VALIKKO

Kuntaliitto: Hankintalain uudistus tietää kunnille 600 miljoonan euron lisäkustannuksia

Hankintalain in house -yhtiöitä koskevasta uudistuksesta koituu kunnille noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset, jos laki etenee hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, Kuntaliiton teettämä selvitys paljastaa.

Hankintalakiin on valmisteilla muutos, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.

Kuntaliiton tilaamassa selvityksessä kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksia. Selvityksen teki Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG. Mukana oli 11 erilaista kuntaa ja kaupunkia – Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

Selvitykseen osallistuneiden kuntien arvioista laskettiin koko maata koskevaksi kustannusarvioksi noin 600 miljoonaa euroa.

Selvityksen perusteella uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin. Pienet kunnat arvioivat uudistuksen kustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden, keskisuurissa kunnissa vaikutus arvioitiin 41 euroon per asukas.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista, FCG:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara sanoo tiedotteessa.

Aiemmin on kerrottu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos. Jos poikkeukset toteutuvat, olisi lakiuudistuksen koko maan kattava muutoskustannus noin 445 miljoonaa euroa.

– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

KUNNAT toivat selvityksessä esiin huolensa huoltovarmuudesta ja kyberturvallisudesta etenkin ruoka- ja ICT-palveluihin liittyen.

Kuntaliitto muistuttaa tiedotteessa, että myös kriittisiä turvallisuustietoja ylläpidetään digialustoilla. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat liiton mukaan riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo tiedotteessa.

Kunnat ovat Kuntaliiton mukaan ”poikkeuksellisen yksimielisiä” uudistuksen vastustuksessaan. Kustannusten, hallinnollisen taakan ja edellä mainittujen huoltovarmuus- ja turvallisuushuolien lisäksi yksi keskeinen peruste vastustukselle on, että toimivia in house -järjestelyjä joudutaan purkamaan, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään.

Selvityksen perusteella pienemmissä kunnissa on myös puutteita hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamisessa sekä hankintaresursseissa. Osaamisvajetta paikataan muun muassa hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Kuntaliiton mukaan arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat karkeita ja suuntaa-antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.

AVAINSANAT

Janne Riiheläinen: Venäjän seuraava siirto osuu meihin

  • Kolumnit
  • 24.07.2026
  • 19:01
  • (Päivitetty: 24.07. 19:28)

Ukrainan onnistuneet drooni-iskut Pietarin ja Moskovan kohteisiin aiheuttavat sen, että Venäjän on jollain yllätystavalla yritettävä saada taas sodankäynnin aloite haltuunsa. Heikoin vastustaja Venäjälle löytyy meistä Euroopan maista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin lähti vajaa kaksikymmentä vuotta sitten nostamaan maansa kansainvälistä asemaa alhosta, johon se Neuvostoliiton romahdettua joutui. Puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2007 sisälsi viestin, että Venäjä haluaa ja aikoo olla taas muiden kunnioittama ja pelkäämä imperiumi.

Tällä linjalla Venäjä lähti myös toimimaan. Georgian sota 2008, Krimin valtaus ja sota Ukrainassa 2014 sekä samoihin aikoihin käynnistynyt voimakkaampi hybridivaikuttaminen länteen, olivat keinoja edistää tavoitetta.

Venäjän vahvuuksia ovat häikäilemättömyys voiman ja väkivallan käytössä, autoritaarisen päätöksenteon nopeus sekä sitä sotilaalliselta väliintulolta suojaava ydinpelote.

Vuoden 2021 lopussa Venäjä oli koonnut Ukrainan rajoille sotavoimaa ja esitti demokraattisille maille joukon uhkavaatimuksia. Tai turvallisuusjärjestelyjä, kuten Kreml niitä nimitti. Näitä edelleen voimassa olevia vaatimuksia Venäjän etupiiristä länsimaissa ei tietenkään voitu hyväksyä.

Niinpä Kreml käynnisti pienen piirin suunnitteleman sotilaallisen erikoisoperaation, jonka tavoitteena oli alistaa Ukraina muutamassa päivässä.

