VALIKKO

Kuntaliitto: Hankintalain uudistus tietää kunnille 600 miljoonan euron lisäkustannuksia

Hankintalain in house -yhtiöitä koskevasta uudistuksesta koituu kunnille noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset, jos laki etenee hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, Kuntaliiton teettämä selvitys paljastaa.

Hankintalakiin on valmisteilla muutos, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house -yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.

Kuntaliiton tilaamassa selvityksessä kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksia. Selvityksen teki Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG. Mukana oli 11 erilaista kuntaa ja kaupunkia – Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

Selvitykseen osallistuneiden kuntien arvioista laskettiin koko maata koskevaksi kustannusarvioksi noin 600 miljoonaa euroa.

Selvityksen perusteella uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin. Pienet kunnat arvioivat uudistuksen kustannuksiksi keskimäärin 473 euroa asukasta kohden, keskisuurissa kunnissa vaikutus arvioitiin 41 euroon per asukas.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista, FCG:n vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara sanoo tiedotteessa.

Aiemmin on kerrottu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos. Jos poikkeukset toteutuvat, olisi lakiuudistuksen koko maan kattava muutoskustannus noin 445 miljoonaa euroa.

– Työministeri Matias Marttisen (kok.) julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

KUNNAT toivat selvityksessä esiin huolensa huoltovarmuudesta ja kyberturvallisudesta etenkin ruoka- ja ICT-palveluihin liittyen.

Kuntaliitto muistuttaa tiedotteessa, että myös kriittisiä turvallisuustietoja ylläpidetään digialustoilla. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat liiton mukaan riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo tiedotteessa.

Kunnat ovat Kuntaliiton mukaan ”poikkeuksellisen yksimielisiä” uudistuksen vastustuksessaan. Kustannusten, hallinnollisen taakan ja edellä mainittujen huoltovarmuus- ja turvallisuushuolien lisäksi yksi keskeinen peruste vastustukselle on, että toimivia in house -järjestelyjä joudutaan purkamaan, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään.

Selvityksen perusteella pienemmissä kunnissa on myös puutteita hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamisessa sekä hankintaresursseissa. Osaamisvajetta paikataan muun muassa hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Kuntaliiton mukaan arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat karkeita ja suuntaa-antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.

AVAINSANAT

Purra pestasi potkunsa oikeuteen vieneen ex-kaupunginjohtajan

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine Euroopan kulttuuripääkaupuki 2026 -julkistustilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa Helsingissä 24. kesäkuuta 2020.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) erityisavustajana on aloittanut valtiotieteiden maisteri Janne Laine.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto erotti Laineen kaupunginjohtajan tehtävästä vuonna 2025.

Erottamisen perusteina olivat ongelmat henkilöstön kanssa toimimisessa ja yhteistoiminnassa luottamushenkilöiden kanssa sekä käyttäytyminen edunvalvontatilaisuuksissa.

LAINEEN vastuualueeseen Purran kabinetissa kuuluvat alue-, kunta- ja maakunta-asiat, Itäisen Suomen ohjelma ja valtionhallinnon kehittämisasiat, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessaan.

- On tärkeää huolehtia koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä ja alueellisesta tasa-arvosta edistämällä alueiden mahdollisuuksien hyödyntämistä taloudellisen kasvun, elinvoimaisuuden, yrittäjyyden, investointien sekä työllisyyden parantamisen avulla. Samalla hallintoa on tehostettava ja yksinkertaistettava sekä vaikuttavuutta parannettava, Laine sanoo tiedotteessa.

SAVONLINNAN kaupunginvaltuuston erottamispäätöksen perusteina olivat ongelmat henkilöstön kanssa toimimisessa ja yhteistoiminnassa luottamushenkilöiden kanssa sekä käyttäytyminen edunvalvontatilaisuuksissa.

Laine valitti erottamispäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen viime keväänä. Hallinto-oikeus katsoi Laineen kuulemisen olleen puutteellista, eikä valtuusto ollut siltä osin huolehtinut asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Laine on toiminut kunnanjohtajana myös Honkajoella ja Ikaalisissa sekä Helsingin yliopiston pääsihteerinä ja yliopistosihteerinä.

AVAINSANAT

Kansanedustaja syyttää Orpoa ”kerosiinikommunismista”

Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.) kritisoi pääministeri Petteri Orpon (kok.) maakuntalentoja puolustavaa lausuntoa. Orpo puhui aiheesta Kainuun Sanomien haastattelussa.

