VALIKKO

Kunniajäsenet Reijo Kallio ja Esa J. Wahlman: ”SDP:n arvoilla on nyt kysyntää – kaikista huolehditaan ja pidetään mukana yhteiskunnassa”

Esa J. Wahlman ja Reijo Kallio.

Maakuntaneuvos Reijo Kallio ja kunnallisneuvos Esa J. Wahlman on nimetty SDP:n Jyväskylän puoluekokouksessa puoleen kunniajäseniksi.

– Sosialidemokraattisilla arvoilla on vielä paljon kysyntää. Tilanne Suomessa on samantyyppinen kuin 120 vuotta, kun Forssan ohjelma hyväksyttiin: kahtiajako näyttää vahvistuvan. Sdp:n on nyt huolehdittava, että kaikista pidetään huolta ja kaikki pysyvät mukana yhteiskunnassa, uudet kunniajäsenet vaativat.

Reijo Kallio aloittaa muistelulla Jyväskylän puoluekokouksesta vuodelta 2005.

– Ystäväni, esikuvani ja tukeni raumalainen Väinö Saarinen sai kunniajäsenyyden edellisessä Jyväskylän puoluekokouksessa. Olin silloin paikalla. En ikinä voinut kuvitella, että olen joskus samassa tilanteessa ja vielä samassa paikassa! Kunniajäsenyys oli minulle suuri yllätys, ja arvostan sen erittäin korkealle, Reijo Kallio kertoo.

Esa J. Wahlman kertoo, että hän on monta kertaa ollut esittämässä kunniajäseniä SDP:n piirihallituksen jäsenenä puoluekokoukselle. Esityksiä hän on pitänyt erittäin arvokkaana näille henkilöille, joiden valinnassakin on ollut hienoista kilpailua. Omalta osaltaan Esa ei osannut odottaa, että myös häntä esitettäisiin kunniajäseneksi.

– Olen otettu, Esa J. Wahlman toteaa lyhyesti valinnastaan kunniajäseneksi.

Reijo Kallion lapsuudessa kotona ei puhuttu politiikkaa. Hän kertoo, että isä oli piilodemari ja kova koivistolainen. Luulen myös, että äitini on äänestänyt demareita, hän sanoo. Kuitenkaan kodin perintönä Reijosta ei tullut sosialidemokraattia.

– Olin lukiossa hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Opiskelin Turun yliopistossa ja lähdin mukaan opiskelijapolitiikkaan. Huolellisen tutustumisen jälkeen liityin vuonna 1974 Turun Akateemiseen Sosialidemokraattiseen yhdistykseen. Toimin opiskelujeni loppuvaiheessa jopa ylioppilaskunnan esimiehenä. Siihen aikaan stalinistit olivat vahvoilla opiskelijapolitiikassa, mutta minulle sosialidemokraatit olivat selkeä valinta. Missään elämäni vaiheessa ei minulla ole ollut ajatustakaan, että valinta olisi ollut väärä. Aina olen voinut tuke puolueen linjaa, Reijo Kallio kertoo.

Esa J. Wahlman liittyi SDP:n jäseneksi 1.1.1964 silloiseen Pietniemen Sos.Dem. yhdistykseen, jossa oli noin 30 jäsentä. Toisin kuin Reijo, Esalla kodin perintö vei mukaan sosialidemokraatteihin.

– Kotoa sain impulssin vanhemmiltani liittyä puolueen jäseneksi, kun täytin 15 -vuotta. Isä ja äiti kuuluivat yhdistyksen johtokuntaan, ja sain jo varhaisessa vaiheessa, noin 10 -vuotiaana, kuunnella yhdistyksen johtokunnan asioita, kun johtokunnat kokoontuivat johtokunnan jäsenten kotona. Myös meillä.