Mikäli suunnitelma olisi onnistunut, olisi Suomen ja muiden maiden ollut käytännössä mahdotonta enää ainakaan kokonaan ohittaa Venäjän muitakaan vaatimuksia.

NYT MELKEIN neljä ja puoli vuotta sekä satoja tuhansia kuolleita myöhemmin sota on edelleen käynnissä.

Ukraina on myös onnistunut paitsi torjumaan hyökkäyksen, myös tällä hetkellä horjuttamaan Venäjän sisäistä vakautta. Koska Venäjä ei pysty ratkaisemaan sille nöyryyttäväksi käyvää tilannetta Ukrainan taistelukentillä, se on tapahduttava muualla.

Venäjä on sodankäynnissään voinut aina nojata maansa kokoon ja valtaviin etäisyyksiin. Nyt ukrainalaiset ovat pitkän matkan drooneillaan kääntäneet edun uhaksi. Venäjä ei yksinkertaisesti voi kokonsa takia suojata kaikkia tärkeitä kohteitaan.

Seuraavaksi Ukraina aikoo kääntää puolelleen Kenraali Talven, joka on monesti puolustanut Äiti Venäjää ansiokkaasti. Venäjä on koko sodan ajan hyökännyt Ukrainan energian ja lämmön tuotantoa vastaan. Nyt Ukraina näyttää vastaavan samalla mitalla.

Ukraina on aloittanut iskut voimaloita vastaan, mutta varsinainen vaikutus on syntynyt jo tehdyistä iskuista öljyn ja kaasun tuotantoon ja jakeluun. Mikäli dieselin talvilaatua ei ole riittävästi tarjolla, koskettaa se pakkaskauden tullessa paitsi rekkoja ja pääratojen ulkopuolisia junia, myös monia sähkö- ja lämpövoimaloita.

Ukrainan iskujen lisääntyvän uuden häikäilemättömyyden taustalla on varmasti sekin, että sotaväsymys vaivaa maata, viime viikkojen sisäpoliittisen kriiseilyn lisäksi.

Ympäri Ukrainaa putoilevien Venäjän droonien ja ohjusten määrä vain lisääntyy ja pitkälti yhdysvaltalaisohjuksista riippuvainen Ukrainan ilmatorjunta on jo aiemminkin ollut kovilla.

KREML on tilanteessa, jossa sen olisi pystyttävä ottamaan aloite takaisin käsiinsä. Tästä ovat monet poliitikot, sotilasjohtajat ja tiedustelupalvelut lännessä varoittaneet kiihtyvään tahtiin.

Kyse tuskin on mistään suuresta sotilaallisesta operaatiosta, sillä sellaisen toteuttamiseen ei Venäjällä ole voimia ennen kuin sota Ukrainassa päättyy. Toisaalta Venäjällä ei ole poliittista eikä taloudellista voimaa, joten sotilaallinen voima, väkivalta ja sen uhka, lienevät vahvasti käytössä.

Itse arvioin, että jossain vaiheessa loppuvuoden aikana Venäjä eskaloi konfliktia demokraattisten maiden kanssa. Tavoitteena Venäjällä on ennen kaikkea murtaa lännen yhtenäisyys ja haitata Ukrainalle annettavaa tukea.

Jossain vaiheessa loppuvuoden aikana Venäjä eskaloi konfliktia demokraattisten maiden kanssa.

Eskalaation kannattaa olla mahdollisimman epäselvä ja moniselitteinen. Aikoinaan vuoden 2022 suurhyökkäys nostatti Euroopassa laajan vastalausemyrskyn, jonka varassa muun muassa Ukrainan tuki lähti käyntiin, pakotteet saatiin säädettyä ja suomalaiset yhdessä ruotsalaisten kanssa päättivät haluta Natoon.

