VALIKKO

Kuntaliitto: Hankintalain uudistus tietää kunnille 600 miljoonan euron lisäkustannuksia

Hankintalain in house -yhtiöitä koskevasta uudistuksesta koituu kunnille noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset, jos laki etenee hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, Kuntaliiton teettämä selvitys paljastaa.

Hankintalakiin on valmisteilla muutos, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.

Kuntaliiton tilaamassa selvityksessä kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksia. Selvityksen teki Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG. Mukana oli 11 erilaista kuntaa ja kaupunkia – Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

Selvitykseen osallistuneiden kuntien arvioista laskettiin koko maata koskevaksi kustannusarvioksi noin 600 miljoonaa euroa.

Selvityksen perusteella uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin. Pienet kunnat arvioivat uudistuksen kustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden, keskisuurissa kunnissa vaikutus arvioitiin 41 euroon per asukas.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista, FCG:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara sanoo tiedotteessa.

Aiemmin on kerrottu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos. Jos poikkeukset toteutuvat, olisi lakiuudistuksen koko maan kattava muutoskustannus noin 445 miljoonaa euroa.

– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

KUNNAT toivat selvityksessä esiin huolensa huoltovarmuudesta ja kyberturvallisudesta etenkin ruoka- ja ICT-palveluihin liittyen.

Kuntaliitto muistuttaa tiedotteessa, että myös kriittisiä turvallisuustietoja ylläpidetään digialustoilla. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat liiton mukaan riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo tiedotteessa.

Kunnat ovat Kuntaliiton mukaan ”poikkeuksellisen yksimielisiä” uudistuksen vastustuksessaan. Kustannusten, hallinnollisen taakan ja edellä mainittujen huoltovarmuus- ja turvallisuushuolien lisäksi yksi keskeinen peruste vastustukselle on, että toimivia in house -järjestelyjä joudutaan purkamaan, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään.

Selvityksen perusteella pienemmissä kunnissa on myös puutteita hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamisessa sekä hankintaresursseissa. Osaamisvajetta paikataan muun muassa hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Kuntaliiton mukaan arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat karkeita ja suuntaa-antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.

AVAINSANAT

Pensan hinta -hokema palasi bumerangina ja osui perussuomalaisia omaan otsaan

Heinäkuussa 2022 Mauri Peltokangas (ps) kertoi somessaan, että polttoaineiden hinnat on ryöstö, ja vaati stoppia autoilijoiden kuritukselle.

Perussuomalaiset haukkuivat hanakasti edellisen hallituksen saamattomuutta polttoaineiden hinnan nousun edessä – mutta mitä sanoa nyt, kun oma hallitus katselee bensan ja dieselin kallistumista yhtä avuttomana?

Venäjän hyökkäys Ukrainassa helmikuussa 2022 sysäsi öljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkkään nousuun, onhan Venäjä yksi maailman suurimmista öljyn tuottajista. Kun öljy kallistuu, tyyristyvät myös öljyjalosteet, kuten fossiiliselle liikenteelle välttämättömät polttonesteet.

Pian suomalaiset autoilijat huomasivat sodan bensapumpuilla. Kesäkuuhun 2022 mennessä bensiinin kuukauden keskihinta oli noussut ennätykselliseen 2,57 euroon.

Kun vallassa oli ilmastopolitiikalla profiloitunut Sanna Marinin (sd.) hallitus, aika oli erityisen otollinen opposition bensapopulismille.

Perussuomalaiset oli aloittanut jo hyvissä ajoin. Puolue oli kysynyt bensan hinnasta eduskunnan kyselytunnilla ennen Venäjän hyökkäystä jo kolmesti: kerran vuonna 2019 ja kahdesti vuonna 2021.

Kun sota vuonna 2022 laajeni, perussuomalaiset kysyivät bensan hinnasta eduskunnassa kuusi kertaa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra teki aiheesta myös välikysymyksen.

Helmikuussa 2022 perussuomalaiset kertoivat polttoaine-välikysymyksestään.

