VALIKKO

Kuntaliitto pettyi kuntien rahoitusleikkauksista: vaikuttaa suoraan palveluihin

Kuntaliitto on tyrmistynyt, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

– Hallituksen päätös vääjäämättä merkitsee kuntien ansiotulo- ja kiinteistöverojen kiristyksiä sekä leikkauksia koulutukseen ja työllisyyspalveluihin, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi.

Kuntaliitto oli jo aiemmin varoittanut, että valtion rahoitusta ei ole mahdollista vähentää ilman, että se vaarantaa peruspalvelujen laadun ja saavutettavuuden tai johtaa verotuksen merkittävään kiristymiseen.

Uusi 75 miljoonan euron leikkaus on kaksi prosenttia kuntien laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta. Leikkauksen mittaluokkaa voimistaa se, että valtionosuuksiin on kohdistettu leikkauksia jo aiemminkin ja työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden vaihteessa kunnille aliresurssoituina.

Hallitus ilmoitti laskevansa työn verotusta sekä yhteisöveroa tavoitteena kiihdyttää talouskasvua. Kuntaliitto muistuttaa, että julkinen talous on niin heikossa tilassa, että veronkevennykset vähentävät väistämättä verokertymiä.

– Hallitusohjelmassa luvataan, että valtion päättämien veroperustemuutosten verotuottovaikutukset korvataan kunnille. Tästä on nyt ehdottomasti pidettävä kiinni. Jos verokertymän vähentymistä ei kompensoida, kehysriihessä päätetyt veronkevennykset merkitsevät suoria leikkauksia kuntapalveluihin, kuten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa.

 

AVAINSANAT

Kuntaliiton pomohaku: Susanna Huovinen ja Ari Korhonen jatkoon

SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru ja Johanna Ojala-Niemelä eivät päässeet jatkoon Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valintaprosessissa.

Kuntaliitossa työskentelevä Ari Korhonen ja SDP:n entinen kansanedustaja Susanna Huovinen etenevät soveltuvuusarviointiin, kerrotaan Kuntaliiton tiedotteessa.

Susanna Huovinen toimii tällä hetkellä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä, joka vastaa muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen ohjauksesta. Huovinen on toiminut myös liikenne- ja viestintäministerinä sekä peruspalveluministerinä.

Korhonen on toiminut aiemmin muun muassa Raision kaupunginjohtajana ja SDP:n puoluesihteerinä.

Kiuru ja Ojala-Niemelä olivat kuuden tehtävään haastatellun hakijan joukossa.

Kuntaliiton mukaan valinnassa painotettiin kunta-alan ja kuntien hyvinvointi- ja sivistystoimen tuntemusta sekä edunvalvonta-, johtamis- ja esihenkilökokemusta.

Varatoimitusjohtajan tehtävä on vapautumassa, sillä nykyinen varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on jäämässä eläkkeelle.

AVAINSANAT

Oikeuskansleri Mari Rantaselle pakolaiskiintiösotkusta: Linjanvedot kuuluvat ministerin vastuulle, ei avustajien tehtäväksi

Oikeuskansleri pitää sisäministeri Mari Rantasen (ps.) avustajavoimin tekemää pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelua epäonnistuneena, mutta ministeri ei ole sortunut laittomuuksiin.

Epäonnistumisesta kertoo oikeuskanslerin mukaan asiaa koskeva yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanotto. Siinä yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi sisäministeriön poliittisen johdon antaneen ministeriön virkahenkilöille syrjivää ohjeistusta, kun se ohjeisti kohdistamaan pakolaiskiintiön erityisesti kristittyihin pakolaisiin.

Oikeuskanslerilla ei kuitenkaan ole aihetta epäillä Rantasta tai häntä sijaistanutta Lulu Rannetta (ps.) lainvastaisesta menettelystä asiassa.

Oikeuskansleri antoi ratkaisunsa asiassa keskiviikkona.

-  Perehdyn ratkaisuun seuraavaksi huolellisesti. On selvää, että otan toiminnassani huomioon oikeuskanslerin esittämät huomiot, Rantanen kommentoi oikeuskanslerin ratkaisua tiedotteessaan.