Pääministeri totesi, että valtion tuen maakuntalennoille on jatkuttava yhdenvertaisuuden nimissä.

– On käsittämätöntä, että pääministerin mittari yhdenvertaisuudelle ovat verorahoilla maksetut maakuntalennot. Minusta se alkaa olla jo kerosiinikommunismia, Harjanne toteaa tiedotteessaan.

Harjanteen mukaan hallitus ei voi puhua uskottavasti velasta ja taloudellisesta vastuusta, jos se samaan aikaan pitää kiinni tehottomista tuista.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esitti lokakuun puolivälissä maakuntalentojen ostoliikenteen tukemisen lakkauttamista nykyisten sopimusten päätyttyä vuonna 2028. Virkakunnan mukaan maakuntalennot maksoivat valtiolle viime vuonna 20,2 miljoonaa euroa.

Lisäksi tuettu lentoliikenne aiheuttaa Finavialle noin 20 miljoonan euron vuotuiset tappiot.

HARJANTEEN mukaan hallituksen linja on ristiriidassa sen oman talouspuheen kanssa. Hallitus on perustellut leikkauksiaan muun muassa oikeuslaitokseen, koulutukseen ja sosiaaliturvaan velkaantumisen taittamisella.

– On aivan vitsi esittää tekevänsä taloudellisesti vastuullista politiikkaa tai huolta velasta, jos on valmis kirjaimellisesti polttamaan valtion rahaa taivaalle.

Vihreät on esittänyt, että valtion talouden tasapainottaminen aloitettaisiin karsimalla ympäristölle haitallisia tukia. Harjanteen mukaan maakuntalennot ovat tästä selkeä esimerkki.

– Ilmastolle ja luonnolle haitallisten tukien karsiminen pitäisi olla se ilmeisin juttu nyt.

AVAINSANAT

Tähän PS-säästömalli johtaisi: tuhansia valtion työpaikkoja leikkuriin

Perusuomalaiset ja kokoomus tarjoavat julkishallintoon lisää tekoälyä ja itsepalvelua.

Perussuomalaisten ensi vaalikaudelle ehdottamat säästöt valtionhallinnosta vähentäisivät valtiolta tuhansia työpaikkoja: leikkauksia voisi tulla jopa 18 000:n henkilötyövuoden verran.

Pahimmillaan karsimistarve voisi vastata lähes neljäsosaa valtion nykyisestä henkilöstöstä, valtiovarainministeriö arvioi Suomen tietotoimistolle.

Sekä kokoomus että perussuomalaiset ovat ehdottaneet sopeutusohjelmissaan vuosille 2028-2031 mittavia säästöjä valtionhallintoa uudistamalla. Kokoomus leikkaisi 700 miljoonaa euroa, perussuomalaiset vieläkin enemmän eli 1,3 miljardia euroa.

Jos esimerkiksi 1,3 miljardin euron säästö pyrittäisiin tekemään pelkästään henkilöstöä vähentämällä, se tarkoittaisi valtiovarainministeriön arvion mukaan 18 000 henkilötyövuoden poistoa viime vuoden tasosta.

- Ehdotettu säästö on siis mittaluokaltaan erittäin iso, sillä valtiolla työskentelee tällä hetkellä noin 77 000 ihmistä, sanoo valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston johtaja Tero Meltti STT:lle.

NÄIN SUURI työvoimaleikkaus edellyttäisi isoa yhteiskunnallista keskustelua valtion roolista.

- Keskittyykö valtio vaikkapa pelkästään turvallisuuspuolen tehtävien hoitoon tai mitä sen lisäksi tehdään, Meltti kysyy.

Perussuomalaiset on kertonut ohjelmassaan, että turvallisuudelle tärkeitä toimijoita suojeltaisiin leikkauksilta.

Turvallisuussektorilla työskentelee esimerkiksi poliiseja, vanginvartijoita ja rajavartijoita. Toimialalla työskentelee VM:n mukaan yli 40 prosenttia valtionhallinnon työntekijöistä.

- Jos turvallisuussektorilla työskentelevä henkilöstö haluttaisiin jättää irtisanomisten ulkopuolelle, kohdistuisi säästö jäljelle jäävään osaan, jota on noin puolet valtion työntekijöistä, Meltti sanoo.

