Kokouspullat kimppaan – Tampereella kokeiltiin uutta kokouskonseptia

Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen Tampereella osastojen yhteiskokouksessa 22. marraskuuta.

Tavallisesti puolueosastot kokoontuvat sääntömääräisiin kokouksiinsa omalla porukalla, mutta viime keskiviikkona Tampereella kokeiltiin uutta tapaa kokoustaa. Tarkoituksena on myös herätellä osastojen välistä yhteistyötä.

Työväentalolle Puistotorniin saapui yhdeksän SDP:n puolueosaston väkeä. Ensin kahviteltiin yhdessä ja kuultiin SDP:n 3. varapuheenjohtaja Matias Mäkysen alustus ajankohtaisista asioista. Sitten kunkin osaston väki siirtyi omiin neuvotteluhuoneisiinsa pitämään syyskokouksensa.

– Kunnallisjärjestössä toimii puolueosastorakenteen kehittämisen työryhmä. Sen tavoitteena on lisätä puolueosastojen yhteistyötä. Siellä nousi ajatus, että miksei voisi järjestää kokouksia yhdessä, Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jyrki Koskinen taustoittaa.

Koskinen katsoo, että osastojen kannalta yhteistilaisuuden etuna on, että käytännön järjestelyt – tilat, tarjoilut ja alustaja – hoituvat kunnallisjärjestön puolesta.

– Tässä tulee ihan konkreettista apua puolueosaston pyörittämiseen, kun ei tarvitse järjestellä itse. Osastoissa henkilöresurssit alkavat olla vähenemään päin. Näin he voivat keskittyä järjestelyjen sijaan talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemiseen ja vain lähettää kutsut tilaisuuteen, Koskinen kuvailee.

Hän lisää, että kun porukkaa saadaan saman katon alle enemmän, se antaa myös mahdollisuuksia saada paikalle nimekkäämpiä alustajia. Ja se puolestaan saattaa vielä entisestään lisätä osastojen jäsenten intoa osallistua kokoukseen. Rivijäsenelle nimekäs alustaja ja suurempi yhteistapahtuma on myös elämys, hän uskoo.

– Kun pystymme tarjoamaan vaikka Mäkysen tasoisen alustajan, niin onhan se rivijäsenelle hirveän paljon kiinnostavampaa tulla kokoukseen kuin jos alustajaa ei ole esimerkiksi lainkaan. Ja siitä, että meitä on valtaisa määrä sosialidemokraatteja samassa tilassa, syntyy positiivinen yhteishenki ja sosialidemokraattiuden tunne, hän jatkaa.

Jyrki Koskinen, Helena Nieminen ja Ele Rantasalmi osastojen yhteisessä kokoustapahtumassa Tampereella 22. marraskuuta. (Kuva: Ismo Alhoniemi)

 

TAPAHTUMA täytti Jyrki Koskisen odotukset. Paikalle saatiin hänen laskujensa mukaan toista sataa osallistujaa. Kattavaa palautetta ei vielä haastatteluhetkellä ollut kerätty, mutta yhteisen alustuksen jälkeen saadut kommentit kertoivat Koskisen mukaan ”varsin innostuneista ja positiivisista fiiliksistä”.

– Uskon, että kun oli hyvä fiilis, niin se on varmasti vaikuttanut siellä oman osaston kokouksessa niin, että useampi ihminen on halunnut lähteä osaston toimintaan mukaan, hän arvioi.

Messukylän työväenyhdistyksen puheenjohtaja Helena Nieminen pitää kokouskonseptia onnistuneena. Hän kuvailee tilaisuutta hyväksi, positiiviseksi ja keskustelevaksi. Koskisen kuvailemaa sosialidemokraattisen yhteishengen kohottamisen tunnetta oli Niemisenkin mielestä ilmassa.

– Tulee tunne, että olemme yhtä, emmekä vain joku yksi osasto jossain.

Nieminen antaa kiitosta Mäkysen alustukselle ja toteaa, ettei ”isoja nimiä” – varsinkaan matkojen takaa – tohdi yleensä pyytää tavalliseen osaston kokoukseen puhumaan parille kouralliselle ihmisiä. Nimekkäät alustajat kuitenkin selvästi kiinnostavat.

– Meillä on alle sata jäsentä ja jos syyskokouksessa on 15 paikalla, se on jo todella hyvin. Edellisessä yleisessä kokouksessa meillä oli tamperelainen kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) puhumassa, niin hän veti kokoukseen myös johtokunnan ulkopuolista väkeä, hän kertoo.

Nieminen kertoo kaksi positiivista signaalia siitä, että uusi kokoustapa todella kiinnostaa ja innostaakin. Eräästä toisesta osastosta kerrottiin, että olisivat osallistuneet mielellään, mutta olivat jo ehtineet sopia oman kokouksensa ennen tietoa tästä tapahtumasta. Seuraavalla kerralla sitten, sieltä todettiin.