YLIMPÄNÄ laillisuusvalvojana oikeuskansleri tutki asian erityisesti valtiosääntö- ja hallinto-oikeudellisesta sekä rikosoikeudellisesta näkökulmasta ja arvioi valmisteluun liittyviä rikosoikeudellisen ja muun virkavastuun kysymyksiä.

Asiassa kävi oikeuskanslerin mukaan ilmi, että sisäministerin erityisavustaja oli itsenäisesti muuttanut valmistelun aikana pakolaiskiintiön kohdentamisen määriä eri pakolaisryhmien välillä.

Selvityksen perusteella ei kuitenkaan ollut näyttöä siitä, että erityisavustaja olisi sisäministeriön poliittisen johdon linjausta tehdessään antanut kielletyllä tavalla merkitystä sille, mikä uskonto kyseisillä pakolaisryhmillä oli.

Oikeuskansleri kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että toiminta tulee voida perustella hyväksyttävillä perusteilla.

-  Objektiiviset perusteet linjauksille on hyvän hallinnon vaatimusten vuoksi kyettävä esittämään, jotta ratkaisu ei näytä mielivaltaiselta. Tältä osin perustelut ovat olleet riittämättömät ja niiden puutteet ovat synnyttäneet epäillyn syrjinnästä, oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan.

Lisäksi oikeuskansleri muistutti sisäministerin erityisavustajaa viranomaisen velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta.

Oikeuskansleri ei kuitenkaan katsonut, että erityisavustajan menettely olisi täyttänyt rikoksen tunnusmerkistön. Uskontoa ei oikeuskanslerin selvityksen perusteella käytetty asiassa lainvastaisella tavalla perusteena pakolaiskiintiön kohdentamiselle.

MINISTERI Rantasen ja ministeri Ranteen osalta oikeuskansleri katsoi, ettei hänellä ole aihetta epäillä kumpaakaan virkavelvollisuuden laiminlyömisestä tai lainvastaisesta menettelystä ministerin virkatoimessa.

Kansleri neuvookin Rantasta, että ministerin on riittävästi ohjattava ja valvottava valtiosihteerinsä ja erityisavustajiensa toimintaa sen varmistamiseksi, että poliittiset linjaukset tehdään tosiasiallisesti ministerivastuulla.

Ministerin on itse linjattava merkittävät asiat.

Oikeuskanslerin mukaan ministerin on itse linjattava merkittävät asiat, annettava niissä itse ohjaus virkamiehille sekä suoraan hyväksyttävä avustajiensa tekemät ratkaisut.

-  Sekä ministereiden että heidän poliittisten ja virkamiesavustajiensa tulee varmistaa, ettei heidän antamansa poliittinen ohjaus sisällä suoraan tai välillisesti syrjiviä elementtejä sekä varmistua siitä, ettei se myöskään synnytä epäilyjä syrjinnän mahdollisuudesta, oikeuskansleri katsoi ratkaisussaan.

Syrjintäepäily asiassa oli syntynyt muun muassa valmistelun aikana laaditussa diaesityksessä käytetystä ilmaisusta ”kristittyjä”.

Oikeuskansleri painotti, että asioiden virkavalmistelussa ministeriössä on syytä noudattaa tarkkuutta käytetyissä ilmauksissa myös hallinnon sisäisen valmistelun aineistossa, jotta niiden perusteella ei voi syntyä epäilystä syrjinnästä tai muusta lainvastaisesta menettelystä.

AVAINSANAT

Rakennusliitto: Kasvuriihi lähinnä pahentaa rakennusalan lamaa – ”Vaikka työpaikkoja syntyisikin, niihin tulijoille ei ole asuntoja”

Rakennusliiton mukaan hallitukselta olisi ehdottomasti tarvittu merkittävä panostus esimerkiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseen.

Rakennusliiton mukaan kasvuriiheksi nimetty hallituskauden puoliväliriihi ei antanut toiveita valtion toimista rakentamisen elvyttämiseksi. Esimerkiksi asuntolainojen maksimilaina-ajan jatkaminen viidellä vuodelle 35 vuoteen on kovin vaisu yritys asuntokaupan vauhdittamiseksi.