Poliittisten tehtävien luettelo täyttäisi tämän jutun kokonaan

PUOLUEEN kunniajäsenyys edellyttää luonnollisesti pitkää uraa politiikassa. Reijo Kallion ja Esa J. Wahlmanin poliittisten tehtävien luettelo täyttäisi tämän jutun kokonaan. Reijo itse painottaa muun muassa seuraavia tehtäviään: kansanedustajana vuodet 1995-2011 ja sen myötä myös muun muassa erilaisia liikuntajärjestöjen luottamustoimia, Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtajana vuodet 2005-2021, kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021, kirkkovaltuustossa vuodesta 2022. Virkauraltaan hän nostaa esiin toimimisen Rauman maalaiskunnan kunnanjohtajana vuosina 1988-1992 ja Rauman apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1993-1995.

Esan pisin poliittinen ura oli toiminta kaupunginvaltuustossa 42 vuotta vuodesta 1980 aina vuoteen 2021 ja saman ajan hän oli aina myös kaupunginhallituksen varajäsen tai jäsen. Satakunnan Sosialidemokraattien varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 1986-1996 ja Porin kunnallisjärjestön puheenjohtajana 22 vuotta vuodesta 2000 vuoteen 2022. Mielenkiintoisimpana aikana Esa pitää toimintaansa puoluehallituksen jäsenenä kaksi kautta. Puoluekokouksiin hän osallistui 13 kertaa.

Esa J. Wahlmanin uran tähtihetkiin kuuluu työ TUL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtajana.

– Tässä työssä pääsin moneen eri tehtävän ja tapasin valtakunnan virkamiehiä ja politiikkoja. TUL:n puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri, eduskunnan puhemies Matti Ahde tuli tutuksi ja yhteistyökumppaniksi. Ahteen kanssa väänsimme monia asioita kulissien takana, siellä oli määrättyjä poliittisia valintoja ja nimityksiä.

– Ennen puoluekokoukset olivat jäsenmäärältään suurempia ja kestivät 4-5 päivää. Olin usein ryhmän puheenjohtaja tai vaalivaliokunnan jäsen. Neuvotteluja käytiin yötä päivää, Esa muistelee.

Reijo Kallio pitää kansaedustajavuosiaan uransa ykkösjuttuna.

– Työ eduskunnassa oli näköalapaikka ja tärkeä vaikuttamisen kanava. Kotimaan asioihin vaikuttamisen lisäksi silloin pääsi myös erinomaisiin ulkomaisiin kontakteihin. Olin muun muassa Suomen Euroopan neuvoston delegaation jäsen ja WEU:n eli Länsi-Euroopan unionin Suomen delegaation jäsen. WEU oli järjestö, joka valmisteli ja pani täytäntöön Euroopan unionin päätökset yhteisen puolustuspolitiikan alalla. Sen toiminta loppui heinäkuun alussa 2011. Pidin myöskin työstäni maakuntahallituksen puheenjohtajana, joka kesti 16 vuotta.

– Ensimmäisellä edustajakaudellani pääsin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Se oli antoisa kokemus, koska silloin sain erinomaista tietoa maanpuolustuksen tilasta. Kurssin ohjelmaan kuului, että silloin valitaan maalle hätätilahallitus. Tulin silloin valituksi päämisteriksi. Eräänä aamuna aloitin kokouksen ja totesin: ”Huomenta puolueneuvoston jäsenet.” Osallistujat luulivat, että piruilen puoluetaustaani korostaen, mutta se oli vahinko, Reijo Kallio muistelee.

Hyvä terveys ja läheisten tuki auttavat jaksamaan.

POLITIIKASSA on aina oma jaksaminen koetuksella. Kumpikaan satakuntalaisesta kunniajäsenestä ei politiikan vuoksi ole yöuniaan menettänyt.

Esa J. Wahlman kertoo, että jaksaminen on ollut siitä kiinni, että työelämäajoista 68 – vuoteen asti hän on saanut olla terveenä.

