VALIKKO

Kylmän sodan hätävara: Nämä harjoituskoneetkin Suomi olisi heittänyt neuvostohyökkäystä torjumaan – karuin seurauksin

Satakunnan lennoston Fougia Rissalassa talvella 1972, rakettikasetit siipien alla.
  • Kotimaa
  • 09.02.2025
  • 14:11
  • (Päivitetty: 09.02. 18:43)

Köyhä Suomi varautui 1970-luvulla käyttämään sodassa jopa Fouga Magister -harjoituskoneita, koska Israelin propaganda väitti niiden pärjänneen hyvin arabimaita vastaan. Toiveajattelu olisi oikeasti tullut suomalaislentäjille kalliiksi.

”Fouga Magister -kalusto osoittautui erinomaiseksi rynnäköintitehtävissä.” Näin hehkutti Suomen sotilasasiamies Pariisista kesällä 1967 esimiehilleen, raportoidessaan Israelin ilmavoimien toimintaa äskettäin käydyssä Kuuden päivän sodassa.

Toiveikkaat havainnot olivat suomalaisten mieleen, koska Fouga Magistereita oli harjoituskoneina myös Suomessa – ja rynnäkkökoneen roolia sille suunniteltiin hätävarana täälläkin.

RANSKALAINEN Fouga CM 170 Magister oli ensimmäisiä suihkuharjoituskoneeksi suunniteltuja lentokoneita. Sillä koulutettiin tuhansia sotilaslentäjiä eri puolilla maailmaa. Fougan sarjatuotanto alkoi 1950-luvun puolivälissä, ja Ranskan ilmasotakoulu alkoi lentää sillä alkuvuodesta 1956.

Lisäksi Fougaa käyttivät Länsi-Saksa, Israel, Belgia, Itävalta ja Irlanti. Pienempiä määriä koneita myytiin sekä uusina että käytettyinä moniin Aasian ja Afrikan maihin.

Suomi teki vuonna 1958 kaupat 18 Fougasta ja niiden valmistuslisenssistä. Valmetin tehtailta rullasikin vuoteen 1967 mennessä ulos 62 Suomi-Fougaa.

Suihkuharjoituskoneen tarkoitus on toimia opetuksen välivaiheena kevyiden potkurikoneiden jälkeen. Sillä totutetaan uudet lentäjät siirtymään aikanaan ”oikeisiin” nopeisiin ja raskaisiin hävittäjäkoneisiin, joita 1960-luvun lopulla meillä olivat neuvostovalmisteiset MiG-21 -mallit. Harjoituskoneilla lentäminen on edullisempaa ja se säästää myös hävittäjäkalustoa tositoimia varten.

Kaluston ja varojen niukkuuden takia 1960-luvulla Fougia jouduttiin meillä käyttämään myös tehtäviin, joihin niitä ei oltu suunniteltu. Fougat olivat Porissa toimineen Satakunnan lennoston pääkalustoa, ja niillä lennettiin paljon muun muassa merivalvontalentoja.

Porissa Fougilla harjoiteltiin myös syöksypommitusta. Tämä loppui, kun yksi kone ei harjoituksissa jostain syystä oikaissut vaan syöksyi mereen syyskuussa 1961. Molemmat lentäjät kuolivat.

PERIAATTEESSA suihkuharjoituskoneita voidaan käyttää kevyinä rynnäkkökoneina, koska ne on aseistettu ampumakoulutusta varten. Fouga Magisteriinkin voitiin asentaa nokalle kaksi pienikaliiperista konekivääriä ja siipiin ripustimet raketeille ja pommeille.

Suomen Fougissa oli kaksi ranskalaista kevyttä 7,5 millin konekivääriä, jotka sopivat lähinnä ammunnan harjoitteluun. Kuva: Suomen ilmailumuseo

Konetta käytettiin ensimmäisen kerran sotatoimissa Kongossa syyskuussa 1961. Kongosta itsenäistymään pyrkineelle Katangan maakunnalle oli hankittu kolme Fougaa. Niistä yhdellä belgialainen palkkasoturi lensi rynnäkkölentoja irlantilaisia YK-sotilaita vastaan. Aluetta valvoneilla rauhanturvaajilla ei ollut tuolloin kunnon ilmatorjuntakalustoa tai omia hävittäjiä.