– Meidän yhdistyksestämme yksi jäsen erikseen soitti ja pahoitteli, ettei pääse tulemaan sairastumisen vuoksi. Ei tällaista ole koskaan ennen tapahtunut, että kerrotaan, että olisin kyllä tullut, mutta en pääse, hän kertoo.

Kohtaamisia kaivataan – että päästäisiin keskustelemaan politiikasta kasvotusten.

VÄINÖ Voionmaa -seura sai nyt syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan Ele Rantasalmesta. 21-vuotias Rantasalmi on ollut mukana Demarinuorissa vuodesta 2018 ja viimeisen vuoden hän on toiminut Länsi-Suomen Demarinuorten puheenjohtajana. Puolueeseen hän liittyi 2021 ja on nyt aivan viime aikoina aktivoitunut puoluetoiminnassa.

– Tämä kokouskonsepti oli hyvä siksi, että näki muitakin tuttuja kuin pelkästään oman yhdistyksen väkeä. Pääsee paremmin verkostoitumaan. Tämä oli siinä mielessä myös tervetullut konsepti, koska muutenkin tarvittaisiin paljon enemmän yhteisiä tapahtumia, Rantasalmi arvioi.

Millaisia ajatuksia tuoreella puheenjohtajalla on Väinö Voionmaa -seuran toiminnan kehittämisestä?

– Meillä moni nuori liittyi yhdistykseen samaan aikaan, niin olemme yhdessä vähän jo suunnitelleetkin – ja vanhempikin väki on ihan innostunut – että lähdetään järjestämään matalan kynnyksen toimintaa. Myös yhteisiä tapahtumia niin, että muiden yhdistysten väki on tervetullutta, Rantasalmi kertoo.

Demarinuoret on paikallisesti järjestänyt keskusteluiltoja esimerkiksi kahviloissa. Se on toiminut hyvin nuorisojärjestössä, niin miksei sellainen voisi toimia myös puolueyhdistyksissä, Rantasalmi tuumii.

– Olen kuullut paljon sitä, että kaivataan ihan vain kohtaamista – että päästäisiin tapaamaan muita ja keskustelemaan politiikasta kasvotusten.

JYRKI Koskinen kertoo, että puolueosastorakenteen kehittämisen työryhmässä kuvioita on pohdittu myös siltä kannalta, että osastojen yhteistyö saattaa johtaa fuusioihin. Tampereella on yli 20 osastoa, eivätkä ne kaikki ole täysin voimissaan – aktiivisten jäsenten määrä valitettavasti vähenee. Koskinen kuitenkin painottaa, että ensisijainen tavoite on lisätä yhteistyötä.

– Yksittäisen osaston voimat eivät välttämättä enää riitä esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyöllä olisi mahdollista toteuttaa erilaisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia, vaikkapa lähiöissä, kun muutama puolueosastoa yhdistää voimansa ja alkaa tehdä yhdessä. Jollain aikavälillä luontainen kehitys sitten saattaa olla, että laitetaanko hallinnotkin yhteen, kun tunnemme toisemme ja homma tuntuu sujuvan, hän kuvailee.

Nieminen on Koskisen kanssa samaa mieltä siitä, että osastojen välinen yhteistyö on tärkeää. Sitä on tehty osastoissa vaihtelevasti jo nyt. Messukylän yhdistys on tehnyt yhteistyötä Hakametsän, Hervannan ja Rantaperkiön yhdistysten kanssa, hän kertoo. Koskisen tapaan Nieminenkin uskoo, että tulevaisuudessa voi siintää osastojen fuusioita.

– Aika ei ole siihen varmasti ihan vielä kypsä. Uskon kuitenkin, että aika hoitaa – kun tehdään yhdessä ja ihmiset huomaavat, että ei tämä yhdessä tekeminen mahdotonta olekaan.

OP: Pirkanmaa kiihdyttää karkuun muilta maakunnilta

Maakuntien talouksien ennustetaan elpyvän laskusuhdanteesta eri tahtiin. OP:n ekonomistit ennustavat, että lähivuosina nopeinta kasvua nähdään Uudellamaalla. Maakunta toipuu keskimääräistä syvemmästä laskusuhdanteesta.

Sen sijaan pidemmällä aikavälillä nopeinta kasvu on ekonomistien ennusteen mukaan Pirkanmaalla.

-  Pirkanmaa näyttää kiihdyttävän muilta maakunnilta karkuun, kun tarkastellaan 2000-luvun talouskehitystä, toteaa OP-ryhmän johtava ekonomisti Tomi Kortela.

