VALIKKO

Kysely: Suomalaistyöntekijät pelkäävät tekoälyn vaikutuksia muita eurooppalaisia vähemmän

Tekoälyllä generoitujen kuvien laatu sekä luotettavuus- ja tekijänoikeuskysymykset ovat monille syitä olla käyttämättä niitä. 20 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat tekoälyyn muita eurooppalaisia luottavaisemmin, selviää henkilöstöhallinnon alan yritys SD Worxin teettämästä kyselystä.

Vain joka viides suomalainen vastaaja pelkäsi, että tekoäly tekee oman työn tarpeettomaksi, kun eurooppalaisilla vastaajilla huoli oli lähes joka kolmannella.

Suomalaiset työntekijät kuitenkin käyttävät tekoälyä hieman harvemmin kuin muut eurooppalaiset. 20 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti, eurooppalainen keskiarvo oli 23 prosenttia.

NOIN 40 prosenttia tekoälyä käyttävistä suomalaisista ja lähes puolet eurooppalaisista uskoi, että tekoäly muuttaa merkittävästi tai kokonaan heidän työtään tulevien kolmen vuoden aikana.

Kysely toteutettiin helmikuussa yhteensä 16 Euroopan maassa, ja siihen osallistui yli 5  000 HR-päättäjää ja 16  000 työntekijää. Tulokset painotettiin, jotta ne voitiin yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.

AVAINSANAT

Työministeri Finnairiin vaikuttavasta työriidasta: ”Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) toivoo mahdollisimman nopeaa ratkaisua Finnairin lentoihin vaikuttavaan lentoliikenteen palvelujen työriitaan. Hän kuitenkin sanoo, ettei halua kommentoida neuvotteluosapuolen julkisuudessa esittämiä näkemyksiä.

-  Valtakunnansovittelija hakee tällä hetkellä osapuolten kanssa ratkaisua. Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti. Toimivat lentoliikenneyhteydet ovat täysin kriittisiä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, Marttinen kommentoi STT:lle Suomi areena -tapahtumassa Porissa.

Marttinen nosti esiin, että kevään työmarkkinakierroksella joillakin aloilla ratkaisujen löytyminen on kestänyt pitkäänkin, mutta lopulta kaikille näille toimialoille on saatu sopimus.

Työriitaa soviteltiin viimeksi eilen, mutta valtakunnansovittelijan mukaan näkemyserot ovat edelleen suuria.

Julkinen keskustelu sai lisäkierroksia keskiviikkona, kun Palvelualojen työnantajat Palta arvosteli työntekijöitä edustavaa Ilmailualan Unioni IAU:ta. Paltan mielestä IAU:n tavoitteena ei ole sovinto vaan maksimoida lentoyhtiö Finnairille aiheutuvat taloudelliset vahingot. IAU kommentoi STT:lle tekstiviestitse, että työriitaan tulisi löytää kompromissi, joka ei perustu pelkästään Paltan yksipuolisiin linjauksiin.

FINNAIR on perunut IAU:n aiempien lakkojen vuoksi viime kuukausina arviolta noin tuhat lentoa.

Joidenkin mielestä lakoista johtuvat lentojen perumiset alkavat jo haitata Suomen mainetta. Tätä mieltä on ollut esimerkiksi Marttisen puoluetoveri, kansanedustaja Pia Kauma (kok.), joka otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa. Kauman mielestä lentojen perumiset ovat haitaksi Suomen maineelle luotettavana kumppanina ja matkakohteena.

Marttinen ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa lakkojen ja työriidan vaikutuksiin Finnairin tai Suomen maineelle. Hänestä on vielä aikaista arvioida asiaa.

-  Totta kai on selvää, että lentoliikenteen häiriöillä on paljon vaikutusta suomalaisten matkustamiseen ja yritysten tilanteeseen, Marttinen kommentoi.

AVAINSANAT

SAK:n Eloranta: Finnair on tilanteen panttivanki ja syypää on Palta – ”Ideologiselle siilipuolustukselle ei ole perusteita eikä oikeutusta”

Matkustajia ja työseisauksesta ilmoittava lähtevien lentojen näyttö Helsinki-Vantaan lentoasemalla 4. kesäkuuta 2025.

Ilmailualan unioni IAU ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan ajautuneet kiistaan, joka kilpistyy Paltan ”ideologiseen vientimallin siilipuolustukseen”.