Samoihin aikoihin Israelin ilmasotakoulu oli perustanut sodan varalta rynnäkkölaivueen, johon kuului 44 Fougaa. Nämä joutuivat tuleen kesällä 1967, kun Israel kävi kuuden päivän sodan arabinaapureitaan vastaan.

Sodan ensimmäisenä päivänä 5. kesäkuuta Fougat tukivat Israelin maavoimien hyökkäystä Siinain niemimaalla ja rynnäköivät egyptiläisten tykistöä ja asemia vastaan. Egyptin ilmatorjunta pudotti useita koneita, ja neljä israelilaista Fouga-lentäjää sai heti surmansa.

Kiireisimpiä Fougat olivat toisena sotapäivänä. Israelin maajoukkojen vallatessa Jerusalemia ilmavoimat pitivät lähestyviä Jordanian panssarijoukkoja loitommalla. Israelin mukaan Fougat tuhosivat peräti 50 jordanialaista panssarivaunua ja 70 muuta panssaroitua ajoneuvoa. Fougilla lennettiin myös Golanin kukkuloilla syyrialaisia vastaan.

Vihollisen ylivoiman takia Israel heitti sotatoimiin kaiken kalustonsa, sopivatpa nämä tehtäviin tai eivät. Hidas ja panssaroimaton Fouga osoittautui ilmatorjuntatulessa helposti haavoittuvaksi, eikä lentäjän turvaksi ollut heittoistumia.

Lyhyessä sodassa Israel menetti yhteensä seitsemän Fougaa ja kuusi lentäjää. Näitä omia tappioita ei tuon ajan sotareportaaseissa liiemmin korostettu, ja Israelkin mieluummin keskittyi kertomaan ilmavoimiensa kiistattomista saavutuksista.

AINAKIN joihinkin suomalaisiin tutulla konetyypillä saadut sotakokemukset tekivät vaikutuksen. Fougat näyttivät tehonneen sekä Jordanian länsimaisiin panssarivaunuihin että muiden arabimaiden neuvostokalustoon.

Elokuun lopulla 1967 Suomen Pariisin-sotilasasiamies, tuolloinen everstiluutnantti Ermei Kanninen kirjoitti Pääesikunnalle raportin Israelin ilmavoimien toiminnasta sodassa.

Maavoimataustainen Kanninen totesi raketeilla aseistettujen Fouga Magisterien olleen yllättävän hyviä, jopa erinomaisia rynnäkkökoneita.

Ilmavoimien esikunta vastasi, että Israelin Fougat olivat toimineet olosuhteissa, mistä Suomessa ei varmaankaan saataisi nauttia. Vastustajan hävittäjistä ei ollut vaaraa, koska Israel oli tuhonnut ne kentilleen, ja vihollistutkatkin olivat pois pelistä.

Siinain maaston myös todettiin olevan tankeille avointa ja suojatonta, mikä helpotti rynnäkkölentäjien osumista kohteisiinsa.

ILMAVOIMAT oli itsekin jo aiemmin 1960-luvulla tutkinut Fougan soveltuvuutta maataisteluiden tukemiseen meidän oloissamme, ja päätynyt paljon realistisempaan tilannearvioon.

Ilmavoimat katsoi vuoden 1966 valmiusilmoituksessa, että Fougista voitaisiin sodan syttyessä perustaa yksi yhteistoimintalaivue. Konetyypin arveltiin jotenkuten sopivan meren ja erämaa-alueiden valvontaan ja ehkä helikopterien torjuntaan. Mutta silloinkin lähinnä äärimmäisessä hädässä, jolloin puolustus olisi jo murtumisvaarassa.

Fougan tähtäinlaitteet eivät oikein soveltuneet pommitukseen, vaan harjoituksissa tuulilasiin piirrettiin tiettävästi tussilla tähtäysristi.

