VALIKKO

Konserttiarvio: Pepen ja Saimaan yhteiskeikat ovat tosi harvinaista mutta sitä maittavampaa herkkua

Pepe ja Saimaa-orkesteri tarjosivat Huvilateltassa ravisuttavan hienon illan. Vokalisti Willbergin vieressä keskellä maestro Matti Mikkola.
Rolf Bamberg
  • Musiikki
  • 27.08.2023
  • 16:57
  • (Päivitetty: 27.08. 18:43)

Kun poppikone nimeltä Tehosekoitin pisti pillit pussiin 19 vuotta sitten, sen kitaristi Matti Mikkola perusti oitis Saimaa-yhtyeen, joka kymmenen vuotta myöhemmin räjäytti pankin levytyksellään Pepe Willbergin kanssa.

Jos ikään kuin pyöristetyissä vuosissa edetään, Pepe & Saimaa -projektilla voi tavallaan laskea tänä vuonna olevan kymmenvuotisjuhlan paikka niin kuin Helsingin juhlaviikkojen markkinointiosasto laskee, vaikka tarkkaan ottaen tämä combo julkaisi ensisinglensä Lyhyenä hetkenä jo vuonna 2011. Pitkään kypsytelty albumi Pepe & Saimaa ilmestyi vuonna 2014, ja se oli valtakunnallisesti sen vuoden levytystapaus. Pepe Willberg sai siitä tuolloin jo yli 50 vuotta jakuneen artistiuransa, uskokaa tai älkää, ensimmäisen kultalevyn!

Samaisena vuonna Willberg ja Saimaa tekivät ainoat yhteiset live-keikkansa, paikkoina olivat Ruisrock ja Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltta. Vastaanotto molemmissa oli hurmioitunut.

Suurkokoonpanon – Pepen lisäksi lavalla on kaikkiaan lähemmäs 40 henkeä – kaksi seuraavaa keikkaa merkittiinkin kalenteriin sitten heti yhdeksän vuoden päästä, jälleen Juhlaviikoilla Huvilassa ja sitä ennen Pori Jazzissa heinäkuussa.

Sana hurmioitunut voidaan fiiliksestä puhuttaessa huoletta toistaa ainakin lauantaisen Huvila-keikan tapauksessa.

KONSERTIT
Helsingin juhlaviikot, Huvilateltta
Pepe Willberg & Saimaa

JOS SANOISI että Huvila-illan ohjelmassa oli 53-minuuttisen Pepe & Saimaa -albumin läpisoitto, sortuisi armottomaan vähättelyyn. Vaikka teknisesti näin tapahtuikin, teltassa ei mitään soiteltu läpi, vaan esitettiin täysin palkein Matti Mikkolan huima yhdeksän kappaleen sävellyskattaus, josta monen biisin voi sanoa kasvaneen vuosien vieriessä ikivihreiksi.

Sellainen ehdottomasti on konsertin avannut Lyhyenä hetkenä samoin kuin sen päättänyt, setissä sopivien encore-biisien puuttuessa vedetty jopa kahteen kertaan Tällä kadulla (toiseksi ylimääräiseksi löydettiin sentään Pepe Willbergin cover-repertuaarista tuttu Beach Boys -standardi Taivas yksin tietää).

Väliin mahtuivat, ei ihan albumijärjestyksessä vaan live-tilanteseen dramaturgisesti istutettuna, ne kaikki muut komeudet kuten Leikitään, Sinä lupasit, Aivan sama mulle mä oon onnellinen. Nuo ovat ehkä niitä eniten radiossa soineita, mutta kyllä illan kohokohdaksi nousi albumin päättävä jyhkeä, yli kymmenminuuttinen pop-sinfonia Elämän seppeleet.