– Tässä Finnair on jäänyt tilanteen panttivangiksi. Kiistassa lentoyhtiön rahat, maine tai asiakkaiden vaivat eivät paina mitään, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Eloranta kirjoittaa blogissaan.

Eloranta huomauttaa, että aiemmin ammattiliittoja julkisuuden kautta neuvottelemisesta arvostellut Palta on nyt syyllistynyt siihen itse.

Elorannan mukaan Palta on julkisuudessa antanut virheellisen kuvan siitä, että Suomessa olisi voimassa voimassa työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima työmarkkinamalli, jonka mukaan vientialojen työehtoratkaisun kustannusvaikutuksia ei saisi mikään toimiala tai liitto ylittää.

– Näin ei ole. Palta pyrkii nyt itsepäisesti johonkin, mitä ei ole sovittu, vaikka se on Finnairille ja sen asiakkaille vahingollista.

ELORANTA muistuttaa, että korona-aikana kovia kokeneen lentoliikennetoimialan henkilöstö teki henkilöstökustannuksia alentaneita säästösopimuksia, jotta konkursseilta vältyttiin.

– Nyt käsillä olevassa työehtokiistassa on yksinkertaistettuna kyse siitä, onko mahdollista saada kompensoitua säästösopimuksissa menetettyä ansiokehitystä milloinkaan takaisin, edes osittain.

Jos joustoa ei työnantajan mielestä milloinkaan voi olla ylöspäin, niin palkansaajille on turha tulla jatkossa tarjoamaan joustoa alaspäin.

Elorannan mukaan palkansaajille kysymys on merkittävä. Hän huomauttaa, että miksi edes tehdä säästösopimuksia, jos kerran pois jääneet korotukset vaikuttavat pysyvästi alempana palkkatasona ja palkkakehityksenä.

– Jos joustoa ei työnantajan mielestä milloinkaan voi olla ylöspäin, niin palkansaajille on turha tulla jatkossa tarjoamaan joustoa alaspäin. Yleisestä linjasta alaspäin poikkeaminen pudottaisi palkansaajat pysyvään palkkamonttuun ja ansiokehityksen takamatkalle.

Elorannan mukaan palkansaajien ostovoimakuoppa on ollut historiallisen suuri ja lentoliikenteen työntekijöillä tehtyjen säästösopimusten vuoksi vielä syvempi.

– Siksi on perusteltua, että parhaillaan käynnissä olevissa työehtoneuvotteluissa he saavat korjattua syvälle kyykännyttä ostovoimaansa. Se on oikein ja reilua.

ELORANTA muistuttaa, että työmarkkinoille on tehty tänäkin keväänä Teollisuusliiton avauksesta poikkeavia ratkaisuja – suurimpana kuntien ja hyvinvointialueiden ratkaisut. Myös Teollisuusliitto on tehnyt tekemästään avauksesta poikkeavia ratkaisuja yrityskohtaisesti.

– On siis mahdollista, sallittua ja suotavaa tehdä ratkaisuja, jotka huomioivat toimialojen ja yritysten tarpeet. Näin pitäisi Paltan toimia IAU:n kanssa ja päästää panttivangikseen ottamansa Finnair palvelemaan asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Paltan ideologiselle siilipuolustukselle ei ole perusteita eikä oikeutusta.

Ilmailualan unioni IAU on SAK:n jäsenliitto.

AVAINSANAT

Työttömien määrä kasvoi toukokuussa

Työttömien määrä kasvoi toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna 9  000:lla, kertoo Tilastokeskus.

Toukokuussa työttömiä oli Suomessa 308  000. Työttömiä miehiä heistä oli 163  000 ja työttömiä naisia 145  000.

Työttömyysasteen trendiluku oli Tilastokeskuksen mukaan 8,8 prosenttia.

Työllisten määrä laski toukokuussa 19  000:lla viime vuoteen verrattuna. Työllisiä miehiä oli 16  000 enemmän ja työllisiä naisia 35  000 vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa.

Työvoiman ulkopuolella olevia oli puolestaan 24  000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 2  000 vähemmän ja naisia 26  000 enemmän kuin vuotta aiemmin, Tilastokeskus kertoo.

KESKUSKAUPPAKAMARIN pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan toukokuun työmarkkinatilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen, mutta työttömyysluvuissa on myös nähtävissä myönteisiä merkkejä.