Mitä ikinä nyt tapahtuukin, olennainen osa sitä on tarkoituksella luotu informaatiokaaos. Venäjä yrittää kaikin keinoin ja länsimaisten hyödyllisten idioottien tuella sekoittaa tilannekuvaa. Tavoite ei ole saada mahdollisimman monia uskomaan Venäjän selitystä, vaan saada mahdollisimman moni luopumaan ajatuksesta, että asiassa olisi jokin selkeä totuus.

Tässä sekoittamisessa käytetään hyväksi kansainvälisten lakien ja sopimusten tulkintoja sekä vertauksia lännen aiempiin toimiin. Ennen kaikkea vakuutetaan palavasti, että Venäjän toimet ovat moraalisia ja puolustuksellisia.

VENÄJÄN USEIN käyttämä metodi on niin sanottu false flag -hyökkäys. Meille tuttu sellainen on Mainilan laukaukset vuonna 1939, jotka Neuvostoliitto esitti todisteena Suomen hyökkäyksestä alueelleen.

Nyt kyseeseen voisi eri arvioiden mukaan tulla esimerkiksi kaapattujen ukrainalaislennokkien käyttö tai terrorihyökkäys Euroopassa asuvien venäläisten kimppuun.

Venäjä tulee häikäilemättömästi valehtelemaan tilanteesta. Samoin presidentti Donald Trump voi hyvinkin tehdä ja perustella päätöksiään näiden valheiden varassa. Sama koskee Venäjään myötämielisesti suhtautuvia laita- ja äärioikeiston ja -vasemmiston puolueita Euroopassa.

Valtiot eivät lähtökohtaisesti halua joutua sotaan ja sillä Venäjä tulee pelaamaan. Krimin valtauksen yhteydessä Putin oli valmis nostamaan ydinasejoukkojensa valmiutta. Ydinaseissa pelkkä valmiuden nosto on paitsi kova toimenpide, myös äärimmäisen vakava varoitus.

Kovalla kovaan vastaaminen on vaaleilla valittujen- ja myös vaaleissa potkut saavien – johtajien kannalta hyvin hankalaa.

LUULTAVIMMIN Venäjä yrittää ajaa demokraattisten maiden johtajat tilanteeseen, jossa he katsovat olevan viisasta alistua ainakin joillekin Venäjän vaatimuksille. Ainakin tuki Ukrainalle on silloin vaarassa.

Faktaa on myös, että jos hyökkäyksen kohteena oleva Nato-maa ei saa välittömästi kaikkien jäsenmaiden tukea, on puolustusliitto vähintään rampa sen jälkeen.

Tällä hetkellä demokraattinen Eurooppa pitää pintansa, tukien Ukrainaa ja eristäen Venäjää.

Kremlissä on ehkä jo päätetty, minkä itse luomansa tilanteen ratkaisuehdotuksella he tätä asetelmaa lähitulevaisuudessa rikkovat. Jos he tässä onnistuvat, on luvassa seuraava, jo varmasti pahempi Venäjän luoma ongelmatilanne ratkottavaksi.

Venäjä haluaa edelleenkin alistaa varsinkin rajanaapurinsa osaksi etupiiriään ja se on valmis käyttämään siihen kovia keinoja – varsinkin altavastaajana ollessaan.

AVAINSANAT

Korkein oikeus: Ei valituslupaa Vornaselle – ”Märkä rätti päin ihmisen oikeusturvaa”

Rane Aunimo

Korkein oikeus ei myöntänyt kansanedustaja Timo Vornaselle valituslupaa huhtikuussa 2024 Helsingin keskustassa tapahtuneeseen ampumisvälikohtaukseen liittyvässä rikosasiassa.

Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa tuomion viime joulukuussa. Käräjäoikeus tuomitsi Vornasen muun muassa pahoinpitelystä, kahdesta laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Helsingin hovioikeus ei myöntänyt Vornaselle asiassa jatkokäsittelylupaa, minkä jälkeen Vornanen haki valituslupaa KKO:lta. KKO:n hylättyä Vornasen valituslupahakemuksen jää käräjäoikeuden tuomio pysyväksi.