YLIPÄÄTÄÄNKIN Mikkolan luotsaama Saimaa-yhtye vahvistettuna Vantaan viihdeorkesterin soittajilla ja Vaskivuoren lukion kuorolla soi suurimmillaan kuin sinfoniaorkesteri. Erotuksena rock-bändien harrastamille esiintymisille ”oikeiden” sinfoniabändien kanssa tämä suurkokoonpano kuulostaa siiltä, että se on kimpassa sisäistänyt esittämänsä musiikin, ei vain soita sitä nuoteista läpi.

Entäpä sitten solisti? Nyt jo 60-vuotisen uran populaarimusiikin (ja oopperajuhlakuorossa vähän taidemusiikinkin) parissa tehneen Pepe Willbergin, 76, ääni on yhä ällistyttävän timanttisessa kuosissa. Saimaa-biisithän eivät sävellyksinä ja sanoituksina ole mitään rallatuksia, vaan moniosaisia teoksia, jotka tarjoavat laulajalle haastetta. Sellaiset Pepe selätti taas taidolla ja rutiinilla, vaikka Mikkolan kanssa välillä muka pähkäilivätkin, että mistä sävellajista ja missä tempossa se ja se biisi nyt meneekään.

Pepe Wllibergiin lauluvoimaa eivät vuosikymmenet ole rapauttaneet.

Jos mahdollista, Pepe & Saimaan konsertti tarjosi nyt yhdeksän vuoden takaista ensimmäistä livekosketusta pakahduttavamman elämyksen. Monet levyltä löytyvät biisit ovat tulleet vuosien myötä tutummiksi, ja siksi niiden kuuleminen taas elävänä sai nyt kylmät väreet juoksemaan selässä.

LÄMPPÄRIKSEENKIN Pepe & Saimaa oli saanut taitavia soittajia. Kuusimiehinen virolaisyhtye Põhja Konn soitti oikein perinteikästä progea, ja eloisalla poljennolla, ei suinkaan varpaitaan tai stagen peräseinää katsellen, kuten 1970-luvun hämybändeissä joskus oli tapana.

Kohta 15 vuotta kasassa ollut Põhja Konn (sanat tarkoittavat sanakirjan mukaan pohjoista ja sammakkoa, kunnon progebändinimi siis) on valittu Estonian Music Awardseissa Vuoden yhtyeeksi, ja se on aiempien kimppakeikkkojen kautta tuttu myös Saimaa-orkesterille. Mikkola ja kumppanit siis tiesivät, mitä saavat, kun progejoukon Huvila-vieraaksi tilasivat.

Mukavalta kuulosti, Genesis-viitteet kuuluivat, mutta myös joku itämerellinen kansanmusameininki; Pekka Pohjola nousi välillä mieleen suomalaisverrokkina.

Pöhja Konn, progea Suomenlahden vastarannalta.

AVAINSANAT

Lalo Schifrin on kuollut

Vaarallinen tehtävä -tunnusmusiikin säveltänyt Boris Claudio ”Lalo” Schifrin on kuollut 93-vuotiaana.

Yhdysvaltalaislehti Varietyn mukaan lukuisiin Hollywood-elokuviin musiikkia säveltänyt argentiinalaispianisti kuoli torstaina keuhkokuumeen aiheuttamiin komplikaatioihin.

Noin sataan elokuvaan säveltänyt Schifrin teki musiikkia muun muassa Steve McQueenin tähdittämiin elokuviin Bullit (1968) ja Täyskäsi-Kid (1965), Paul Newmanin Lannistumattomaan Lukeen (1967) sekä Clint Eastwoodin Likainen Harry (1971) -elokuvaan.

Säveltäjän tunnetuin teos lienee kuitenkin vuosina 1966-1973 esitetyn Vaarallinen tehtävä -televisiosarjan tunnusmusiikki. Schifrinin sävellys palkittiin parhaan instrumentaalikappaleen ja visuaalisen median soundtrackin Grammy-palkinnoilla.

Uuden elämän kyseinen tunnari sai jälleen 1990-luvulla, kun televisiosarjan innoittaman ja Tom Cruisen tähdittämän elokuvasarjan ensimmäinen osa sai ensi-iltansa.

