Kuusi kantelua Alexander Stubbin pojan saamasta harjoittelupaikasta

Oliver Stubb on syntynyt vuonna 2004. Tässä kuvassa hän on isänsä vaalivalvojaisissa talvella 2024.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia kertoo saaneensa kuusi kantelua, jotka liittyvät presidentti Alexander Stubbin pojan Oliver Stubbin Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) saamaan harjoittelupaikkaan.

Exeterin yliopistossa Britanniassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Stubb valittiin täksi kesäksi Ulkopoliittisen instituutin korkeakouluharjoittelijaksi. Kahta tarjolla ollutta harjoittelupaikkaa Upissa haki lehtitietojen mukaan yli 200 henkilöä.

Stubbin harjoittelupaikka on tutkimusohjelmassa, jonka aiheina ovat Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato.

Asiasta tehdyissä kanteluissa ihmetellään muun muassa sitä, että Stubb valittiin harjoittelijaksi, vaikka haastattelussa oli ollut opinnoissaan selvästi pidemmälle edenneitä hakijoita.

INSTITUUTIN johtajan Hiski Haukkalan julkistaman lausunnon mukaan harjoittelijavalinnoista vastannut kolmen tutkijan työryhmä arvioi Stubbin yksimielisesti parhaimmaksi hakijaksi. Työryhmän mukaan Stubb oli haastattelujen ja tehtävien perusteella hakijoista motivoitunein ja tehtävään sopivin.

Haukkalan mukaan Stubbin perhetausta ei vaikuttanut hänen valintaansa. Haukkalan mukaan olisi ollut epäreilua ja syrjivää, jos tehtävään soveltuvinta ei olisi valittu hänen perhetaustansa vuoksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehen saamista kanteluista kertoi aiemmin Iltalehti.

AVAINSANAT

Muistatko Sunny Car Centerin? Hankkeen vetäjä sai nyt uuden tuomion

Turun hovioikeus on tuominnut liikemies Markku Ritaluoman viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen Sunny Car Centeriin liittyvistä törkeistä talousrikoksista. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut hänet huomattavasti lievemmin.

Hämeenlinnassa aikoinaan kuntapäättäjät ja liike-elämän hurmannut jättimäinen autokauppa-tavaratalohanke SCC käynnistyi vuonna 2010. Se kaatui varojen puutteessa konkurssiin lopullisesti jo vuonna 2015.

Tapahtumista on käräjöity siitä asti monessa eri oikeusprosessissa, ja nyt syyllisyyksiä sai puida hovi.

KÄRÄJÄOIKEUS oli 2023 katsonut, että etsiessään 2010-luvun alussa hätärahoitusta hankkeelle Ritaluoma joutui huijauksen kohteeksi eikä hänen voitu katsoa toimineen tahallisesti tehdessään rahansiirtoja ulkomaisille tahoille.

Siksi hän sai ”vain” kahden ja puolen vuoden vankeustuomion.

Hovioikeuden mielestä teko oli kuitenkin tahallinen.

-  Vastaaja oli vuodesta 2011 alkaen etsinyt hankkeelle rahoitusta siinä onnistumatta. Tähän nähden epäuskottavaa oli ollut, että yhtäkkiä alkuvuodesta 2013 noin kuukauden sisällä kaksi eri henkilöä, toinen Syyriasta ja toinen Saudi-Arabiasta, ilmoittaisi halukkuutensa rahoittaa hanketta erittäin huomattavalla rahamäärällä, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.

HOVIOIKEUDEN mukaan Ritaluoman on täytynyt ymmärtää, etteivät autokauppakeskukselle vuonna 2013 löytyneet rahoittajat olleet todellisia ja että yhtiö menettää siirretyn rahamäärän, liki 5,2 miljoonaa euroa. Rikokset arvioitiin törkeiksi.

Ritaluoma on kiistänyt kaikki syytteet ja vedonnut yhä tulleensa itse huijatuksi.