Säästöt pitäisi silloin tehdä muihin valtion virastoihin, laitoksiin ja ministeriöihin, kuten esimerkiksi tuomioistuimiin, Verohallintoon, Lupa- ja valvontavirastoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen tai Väylävirastoon.

PÄÄHALLITUSPUOLUEET perussuomalaiset ja kokoomus ovat esittäneet, että valtionhallinnon säästöjen saavuttamisessa hyödynnettäisiin tekoälyn mahdollisuuksia ja eläkkeelle siirtymisiä.

VM:n mukaan ensi vaalikaudella valtion palveluksesta on jäämässä eläkkeelle arviolta 11 000 ihmistä. Lisäksi tekoälyn ja automaation avulla tavoitteena on saavuttaa 20 prosentin tuottavuusparannus vuoteen 2031 mennessä julkisessa hallinnossa.

- Periaatteessa tuollaisella mekaanisella laskukaavalla tekoälyn hyödyntämisellä ja eläköitymisillä jopa tämä perussuomalaisten tavoite olisi toteutettavissa, Meltti sanoo.

Hän huomauttaa silti, että eläköitymisiä ei tapahdu tasaisesti eri tehtävissä, vaan ne kohdistuvat eri viranomaisten toimintoihin sattumanvaraisesti.

Lisäksi tekoälyllä ei voida korvata mitä tahansa työtä.

- Esimerkiksi lupatoimintaa tai etuisuuksien käsittelyä pystytään varmasti tehostamaan tekoälyllä, mutta ei kaikkia valtion toimintoja.

NYKYINEN Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo päättänyt noin 700 miljoonan euron säästöistä valtionhallintoon tällä vaalikaudella.

- Laajoja irtisanomisia ei ole vielä tehty, mutta määräaikaisten työntekijöiden käyttöä on vähennetty. Kaikki säästöt eivät tosin vielä ole astuneet voimaan, Meltti kertoo.

Hänen mukaansa näiden säästöjen seurauksena palvelutasoa on jouduttu alentamaan ja virastot ovat harventaneet toimipisteverkostoaan.

Ensi vaalikaudelle väläytellyt lisäsäästöt voisivat merkittävästi heikentää kansalaisten palveluja.

Hyöty julkiseen talouteen voi kuitenkin jäädä vain murto-osaan tavoitteesta, koska samalla esimerkiksi työttömyyskulut kasvavat.

Puolueiden esittämien sopeutusohjelmien taustalla on parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän tavoite, jonka mukaan julkista taloutta tulisi sopeuttaa alustavan arvion mukaan noin 8-11 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella.

Valtionhallintoon tehtävien säästötoimien toteutunut hyöty julkiseen talouteen voi kuitenkin jäädä vain murto-osaan tavoitteesta, koska samalla esimerkiksi työttömyyskulut kasvavat.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että isoissa irtisanomistilanteissa toteutunut säästö julkiselle taloudelle olisi vain noin neljäsosa säästötavoitteesta.

- Tässä arviossa oletetaan, että kaikki eivät työllistyisi toisiin tehtäviin ja valtio joutuisi maksamaan työttömyys- ja muita tukia, Meltti kuvailee.

Teksti: STT / Saila Kiuttu

AVAINSANAT

Arvio: Elokuva Riikka Purrasta on etäinen turistimatka persulandiaan

Varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja työllisti Riikka Purraa kuvausten aikana kohulausunnoillaan.
  • Elokuva
  • 30.10.2026
  • 9:03
  • (Päivitetty: 30.10. 9:11)

Dokumentaristi Liisa Akimofin uusi Riikka Purra -elokuva muistuttaa taannoista perussuomalaisten bussiretkeä Itä-Helsingin Puhokseen: eksoottista ilmiötä tarkkaillaan turvallisen etäältä, vaikutteita peläten.

Ei kai minusta tule persua, pohtii Akimofin kertojanääni ironisesti huolissaan heti elokuvan alussa. Vähän myöhemmin dokumentaristi ilmoittaa hämmentyneelle Purralle, miten tämä voisi hänen mielestään olla yhtä hyvin vaikka vasemmistoliittolainen.

Muutamat tällaiset kertojan heitot paljastavat, että dokkaria kuvataan ja tehdään nyt vanhan maailman kulttuurikartan filtterien kautta. Siinä vasemmistolaisuus on default-arvo, ja populistioikeisto edustaa tekijän omalle kuplalle vierasta, ihmeteltävää kuplaa.