Schifrin yhdisteli musiikissaan elementtejä muun muassa klassisesta musiikista ja jazzista. 1960-luvun puolivälissä Schifrin voitti kahdesti parhaan jazz-sävellyksen Grammy-palkinnon teoksillaan The Cat ja Jazz Suite on the Mass Texts.

Schifrin oli myös useita kertoja ehdolla parhaan elokuvamusiikin Oscar-palkinnon saajaksi. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin Oscar-kunniapalkinto elämäntyöstään elokuvamusiikin parissa.

AVAINSANAT

Sly Stone on kuollut

Yhdysvaltalaismuusikko Sly Stone on kuollut. Funk-legenda oli kuollessaan 82-vuotias.

Sly and the Family Stone -yhtyeen nokkamies kuoli lastensa ja läheistensä ympäröimänä, hänen perheensä kertoi. Hänellä oli ennen kuolemaansa ollut terveysvaivoja, muun muassa krooninen keuhkosairaus.

-  Vaikka suremme hänen poissaoloaan, lohduttaudumme sillä tiedolla, että hänen ainutlaatuinen musiikillinen perintönsä tulee jatkossakin koskettamaan ja inspiroimaan tulevia sukupolvia, Stonen perhe sanoi lausunnossaan.

Eläväisen lavaenergiansa ja ennakkoluuloja tuomitsevien sanoitustensa myötä Stonesta tuli supertähti.

Hän julkaisi merkittäviä levyjä, jotka ylittivät genrerajoja, ja lumosi yleisöä muun muassa Woodstockissa. Hänen musiikkinsa loi pohjan useille artisteille, kuten Princelle ja Red Hot Chili Peppersille.

Sly and the Family Stone tunnetaan muun muassa hiteistään Dance to the Music, Everyday People ja If You Want Me To Stay.

STONE vetäytyi kuitenkin pitkälti valokeilasta 1970-luvun alussa, mutta palasi myöhemmin silloin tällöin lavoille.

Stonen, oikealta nimeltään Sylvester Stewart, uraa leimasivat päihderiippuvuudet, jotka osaltaan johtivat myös hänen yhtyeensä hajoamiseen.

Vuoden 2023 muistelmissaan Stone myönsi olleensa kokaiinin ja PCP:n eli fensyklidiinin pauloissa, mutta päässeensä lopulta kuiville vuonna 2019.

Aiemmin tänä vuonna julkaistiin Sly and the Family Stonesta kertova dokumentti Sly Lives! (aka The Burden of Black Genius).

AVAINSANAT

Kuka vie Jean Sibelius -viulukilpailun? Kolme suomalaista mukana

  • Musiikki
  • 19.05.2025
  • 8:02
  • (Päivitetty: 19.05. 11:36)

Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu alkaa tänään Helsingissä kolmipäiväisillä alkuerillä. Kilpailun voittaja julkistetaan helatorstaina 29. toukokuuta.

Kisaan ja esikarsintaan ilmoittautui kaikkiaan 218 viulistia yli 30 eri maasta eri puolilta maailmaa. Kilpailun aloittaa 40 nuorta viulistia. Heistä 18 jatkaa välieriin ja 6 finaaleihin.

Viulisteista kolme on Suomesta. He ovat Oulussa vuonna 1999 syntynyt Otto Antikainen, Turussa vuonna 1997 syntynyt Adrian Ibanez-Resjan ja Helsingissä vuonna 1999 syntynyt Lina Leikola.

Kilpailun kahdeksanjäsenisen tuomariston puheenjohtaja on kapellimestari John Storgårds.

Sibelius-Seura on järjestänyt vuodesta 1965 alkaen kilpailun joka viides vuosi. Edellinen, vuoden 2020 kilpailu lykättiin koronapandemian vuoksi vuoteen 2022.

Jean Sibelius -viulukilpailu on yksi maailman arvostetuimmista klassisen musiikin kilpailuista. Kilpailu järjestetään nyt kolmattatoista kertaa.