Yksittäiset perussuomalaiset kansanedustajat muistivat hallitusta bensa-aiheisilla kirjallisilla kysymyksillä. Bensa oli taajaan esillä myös hallituksen lakiesitysten lähetekeskustelujen ps-puheenvuoroissa.

PUOLUE VAATI biopolttoaineen jakeluvelvoitteen alentamista, johon Marinin hallitus myös tilapäisesti suostui. Puolue vaati myös polttonesteiden verotuksen alentamista. Siihen hallitus ei suostunut.

Vaatimushan oli populistinen. Öljyn maailmanmarkkinahinta ei ole Suomen hallitusten päätettävissä. Mutta polttoaineverojen varomattomalla peukaloinnilla saa valtion kassaan helposti satojen miljoonien loven.

Nyt perussuomalaiset on hallituspuolue ja puheenjohtaja Riikka Purra on valtiovarainministeri. Yhdysvallat on aloittanut Lähi-idässä huonosti harkitun sodan, jonka seurauksena öljynkuljetukset Hormuzinsalmessa ovat häiriintyneet.

Iranin läheiset liittolaiset, Jemenin huthikapinalliset, sanovat ottaneensa haltuunsa Kyynelten porttina tunnetun Punaisenmeren salmen, josta laivaliikenne kulkee kohti Suezin kanavaa. Salmea käyttää öljykuljetuksiinsa muun muassa Saudi-Arabia.

Valtiovarainministerinä Purra tietää, että oppositiojohtaja Purran taannoinen vaatimus bensaveron alennuksesta oli populismia.

Öljyn hinta on taas yli sadassa dollarissa tynnyriltä. Perussuomalaisen politiikkapuheeseen heittämä bensapopulismin bumerangi on palannut ja osunut puoluetta otsaan.

TILANTEESTA on ottanut ilon irti viime kauden valtiovarainministeripuolue keskusta, joka maksaa perussuomalaisille potut pottuina.

Keskusta vaatii Orpon ja Purran hallitusta helpottamaan polttoaineiden hintapaineita muun muassa maa- ja metsätalouden kustannuksiin vedoten. Myös ammattiautoilijat vaativat hallitusta tekemään jotakin EU:n kalleimmalle dieselille, joka maksaa parhaillaan yli 2,5 euroa litralta.

Bensiinin kuukauden keskihinta on jo jonkin aikaa ollut yli kaksi euroa. Voi olla, että kesäkuun 2022 ennätys menee pian rikki.

Koska perussuomalaisilla on kyky olla oppositiossa myös valtioneuvostossa istuessaan, monet puolueen kansanedustajat, kuten ex-ministeri Vilhelm Junnila ovat jo vaatineet omaa hallitustaan puuttumaan jakeluvelvoitteeseen.

Koomisimmin tämän teki kansanedustaja Minna Reijonen. Hänen mielestään opposition tulisi nyt allekirjoittaa hänen toimenpidealoitteensa jakeluvelvoitteesta ja ”seistä sanojensa takana”.

Logiikka ontuu reippaasti: Reijosen aloite on suunnattu Petteri Orpon hallitukselle, jossa hänen oma puolueensa käyttää valtaa, mutta hän vastuuttaa oppositiota.

Valtiovarainministerinä Riikka Purra tietää, että oppositiojohtaja Riikka Purran taannoinen vaatimus bensaveron alennuksesta oli populismia.

Jakeluvelvoitetta on sen sijaan laskettu tilapäisesti ennenkin. Jos sitä lasketaan taas, se olisi EU:n taakanjaossa luultavasti ongelmallista ja mahdollisesti myös kallista, koska Suomi joutuisi ostamaan päästökiintiöitä muilta EU-mailta.

Perussuomalaisen bensapopulismin ilo jäi lyhyeksi, mutta ainakin keskustalaisia naurattaa.

AVAINSANAT

Keskusta jätti välikysymyksen: Suomalainen ruoka vaarassa

Vehnäpelto Haltialan tilalla Helsingissä 21. elokuuta.

Keskusta on jättänyt hallitukselle välikysymyksen suomalaisen ruuan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta.