– Sen jälkeen on vasta lonkka ja selkäkivut alkanut vaivaamaan. Olen pitänyt politiikan tekoa mielenkiintoisena. Olen kirjoittanut paljon selvityksiä ja puheita. Olen auttanut tovereita ja kirjoittanut heidänkin puheitaan. Minulle puhuminen julkisesti ja kirjoittaminen on aina ollut helppoa. Myös vaimo ollut minulle tärkeä tuki, joka on auttanut jaksamaan.

Myös Reijo Kallio pitää hyvää terveyttä jaksamisen perusedellytyksenä.

– Liikunta on minulle ollut koko elämäni ajan tärkeää. Olen juossut 30 maratonia. Minulla oli tavoitteena joka vuosi juosta yksi maraton. Näin pidin itseni kunnossa, kun oli pakko harjoitella. Politiikassa aina hankalia paikkoja, mutta niistä on selvitty. Tosin omana kansanedustaja aikanani politiikka ei ollut niin henkilöön käyvää kuin nykyään Perhe on ollut aina tukenani, vaimo varsinkin. Vaimollani on itse asiassa ollut parempi poliittinen hoksnokka kuin minulla. Hän on lukenut tekstejäni läpi, korjaillut niitä ja antanut monia hyviä neuvoja, Reijo Kallio kertoo

Tulo- ja varallisuuserot kasvavat ja oikeistohallitus tätä kehitystä vauhdittaa toimillaan

UUDET kunniajäsenet pohtivat myös SDP:n tulevaisuutta.

– Harmittaa, vaikka voitimme viime eduskuntavaaleissa emme yltäneet hallituksen muodostajiksi. Tämänhetkinen vaikutelma on, että SDP jotenkin hakee suuntaa: puheenjohtaja vaihtuu, ja puoluesihteeri vaihtuu, kaikki yhtä aikaa. Ei olla pystytty nimeämään presidenttiehdokasta, olemmeko jälkijunassa? Toivon, että Jutta Urpilainen suostuu presidenttiehdokkaaksi. Toivon, että puoluekokous on yhtenäinen ja valintojen jälkeen etenemme yhtenäisinä. Toivon myös, että tuleva presidenttiehdokkaamme tulisi valituksi toiselle kierrokselle, ja lopullinen valinta olisi Jutta Urpilainen. Eduskuntaryhmän ja koko ay-sektorin tulee puolustaa puolueen linjauksia vähävaraisten hyväksi nykyistä Orpon ja Purran hävityslinjaa vastaan, Esa J. Wahlman vaatii.

Reijo Kallio kiittää Sanna Marinia ja tämän hallitusta, joka hoiti vaikeina aikoina erittäin hyvin Suomen asioita ja luotsasi maan korona-ajan läpi hyvin. Myös Nato jäsenyydessä toimittiin erittäin määrätietoistesti. Reijo Kallion mielestä presidentin rooli tuli laajasti esiin, mutta on hyvä muistaa, että myös pääministeri Marin teki erinomaista työtä Nato prosessissa.

– SDP:n vaalitulokseen vaikutti lietsottu velkahysteria. Vaalit menivät sinällään hyvin, mutta SDP jäi oppositioon. Pian nähdään, miten nykyiselle hallitukselle käy. Paljon asioita on hoidettava. Olen huolissani, koska tulo- ja varallisuuserot kasvavat ja oikeistohallitus tätä kehitystä vauhdittaa toimillaan, Reijo Kallio kertoo.

– Tilanne Suomessa on samantyyppinen kuin 120 vuotta, kun Forssan ohjelma hyväksyttiin: kahtiajako näyttää vahvistuvan. Sdp:n on nyt huolehdittava, että kaikista pidetään huolta ja kaikki pysyvät mukana yhteiskunnassa, uudet kunniajäsenet vaativat yhteisesti.