AVAINSANAT

Euroviisut kiillottaa kansanmurhaajan kilpeä – Ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Israelin euroviisuedustajana tänä vuonna on 24-vuotias Yuval Raphael, joka haavoittui syksyllä 2023 Hamasin terrori-iskussa Israeliin.
  • Kolumnit
  • 26.04.2025
  • 16:00
  • (Päivitetty: 27.04. 20:26)

50 000 kuollutta palestiinalaista ei saanut Yleä vakuuttumaan, että Israelia on kohdeltava Euroviisujen suhteen kuten Venäjää.

Taustalla soi karnevalistinen musiikki, kun toimittaja Rotem Achihun tarttuu tussiin. Gazan ihmisille, hän kirjoittaa ammuksen kylkeen. Vieressä rivissä nököttävissä muissa ammuksissa on lisää viestejä, Achihun lukee ne ääneen.

Gazalle, rakkaudella.

Maailman rohkeimmat miehet, Israelin miehet.

Sekä: Onnittelut!

”Haluan, että lähetämme nämä ammukset matkaan”, Achihun sanoo ja kipuaa panssarivaunuun. ”Pommitamme heitä nyt”, komppaavat ympärillä seisovat israelilaissotilaat. Achihun aloittaa lähtölaskennan.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Kuuluu pamaus.

”Kaksi, kolme, ammu!”

Uusi pamaus, naurua.

Riemukas musiikki ottaa kierroksia, kun Achihun toistaa käskynsä kerta toisensa jälkeen. Lopulta homma on hoidettu, ja on kehujen vuoro.

”Hyvää työtä! Hyvä tiimi!” Achihun riemuitsee.

Israelin yleisradiotoimittaja Rotem Achihun kirjoitti terveisensä Gazaan ammuttavaan kranaattiin.

.

KOHTAUS on vain yksi esimerkki Israelin yleisradioyhtiö Kanin kuluneen puolentoista vuoden aikana tuottamasta sisällöstä, jota on leimannut toistuvasti palestiinalaisten epäinhimillistäminen sekä Israelin Gazassa toteuttamalla kansanmurhalla ilakointi.

Achihunin tempauksen ohella on lähetetty ohjelmaa, jossa israelilaissotilas nimittelee palestiinalaisia seksuaalirikollisiksi ja turvallisuusuhkaksi. On haastateltu laittomassa siirtokunnassa rakennuttajaa, joka puolustaa palestiinalaisten erottelua juutalaisista, koska ”he haluavat tappaa juutalaiset”.

On kuunneltu lapsikuoroesitystä ”kaikkien tuhoamisesta” sekä esitetty lastensairaalan johtaja, tohtori Hussam Abu Safia terroristina – ainuttakaan todistetta osoittamatta.

Silti mikään ei ole saanut kansainvälistä yhteisöä tiukasti toteamaan, että nyt riittää. Niin ei ole tehnyt myöskään Euroopan yleisradiounioni EBU, jonka viesti on jälleen tässä kohtaa kevättä ajankohtainen, ja jo toista vuotta perättäin sama, ruumiiden määrästä viis: tervetuloa Euroviisuihin, Israel!

Ylen toiminnassa pohjimmiltaan kyse on siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

ISRAELIN päästäminen Euroviisuihin on sopinut myös Suomen yleisradioyhtiölle Ylelle. Vaikka millaisille kiekuroille aivonsa vääntäisi, logiikkaa on mahdoton ymmärtää.

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, Yleisradio vaati EBUa sulkemaan Venäjän ulos Euroviisuista. Tiedote oli ylevä:

”Yle puolustaa aina länsimaista demokratiaa, oikeusvaltion perusperiaatteita, sananvapautta ja ihmisarvoa. Yle ei voi olla mukana tapahtumassa, jossa räikeästi näitä arvoja vastaan hyökännyt Venäjä voi käyttää yhtä Euroopan tunnetuinta brändiä oman etunsa ajamiseen.”