Vaikka työttömyys oli edelleen nousussa vuositasolla, olisivat luvut Appelqvistin mukaan voineet olla selvästi pahempia. Työttömyysasteen trendi kääntyi tuoreissa tilastoissa laskuun, kun vielä huhtikuussa ja maaliskuussa lukemat ylittivät yhdeksän prosenttia.

-  Iloiset uutiset synnyttävät myös riskiä ylitulkitsemisesta. Myönteinen suunnanmuutos näyttäisi työmarkkinoilla tapahtuneen, mutta nousun vauhdittumista jouduttaneen odottamaan kesän yli syksyyn, Appelqvist toteaa tiedotteessa.

Myös Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi Suomen työmarkkinoiden tilanteen näyttävän nyt olevan kääntymässä parempaan.

-  Merkittävä uutinen Tilastokeskuksen tiedoissa on työttömyysasteen trendin selkeä kääntyminen laskuun. Pahin saattaa olla työmarkkinoilla jo takana, hän sanoo tiedotteessa.

Busk kuitenkin toteaa, ettei työttömyys todennäköisesti vähene näin nopeasti jatkossa.

-  Talouskasvu ei ole vielä siihen riittävän vahvaa.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN määrä jatkoi toukokuussa edelleen kasvuaan, kertoo ely-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (Keha-keskus). Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli Kehan mukaan toukokuussa lähes 120  000, mikä on noin 26  000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Myös avoimien uusien työpaikkojen määrä Kehan mukaan väheni.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuun aikana noin 20  000 vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Lukumäärällisesti lasku oli Kehan mukaan suurinta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä.

Kaikkiaan toukokuussa oli avoinna noin 59  000 työpaikkaa, mikä on noin 35  000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 9.53.

AVAINSANAT

Paltan johtajalta kova syytös IAU:ta kohtaan

Ilmailualan Unioni IAU:lla ei ole todellista pyrkimystä päästä sovintoon lentoliikenteen palvelujen työriidassa, katsoo työnantajapuolta edustava Palvelualojen työnantajat Palta.

Paltan työmarkkinajohtaja Minna Äärin mielestä IAU:n tavoitteena on maksimoida lentoyhtiö Finnairille aiheutuvat taloudelliset vahingot.

-  IAU jatkaa täysin vastuuttomasti toimiaan suomalaisten kesälomien pilaamiseksi seurauksista välittämättä, Ääri sanoo Paltan tiedotteessa.

Finnair on perunut IAU:n aiempien lakkojen vuoksi viime kuukausina arviolta noin tuhat lentoa.

Lentoliikenteen palvelujen uudesta työehtosopimuksesta on neuvoteltu tuloksetta jo kuukausia. Ilmailualan Union ilmoitti eilen neljästä uudesta lakkopäivästä lentopalveluissa. IAU:n seuraavat lakot uhkaavat ensi viikon keskiviikkona, perjantaina ja maanantaina 7. heinäkuuta.

ALAN työriitaa soviteltiin viimeksi eilen, mutta valtakunnansovittelijan mukaan työriidan ratkaisu ei ole vielä näköpiirissä.

-  Näkemyserot edelleen isot, X-viestipalveluun julkaistussa viestissä todetaan.

Sovittelu IAU:n ja Paltan kanssa jatkuu huomenna torstaina.

Keskeinen kiista koskee koronavuosina tekemättä jääneitä palkankorotuksia, jotka IAU haluaa saada korvattua. Palta katsoo, ettei tällaisesta ole sovittu.

Ilmailualan Unionin jäsenet työskentelevät lentoyhtiöille tuotettavissa maahuolintapalveluissa, lentokoneiden korjauksessa ja -huollossa, ateriapalveluissa ja rahdissa sekä lennonvarmistuksen tekniikassa.

AVAINSANAT

Näin soi vanha hitti Kekkosen Suomesta – tällä kertaa syynä on maanpuolustus

Kuva: Istock

Juhannuksena puolet Suomesta unohtuu laiturin nokkaan katselemaan vesilintujen poikasia. Samalla Helsinkiä riivaava pula parkkipaikoista siirtyy kesämökkipaikkakuntien kauppojen edustoille.

Uutisia luetaan vähemmän, erityisesti jos ne liittyvät työmarkkinapolitiikkaan.

