VALIKKO

Kuluttajahinnat nousivat vuoden lopulla – asuminen halpeni

EU-säännöin laskettu inflaatio eli yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli Suomessa tammikuussa 1,6 prosenttia. Lukema oli sama kuin joulukuun tarkennettu vuosimuutos, kertoo Tilastokeskus.

Eniten nousua kirjattiin terveys-kategorian hintoihin, jotka nousivat 5,8 prosenttia vuoden takaisesta. Alkoholi ja tupakka kallistuivat 4,6 prosenttia.

Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet -ryhmän hinnat laskivat puolestaan 0,8 prosenttia vuoden takaisesta.

Yhdenmukaistetun kuluttajaindeksin kuukausimuutos oli tammikuussa 0,4 prosenttia.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi poikkeaa joiltakin osin Tilastokeskuksen omasta inflaatiolukemasta. Euroalueen yhteiseen inflaatiomittariin ei lasketa mukaan asuntolainojen tai kulutusluottojen korkoja, rahapelejä, omakotitalon palovakuutusta, kalastus- ja metsästysmaksuja tai ajoneuvoveroa.

AVAINSANAT

EU arvioi yhteistyösopimustaan Israelin kanssa – jatkotoimia ei ole sovittu

EU käynnistää Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin ihmisoikeuksia koskevan pykälän osalta. Asiasta kertoi unionin ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas.

Hänen mukaansa Hollannin aloite asiasta sai selkeän enemmistön kannatuksen EU:n ulkoministerikokouksessa.

Kallas vaati myös Israelia sallimaan kaikkien avustusrekkojen pääsyn Gazaan.

Sopimuksen arviointi ei vielä tarkoita sopimuksen jäädyttämistä. EU ei ole myöskään kertonut, mitä se arvioinnin jälkeen tekee seuraavaksi.

EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimuksen tavoitteena on ollut luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä.

AVAINSANAT

EU mätki lisää pakotteita Venäjän varjolaivastolle

Venäjä saa suurimmat vientitulonsa öljykaupasta, jota hoidetaan etenkin tankkereilla.
  • Talous
  • 20.05.2025
  • 15:02
  • (Päivitetty: 20.05. 14:56)

EU:n ulkoministerit vahvistivat tiistain kokouksessaan Venäjään kohdistuvan 17. talouspakotepakettinsa.

Pakotelistalle lisättiin lähes 200 uutta Venäjän varjolaivaston alusta. Tämän myötä pakotteiden piirissä olevien alusten määrä nousee 342:een.

Myös venäläinen öljyjätti Surgutneftegaz joutui pakotetoimien kohteeksi. Tämän lisäksi EU lisäsi listalle kymmeniä henkilöitä, yrityksiä tai yhteisöjä.

Ministereiden hyväksymää pakotepakettia on valmisteltu viikkoja EU:n sisällä.

EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan EU valmistelee jo seuraaviakin pakotteita Venäjälle.

-  Työstämme uusia pakotteita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä tiukempi on vastauksemme, Kallas sanoi viestipalvelu X:ssä.

AVAINSANAT

Välikysymys velkaantumisesta – näihin hallituksen outouksiin oppositio haluaa vastauksia

Keskustan, SDP:n ja Liike Nytin välikysymyksessä ihmetellään, minä vuonna tarkalleen ottaen hallitus aikoo lopettaa Suomen velkaantumisen – ja mitä puoliväliriihen veronalennuksilla oikeasti saavutetaan.

Oppositiokolmikko kertoi tänään jättämänsä välikysymyksen tarkoituksista eduskunnassa.

Kysymyksen laatinut keskusta haluaa tietää, pitääkö hallitus kiinni velkatavoitteistaan ja sadan tuhannen uuden työllisen lupauksesta – ja milloin velkaantuminen oikeasti saadaan lopetettua.

– Talouden kasvu ja työpaikat ovat toiveiden varassa. Vero- ja muilla päätöksillä suositaan suurimpia yrityksiä, vaikka työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hallituksen ja lähinnä kokoomuksen omia eturyhmiä suosivat veronalennukset tehdään velaksi, keskusta ryöpyttää.

SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen mielestä on outoa, miten helposti hallitus hylkäsi päätavoitteensa velkaantumisen taittamisesta. Sen varjolla julkistaloutta on kuitenkin sopeutettu rajusti jo parin vuoden ajan.

– Yhtäkkiä Suomella on varaa miljardiluokan veronalennukseen, jonka suurimmat hyötyjät ovat ministerien tuloluokkaan kuuluvat. Kaiken lisäksi hallitus tekee veronalennusten rahoittamiseksi miljardin suuruisen loven valtion eläkerahastoon, Tuppurainen sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, miten monet ekonomistit ovat jo tyrmänneet hallituksen puheet veronkevennysten kasvua tukevista dynaamisista vaikutuksista.

LIIKE NYTIN puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo harmittelee, miten hallituksen valitsemat arvonlisäveron muutokset ja kotitalousvähennyksen karsiminen kuormittavat yksinyrittäjiä ja pienyrityksiä.