Vuoden 1967 lopulla puolustusvoimat oli jo optimistisempi, ehkä Israel-havaintojenkin innoittamana. Kriisin aikana perustettavat Fouga-laivueet oli jo kirjattu rynnäkkölaivueiksi ja niitä oli tarkoitus luoda peräti kaksi.

Viisi vuotta myöhemmin, 1972 lopussa, aseistettavien Fougien määräksi todettiin 36 konetta, eli runsas puolet kirjavahvuudesta. Tuolloin salaiseksi leimatun Ilmavoimien esikunnan muistion mukaan enempään ei olisi ollut edes aseistusta.

Vain 20:een koneeseen olisi riittänyt ranskalaisia Matra-rakettikasetteja, jollaiseen kuhunkin voitiin ladata kuusi 68-millistä rakettia. Niitä rakettejakaan ei tosin ollut paljon.

Fougan aseistukseen kuului myös 127 millin raketteja, mutta ne olivat vanhentumassa ja loppumassa, eikä uusia valmistettu enää.

Opetuskäyttöön varattuja 50 kilon lentopommeja oli Suomen varastossa paljon, mutta vain pieneen osaan oli sytyttimet. Pommiripustimiakaan ei ollut tarpeeksi, ja rauhan aikana niitä kierrätettiin joukko-osastosta toiseen.

Mekaanikko asentaa muovista harjoituspommia Fougan siiven alle. Kuva: Suomen ilmailumuseo

Pommitustarkkuuden kanssa oli pulmia. Fougan tähtäinlaitteet eivät oikein soveltuneet pommitukseen, vaan harjoituksissa tuulilasiin piirrettiin tiettävästi tussilla tähtäysristi.

1970-luvun suunnitelmien mukaan kriisitilanteessa olisi Satakunnan lennostossa ja Ilmasotakoulussa kummassakin perustettu kymmenen koneen vahvuinen, rakettikaseteilla aseistettu Fouga-yksikkö.

Karjalan ja Hämeen lennostolle perustettaisiin kuuden koneen lentueet, joiden aseistukseksi ei tosin ollut osoittaa muuta kuin käytöstä poistuvia 127-millisiä raketteja.

Näillä olisi voitu rynnäköidä ”toissijaisia” kuten selustaan tunkeutuneita vihollisyksiköitä vastaan, jos olisi tiedetty ettei näillä ole ilmatorjuntaa mukanaan.

ASEVOIMIEN sodanajan suunnittelun toiveajattelusta huolimatta ilmavoimien upseerit suhtautuivat Fouga Magisterin maataistelukäyttöön varauksellisesti.

Salaisissa arvioissa sanottiin suoraan, että tositilanteissa koneita ja suomalaislentäjiä menetettäisiin paljon.

– Jokainen tiesi, ettei Fougalla mahda mitään niitä voimia vastaan, joita ympärillä oli. En suhtautunut kovin vakavasti siihen (rynnäköintiin). Oli vaan paperilla sellaiset laivueet ja niihin piti varautua, mutta ei Fougalla mitään aikaan olisi saanut, sanoo tuolloinen Lapin lennoston ja sittemmin Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti evp. Pertti Jokinen.

Rynnäköintiä kuitenkin harjoiteltiin, ampumaleireillä ammuttiin raketteja maa- ja merimaaliin ja pudotettiin pommeja. Koulutuksen painopiste oli toki hävittäjälentäjien päätyössä eli ilmataistelussa.

Ilmavoimien eversti evp. Janne Pauni arvioi, että käytännössä Fougien rynnäkkökäytön ongelmaksi olisi tullut myös ohjaajapula, joka paheni 1970-luvulla. Tuolloin monia pilotteja siirtyi paremmin palkattuihin siviilitöihin, koska ilmavoimissa säästöt vähensivät lentämistä.

Vähät jäljellejääneet sotilaslentäjät sijoitettiin ensisijaisesti hävittäjälaivueisiin, lentämään MiGeillä ja Drakeneilla. Fouga-laivueisiin kokeneita ohjaajia olisi riittänyt vain niukasti.

Fouga Magisterit poistuivat käytöstä Suomessa 1980-luvun alusta lähtien. Seuraajaksi hankittu brittiläinen BAe Hawk oli paljon suorituskykyisempi harjoituskone.