Haaste on kova Porin Suomi-areenaan osallistuville lobbareille. Mutta Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ei ole eilisen teeren viestijä. Hän nosti tänään otsikoihin arkipyhät, vanhan hitin Kekkosen Suomesta viidenkymmenen vuoden takaa.

Pentikäisen mukaan helatorstain ja loppiaisen vapaapäivät pitäisi poistaa, koska maanpuolustukseen uppoaa lähivuosina niin paljon rahaa. Samankaltaisia julkisten vapaapäivien perumisia on hiljattain ehdotettu myös Saksassa, sielläkin taloussyistä.

Suomessa arkipyhät on jo kertaalleen poistettu.

VUONNA 1973 loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaille, mistä tuolloin vielä voimissaan ollut evankelisluterilainen kirkko hermostui.

Revanssia haettiin jo 1980-luvulla, mutta kiitos Kekkosta presidenttinä seuranneen Mauno Koiviston, se saatiin vasta vuonna 1992. Helatorstai ja loppiainen palasivat arkipyhiksi.

Koivisto ei tuottavuuden päälle ymmärtäneenä presidenttinä tykännyt laiskottelusta ja lykkäsi arkipyhien palauttamista ajaneen lakimuutoksen voimaantuloa viidellä vuodella.

Suomessa on verrattain vähän arkipyhiä, koska olemme kulttuurisesti luterilainen maa. Toisin on esimerkiksi kirkon ja valtion erolla ylpeilevässä Ranskassa, jossa kulttuuripiiri on vanhastaan katolilaista. Olen turhaan yrittänyt siellä tehdä ostoksia Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivänä, 15. elokuuta.

On totta, ettei suurin osa kansasta tiedä googlaamatta miksi helatorstaita, helluntaita tai loppiaista vietetään. Helluntai on aina sunnuntai, mutta loputkin mainituista voisi niiden inflatoitumisen perusteella siirtää viikonloppuun.

Antaa kirkollisempien, sellaisten, jotka esimerkiksi Kristuksen taivaaseenastumista haluavat muistella, viettää juhlapyhiään omalla ajallaan.

TÄLLAISESSA ajattelussa on montakin ongelmaa, joista yksi liittyy perinteisiin ylipäänsä.

Koko vuodenkierron rytmitys on kirkollisten juhlapyhien dominoimaa. Samoin viikon. Arki keskeytyy sunnuntaihin, seitsemänteen päivään jolloin Jumala jostakin syystä, luomiskertomuksen mukaan lepäsi.

Mitä tekoa sunnuntailla on vapaapäivänä? Kuka meistä lepää, koska Jumala on lepopäivän asettanut?

Perinteitä ei ole ollut tapana heittää ikkunasta sitä mukaan, kun niiden merkitykset väljähtyvät. Päinvastoin, niiden sisällöstä muistutellaan peruskoulussa edelleen siinä toivossa, että sivistys kestäisi. Mutta juhlia ei tule vietettyä. Kukaan ei myy edes helatorstai-leivoksia.

Tuottavuus ei ole historiallisesti huolettanut vain kapitalisteja.

”Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.”

NIIN syvältä työnantajapuolen riveistä kun Pentikäisen idea meille annetaankin, se tuo isänmaallisuudessaan mieleen Neuvostoliiton työn sankarin Aleksei Stahanovin, kaikkien tuottavuusloikkien kommunistisen isän.

Hiilikaivosmies Stahanov ylitti Stalinin Neuvostoliitossa väitetysti 14-kertaisesti päivittäisen tuotantotavoitteensa ja louhi yhdellä kertaa 102 tonnia hiiltä. Myöhemmin hän petrasi ennätystään.

Stahanoville ei saatu itänaapurissa omaa juhlapäivää, mutta elokuun viimeiselle sunnuntaille perustettiin vuonna 1980 hiilikaivosmiesten päivä. Kristilliset juhlapyhät eivät Neuvostoliitossa tunnetusti olleet muodikkaita.

ENNEN kuin ryhdymme vähentämään yhteisiä juhlapäiviä, ehdotan, että niiden tilalle keksitään edes yksi uusi vaikkapa neuvostoliittolaisen esimerkin innoittamana.

Puolustusbudjetin rahoittaminen on oma kysymyksensä, mutta elämä ei voi olla pelkkää uhrautumista maanpuolustuksen ja tuottavuuden hyväksi.

Ja jos onkin, edes sitä pitäisi juhlistaa omalla, erillisellä arkivapaallaan.

AVAINSANAT