– Olen oikeistolainen ja kannatan lujasti markkinataloutta. Mutta näissä veronalennuksissa mentiin rajan yli. En voi mitenkään hyväksyä sitä epäoikeudenmukaisuutta ja kohtuuttomuutta, minkä hallitus on tekemässä, Harkimo avautuu tiedotteessa.

VASEMMISTOLIITTO ja vihreät eivät liittyneet mukaan tähän välikysymykseen. Vihreät kertoi tänään jättävänsä oman ”varjovälikysymyksensä” samasta aiheesta.

Eduskunnan säännöt eivät tätä tapaa kuitenkaan tunne, joten kysymys toimii lähinnä keskustelun herättäjänä.

Vihreiden mukaan oman näkökulman esittämisellä he haluavat korostaa aatteellista eroaan muihin oppositiopuolueisiin.

AVAINSANAT

Nyt tuli EU-komission ennuste: näin käy Suomen taloudelle

Rane Aunimo

Euroopan komissio arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Arvio sisältyy komission maanantaina julkaisemaan kevään talousennusteeseen.

Viime vuonna Suomen talous supistui 0,1 prosenttia.

Ennusteen mukaan Suomen talouskasvua tukevat palkankorotusten siivittämä yksityisen kulutuksen kasvu ja julkiset investoinnit esimerkiksi puolustusteollisuuteen.

Toisaalta negatiivisia vaikutuksia ennakoidaan olevan geopoliittisella epävarmuudella, sosiaaliturvaan suunnitelluilla leikkauksilla sekä työmarkkinoiden heikkouksilla.

-  Erityisesti kauppapolitiikan epävarmuuden odotetaan saavan yritykset harkitsemaan investointisuunnitelmiaan. Tullien korotusten ennakoidaan myös vaikuttavan vientiin, vaikka palveluviennin Yhdysvaltoihin odotetaankin jatkuvan ja vaikuttavan positiivisesti kasvuun tulevina vuosina, ennusteessa todetaan.

Komissio ennustaa myös, että Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

EUROALUEELLE komissio ennustaa tälle vuodelle 0,9 prosentin ja ensi vuodelle 1,4 prosentin kasvua. Ennustetta oli laskettu merkittävästi marraskuusta, jolloin kasvua ennakoitiin tälle vuodelle 1,3 prosenttia.

Viime vuonna talous kasvoi euroalueella 0,9 prosenttia.

Merkittävää laskua ennusteeseen perustellaan erityisesti kohonneiden tullien vaikutuksilla sekä Yhdysvaltojen kauppapolitiikan nopeiden muutosten aikaansaamalla lisääntyneellä epävarmuudella.

Euroopan unionin alueella kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

AVAINSANAT

Kremlin rahat hyvään käyttöön: Suomi valmistuttaa Venäjän laskuun ammuksia Ukrainalle

Kranaatteja valmistumassa Patrian Sastamalan tehtailla.
  • Kotimaa
  • 19.05.2025
  • 11:30
  • (Päivitetty: 19.05. 11:35)

Suomi saa käyttää Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoja raskaiden ampumatarvikkeiden valmistamiseen ja lahjoittamiseen Ukrainalle.

Puolustusministeriö kertoo, että EU-komissio antaa Suomen käyttää 90 miljoonaa euroa Venäjän jäädytysvarojen tuotoista raskaiden ampumatarvikkeiden tilaamiseen.

EU ilmoitti äskettäin, että sen hallussa olevien, talouspakotteiden nimissä jäädytettyjen venäläisrahojen tuotosta annetaan 1,1 miljardin euron verran Ukrainan hyväksi. Suomi tarjoutui etsimään omalle 90 miljoonan osuudelleen hyvää käyttöä, ja komissio hyväksyi ehdotuksen.

Suomi valmistuttaa kotimaassa koko rahalla raskaita ampumatarvikkeita ja antaa ne Ukrainaan. Ministeriön mukaan kyse on sellaisesta tuotannosta, jolle Ukrainan asevoimilla on erityisesti tarvetta.

Puolustusministeriö ei kuitenkaan tiedotteessaan halua turvallisuussyistä eritellä tarkemmin, millaisia ammuksia Ukraina suomalaiselta teollisuudelta saa ja minkä paikkakuntien tehtaat pääsevät osallisiksi tilauksista.

MUISTA EU-MAISTA poiketen Suomen teollisuudella on valmiina ja käynnissä tuotantolinjat hyvin erilaisten nykyaikaisten kranaattien valmistamiseen. Siksi ammusten toimittamista ei tarvitse odotella niin pitkään kuin monissa muissa maissa, joissa valmistuskapasiteettia vasta kasvatetaan.

EU ei ole eri jäsenmaiden esityksistä huolimatta halunnut koskea Venäjän jäädytysvarojen pääomiin, joita on Belgiassa säilytyksessä vajaan 200 miljardin euron arvosta. Käyttöön on otettu vain niiden korkotuottoja.

AVAINSANAT