Alun perin Haukoillekin oli varattu sodanajan suunnitelmissa myös torjuntatehtäviä, sillä koneet voidaan varustaa ilmataisteluohjuksilla. Olisivatko nekään todellisuudessa pärjänneet taisteluissa sen paremmin kuin Fougatkaan, on onneksi vain teoreettinen kysymys.

Maailmalla Fouga Magisterit osallistuivat 1970- ja 1980-luvuilla edelleen sotatoimiin El Salvadorin ja Kambodzhan sisällissodissa sekä Marokon sodassa Länsi-Saharan vapautusliikettä Polisariota vastaan.

Marokko menetti Länsi-Saharassa useita Fougia ja vaihtoi nopeasti sotalennoille muut konetyypit.

Lähdekirjallisuutta:

Jyrki Laukkanen: Fouga CM 170 Magister Suomen ilmavoimissa, Hämeenlinna 2005

AVAINSANAT

TEM alkoi kerätä tietoja ulkomaisista yliopistoihmisistä – virallisena huolena ”soluttautujien” ja vakoilun riski

Arkistokuvaa viitteellisestä tutkimuslaboratoriosta.
  • Kotimaa
  • 04.05.2025
  • 8:31
  • (Päivitetty: 04.05. 9:59)

Työ- ja elinkeinoministeriö on alkanut kerätä yliopistoilta kiireellisesti tietoja ulkomaalaisista opiskelijoista ja tutkijoista, jotka toimivat vakoilulle ja soluttautumisille alttiilla akateemisilla aloilla.

Yliopistoväki yllättyi määritelmien laajuudesta ja kiireestä: jopa maa- ja metsätaloustiede tai ideologioiden opiskelu yhteiskuntatieteissä voivat TEM:n mielestä olla Suomen turvallisuudelle kriittistä ja suojattavaa toimintaa.

Demokraatin tietojen mukaan TEM on tänä keväänä pyytänyt yliopistoilta tietoja turvallisuuskriittisillä aloilla opiskelevista tai tutkimusta tekevistä, EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisista kansalaisista.

Tietojen keräystä perustellaan hallitusohjelmalla. Siinä kirjattiin, miten vastedes opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupia voitaisiin rajoittaa suojelupoliisin arvion perusteella esimerkiksi silloin, jos opiskeluala liittyy kaksikäyttöteknologioihin.

TEM:n lähettämät määrittelyt ”kriittisistä aloista” ovat huomattavan laajoja.

Alun perin tarkoituksena oli vaikeuttaa muun muassa venäläisten, kiinalaisten ja iranilaisten laskuun tehtävää vakoilua yliopistoissa.

Esimerkiksi Kiinan valtion kiinnostus suomalaiseen teknologiatutkimukseen – ja kontrolloiva ote omista opiskelijoistaan täällä – on ollut viranomaisten huolenaiheena jo pitkään.

DEMOKRAATTI on nähnyt yliopistoille maaliskuussa aiheesta lähetettyjä sähköposteja.

TEM halusi kuulla, missä englanninkielisissä tutkimusohjelmissa voi opiskella tai tehdä tutkimusta turvallisuuskriittisillä aloilla. Lisäksi yliopistoilta pyydettiin tietoa näillä aloilla olevien, kolmannesta maasta tulleiden opiskelijoiden tai tutkijoiden määrästä.

Ministeriö oli antanut kyselyihinsä vastausaikaa vain viikon.

TEM:n lähettämät määrittelyt ”kriittisistä aloista” ovat huomattavan laajoja, eivätkä rajoitu vain kaksikäyttöteknologiaan.

Listalla ovat kvanttiteknologiat, tekoäly, bioteknologiat, puolijohteet ja mikroelektroniikka, valmistusteknologiat, uudet materiaalit, laskenta, viestintäteknologiat, verkkoteknologiat, kyberturvallisuus, käyttöliittymät, kuvantamis-, havainnointi- ja kartoitusmenetelmät, avaruusteknologiat ja -järjestelmät, paikannus-, navigointi- ja havainnointimenetelmät, liikenne, autonomiset järjestelmät ja robotit ja energia.