Vornanen kommentoi KKO:n päätöstä Facebook-sivuillaan julkaistussa tiedotteessa. Hän kertoo pitävänsä päätöstä ihmisten oikeusturvan kannalta valitettavana.

- Katsoin hovioikeudelle ja korkeimmalle oikeudelle osoitetussa yksilöidyssä valituslupahakemuksessani, että asiassa oli merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä sekä näyttöön ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä seikkoja, jotka olisivat juristini ja minun mielestäni perustelleet asian uudelleen käsittelyn hovioikeudessa, Vornanen kirjoittaa.

- Mielestäni tämmöinen oikeuslaitoksen antama päätös, hylätä asian uudelleenkäsittely ja näytön arviointi, on märkä rätti päin ihmisen oikeusturvaa.

Vornanen kertoo keskittyvänsä nyt hoitamaan kansanedustajan tehtäväänsä.

ASIASSA on kyse tapahtumista helsinkiläisbaari Ihkussa ja sen edustalla huhtikuussa 2024. Vornanen ampui tilanteessa pistoolilla maahan. Hän vetosi käräjäoikeudessa hätävarjeluun, mutta oikeuden mukaan kyse ei ollut hätävarjelusta.

Oikeuden mukaan Vornanen oli aamuyöllä riitaantunut ravintolassa toisen päihtyneen miehen kanssa ja kaatanut tämän ravintolan sohvalle. Pahoinpitelyn uhria, vuonna 1984 syntynyttä miestä, syytettiin Vornaseen kohdistuneesta rikoksesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Ampuminen tapahtui baarin ulkopuolella. Valvontakameratallenteilta näkyi, kuinka vuonna 1984 ja vuonna 1994 syntyneet miehet hakeutuivat Vornasen lähelle. Pian tämän jälkeen Vornanen ampui pistoolillaan maahan.

Oikeuden mukaan vuonna 1994 syntynyt mies uhkasi Vornasta pahoinpitelyllä. Hänet tuomittiin laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Vornanen erotettiin perussuomalaisista ampumisen jälkeen, ja hän perusti oman eduskuntaryhmänsä.

Joulukuussa käräjäoikeuden tuomion jälkeen Vornanen kertoi irtisanoutuneensa vanhemman konstaapelin virastaan Itä-Suomen poliisilaitoksella.

AVAINSANAT

”Katastrofi” uhkaa – SDP:n Perholehto: Tämän ei pitäisi olla yllätys

Vain runsaat sata marjanpoimijaa on saanut Suomen Thaimaan-edustustolta luvan saapua Suomeen. Tämä ei lupaa hyvää, arvioivat kansanedustaja ja etujärjestö.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner kertoi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemukset on tältä vuodelta käsitelty. Kielteisiä päätöksiä tehtiin peräti 2 022.

SDP:n varapuheenjohtajan Pinja Perholehdon mukaan marja-alan pitkään jatkuneiden ongelmien seuraukset nähdään nyt.

– Ei voi ajatella, että vakava työperäinen hyväksikäyttö jatkuisi pitkään ilman, että se näkyy lopulta myös koko alalla.

– Tilannehan voi toki olla valitettava, mutta yllätys sen ei pitäisi olla, koska ministeriön pitää varmistua työoloista ja -ehdoista. Viisumien epäämisessä näkyvät niiden ongelmien seuraukset, joista Suomessa on puhuttu vuosia, Perholehto sanoo tiedotteessaan perjantaina.

Hänen mukaansa marja-ala ei ole yksittäistapaus. Perholehto pitää huolestuttavana tietoja siitä, miten työperäinen hyväksikäyttöä esiintyy laajemminkin suomalaisessa työelämässä.

– Työperäistä hyväksikäyttöä on paljastunut myös ravintoloissa, rakennusalalla, siivouksessa ja kiinteistöpalveluissa. Hyväksikäytön uhrien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa uhrien auttamisjärjestelmässäkin. Tämä on ilmiö, jonka edessä on oltava luja ja uhrien puolella.