SDP:N 47. puoluekokous on kutsunut seuraavat henkilöt kunniajäseniksi:

Finlands Svenska Socialdemokrater rf: Christer Bogren, Marianne Laxén

Helsingin piiri: Heikki Koski, Riitta Prusti, Tero Tuomisto,

Hämeen piiri: Ilkka Joenpalo, Aarne Kauranen, Ulla Vaara

Kaakkois-Suomen piiri: Markku Hynninen, Antero Kekkonen, Juha Nikku, Airi Puonti

Keski-Suomen piiri: Riitta Noronen, Raimo Rajanen

Lapin piiri: Ritva Aheinen, Lasse Rundgren

Oulun piiri: Markku Kainulainen (menehtynyt), Hannu Kemppainen

Pirkanmaan piiri: Lasse Eskonen, Riitta Jakara, Tuomo Nenonen, Aarre Nord

Pohjanmaan piiri: Erkki Aho, Aarne Heikkilä

Satakunnan piiri: Reijo Kallio, Esa Wahlman

Savo-Karjalan piiri: Jorma Pikkarainen, Seppo Pulkkinen, Kari Rajamäki, Olavi Ruotsalainen

Uudenmaan piiri: Tuija Ihalainen, Aarno Järvinen, Jaakko Kuusela, Mauno Tenhovirta, Erkki Vuorenmaa

Varsinais-Suomen Piiri: Antti Hulmi, Ilari Hyytiäinen, Leena Koikkalainen

Juttua täydennetty kunniajäsenlistalla kello 12.21.

AVAINSANAT

Satakunnan hyvinvointialueelle synkkä yt-uutinen: 123 ihmistä irtisanomisvaarassa

Hyvinvointialue ei ole vielä yksilöinyt, mistä sotepalveluista ihmisiä irtisanotaan eniten.
  • Kotimaa
  • 22.04.2025
  • 18:17
  • (Päivitetty: 22.04. 18:18)

Satakunnan hyvinvointialue aikoo karsia enintään 283 työtehtävää yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena. Suuri osa leikkauksista toteutetaan työntekijöiden irtisanomisina.

Aluehallitus hyväksyi esityksen tiistaina.

Irtisanomisuhan alla on enintään 123 ihmistä. 112 voi joutua siirtymään toisiin tehtäviin tai heidän toimenkuvansa muuttuvat.

Lisäksi aluehallituksen mukaan mahdollisia määräaikaisia lomautuksia voidaan käyttää rajatusti.

Neuvottelut päättyivät erimielisinä, kerrotaan hyvinvointialueen tiedotteessa.

TAVOITTEENA yt-prosessissa oli vähentää henkilöstökuluja 10 miljoonalla eurolla hyvinvointialueen talouden alijäämän kattamiseksi. Kumulatiivinen alijäämä on alustavien tietojen mukaan silti yhä 110 miljoonaa euroa.

Neuvottelut koskivat koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkoivat helmikuun puolivälissä ja päättyivät maaliskuun lopussa.

AVAINSANAT

Kansanedustaja vaatii selvittämään keinot sähköverkkojen julkisen omistuksen varmistamiseen – ”Suojaudutaan myös mahdollisilta hybridiuhilta”

Kansanedustaja Juha Viitala (sd.) haluaa tietää, miten hallitus selvittää sähkönjakeluverkkojen julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuutta ja keinoja.

Aiheesta kirjallisen kysymyksen jättänyt Viitala muistuttaa, että tämän vuoden alussa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ilmoitti hallituksen kieltävän kokonaan kunnallisten vesilaitosyhtiöiden myynnin.

– On tärkeää, että kriittinen infrastruktuuri pidetään täysin julkisessa omistuksessa. Vesihuollon lisäksi meidän on syytä pohtia myös sähkönjakeluverkkojen omistajuutta. Sähköverkkojen merkitys huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta korostuu entisestään maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä, hän sanoo.

Viitalan mielestä nykyisessä turvalllisuustilanteessa on tärkeää vakaasti harkita sähköverkkojen omistuksen muutoksia. Nykyinen lainsäädäntö ei sääntele omistusta, hn huomauttaa.