Välikysymyksessään keskusta katsoo Petteri Orpon (kok.) hallituksen epäonnistuneen maatalouden kannattavuuden parantamisessa. Maatalouden kannattavuus on EU:n heikointa. Meneillään oleva kustannuskriisi ajaa keskustan mukaan viljelijöitä yhä ahtaammalle.

– Tällä menolla on todellinen vaara, että tulevaisuudessa meillä ei ole suomalaista ruokaa, alan yli 300 000 työpaikkaa eikä huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo keskustan tiedotteessa.

VÄLIKYSYMYKSEN ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari muistuttaa, että hallitus lupasi ”täyskäännöksen” maatalouspolitiikkaan.

– Asiat ovat kolmen vuoden aikana menneet huonompaan suuntaan. Iranin sodasta johtuvaan kustannuskriisiin ei ole vastattu. Markkinoita ei ole reiluutettu, vaan on päinvastoin vahvistettu jo valmiiksi vahvan kaupan asemaa. Ei ole purettu vaan lisätty byrokratiaa. Ei ole saatu polttoaineen, sähkön ja lannoitteiden hintoja alas. Suomalaisen maaseudun alasajossa sen sijaan on onnistuttu.

KESKUSTA esittää muun muassa EU-kriisituen kansallista täydentämistä, energiaveron lisäpalautuksen jatkamista, tuotantorakennusten kiinteistöveron määräaikaista poistamista sekä Iranin sodasta aiheutuvien kustannusten huomioimista tukiratkaisuissa.

Keskustan mukaan maataloudelle ohjattavan kriisipaketin tulisi olla suuruudeltaan noin 100-150 miljoonaa euroa.

Keskusta edellyttää hallitukselta myös sitoutumista korvaamaan afrikkalaisen sikaruton torjunnasta, vientihäiriöistä ja rajoituksista maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat kohtuuttomat menetykset.

Keskusta vaatii välikysymyksessä vastauksia myös maatalouden kasvaneeseen byrokratiaan, maaseudun palveluiden heikkenemiseen, yksityisteiden rahoituksen leikkauksiin sekä maatalouden investointien ja sukupolvenvaihdosten vaikeutumiseen.

Lisäksi Keskusta edellyttää, että Suomen maatalous- ja maaseuturahoituksen taso ei heikkene EU:n vuosien 2028-2034 rahoituskehysneuvotteluissa.

Täydennetty klo 11.14 tukipaketin suuruudella.

AVAINSANAT

VM:ltä arvio Googlen miljardeista: suomalaiseen tuotantoon noin 20-30 prosenttia

Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu, Kajaanin vt. kaupunginjohtaja Joni Partanen, Vaalan kaupunginjohtaja Mia Kärkkäinen, Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno, pääministeri Petteri Orpo ja Googlen globaali investointijohtaja Ruth Porat hakukone- ja ohjelmistöyhtiö Googlen mediatilaisuudessa Helsingissä.

Amerikkalaisen teknojätti Googlen megainvestoinnin vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen jää STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pienemmäksi kuin mitä yritys hehkuttaa.

Valtiovarainministeriössä (VM) arvioidaan, että Googlen 13 miljardin investoinnista kohdistuu suomalaiseen tuotantoon noin 20-30 prosenttia. Tämä vastaisi 2,6:ta-3,9:ää miljardia euroa. Päälle tulee jonkin verran kerrannaisvaikutuksia.

- Suurin osa investoinnin arvosta on sellaista laitteistoa, jota Suomessa ei valmisteta, eli se on tuontitavaraa. Myös palveluiden pyörittämisestä valuu suurin rahallinen hyöty ulkomaille, sanoo finanssineuvos Janne Huovari VM:stä.

Teollisuusliitosta kerrotaan, että aiempien datakeskushankkeiden perusteella osataan sanoa, että toteutuskustannuksista noin 55-70 prosenttia tulee laitteistosta. Laitteistolla viitataan ensisijaisesti palvelimiin. Lisäksi pitkällä aikavälillä merkittävä osa liiketoiminnan tuottamasta lisäarvosta ei kohdennu Suomeen. Pääkonttoritkin ovat muualla.