MINISTERIÖN mukaan hakemuksia hylättiin, koska edustusto ei ole voinut vakuuttua siitä, että työnantajat pystyvät noudattamaan työnantajavelvoitteitaan.

Lisäksi luonnonmarja-alaan kohdistuneet vakavat rikosepäilyt ja oikeusprosessit ovat vaikuttaneet harkintaan.

- Kyllähän tämä aikamoista katastrofia tietää, luonnonmarja-alan etujärjestön Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kommentoi tilannetta Ilta-Sanomille.

Marjayritysten odotuksissa oli, että satokaudelle olisi saatu noin 3 200 thaityöntekijää. Partanen moittii ministeriötä olemattomasta tiedottamisesta.

- Tämmöinen toiminta on täysin ennakoimatonta ja vastuutonta. Kun tällaisia muutoksia tehdään, niihin pitäisi pystyä valmistautumaan.

Partasen mukaan sen paremmin toukokuun tapaamisessa kuin sen jälkeenkään ei ollut tullut minkäänlaista vihjettä siitä, että viisumikäytäntö kiristyisi näin rajusti.

AVAINSANAT

Kiista avustuksista – nyt puhuu oikeuskansleri

Lausunnonantajat pitävät asetusluonnosta sotejärjestöjen Stea-avustuksista laajalti epämääräisenä ja tulkinnanvaraisena.

Oikeuskansleri Janne Salmisen mukaan valmisteluasiakirjojen perusteella jää epäselväksi, mikä sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) aiemmin järjestöavustuksista linjaamien kriteerien oikeudellinen asema on.

- Oikeustilan selkeyttämiseksi jatkovalmistelussa tulee avata perustelumuistiossa myös sitä, millainen päätöksentekoprosessi avustusten myöntämistä koskee, kuka tai mikä viranomainen rahoituspäätöksen tekee ja mihin päätöksentekijän toimivalta oikeudellisesti arvioiden perustuu, oikeuskanslerin lausunnossa sanotaan.

Asetusluonnos avustuksista on ministeriöiden kansliapäälliköiden valmistelema. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi määräyksen asetusmuutoksen valmistelusta heinäkuun alussa vastauksena Rydmanin avustuskriteereistä tekemiin linjauksiin.

Kansliapäälliköiden esitysluonnoksessa yhtäkään järjestöryhmää ei suljeta ehdottomasti avustusten ulkopuolelle. Rydmanin esittämät kriteerit taas voisivat sulkea pois esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen, maahanmuuttajataustaisten ja veteraanien puolesta toimivat järjestöt.

Perussuomalaisten ja erityisesti kokoomuksen ja RKP:n välisessä kiistassa järjestöavustuksista on ollut kyseenalaista, voisiko Rydman ajaa asiassa ohi asetusmuutoksen. Rydman on sanonut, ettei kansliapäälliköiden esitys anna aihetta muuttaa hänen esittämiään kriteerejä avustuksille.

LISÄKSI oikeuskansleri Salminen pitää lausunnossaan ongelmallisena, että asetusluonnoksessa säädettäisiin nyt avustuksen myöntämistä ”puoltavista tekijöistä”, joka on valtionavustuslaissa säädettyjä reunaehtoja huomattavasti monitulkintaisempi kriteeri.

Avustusten myöntämistä puoltaviksi tekijöiksi asetusluonnoksessa on mainittu muun muassa kohtaava asiakastyö, jota Salminen kuvaa niin ikään monitulkintaiseksi.

Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt nostavat lausunnoissaan esille asetusluonnoksessa käytetyn termin kohtaavasta asiakastyöstä. Niiden mukaan uhkana on, että kohtaavasta asiakastyöstä syntyisi nyt kaikkia avustuksia koskeva tosiasiallinen edellytys.

- Kohtaava asiakastyö on vain yksi osa järjestöjen tärkeästä tehtäväkentästä kansalaisyhteiskunnassa. Siitä ei saa muodostua kaikkia avustuksia määrittelevä edellytys, sanoo esimerkiksi Helsingin Invalidien Yhdistys lausunnossaan.