Nämä ovatkin hyvin perusteltuja, tiedettyjä yritysvakoilun ja urkinnan kohteita. Yliopistoja on silti yllättänyt, että listalle ovat päässeet myös maa- ja metsätalous- sekä yhteiskuntatieteet.

Osa tutkijoista epäilee, että TEM:n poliittisessa ohjauksessa hankkeella etsitään vain helppoja keinoja kartoittaa ja tarvittaessa karkottaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Ministeriö on tarkentanut, että yhteiskunta- ja sosiaalitieteissä kriittisiä ovat muun muassa johtaminen, väestötutkimus, väestödata, sosiaaliturvajärjestelmät, ideologiat, vaikuttaminen ja valvontateknologiat.

Maatalous- ja metsätieteissä näitä olisivat kasvitaudit ja hivenen hämmentävä käsite ”edistynyt maanviljely”.

TUTKIJAYHTEISÖÄ hanke hämmentää.

Demokraatin haastattelemat yliopistotutkijat suostuivat puhumaan asiasta vain anonyymisti. Heidän mukaansa tietojenkeruu tuli yliopistoväelle yllätyksenä, ja TEM kysyy paljon sellaisia itsestäänselviä asioita, jotka ministeriö näkisi itsekin korkeakoulujen julkisista kurssikuvauksista.

Tutkijat epäilevät, ettei kyselylistojen laatijoilla ole ajanmukaista kuvaa siitä, miten korkeakoulut toimivat. Tämä näkyy muun muassa ”kriittisten alojen” epäselvässä määrittelyssä.

– Jos yhteiskuntatieteiden kurssilla käsitellään ideologioita, ei se tarkoita että ulkomaisia kurssilaisia opetetaan tuottamaan propagandaa, eräskin tutkija luonnehti.

Tutkijoiden mukaan korkeakouluilla on jo nyt linjauksia siitä, että joidenkin autoritääristen maiden kansalaisia ei päästetä kaikkiin teknisiin tutkinto-ohjelmiin.

Osa tutkijoista epäilee, että TEM:n poliittisessa ohjauksessa hankkeella etsitään vain helppoja keinoja kartoittaa ja tarvittaessa karkottaa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Yliopistoissa on oltu myös huolissaan siitä, puuttuuko turvallisuuskriittisten alojen ympäripyöreä määrittely liikaa yliopistojen itsemääräämisoikeuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

MINISTERIÖ vakuuttaa, että kyselyssä on kyse vasta asian selvittelystä, eikä mitään päätöksiä jatkotoimista ole tehty.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ariann Grandell kertoo, että yliopistoille lähetetyn kyselyn alkuperäinen tiukka aikataulu johtui valmistelijan omasta arviosta.
Aikarajoja on nyt saadun palautteen perusteella muutettu.

Hallitusohjelmaan kirjatut, ulkomaisiin opiskelijoihin ja tutkijoihin vaikuttavat turvallisuushankkeet ovat yhä vasta suunnitteluvaiheessa.

– Tällä hetkellä paras tieto on, ettei kirjauksen toteuttaminen välttämättä vaadi lakimuutoksia, vaan se tehtäisiin viranomaisyhteistyönä Migrin ja Supon kanssa sekä tietysti korkeakoulujakin kuullen, Grandell kertoo.

Turvallisuuskriittisten alojen määrittelystä hän kehottaa kysymään suojelupoliisilta.

SUOJELUPOLIISI sanoo Demokraatille antaneensa hankkeeseen alustavan arvion aloista, joihin hankkeen jatkovalmistelussa pitäisi kiinnittää huomiota.

Alat ovat Supon mielestä oleellisia Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta.

– Alojen määrittelyn pohjana on käytetty Euroopan komission ja Yhdysvaltain National Science and Technology Councilin tunnistamia kriittisiä ja suojattavia tutkimusaloja. Lisäksi Supo on huomioinut alojen valinnassa Suomen geopoliittiset erityispiirteet ja alojen mahdollisen kaksikäyttöisyyden, Suposta kerrotaan.