- Vaikka kyseessä on merkittävä investointi, Google ei investoi 13:a miljardia Suomeen, vaan toteuttaa Suomessa hankkeen, jonka laskennallinen arvo on tämän verran, arvioi erikoistutkija Matti Roitto Teollisuusliitosta.

YHTIÖ aikoo rakentaa uudet datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan sekä laajentaa Haminan datakeskustaan.

Googlen mukaan vuosina 2027-2028 hankkeen arvioidaan kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta (bkt) keskimäärin 3,6 miljardilla eurolla vuodessa, mikä vastaa 1,2:ta prosenttia vuodessa.

VM:n Huovarin mukaan vaikutus jää todennäköisesti alle prosentin, mutta hän ei tässä vaiheessa halua sanoa tarkempaa arviota.

Harvoin Suomessa kuitenkaan nähdään niin isoa investointia, että sen vaikutusta olisi edes millään lailla mielekästä arvioida suhteessa bkt:hen.

- Suomen talouteen tämä on joka tapauksessa poikkeuksellisen suuri investointi, Huovari sanoo.

GOOGLE lupaili 37 000 uutta työpaikkaa eri puolille maata rakentamisvaiheessa. Tässä lukemassa on mukana kerrannaisvaikutusten seurauksena mahdollisesti syntyvät työpaikat.

Kun datakeskukset on saatu pyörimään, työllisyysvaikutus putoaa 7 000 työpaikkaan vuodessa.

- On vaikea ottaa kantaa siihen, että onko se arvioitu välillinen vaikutus oikeassa mittaluokassa, kun ei tiedä, mikä on suora työllisyysvaikutus, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Erno Mähönen.

Hän ei ole nähnyt teknologiayhtiön hankkeen asiakirjoja.

Mähösen mukaan ilmeistä tietysti on, että rakentamisaikainen työllisyysvaikutus on mittaluokaltaan suurempi verrattuna siihen, kun datakeskukset ovat käytössä. Tällä hetkellä rakennusalalla on paljon työttömyyttä, joten kaikki rakentamisinvestoinnit näkyisivät kotimaan työllisyydessä.

Mähönen pitää olennaisena kuitenkin välillisiä vaikutuksia.

- Eli tuovatko datakeskukset uusia investointeja esimerkiksi energiantuotantoon, miten se generoi talouskasvua, mitä muuta kautta se luo vaurautta suomalaiseen yhteiskuntaan?

Toisaalla työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että sen vaikutus paikallisesti voi olla merkittävä.

Google kertoi, että se tukee tekoälyosaamista vahvistavia koulutusohjelmia yhteistyössä paikallisten kumppaneiden, kuten Oamkin, Tieken ja Xamkin kanssa.

Saila Kiuttu, Kaarina Vainio/STT

AVAINSANAT

Bensan hinta on taas pilvissä – nyt tuli Purran vastaus arvosteluun: ”Tämä on täysin historiallista”

Polttoaineiden hinnat puhuttivat torstain kyselytunnilla, jossa oppositio pääsi tutusti haastamaan hallitusta.

Moni kansalainen on huomannut huoltoasemilla, että bensan ja dieselin hinta on noussut kahden ja puolen euron pintaan ja ylikin. Kansan pulssi sanoo, että hinta on turhan kallis.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pääsi ja joutui vastaamaan moneen kertaan kyselytunnilla, mitä hallitus on tehnyt tilanteen helpottamiseksi ja miksei se voi tehdä vielä enemmän.

Mika Lintilä (kesk.) epäili ensin hallituksen ”tahtoa”, mutta ministeri Purra torjui arvostelun viitaten muun muassa Hormuzinsalmen tilanteeseen.

– Mitä tämä hallitus on sitten jo tehnyt? Täysin historiallisesti lähes 300 miljoonaa olemme alentaneet liikenteen verotusta ja ensi vuodelle on tulossa vielä pieni lisäkevennys, 50 miljoonaa. Tämä on täysin historiallista. Lisäksi olemme tehneet jakeluvelvoiteuraan kevennyksiä, Purra luetteli.

Markus Lohen (kesk.) nosti esiin ammattiliikenteen ahdingon. Hän tivasi, aikooko hallitus tehdä jotain sellaisia toimia, jotka näkyvät hinnassa merkittävästi.