Termiä pidetään myös järjestöjen keskuudessa tulkinnanvaraisena, eikä sitä ole määritelty niiden mukaan asetusluonnoksessa riittävän tarkasti. Asetusluonnoksen perustelumuistiossa kohtaavalla asiakastyöllä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa ihmiset tulevat muun muassa todelliseen vuorovaikutukseen keskenään.

Lausuntoja antaneet sote-järjestöt pitävät kyseenalaisena esimerkiksi termiä asiakastyöstä. Niiden mukaan järjestöjen työssä ei synny aina asiakassuhdetta, vaan toimintaan osallistuu esimerkiksi jäseniä, vapaaehtoisia, vertaisia ja kokemusasiantuntijoita.

HALLITUSPUOLUE RKP:n edustajat äänestivät kesäkuussa tyhjää Rydmanin luottamusta koskevassa äänestyksessä soteministerin avustuksia koskevan toiminnan vuoksi.

Rydman ajoi kriteerinsä läpi kysymättä asiassa ensin hallituskumppaneiden mielipidettä. RKP:n sekä kokoomuksen mielestä Rydmanin olisi pitänyt hyväksyttää kriteerit ensin hallituksessa.

Näin on STT:n tietojen mukaan sovittu viimeksi kevään kehysriihessä, koska Stea-järjestöjen kriteerit ovat hallituksessa herkkä paikka. Rydman on kuitenkin katsonut, että Stea-avustusten kriteerien määrittäminen on ministerin tontilla ja että hallituksessa ei ole sovittu toisin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea myöntää avustuksia rekisteröidyille, yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Hallitus on päättänyt myöntää järjestöille ensi vuonna tukea 190 miljoonaa euroa, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin tänä vuonna.

Lausunnoilla olevan asetusluonnoksen vastausaika päättyy sunnuntaina.

Aliisa Uusitalo/STT

AVAINSANAT

Hallitus esittää: Ei energiajuomia alle 16-vuotiaille

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan osa kaupoista noudattaa jo nyt vapaaehtoisesti energiajuomien myynnissä 16 vuoden ikärajaa.

Hallitus ehdottaa energiajuomien myynnin kieltoa alle 16-vuotiaille. Myyntirajoitusten tavoitteena on vähentää kofeiinin haittavaikutuksia lapsilla ja nuorilla.

Energiajuomia ei esitysluonnoksen mukaan saisi jatkossa myydä, luovuttaa tai välittää alle 16-vuotiaille. Monet kaupat noudattavat jo nyt vapaaehtoisesti energiajuomien ikärajaa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan elintarvikelain muutoksen tavoitteena on vähentää energiajuomien käytöstä aiheutuvia haittoja lapsille ja nuorille.

– Energiajuomien sisältämä kofeiini heikentää unta, vaikeuttaa keskittymistä ja aiheuttaa sydänoireita, tiedotteessa sanotaan.

16 vuoden ikärajaa pidetään oikeasuhtaisena, koska se suojaa lasten terveyttä ja vastaa paremmin nykyisiä kauppojen käytäntöjä kuin 18 vuoden ikäraja.

– Yhtenäinen, lakiin perustuva ikäraja tuo selkeyttä nykyisiin käytäntöihin ja tukee perheitä sekä kouluja lasten hyvinvoinnin edistämisessä, kommentoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.)

ESITYKSESSÄ ehdotetaan myös, että käyttämättä jääneiden mutta edelleen ihmisravinnoksi soveltuvien elintarvikkeiden uudelleenjakelua koskeva velvollisuus siirrettäisiin asetuksesta lain tasolle.

Muutoksen tavoitteena on tiedotteen mukaan vähentää ruokahävikkiä ja edistää elintarvikkeiden lahjoittamista ihmisravinnoksi silloin, kun se voidaan tehdä turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin.

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt asiasta esitysluonnoksen lausunnoille tänään. Lausuntojen vastausaika päättyy 4. syyskuuta.

AVAINSANAT