Rakentaminen ei ole vain taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin merkki vaan myös niiden syntymisen edellytys, muistuttaa Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen tiedotteessa.

– Hallitukselta olisi ehdottomasti tarvittu merkittävä panostus esimerkiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseen. Korkotukilainojen ja takausten lisääminen olisi ollut tässä hyvä työkalu. Rakentamisen vuosia kestänyt lamaantuminen uhkaa jatkua ja asuntopulasta voi tulla seuraava kasvun este, Palonen arvioi.

LAAJALTI jaetun arvion mukaan Suomessa pitää rakentaa noin 35 000 asuntoa vuositasolla, jotta asuntotarjonta pysyy riittävänä. Tiedotteessa arvioidaan kuluvana vuonna aloitettavan noin 22 000 asunnon rakentaminen, ja vuosina 2023 ja 2024 jäätiin alle puoleen tarvittavasta määrästä.

– Jos Suomen talous saadaan kasvuun, syntyvät uudet työpaikat pääasiassa kasvukeskuksiin. Mistä niihin saadaan työvoima, jos asuntoja ei ole tarjolla? Palonen kysyy.

Tiedotteen mukaan hallituksella oli korjausrakentamisen vauhdittamiseen täydet mahdollisuudet suhteellisen pienin investoinnein, esimerkiksi lanseeraamalla määräaikainen korjausavustus tai lisäämällä erityisryhmien investointiavustuksia.

– Muun muassa taloyhtiöiden peruskorjausten tukeminen olisi hyödyttänyt yhteiskuntaa monin tavoin ja tuonut töitä rakentajille, mutta tämäkään ei hallituksen ohjelmaan kelvannut. Sen sijaan hallitus lähinnä lapioi multaa rakentamisen haudalle, Palonen manaa.

AVAINSANAT

Väärien puolueiden poliittiset virkanimitykset halutaan kieltää

Lasse Lehtosesta leivottiin Kelan uusi pääjohtaja koko kevään kestäneen kohun jälkeen.

Arto Satosen (kok.) työt työministerinä loppuvat ensi viikolla ja edessä on paluu rivikansanedustajan hommiin.

Asia ratkesi eilen, kun Satoselle pedattu pesti Kelan pääjohtajana meni sivu suun asiasta syntyneen julkisen kohun seurauksena.

Valinta ratkesi lopulta päällisin puolin parhain päin. Kokoomus sai oman miehensä johtoon, vaikka nimi ei ollutkaan Satonen, ja hallitussopu piti äänestyksessä.

Perussuomalaiset takasivat Lasse Lehtosen (kok.) valinnan ohi Heli Backmanin.

SATOSELLE kävi lopulta kylmät monesta syystä.

Vasemmalla kädellä huitaistu hakemus tuli julkisuuteen ja sai hakijan näyttämään joko yltiöpäisen itsevarmalta tai piittaamattomalta.

Perussuomalaisten rökäletappio vaaleissa ei suosinut sekään Satosen taakse asettumista. Jotain oli pakko tehdä ja se jokin oli Lasse Lehtonen.

Poliittista virkanimitystä ei silti voitu välttää. Hallituspuolueet päätyivät yksimielisesti kokoomuslaisen ehdokkaan taakse ratkaisevassa äänestyksessä.

Satosesta tulikin heittopussi.

POLIITTISISSA virkanimityksissä on aivan erityinen erikoispiirre. Ne halutaan kieltää vain muilta puolueilta, eikä niitä tehdä lainkaan itse.

Vallassa ollessaan ja tilaisuuden tullen kaikki puolueet kuitenkin valikoivat omia suosikkejaan omista viiteryhmistään.

Seuraavaksi katsotaan, kuinka Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valinnassa käy. Hanna Tainio (sd.) on jäämässä eläkkeelle ja haastateltavien joukossa on nippu tunnettuja demarinimiä.

Pätevin ja sopivin valitaan.