Purra viittasi tässä vaiheessa jo asteen kireämmässä sävyssä edellisen hallituksen tekosiin.

– Tämä hallitus on tehnyt kaiken täysin toiseen suuntaan: me olemme keventäneet polttoaineiden verotusta, olemme keventäneet ajoneuvoveroa, olemme keventäneet jakeluvelvoiteuraa, Purra jälleen luetteli.

Purra myönsi, että pumppuhinnat ovat nyt niin korkeita, että niiden alentamisen hinta olisi jättimäinen.

– Valitettavasti polttoaineen hinta, erityisesti diesel siellä pumpulla on niin korkea, että mikäli siihen haluttaisiin vaikuttaa veronkevennyksellä, se todennäköisesti olisi miljardiluokkaa.

Huomattavaa helpotusta autoilijoille ei siis ole luvassa ainakaan hallituksen puolelta, se kävi kyselytunnilla selväksi.

– Kyllä, tilanne on aivan hirvittävä. Lähi-idän vaikutus pumppuhintoihin on valtava. Dieselin hinta, tavallisen polttoaineen hinta pumpulla on aivan liian korkea, Purra sanoi.

Ministeri päätyikin toivomaan, että ”tilanne laukeaisi mahdollisimman pian”.

AVAINSANAT

Kokoomuksesta tiukat terveiset Rydmanille: ”Tieteestä ei ole hyötyä, jos siitä ei uskalleta puhua”

Kokoomuksen kansanedustaja Maaret Castren saapui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen Helsingissä 10. joulukuuta 2024.

Kansanedustaja ja akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén (kok.) vaatii sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania (ps.) puolustamaan tieteen vapautta ja tutkittuun tietoon perustuvaa julkista keskustelua.

Castrén on huolissaan siitä, että oikeudellisten vaatimusten pelko voi kaventaa lääkäreiden ja tutkijoiden halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Hän viittaa tiedotteessaan Ylen uutiseen Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevasta riita-asiasta, jossa Pirkanmaan Lähineuvola Oy vaatii lastentautien erikoislääkäri ja yliopistotutkija Lotta Immeliltä 20 000 euron vahingonkorvausta.

YRITYKSEN mukaan Immelin sosiaalisen median julkaisut ovat vahingoittaneet sen liiketoimintaa.

– Tapaus herättää vakavan kysymyksen siitä, mitä julkiselle keskustelulle tapahtuu, jos lääkäri tai tutkija joutuu pelkäämään oikeustoimia tuodessaan esiin tutkimustietoa. Tutkittua tietoa pitää voida esittää myös silloin, kun se on jonkun kannalta epämiellyttävää, Castrén sanoo.

Ylen referoiman haastehakemuksen mukaan Immeli on julkaisuillaan antanut ymmärtää, että lapsille tehdään tarpeettomia tutkimuksia tai toimenpiteitä taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

Pirkanmaan Lähineuvola myy muun muassa imetysohjausta, hierontaa, vauvojen kieli- ja huulijänneleikkauksien jälkihoitoa sekä synnytysvalmennuksia.

CASTRÉN muistuttaa, että lääkäreillä on ammatillinen velvollisuus kertoa hoitojen vaikuttavuudesta ja tuoda tutkittua terveystietoa kansalaisten saataville. Myös potilailla on oikeus saada luotettavaa tietoa hoitopäätöstensä tueksi.

– Jos asiantuntijat alkavat vaieta oikeustoimien pelossa, häviäjiä ovat lopulta potilaat ja koko yhteiskunta. Tieteestä ei ole hyötyä, jos siitä ei uskalleta puhua, Castrén sanoo.

Castrén odottaa Rydmanilta kannanottoa asiaan.

– Suomessa pitää olla mahdollista käydä avointa ja kriittistä keskustelua terveydenhuollon hoidoista ja toimintatavoista tutkimusnäytön pohjalta. Ministerin on syytä tehdä selväksi, että tutkijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuutta osallistua tähän keskusteluun on puolustettava.

AVAINSANAT