AVAINSANAT

Työperusteiset oleskelulupahakemukset vähentyneet selvästi

Työperusteiset oleskelulupahakemukset ovat vähentyneet neljäsosalla viime vuodesta, kertoo Maahanmuuttovirasto tiedotteessa.

Hakemuksia on jätetty alkuvuoden aikana noin 15  500, mikä on noin 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samalla aikavälillä.

Kielteisiä lupapäätöksiä on annettu hieman viimevuotista enemmän.

YKSI syy hakemusten vähenemiseen on viraston mukaan helmikuussa voimaan tullut kausityölain muutos. Sen vuoksi marjanpoimijat ovat hakeneet tänä vuonna lähinnä kausityöviisumia oleskeluluvan sijasta.

Viraston mukaan kielteisten päätösten kasvuun ovat vaikuttaneet lakimuutokset ja maahanmuuton kiristykset.

Alkoholin verkkokaupasta veropetosepäily – valtio kärsi 40 miljoonan vahingot

Keski-Euroopasta saa tilata alkoholia Suomeen, mutta valtio haluaa ostoksista veronsa.

Saksalainen yritys myi alkoholia Saksasta Suomeen jättäen täkäläiset verot maksamatta, epäilee Tulli.

Tulli kertoi perjantaina tiedotteessa, että maksamattomia veroja epäillään olevan jopa 40 miljoonan euron verran.

Yrityksen epäillään myyneen alkoholia Suomen lakien vastaisesti verkkokaupassa yli kahden ja puolen vuoden ajan, vuosien 2019-2021 aikana.

Myyntiä epäillään olleen myös muihin Pohjoismaihin ja Saksaan.

Tulli epäilee kahta saksalaista miestä ja yhtä suomalaista naista törkeästä veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Loppuvaiheessa olevan esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen alueen syyttäjälle.

Saksassa asiaa ei ole tutkittu rikoksena.

AVAINSANAT

Lentomatkustajilla taas peruutuspäivä, lakot jatkuvat

Edellinen ilmailualan työtaistelupäivä nähtiin keskiviikkona.

Ilmailualan Unionin IAU:n lakko haittaa lentoliikennettä perjantaina – Finnair peruu noin 80 lentoa.

Yhtiön mukaan peruutukset vaikuttavat noin 8  000 asiakkaan matkasuunnitelmiin.

IAU:n ja Palvelualojen työnantajien Paltan välistä työriitaa soviteltiin eilen, mutta riitaan ei saatu ratkaisua.

Työriitaan haetaan seuraavan kerran ratkaisua sovittelupöydässä maanantaina. IAU on jättänyt lakkovaroituksen myös maanantaille. IAU on ilmoittanut työtaistelutoimien jatkuvan tarvittaessa useina päivinä tulevilla viikoilla.

AVAINSANAT

EU antaa liikennerahaa: jäänmurtajaan ja Kilpisjärven tielle miljoona-avustukset

Kesäisin Suomen jäänmurtajia on laiturissa Helsingin Katajanokalla.

EU-komissio on myöntänyt Suomelle rahoitusta yhdeksään liikennehankkeeseen yhteensä 91 miljoonan euron edestä, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Eniten EU-rahoitusta sai uuden jäänmurtajan hankinta, jota komissio rahoittaa yli 42 miljoonalla eurolla.

Murtajan rakentamisen arvioidaan alkavan ensi vuoden alussa. Uusi Aino-murtaja on tarkoitus saada käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto.

Valtatie 21:n parantaminen Käsivarren Lapissa välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi sai EU-rahoitusta vajaat 12 miljoonaa euroa.

Helsingin Satama sai komissiolta noin 12 miljoonaa euroa Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittämiseen. Hangon Satama puolestaan sai vajaat kahdeksan miljoonaa euroa Hangon ja Rostockin välisen meriyhteyden kehittämiseen.

EU-komissio myönsi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta yhteensä 2,7 miljardia euroa. Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja.

Komissio edellyttää, että kansallinen rahoitus kattaa 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.