Perussuomalaisten kaltaista, monen erikoisen viiteryhmän aateosuuskuntaa ei vain pysty niputtamaan vanhojen puoluerakenteiden mukaisesti.

ME OLLAAN vähän tällainen autistien puolue, selittää elokuvan ”R2” eli perussuomalaisten johdon toinen Riikka, valtiosihteeri Slunga-Poutsalo.

Se tuleekin elokuvassa selväksi, osin vähän tahattomasti.

Persut korostavat keskittyvänsä politiikassaan vain asiaan ja kylmiin faktoihin, mutta jäävät silti päätöksenteossa suhteettoman pitkäksi aikaa hinkkaamaan epäolennaisia kulttuuri-identiteettikysymyksiä, tai yksityiskohtia kuten taksikylttien palauttamista autojen katolle.

Maahanmuuttajien pelkääminen, syyllistäminen tai vastustaminen on dokumentin perusteella uskonkappaleen kaltainen yhteinen nimittäjä kaikille puolueen fraktioille. Kaikki muu saa tarvittaessa väistyä sen tieltä.

AKIMOF on ahkerasti kuvannut Purraa kavereineen oluella, puolueen tapahtumissa, tiedotustilaisuuksissa ja arkisessa ministerityössä.

Samalla elokuva katsoo poispäin monista puolueen menestykselle elintärkeistä taustavaikuttajista.

Puolueen julkisuustemppujen ilmiömäinen ideoija Matias Turkkila pääsee selittämään susilauman dynamiikkaa, muttei sitä millaisella trollitehtailulla hän ohjaa somekansan syvien rivien reaktioita pomonsa hyödyksi.

Elokuva katsoo poispäin monista puolueen menestykselle elintärkeistä taustavaikuttajista.

Joitain kohtauksia on vaikea perustella. Vierailu Brysselin Ecofin-kokouksessa jää peräkkäin asetelluiksi otoksiksi Riikasta kävelemässä eri euromiljöissä. Samalla reissulla Akimof käy vilkuttamassa bussin ikkunasta Naton päämajalle – miksi?

Muuten elokuvassa on hienon vetävä rytmi, eikä kohteita onneksi pilkata.

Purraa fanittavissa kansalaisissa on värikkäitä hahmoja, mutta yhtä höhliltä näyttävät vasemmistolaiset vastamielenosoittajat ”tunnistusta haittaavine” kasvomaalauksineen.

UUSIA PALJASTUKSIA politiikanteon kulisseista ei tästä elokuvasta löydy – ainakaan päivänpolitiikkaa seuraaville. Purran yksityiselämän tragediatkin on kerrottu lehtihaastatteluissa jo vuosia aiemmin.

Dramaattisia hetkiä on muutama. Dokumentaristi oli onnekseen paikalla, kun Teemu Keskisarjan syksyllä 2025 puheillaan käynnistämä, laskelmoitu rasismikohu johti hallituspuolueet tukkanuottasille.

Väsynyt Purra saa omiensa parissa lyhyen itkukohtauksen ja näyttää taipuvan pääministerin vaatimiin uusiin pelisääntöihin.

Seuraavissa kohtauksissa, kansalaistilaisuuksissa ja toritapahtumissa Purra on toipunut ja vähätteleekin rumien puheiden merkitystä – eikä muutoshalusta tai katumuksesta ole merkkiäkään.

Elokuvaa on kuvattu puolen vuoden ajan, kesästä 2025 joulukauteen asti. Tämän jälkeenkin on tullut uusia rasismikohuja, joissa sama kuvio toistuu: läppä läppä, ettekö tosikot wokettajat nyt huumoria ymmärrä, valitatte sanoista mutta me teemme tekoja.

Pääministeri paheksuu yhä pelisääntörikkomuksia, mutta tulee nykyisin säälittä hallituskumppaninsa yliajamaksi. Riikka ei enää piittaa eikä pyytele anteeksi.

ELOKUVA:
Minä ja Riikka Purra
Ohjaus: Liisa Akimof
Pääosissa: Riikka Purra
2026, 93 min. Ensi-ilta 30.10.
★★★☆☆

LEHTIHAASTATTELUISSA Akimof on korostanut, miten hän haluaa vähentää yhteiskunnallista vastakkainasettelua ja näyttää kohteensa ymmärrettävinä ihmisinä. Se onnistuukin.