AVAINSANAT

”No, onko tämä nyt sitten haihattelua?” – VM uskoo tolkun paluuseen

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander esitteli ministeriön talousennusteen Helsingissä 30. huhtikuuta.

Valtiovarainministeriö (VM) uskoo ja toivoo talousennusteessaan tolkun palaavan kansainväliseen kauppapolitiikkaan. Suomen taloudelliset puskurit ovat VM:n mukaan julkisen talouden heikon tilan ja velkasuhteen vuoksi heikot kauppasodan varalle.

VM julkisti ennusteensa vappuaattona. Kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander kuulosti ministeriön tiedotustilaisuudessa varovaisen optimistiselta.

– Uskomme, että epävarmuus hälvenee, tolkku ja ennakoitavuus palaavat kauppapolitiikkaan ja kauppasuhteisiin. No, onko tämä nyt sitten haihattelua? Se selvinnee sitten lähikuukausien aikana, Spolander totesi.

SUOMEN julkisen talouden tilanne ei ennusteen valossa ole suotuisa. Vaje oli vuonna 2024 ennakoitua syvempi. Tämän vuoden tilanteessa on plussia ja miinuksia.

– Talouden viriävä kasvu, menojen kasvun hidastuminen ja hallituksen aiemmin päättämät sopeutustoimet pienentävät julkisen talouden alijäämää tästä vuodesta eteenpäin. Samalla rahan ohjaaminen puolustukseen ja talouden kasvutoimiin kasvattavat sitä (alijäämää). Perusennusteessa julkisen talouden alijäämä pysyy kolmen prosentin heikommalla puolella ja velka kasvaa suhteessa bkt:hen, Spolander sanoi.

VM:n arvion mukaan Suomen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen lähestyy vuoteen 2029 mennessä 90 prosenttia. Tilanne menee tätäkin synkemmäksi, jos Yhdysvaltojen tullipolitiikka johtaa eskaloituvaan ja pitkittyvään kauppasotaan.

Julkisen talouden alijäämä voisi VM:n huonoimmissa skenaarioissa syventyä lähitulevaisuudessa nykyisestä reilusta kolmesta jopa yli viiteen prosenttiin.

NÄIHIN olosuhteisiin Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kasvutoimista, joiden ytimessä ovat erityisesti varakkaimpia hyödyttävät veronalennukset. Hallituksen toiveissa on taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen, työntekemiseen ja investointeihin kannustava verotus, joka parantaa myös ostovoimaa.

VM ja Spolander kuvaavat veronalennusten mahdollisia vaikutuksia hallitusta monipuolisemmin.

– Täytyy myöntää, että vaikka veronalennukset kannustavat kansalaisia lisäämään työntekoa, he voivat ostaa kasvaneilla käytettävissä olevilla tuloillaan myös lisää vapaa-aikaa. Yritykset voivat puolestaan käyttää kasvavat käytettävissä olevat tulonsa paitsi investointeihin, myös jakaa niitä osinkoina omistajilleen. Lisätulot voi aina kuluttaa, jättää säästöön pahemman päivän varalle tai lyhentää niillä velkaa.

– Kaikki tämä litania tarkoittaa siis sitä, että jäämme nyt katsomaan, että mitä tässä nyt loppujen lopuksi tapahtuu. Miten ne, joihin työnverotuksen alennus voimakkaimmin kohdistuu lisäävät mahdollisesti työntekoaan. Miten tämä kaikki tukee tuottavuutta, miten yritysten investoinnit näiden päätösten seurauksena mahdollisesti kasvavat, Spolander selvensi.

HALLITUKSEN velkasuhteen tasapainotustavoitetta Spolander ei pitänyt ”täysin mahdottomana” saavuttaa. Tavoite edellyttäisi sitä, että hallituksen pitää kiinni 9 miljardin sopeutustavoitteestaan. Huhtikuun riihessä päätettyjen kasvutoimien pitäisi myös kantaa pian hedelmää.

– Tavoitteen toteutumiselle olisi myös eduksi, jos suotuisia yllätyksiä toteutuisi ja epäsuotuisia jäisi toteutumatta.

AVAINSANAT