Supo ei avaa tarkemmin, millaiset väärinkäyttömahdollisuudet sitä esimerkiksi yhteiskuntatieteissä huolettavat.

AVAINSANAT

Euroopan kantaverkkoyhtiöt kokoukseen – myös Fingrid kaipaa selitystä Espanjan ja Portugalin sähkökatkoille

Euroopan kantaverkkoyhtiöt pitävät ensi viikolla kokouksen Espanjassa ja Portugalissa tapahtuneen valtavan sähkökatkon syistä. Suomen Fingrid kaipaisi jo nyt enemmän tietoa tapahtuneesta, että vastaavia uhkia voisi torjua paremmin.

Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkinin mukaan maanosan kantaverkkoyhtiöiden yhdistys Entso-E:n käyttökomitea käsittelee katkosta keskiviikkona.

-  Toivotaan, että yhdistys kuulee silloin, mitä on tapahtunut. Siihen mennessä pitää olla ainakin pääpiirteet, mitä on tapahtunut ja mitä tullaan tekemään, Pahkin toteaa STT:lle.

Maanantaina keskipäivän jälkeen alkanut massiivinen sähkökatko aiheutti suuria häiriöitä ympäri Espanjaa ja Portugalia. Se vaikutti väliaikaisesti myös osassa Etelä-Ranskaa.

Laajan katkon syistä ei vielä perjantaina ollut saatu virallista kannanottoa.

-  Olisin kyllä toivonut, että paikallinen kantaverkkoyhtiö olisi siellä jo aiemmin tiedottanut, mitkä tapahtumaketjun eri vaiheet ovat olleet jo tällä hetkellä heillä tiedossa, Pahkin sanoo.

HÄN PITÄÄ USKOTTAVINA mediatietoja siitä, että laajamittaista katkosta ovat edeltäneet jännitteen ja taajuuden vaihtelut.

Hänen mukaansa tilannetta edeltävä häiriö on voinut vaikuttaa merkittävästi jännitteeseen. Taajuuden vaihtelu voisi pahimmillaan aiheuttaa katkoksen, jollainen Espanjassa ja Portugalissa koettiin.

Taajuus voi vaihdella kantaverkossa monista eri syistä, ja sillä on vaikutusta verkon vakauteen. Sähköverkon taajuus heijastaa sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellistä tasapainoa. Esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tavoitetaso on 50 hertsiä.

-  Jos taajuus siitä pahasti poikkeaa, käynnistyy automaattisesti tuotannon tai kulutuksen rajoitus, Pahkin kertoo.

Fingrid kertoo verkkosivuillaan, että taajuushäiriöiden ilmestyessä voimalaitoksia voidaan irrottaa sähköjärjestelmästä, jotta ne eivät vahingoittuisi. Tästä taas voisi syntyä dominoefekti, jolloin pahimmassa tapauksessa koko järjestelmä kaatuisi.

Jännitteenkin vaihtelulla on vaikutusta sähköverkon toimintaan ja luotettavuuteen.

Energiamurroksen seurauksena uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttö lisääntyy. Pahkinin mukaan tämä voi aiheuttaa haasteita taajuuden hallinnassa, koska äkilliset sähkönkulutuksen tai -tuotannon muutoksen aiheuttamat taajuuden muutokset ovat entistä nopeampia ja isompia.

Tämä voi olla Pahkinin mukaan taustalla myös Espanjan ja Portugalin sähkökatkoksessa, sillä aurinkovoiman ja tuulivoiman osuus on maissa luultavimmin lisääntynyt sähköntuotannossa.

SUOMESSA suurkatkot ovat olleet harvinaisia, mutta riski niihin on olemassa. Vuonna 1975 Lounais-Suomi pimeni, kun liian pitkäksi kasvanut puu keinahti kiinni kantaverkkolinjaan väärässä paikassa.

Sen jälkeen vakavin läheltä piti -tilanne on ollut vuonna 2018 Olkiluodossa.

-  Se olisi voinut ehkä huonosti johdettuna johtaa tällaiseen laajaan sähköpulatilanteeseen. Ehkä ihan Espanjan tapainen verkon romahtaminen ei kuitenkaan ollut ihan lähellä, Pahkin arvioi.