Vaatimus toteutui. Mutta Israelin osalta Ylen ääni kellossa on ollut toisenlainen.

”Yle on riippumaton media, eikä se siksi voi harjoittaa valtiotason politiikkaa. (- -) Yle ei boikotoi Euroviisuja sen takia, että Israelin tv-yhtiö osallistuu laulukisaan”, Yleisradiolta ilmoitettiin Ilta-Sanomille maaliskuussa 2025 sen jälkeen, kun yli 10 000 suomalaista vaati adressillaan Yleä vetoamaan EBUun Israelin sulkemiseksi laulukisoista.

ON TIETENKIN päivänselvää, että Yleisradio voisi halutessaan olla aktiivinen toimija. Pohjimmiltaan kyse onkin siitä, kenen oikeus elämään nähdään puolustamisen arvoisena.

Toiminnallaan Yle on tehnyt kirkkaasti näkyväksi, etteivät kaksoisstandardit ole sille ongelma.

Se on suuri vahinko, sillä sen myötä usko Yleisradioon ei ole koetuksella vain perussuomalaisilla vaan myös niillä, jotka vielä tuomitsevat kansanmurhan – raskaimmaksi määritellyn rikoksen ihmisyyttä vastaan, jonka estämiseen jokaisella valtiolla on velvollisuus.

AVAINSANAT

Vielä ehtii – Uusi työväenlaulu -kilpailu sulkeutuu vapunpäivänä

Samae Koskinen on tulevan kesän Työväen Musiikkitapahtumassa kahdessaroolissa, Uusi Työväenlaulu -kilpailun tuomariraadissa sekä esiintyjänä.

Uusi Työväenlaulu on Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi-säätiön yhteistyössä luoma sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään perinteitä kunnioittaen uusia työväenlauluja.

Kilpailussa haetaan sekä perinteisiä että moderneja lähestymistapoja työväenlaulujen säveltämiseen. Teokset voivat olla eri tyylilajeissa. Ne jakavat yhteisen tavoitteen inspiroida kuuntelijaa puolustamaan rauhaa.

Rauhanlaulut ovat olleet aina osana työväenliikettä ja työväenlauluperinnettä. Perinteisesti kappaleet käsittelevät rauhan, sovinnon ja väkivallan vastaisen sanoman teemaa. Näiden laulujen sanoma on korostunut levottomien maailmantilanteiden myötä. Konfliktit ympäri maailmaa kiristävät yleistä ilmapiiriä ja uutisotsikot aiheuttavat ahdistusta. Sosiaalisessa mediassa haukutaan muita anonyymisti ja lietsotaan vihamielisyyttä. Nyt tarvitaan tekoja rauhan puolesta!

Millainen on tämän päivän rauhanlaulu ja miten rauha tuntuu arjessa ja ympäröivässä yhteiskunnassa?

Ammattilaisraati arvioi jokaisen kappaleen. Siihen kuuluvat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, laulaja-lauluntekijä Piia Viitanen, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija ja soittaja Tipi Tuovinen, Riihi-säätiön asiamies Janne Ollikainen sekä Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Kilpailussa tuomaristo valitsee kolme parasta teosta ja ne palkitaan 1200, 700 ja 500 euron arvoisesti

Kilpailu päättyy vapunpäivänä 1.5. Voittajalaulut julkistetaan ja esitetään Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa 25.7.2025.

Tämänvuotista Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään UPM Tervasaaren tehtaan vaikuttavassa tehdasmiljöössä 25.-27.7. Festivaali on tähän mennessä julkistanut tulevan kesän esiintyjäkaartistaan muun muassa seuraavat nimet: Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, Ilta, Robin Packalén, Kake Randelin, Samae Koskinen, Aino & Hajonneet -yhtye sekä 100-vuotisjuhliaan tänä kesänä viettävä Dallape-orkesteri solisteinaan Juho Hostikka ja Maria Lund. Lisää festivaalin ohjelmatietoja julkistetaan lähiaikoina.

AVAINSANAT