– Sähköverkkojen yksityisen omistuksen lisääntyminen herättää huolta. Julkinen omistus varmistaa parhaiten, että sähköverkkojen ylläpito ja kehittäminen palvelevat kansallisia etuja, erityisesti kriisitilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa ja tehokasta reagointia. Näin suojaudutaan paremmin myös mahdollisilta hybridiuhilta.

Viitala katsoo, että kyse on ihmisten perustarpeiden turvaamisesta kaikissa tilanteissa. Siksi hallituksen olisi hänen mukaansa syytä selvittää sähköjakeluverkon julkisen omistuksen varmistamisen tarpeellisuus ja keinot.

– Sähköverkkojen omistusmuodoista huolimatta on pystyttävä pitämään huolta Suomen ja suomalaisten energiahuoltovarmuudesta ja sähköverkon turvallisuudesta myös tulevaisuudessa.

AVAINSANAT

Satakunnan aluehallitus vahvisti Varhilan eron hyvinvointialueen johdosta

Kirsi Varhila kuvattuna tiedotustilaisuudessa vuonna 2020.

Satakunnassa aluehallitus on vahvistanut hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan eron tehtävästään.

Varhila sanoi tiedotustilaisuudessa, että ratkaiseva tekijä hänen eronsa taustalla oli aluehallituksen asettaman poliittisen ohjausryhmän toiminnan jatkaminen.

Varhila sanoi kokeneensa, että ryhmästä tulee hyvinvointialueen johtajalle päällystakki.

-  Johtamisen edellytykset siinä kohtaa aivan selkeästi vähenivät, hän sanoi.

Varhila kiisti mediassa esiintyneet tiedot, joiden mukaan hänen eropäätöksensä taustalla olisi ollut hyvinvointialueen muutosjohtamista kriittisesti arvioinut konsulttiraportti.

Varhila sanoi, että raportin sisällössä ei ollut mitään, mikä ei olisi ollut aiemmin tiedossa ja totesi, että sen johdosta on jo tartuttu toimenpiteisiin.

Lisäksi erimielisyyttä syntyi Varhilan mukaan esityksistä muuttaa hyvinvointialueen johtoryhmän kokoonpanoa.

Ennen nimitystään Satakunnan hyvinvointialueen johtoon vuonna 2022 Varhila toimi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Hän oli koronapandemian aikana usein julkisuudessa kertomassa pandemian torjuntatoimista.

Varhila kertoi, ettei hänellä ole tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia, mutta että hän ryhtyy nyt etsimään uutta työtä eikä suunnittele eläköitymistä.

-  Olen työnarkomaani kuten monet täällä tietävät, hän sanoi.

Uutista täydennetty klo 16.06.

AVAINSANAT

Kansanedustaja Aki Lindén Porissa: Äärioikeisto torjutaan ratkaisemalla asiat, joista ihmisten huolet kumpuavat

Porin Työväenyhdistyksen perinteisessä vuodenvaihteen juhlassa oltiin huolissaan äärioikeiston noususta. Juhlapuheessaan kansanedustaja Aki Lindén vaati, että julkisen terveydenhuollon puolesta sosialidemokraattien on jatkuvasti taisteltava.

Juhlapuhuja, kansanedustaja Aki Lindén aloitti puheensa pohtimalla suuria asioita, joita vuosi 2025 voi tuoda tullessaan.

– Onko edessä rauha Lähi-itään ja Ukrainaan? Mitä Trumpin valinta merkitsee koko maailmalle? Tuoko uusi vuosi käänteen Suomen talouteen, paraneeko työttömyys, kasvaako ostovoima? Miten ilmastonmuutos etenee?

Lindénin mielestä autoritaarisuus ja valheet ruokkivat vastakkainasettelua, jota näemme ympärillämme.

– Eikö ihmiskunta opi mitään? Mistä saamme toivon, ”ikuisen taistelun ihmisyyden puolesta sortoa vastaan”. On kuitenkin käytävä taistelua inhimillisyyden puolesta, Linden valoi uskoa.