Merkittävän laajoja sähkökatkoja on Pahkinin mukaan sattunut maailmassa tällä vuosituhannella muun muassa Britanniassa, Yhdysvalloissa, Venezuelassa, Kiinassa ja Intiassa.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Telegram auttoi Suomen poliisia alkuvuonna ennätystahtiin – poisti myös terrorismisisältöä

Pikaviestipalvelu Telegramissa on ollut tänä keväänä joko poikkeuksellisen paljon suomalaista rikollista sisältöä – tai viranomaisten auttamishalua. Palvelu luovutti tammi-maaliskuussa poliisille käyttäjätietoja enemmän kuin koko viime vuonna.

Telegramin oman ilmoituksen mukaan tammi-maaliskuussa 2025 se vastasi 60:een Suomen viranomaisilta tulleeseen tietopyyntöön, joiden kohteena oli 166 palvelun käyttäjää.

Yhtiö suostui myös poistamaan sisältöä palvelustaan.

Viime vuonna viranomaispyyntöjä tuli vain 24, yhteensä 73:sta Telegramin käyttäjästä.

Yleisradio uutisoi tammikuussa, että koko viime vuonna Telegram suostui tekemään 11 suomalaisten viranomaisten haluamaa sisältöpoistoa. Näistä seitsemässä perusteena oli terroristinen sisältö, lopuissa muu vakava rikollisuus.

KESKUSRIKOSPOLIISI kertoi Demokraatille sähköpostitse, että Telegram ryhtyi vastaamaan EU:n jäsenmaiden virallisiin tiedonsaantipyyntöihin vasta viime vuoden aikana.

Ensimmäiset käyttäjätiedot esitutkintaan liittyvässä tapauksessa Suomen poliisi sai syyskuussa 2024.

KRP antaa ymmärtää, että Telegram vastaa nykyisin Suomen poliisin tiedonluovutuspyyntöihin auliisti. Lisäksi se on totellut KRP:n poistamismääräyksiä esimerkiksi terroristisesta sisällöstä, ja tarkistuspyynnöillä on saatu muuta haitallista aineistoa pois palvelusta.

Poliisi ei kerro, millaisia tietoja se on pyytänyt tai saanut, tai millaisista rikostutkinta-asioista niissä on ollut kyse.

KRP:n mukaan se ei tilastoi tiedonluovutuspyyntöjä, mutta Telegramin ilmoittama tämän kevään määrä voi pitää paikkaansa.

AIEMMIN Telegram oli pitkään rikollisten suosiossa, sillä palvelu ei piitannut eurooppalaisten viranomaisten luovutuspyynnöistä edes vakavissa rikostapauksissa.

Nyt yhtiö on alkanut noudattaa noudattaa EU:n Digital Services Act -lakia.

Käyttäytymismuutosta saattoi vauhdittaa sekin, että viime kesänä yksi palvelun perustajista, venäläinen Pavel Durov, pidätettiin Ranskassa.

Häntä epäillään useista palvelun toimintaan liittyvistä rikoksista ja viranomaisavun laiminlyönneistä. Durov pääsi vapaaksi keväällä ja palasi asuinmaahansa Dubaihin odottamaan oikeusprosessin jatkoa.

VALTAOSA palvelun viime talvena tekemistä, EU-maiden viranomaisten pyytämistä sisältöpoistoista johtui terrorismista. Näitä on ollut 528.

Lisäksi EU:n viranomaiset tekivät palvelulle tieto- ja poistopyyntöjä esimerkiksi huijauksista, kyberrikollisuudesta, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rikokseen yllyttämisestä, asekaupasta ja huumausainekaupasta.

AVAINSANAT

Tämäkin vielä: vanha venäläinen avaruusluotain tipahtaa kohta taivaalta – osumapaikkaa ei voi ennustaa

Kuvituskuva: maapallon ympärillä kiertää yhä paljon suurvaltojen vanhaa avaruusromua.

Neuvostoliiton aikaisen avaruusluotaimen odotetaan iskeytyvän Maahan ensi viikolla tai sitä seuraavan viikon alussa, kertoo muun muassa New York Post.

