehtoja käyttäen myös psykologisen sodankäynnin keinoja. Pakkosiirrot ovat väline palestiinalaisten etnisessä puhdistuksessa. Heillä ei ole paikkaa, mihin paeta, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön hätäavun koordinaattori Claire Manera tiedotteessa.

JÄRJESTÖN mukaan Israel on antanut 31 siirtymiskäskyä pelkästään sen jälkeen, kun aselepo Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä päättyi maaliskuussa. Tällä hetkellä 80 prosenttia Gazasta on aluetta, jolla palestiinalaiset eivät saa oleskella. Monesti ihmiset ovat paenneet joutuakseen taas pommitusten kohteeksi alueella, jonka piti periaatteessa olla turvallinen.

Siirtymiskäskyt ovat vaikuttaneet myös moniin Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöihin.

-  Kollegamme ovat epätoivoisia. Telttoja ei ole jäljellä, eikä tilaa, mihin ihmiset voisivat asettua. En tiedä, mitä vastata, kun kollegat kysyvät minulta, minne he voivat mennä lastensa kanssa keskellä yötä. Meiltä alkavat loppua mahdollisuudet hengissä pysymiseen, sanoo järjestön logistiikkapäällikkö Omar Alsaqqa.

SIIRTYMISKÄSKYT ovat ennalta arvaamattomia ja tulevat erittäin lyhyillä varoitusajoilla, usein keskellä yötä. Ihmisillä jää vain aikaa kerätä tavaransa ja hakeutua suojaan.

Järjestön mukaan Israel on usein iskenyt myös antamatta siirtymiskäskyjä.

-  Olemme jatkuvassa hälytystilassa. Voimme milloin tahansa saada käskyn paeta. Emme voi nukkua öisin, sillä pelkäämme olevamme seuraavat, sanoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön psykoterapeutti Sabreen Al-Massani.

AVAINSANAT

Zelenskyi ehdottaa kolmenvälistä tapaamista Trumpin ja Putinin kanssa – toivoo Yhdysvalloilta lisäpakotteita

Presidentti Zelenskyi odottaa Yhdysvalloilta uusia pakotteita Venäjän pankki- ja energiasektoreille, koska Venäjä ei ole suostunut aselepoon.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ehdottaa kolmenvälistä huipputapaamista hänen, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kesken.

Zelenskyi tarjoutui aiemmin tässä kuussa tapaamaan Putinin Turkissa, mutta tämä ei suostunut tapaamiseen. Kremlin mukaan tapaaminen presidenttien kesken toteutuu vasta sitten, kun maat ovat päässeet jonkinlaiseen sopimukseen.

-  Jos Putin ei koe kahdenvälistä tapaamista mukavaksi, tai jos kaikki haluavat kolmenvälistä tapaamista, se ei haittaa minua. Olen valmis mihin tahansa formaattiin, Zelenskyi sanoi tiistaina medialle kommenteissaan, jotka julkaistiin keskiviikkona.

Hän sanoi odottavansa, että Yhdysvallat asettaisi uusia pakotteita Venäjän pankki- ja energiasektoreita kohtaan, koska Venäjä ei ole suostunut aselepoon.

-  Trump vahvisti, että jos Venäjä ei lopeta, he asettavat pakotteita. Puhuimme hänen kanssaan kahdesta päälinjasta, energiasta ja pankkijärjestelmästä. Pystyykö Yhdysvallat asettamaan pakotteita näille kahdelle sektorille? Toivon sitä hyvin paljon.

PUTIN ei ole toistaiseksi suostunut Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden ehdottamaan aselepoon, johon Ukraina on kertonut olevansa valmis. Euroopan johtajat ovat peräänkuuluttaneet ankarampia pakotteita keinona painostaa Venäjää.

Viime viikolla Venäjä kertoi valmistelevansa muistion, jossa se kertoisi ehtonsa mahdollisten tulevien rauhanneuvottelujen pohjaksi. Zelenskyi kertoi, ettei Ukraina ole vielä saanut kyseistä muistiota. Hän lupasi Ukrainan lukevan Venäjän ehdotukset ja vastaavan niihin.

Rintamatilanteesta Zelenskyi kertoi, että Venäjä on kokoamassa yli 50  000 sotilasta Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Sumyn alueen tuntumaan. Venäjä on viime viikkoina tehnyt hyökkäyksiä Sumyn alueelle ja valloittanut muutamia kyliä rajan pinnasta.