Samalla elokuvan kohderyhmä jää vähän epäselväksi. Jos katsoja on persuja demonisoiva vasemmistolainen, tuskin hän tämän takia luopuu ennakkoluuloistaan.

Meille muille, joita kiinnostaisi millainen ihminen Riikka Purra näennäisen maahanmuuttoangstinsa ja -vihansa takana on, elokuva jää pinnalliseksi, irrallisten kohtausten kavalkadiksi.

Kuin katselisi ministerin, puoluelaisten ja toimittajien juoksentelua Puhos-bussin ikkunalasien takaa.

AVAINSANAT

Greenpeace: EU:n öljyfirmoille sodasta 36 miljardin voitot – verotuotoilla olisi saanut Suomeen kaksi bensapakettia

Polttoaineiden hintoja Nesteen Hermannin huoltoasemalla Helsingissä 23. lokakuuta.

EU-alueen öljyteollisuudelle on kertynyt 36 miljardin voitot Iranin sodan ja sitä seuranneen fossiilisten polttoaineiden hinnan nousun myötä, todetaan Greenpeacen tilaamassa tutkimuksessa.

Kyse on sodan kaltaisista ulkoisista tekijöistä johtuvista windfall-voitoista.

Suomessa öljyteollisuudelle kertyi ylimääräisiä voittoja 380 miljoonaa euroa maaliskuun alun ja lokakuun 19. päivän välisellä ajalla. Yrityksille kertyi päivässä voittoa 1,6 miljoonaa euroa.

GREENPEACEN energia-asiantuntija Steffen Bukoldilla teettämässä Excess Oil Profits in the EU -analyysissa verrattiin raakaöljyn sekä dieselin ja bensiinin pumppuhintoja EU-alueella ennen ja jälkeen Iranin sodan syttymisen.

Tutkimuksen mukaan verottomat dieselin hinnat nousivat tarkastelujaksolla EU:ssa keskimäärin 22,7 senttiä litralta enemmän kuin raakaöljyn hinnat, ja bensiinin hinnat 13,3 senttiä enemmän. Suomessa vastaavat luvut olivat dieselin osalta 19,6 senttiä litralta ja bensan osalta 12,1 senttiä litralta.

EROTUS on raportin mukaan öljy-yhtiöiden ylimääräistä voittoa.

Greenpeacen mukaan öljy-yhtiöt ovat käyttäneet Iranin sotaa ja Lähi-idän kriisiä tekosyynä rikastumiseen EU-maiden autoilijoiden kustannuksella.

Jos Suomessa olisi ollut käytössä esimerkiksi 33 prosentin vero öljy-yhtiöiden windfall-voitoille, olisi valtion kassaan voinut Greenpeacen mukaan maalis-lokakuun aikana kertyä yli 125 miljoonaa euroa.

SUMMALLA kattaisi kaksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen bensapakettia, järjestö toteaa tiedotteessaan.

– Tämän rahan olisi voinut käyttää esimerkiksi hallituksen ainoaan ilmastotoimeen eli piippujen tulppaamiseen tai vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman budjetin moninkertaistamiseen, Greenpeacen ilmasto-ja energia-asiantuntija Olli Tiainen toteaa.

Raportin mukaan öljy-yhtiöt tekivät suurimmat ylimääräiset voittonsa Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Puolassa. Diesel-litraa kohden öljy-yhtiöt käärivät suurimmat lisävoitot Ruotsissa (0,274 €), Espanjassa (0,266 €) ja Sloveniassa (0,254 €). Bensiinilitraa kohden ne hyötyivät eniten Tanskassa (0,184 €), Saksassa (0,169 €) ja Espanjassa (0,155 €).

ÖLJY-YHTIÖT Shell, Total ja Neste julkistivat eilen ennätystuloksia.

Greenpeace vaatii EU-maiden hallituksia ottamaan käyttöön pysyvän lisäveron öljy- ja kaasuyhtiöiden voitoille. Veron tuotot järjestö käyttäisi ihmisten energialaskujen leikkaamiseen, Euroopan energiaomavaraisuuden nopeuttamiseen uusiutuvan energian ja energiansäästön avulla, sekä ilmastokriisistä kärsivien yhteisöjen tukemiseen Euroopassa ja muualla maailmassa.

AVAINSANAT