500 kiloa painavan, noin auton kokoisen Kosmos 482:n oli tarkoitus laskeutua Venukselle 1970-luvulla, mutta se ei koskaan päässyt pois Maan kiertoradalta rakettiin tulleen vian vuoksi. Luotain laukaistiin matkalleen maaliskuussa 1972.

Muun muassa brittiamerikkalainen astrologi Jonathan McDowell arvioi blogissaan, että romualus saattaa hyvinkin selvitä ilmakehän läpi ja iskeytyä maahan.

-  Syytä suureen huoleen ei ole, mutta kukapa nyt toivoisi sen osuvan päähänsä, McDowell kirjoittaa.

Hollantilaistutkija Marco Langbroek vertaa blogissaan luotaimen iskeytymistä meteoriitin iskeytymiseen.

Hän arvioi space.co m-sivuston mukaan, että luotain iskeytyy Maahan 145 mailin eli noin 233 kilometrin tuntivauhdilla.

Tarkkaa laskeutumispaikkaa ei vielä tiedetä, mutta Langbroekin mukaan todennäköisintä on, että luotain osuu johonkin planeettamme monista valtamerialueista.

Suomessa asiasta kertoi aiemmin muun muassa Tekniikka ja Talous.

AVAINSANAT

Tutkimus: Nettiapteekit ja terveydenhuollon verkkopalvelut vuotivat asiakastietoja Googlelle ja Yandexille

Uuden väitöstutkimuksen mukaan suomalaisissa terveydenhuollon verkkopalveluissa, nettiapteekeissa ja mielenterveyssivustoilla on ollut vakavia tietovuotoja.

Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavan väitöksen mukaan palveluntarjoajien käyttämät teknologiajättien työkalut ovat vuotojen takia keränneet asiakkaista liikaa muun muassa henkilötietoja, joita voidaan pahimmassa tapauksessa yhdistää hoito- ja lääkitystietoihin.

Yleisimmin tietoja vuoti yliopiston tiedotteen mukaan Googlelle ja Metalle, mutta toisinaan myös venäläiselle Yandexille ja Yhdysvaltoihin Bingille.

Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan, ovatko kolmannet osapuolet käyttäneet tietoja väärin.

TUTKIMUKSEN mukaan yli kolmasosa suomalaisista nettiapteekeista vuoti ilmeisesti tietämättään ihmisten käyttämien reseptilääkkeiden nimiä tietotekniikkayrityksille. Myös terveydenhuollon ajanvaraus- ja henkilötietoja on voitu yhdistää keskenään.

Kehnointa yksityisyydensuoja on ollut yksityisissä terveydenhuoltoyrityksissä, mutta myös julkisella puolella on tutkimuksen mukaan parannettavaa etenkin henkilötietojen käsittelyssä.

Silloin kun terveydenhuollon verkkopalveluissa käsitellään hoitoihin ja lääkitykseen liittyviä tietoja, niitä ei saisi päätyä kenellekään ulkopuoliselle – ei ainakaan ohjelmistoja tehneille kaupallisille yrityksille, tiedotteessa muistutetaan.

TULOKSET SAIVAT saivat ainakin osan terveysalan toimijoista muuttamaan menetelmiään.

– Tutkimuksessa havaitut tietovuodot ilmoitettiin verkkopalveluiden ylläpitäjille ja näiden palveluiden puutteet on valtaosin korjattu. Useiden verkkoapteekkien vuotojen osalta tietosuojavaltuutetun toimisto tutkii vuotoja parhaillaan, ja vastaavia ongelmia voi edelleen olla monissa muissa palveluissa, väitöstutkimuksen tekijä DI Sampsa Rauti kertoo tiedotteessa.

Johtopäätösten mukaan palveluntarjoajien pitää kiinnittää parempaa huomiota tietotekniikkayritysten valintaan ja tehostaa omia sisäisiä valvontamenetelmiään. Myös alan säätelyvaatimuksia pitää kehittää vastaamaan tietosuojauhkiin.

Rautin väitös tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. toukokuuta.

AVAINSANAT