AVAINSANAT

Yhdysvallat ajoi WHO:n rahoitusvaikeuksiin – 1,7 miljardia dollaria uupuu yhä

WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus Berliinissä 2. huhtikuuta.

Maailman terveysjärjestö WHO pyrki vakauttamaan talouttaan tiistaina päättyneessä kokouksessaan, mutta rahoitusvajetta jäi vielä.

YK:n alaista terveysjärjestön taloutta on kurittanut Yhdysvaltain päätös vetäytyä järjestöstä. Yhdysvallat on ollut WHO:n suurin yksittäinen rahoittaja.

WHO leikkasi vuosien 2026-2027 budjettiaan 5,3 miljardista dollarista 4,2 miljardiin. Lähtötaso oli jo valmiiksi pienempi kuin esimerkiksi vuosina 2024-2025, jolloin järjestön ohjelmabudjetti oli 6,8 miljardia.

Uusi budjetti hyväksyttiin WHO:n yleiskokouksessa. Maailman terveyskokouksena tunnettu kokoontuminen toimii järjestön päätäntäelimenä.

-  Olemme nyt varmistaneet 60 prosenttia perusbudjetistamme vuosille 2026-2027. Merkittävä tulos nykyisessä taloustilanteessa, sanoi WHO:n itäisen Välimeren aluejohtaja Hanan Balkhy.

Aiempaa pienemmästä budjetista huolimatta järjestöltä puuttuu edelleen 1,7 miljardia dollaria.

VUONNA 1948 perustettu järjestö sai alkuunsa kaiken rahoituksensa jäsenmaksuista, joita jäsenmaat maksoivat vaurautensa ja väkilukunsa mukaisesti. Järjestön budjetti määritetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

WHO on kuitenkin sittemmin tullut entistä riippuvaisemmaksi vapaaehtoisista maksuista, joiden käytöstä päättävät lahjoittajat itse.

Vuosien 2020-2021-rahoitusjaksoon tultaessa jäsenmaksut edustivat enää 16 prosenttia järjestön hyväksytystä ohjelmabudjetista.

WHO on pitkään ollut liian riippuvainen muutaman suuren lahjoittajan vapaaehtoisesti tarjoamasta rahoituksesta.

Vuonna 2022 WHO:n jäsenvaltiot sopivat nostavansa jäsenmaksuja siten, että ne edustavat 50:tä prosenttia WHO:n ydinbudjetista viimeistään vuosiin 2030-2031 mennessä. Kyseinen nosto takaisi järjestölle aiempaa vakaammat, joustavammat ja ennustettavammat tulovirrat.

WHO:n jäsenet korottivat jäsenmaksuja jo 20 prosentilla osana vuosien 2024-2025 budjettia, ja tämän vuoden yleiskokouksessa maat hyväksyivät vielä uuden 20 prosentin korotuksen.

WHO:n pääsihteeri Tedros Adhanom Ghebreyesus kuvailee hyväksynnän jäsenmaksujen korotukselle olevan vahva luottamuksen osoitus WHO:ta kohtaan “tänä kriittisenä aikana”.

PALATTUAAN Valkoiseen taloon tammikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä Yhdysvallat WHO:sta, minkä lisäksi hän jäädytti käytännössä kaiken Yhdysvaltain ulkomaan avun. WHO-eroprosessi kestää vuoden.

Yhdysvaltain päätös erota järjestöstä ja maan kieltäytyminen vuosien 2024 ja 2025 jäsenmaksujen maksamisesta on ajanut WHO:n taloudelliseen ahdinkoon.

YHDYSVALLAT ei osallistunut Maailman terveyskokoukseen. Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy jr. sen sijaan lähetti osallistujille videoviestin, jossa hän kuvaili WHO:ta paisuneeksi ja sanoi järjestön tekevän kuolemaa.

Lisäksi Kennedy syytti WHO:n olevan Kiinan, ”sukupuoli-ideologian” ja lääketeollisuuden kohtuuttoman vaikutuksen alaisena. Hän kehotti muita maita harkitsemaan liittymistä Yhdysvaltain kelkkaan uusien instituutioiden luomiseksi.

Budjettiongelmat ovat pakottaneet WHO:ta järjestelemään toimintaansa uudelleen. Järjestö muun muassa vähentää johtoryhmäänsä 14:stä seitsemään yhdysvaltalaisrahoituksen sulamisen vuoksi. Osastojen määrää vähennetään 76:sta 34:ään.

WHO ei ole vielä ilmoittanut mittavista irtisanomisista toisin kuin jotkut muut YK-toimijat.

AVAINSANAT