Aki Lindén oli juuri lukenut entisen liittokansleri Angela Merkelin elämäkertakirjaa Vapaus ja palannut matkaltaan Berliinistä. Nämä saivat hänet muistelemaan Hitlerin valtaannousua 33 prosentin vaalikannatuksella 1930-luvulla. Tätä hän vertasi nykyiseen äärioikeiston nousuun Saksassa. Pelottavasti silläkin on noin 30 prosentin kannatus joissakin osavaltioissa.

Lindén pohti myös, miten äärioikeisto voidaan tänä päivänä torjua.

– On puututtava syihin, jotka kasvattavat äärioikeistoa. On ratkaistava ne asiat, joista ihmisten huolet kumpuavat. Näitä ovat muiden muassa globalisaation vaikutukset, kuten esimerkkisi työpaikkojen siirtyminen kehittyviin maihin, turvallisuus, maahanmuuttajien kotoutuminen ja yhdenvertaisuus. Olen todella huolissani, mitä monessa Euroopan maassa nyt tapahtuu, Linden puhui.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON asiantuntijana Aki Linden nosti esiin nykyisen palvelujärjestelmämme haasteita.

– Julkinen terveydenhuolto on sellainen, jonka puolesta me sosiaalidemokraatit toimimme. Maksuton lääkärin apu todettiin jo Forssan ohjemassamme vuonna 1903. Sen puolesta meidän edelleen taisteltava.

– Tärkein asia on hoitotakuu ja hoitoon pääsy. Siihen liittyy omalääkäri-järjestelmä. On näyttöä siitä, että se vähentää päivystys- ja sairaalakäyntejä. Tarvitsemme perustason mielenterveystyötä. Vanhusten huoltoa, niin laitoshoitoa kuin avohuoltoa, on kehitettävä tasa-arvoisesti, Linden vaati.

Puheensa Aki Linden päätti Arvo Turtiaisen vuonna 1953 julkaisemaan runoon Minulla on ystävä.

Juhlassa luovutettiin puoleen kultainen ansiomerkki Porin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön pitkäaikaiselle sihteerille Esko Aholalle.

AVAINSANAT

Satakunnan Demarinuoret vastustavat Porin Energian vähemmistöosuuden myyntiä – Rosalia Breider uudeksi puheenjohtajaksi

Kuvassa vasemmalta demarinuoret Valtteri Kankaristo, Aija Heinola, Kasper Sihvo, Kalle Kurtti, piirin puheenjohtaja Heidi Viljanen, demarinuoret Riku-Petteri Vainio ja Salli Nummelin.

Satakunnan Demarinuoret tekivät syyskokouksessaan sääntömuutoksen, valitsivat uuden puheenjohtajan ja antoivat tiukan julkilausuman suunnitellusta Porin Energian vähemmistöosuuden myynnistä.

Kokous valitsi Satakunnan Demarinuorten uudeksi puheenjohtajaksi Rosalia Breiderin Porista.

– Halusin antaa nuijan eteenpäin, koska en ole käytettävissä ensivuoden aluevaaleissa ja itse koen, että Satakunnan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n puheenjohtajan on oltava myös aluevaaleissa ehdolla, Satakunnan Demarinuorten väistyvä puheenjohtaja Riku-Petteri Vainio kertoo.

Kokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, jonka mukaan Satakunnan Demarinuorilla on jatkossa vain yksi vuosikokous kevät- ja syyskokouksen sijasta.

– Halusimme tehdä tämän muutoksen, koska koimme kevätkokouksen lähes tarpeettomaksi, sillä samat asiat voidaan käsitellä samassa kokouksessa, Vainio kertoo.

Kokouksessa myönnettiin myös kunniakirja väistyvälle varapuheenjohtajalle Susanna Grönlundille. Kunniakirja myönnettiin, koska hän on yksi perustajajäsenistä ja hän ikänsä puolesta joutuu jättämään toiminnan.