Ekonomistit ennustavat talouden kasvavan lähivuosina suurimmassa osassa Suomen maakuntia, mutta kasvu käynnistyy hitaasti. Vuosina 2025-2026 bruttokansantuotteen kasvuasteet vaihtelevat nollan tuntumasta aina kahden prosentin kasvuun.

Suurin osa maakunnista oli laskusuhdanteessa viime vuonna. Syvin laskusuhdanne oli Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Kaikki maakunnat eivät kuitenkaan olleet laskusuhdanteessa, vaan ekonomistien arvion mukaan noususuhdanteessa olivat Ahvenanmaa, Pohjanmaan maakunnat ja Kainuu.

-  Suhdanteiden vaihtelu kertoo siitä, että paikalliset tekijät vaikuttavat maakunnan talouskehitykseen, Kortela toteaa.

Paikallisiin tekijöihin voidaan lukea esimerkiksi alueellisten työmarkkinoiden muutos.

AVAINSANAT

Tampereen yliopistolle jätetty lakkovaroitus – järjestöt tyytymättömiä palkkatarjoukseen

Tampereen yliopistolle on jätetty lakkovaroitus. Vuorokauden kestävä lakko alkaa puolilta öin 7. toukokuuta, ellei sopua Suomen kolmentoista yliopiston työntekijöiden työehdoista ja palkankorotuksista synny ennen sitä.

Työntekijäpuolta edustavat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ammattiliitto Pro. Järjestöjen mukaan työnantajan palkkatarjous jää selvästi alle yleisen linjan.

Jukon tiedotteen mukaan kiista koskee myös työehtosopimukseen kirjattua opetustuntikattoa, jolla suojellaan opetus- ja tutkimustyötä yliopistoissa tekeviä liiallisilta työkuormilta.

Palkansaajia edustavat järjestöt haluavat säilyttää katot, jotta opetuksen ja tutkimuksen laatu suomalaisissa yliopistoissa varmistetaan jatkossa myös tältä osin.

Työnantajia neuvotteluissa edustavan Sivistan mukaan se on tarjonnut palkansaajille yleisen linjan mukaista korotustasoa. Sivistan mukaan neuvotteluja on vaikeuttanut palkansaajaliittojen suhtautuminen yliopistojen tavoitteeseen kontaktiopetustuntikäsitteestä luopumisesta.

AVAINSANAT

”Iloisen häkeltynyt olo” – Arkadianmäki kutsuu Hanna Lainetta, jos Ilmari Nurminen valitaan Tampereen pormestariksi

Hanna Laine kuvattuna hänen työpaikallaan päiväkodin pihalla Kangasalla keväällä 2022.

Kangasalalainen Hanna Laine, 53, saattaa nousta eduskuntaan, jos Tampereella vaalivoiton napanneen SDP:n Ilmari Nurminen valitaan pormestariksi. Nurminen on kertonut Aamulehdelle jättävänsä kansanedustajuuden, mikäli hänet valitaan.

Demokraatin puhelimitse tavoittama Laine nauraa, että ”aika hurjaa härdelliä” on tämä maanantai ollut. Aamupäivä Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen 1. varapuheenjohtajalla vierähti aluehallituksen kokouksessa. Puoliltapäivin hän ryhtyi purkamaan kokouksen aikana kertynyttä soittojonoa. Moni media on ollut kiinnostunut hänen ajatuksistaan mahdollisesta eduskuntaan noususta.

– On semmoinen iloisen häkeltynyt olo. Kun keskityin niin paljon omaan kunta- ja aluevaalityöhön, en paljon kiinnittänyt huomiota Tampereen kuntapolitiikan tilanteeseen. Vasta kun eilen lävähtivät äänet esiin, rupesin ajattelemaan, että hetkinen – tämähän voi koskettaa minuakin tämä tilanne, Laine sanoo.

Toki hän sen tiesi, että tällainen mahdollisuus on olemassa, mutta hän kuvailee myös yrittäneensä aktiivisesti unohtaa sen. Mielessä olivat vielä viime vuoden tilanteet. Silloin Laineen nousua eduskuntaan spekuloitiin kiivaasti.

– Sitä pidettiin niin varmana ja sitten lopulta kävi kuinka kävi. Nyt yritin pitää ajatukset vain Kangasalla ja omissa vaaleissa, hän kuvailee.

Laine viittaa eurovaaleihin, joissa Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan ponnistaneen kansanedustaja Ville Merisen (sd.) odotettiin nappaavan voiton ja lähtevän Brysseliin.

Hanna Laine sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 2 483 ääntä, mutta hän nousi varasijalle vasta syksyllä 2023 eduskuntavaalien jälkeen, kun Sanna Marinille myönnettiin vapautus edustajan toimesta ja varasijalla ennen Lainetta ollut hämeenkyröläinen Lotta Hamari aloitti kansanedustajana.