Porin Energian myynti – lyhytnäköinen laastari Porin vaikeaan taloustilanteeseen.

SYYSKOKOUKSEN julkilausumassa Satakunnan Demarinuoret ottavat kantaa Pori Energian mahdolliseen vähemmistöosuuden myyntiin.

– Satakunnan Demarinuorten syyskokous suhtautuu kielteisesti Pori Energian vähemmistöosuuden myyntiin. Vaikka aihe on ollut kuntapäättäjille hyvin vaikea, Satakunnan Demarinuoret ovat päätyneet syyskokouksessaan kielteiselle kannalle yksimielisesti. Sen lisäksi, että yhteisen omaisuuden myyminen on liikkeellemme arvokysymys, näemme ratkaisun lyhytnäköisenä laastarina Porin vaikeaan taloustilanteeseen, julkilausuma korostaa.

Satakunnan Demarinuoret ymmärtävät, että Porin vaikea taloustilanne vaatii kuntapäättäjiltä toimia. Tosin heidän mielestään kurja taloustilanne on ennen kaikkea istuvan hallituksen ja heikon kansallisen talouskasvun syytä.

– Lyhytnäköinen pikavoittojen tavoittelu kansalaisten perustarpeiden kustannuksella on kuitenkin väärin. Vaikka myyntiä valmistelevat tahot ovatkin kertoneet, että myynnistä saadut varat kaupunki sijoittaisi matalariskisiin rahastoihin, ei ratkaisu ole kuntalaisen kannalta edullinen. On kuntalaisen kannalta aivan sama, maksaako hän lisäeuronsa korkeamman sähkönhinnan vai veronkorotusten muodossa, julkilausumassa todetaan.

DEMARINUORET tuovat esiin, että julkiseen keskusteluun on syötetty nimenomaisesti narratiivia, jossa Pori Energian vähemmistöosuuden myynti olisi kuin taikalääke, jolla Porin kaupunki pystyisi välttämään veronkorotukset ja muut ikävät säästötoimet.

– Raaka totuus on, että näitä toimia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa silti. Vielä suuremmissa määrin, jos talous ei kasva. Pahin skenaario olisi, jos Pori Energian vähemmistöosuuden myynti johtaisikin vastoin kaupunginjohtajan ylioptimistista visiota sähkön kuluttajahintojen kasvuun ja samalla Porin kaupunki joutuisi turvautumaan edellä mainittuihin säästötoimiin. Kaikkia skenaarioita yhdistää se, että maksajana on tavallinen kuntalainen, julkilausumassa painotetaan.

Demarinuorten mukaan 49 prosentin vähemmistöosuuden pystyy myymään vain kerran.

– Mikäli tähän ratkaisuun päädytään nyt, on Porin kaupungilla tulevaisuudessa jälleen yksi työkalu vähemmän tulevaisuuden talouskriiseissä käytettävissään. Vaikka peräänkuulutammekin talouskasvua, se ei ole itsestäänselvyys. Globaalit ja geopoliittiset kriisit ilmastonmuutoksesta suursodan uhkaan eivät anna taloudesta millään tavalla hyvin ennustettavaa kuvaa. Kriisit jo itsessään ovat syy olla myymättä välttämätöntä perushyödykettä voittoa tavoitteleville tahoille.

KOKOUKSESSA valittiin Satakunnan Demarinuorten johtokunnan jäseniksi Veera Orre (Säkylä), Kasper Sihvo (Pori), Aija Heinola (Ulvila), Henri Laitila (Pori), Salli Nummelin (Eura) ja Kalle Kurtti (Siikainen). Varajäseniksi valittiin Valtteri Kankaristo (Pori) ja Riku-Petteri Vainio (Pori).

Kokouksen puheenjohtajana toimi vuonna 2025 Satakunnan Sosialidemokraattien puheenjohtajana aloittava Heidi Viljanen.

AVAINSANAT