KANGASALLA varhaiskasvatuksen lastenhoitajana työskentelevä Hanna Laine haluaisi eduskunnassa vaikuttaa jo työnsä puolesta kasvatukseen ja opetukseen liittyviin asioihin. Hyvinvointialueen päättäjänä häntä kiinnostaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin vaikuttaminen.

– Ja työelämän asiat olivat minulle edellisissäkin eduskuntavaaleissa yhtenä todella tärkeänä asiana, Laine listaa.

Kangasalan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kuluneella kaudella toiminut Laine valittiin sunnuntain vaaleissa jälleen valtuustoon – alkamassa on jo kuudes kausi kotikaupungin päätöksenteossa. Hän sai myös jatkopestin Pirkanmaan aluevaltuustoon.

Kangasalan äänikuningatar sai 1125 ääntä kuntavaaleissa ja Pirkanmaan aluevaaleissa 1 742 ääntä.

– Olen todella kiitollinen siitä, että ihmiset ovat antaneet tukensa ja kannatuksensa sille työlle, mitä olen tehnyt pitkäjänteisesti ja vakaasti. Samalla tavalla ja tyylillä – rakentavasti ja ratkaisuja etsien – jatkan edelleen, Laine sanoo.

PÄÄTTÄJIEN tupla- ja triplaroolit ovat puhuttaneet. Yhdellä päätöksentekijällä voi olla pesti esimerkiksi kotikunnassa, omalla hyvinvointialueella ja eduskunnassa. Mitä Laine niistä ajattelee, miten hän aikoo toimia?

– Se täytyy vielä miettiä. Se on aivan selvää, kuten edellisten eduskuntavaalien alla äänestäjillekin sanoin, että alueella en pyri mihinkään merkittävään tehtävään, enkä hae sieltä isompia vastuita. Valtuustoon nyt on äänestetty ja katsotaan, miten käy.

Kangasalan tilanne pohditaan erikseen Kangasalla, Laine sanoo.

– Tiedän, että kansanedustajia on kuntiensa ja kaupunkiensa valtuustoissa muun muassa puheenjohtajina – kuten Ilmarikin on ollut tähän asti Tampereella. Tehtävät on mahdollista yhdistää, mutta näistä ei ole puhuttu täällä paikallisesti ja ne keskustelut käydään sitten, kun ensin tiedetään, mitä paikkoja meille tulee. On vaikea ottaa kantaa, mutta en sulje mitään pois.

Laine kertoo, ettei hän ole ehtinyt vielä ylipäätään pohtia syvällisemmin, millaisia muutoksia elämään tulisi, jos hänestä tulee kansanedustaja.

– Tuohon on vielä tosi vaikea vastata. Totta kai se tarkoittaa sitä, että työ siirtyy Helsinkiin ja siihen pitää valmistautua. Se varmasti vaatii omat kuvionsa, mutta en ole kerinnyt kyllä yhtään sitä asiaa ajatella.

Pirkanmaan ja Tampereen demarit iloitsivat vaalituloksesta – ”Asettaa paineita hallitukselle”

Tampereella SDP:n vaalivalvojaisissa sunnuntai-iltana oltiin tyytyväisiä vaalitulokseen sekä kunta- että aluevaaleissa. Valtuustoihin valitut konkarit ja keltanokat odottavat vaikuttavaa alkavaa valtuustokautta.

Pirkanmaan hyvinvointialueen vaaleissa SDP kasvatti paikkamääräänsä neljällä ja Tampereen kuntavaaleissa kolmella paikalla.

Tampereella pormestariksi nousee SDP:n kansanedustaja ja kuluneella valtuustokaudella valtuuston puheenjohtajana toiminut Ilmari Nurminen. Entinen pormestari, kansanedustaja Lauri Lyly oli vaalivalvojaisissa hyvillään, että kaupunki saa taas sosialidemokraattisen pormestarin. Mitä haluaisit sanoa vinkkinä Nurmiselle?

– Tulet saamaan tosi mielenkiintoisen työn – se koukuttaa. Olet kädet savessa kaupungin johtamisessa, se on todella konkreettista johtamistyötä, vuosina 2017-2021 pormestarina toiminut Lyly sanoi.

– Itse puhuisin nyt elinvoima-asioista ja työllisyydestä paljon. Talouden tasapainottaminen tulee olemaan väkisinkin semmoinen asia, joka pitää tälläkin kaudella taas tehdä. Silloin minun aikanani se tehtiin viimeksi, nyt se asia tulee Nurmisen kaudella taas.

Tampereen kuntavaalitulosta Lyly luonnehti paremmaksi kuin hän uskalsi odottaa. Töitä sen eteen tehtiin paljon.

– Meillä on paljon pienempi vaalibudjetti kuin kokoomuksella, mutta olemme tehneet jalkatyöllä tätä. Aika perusasioita olemme tuoneet esiin.

Lauri Lyly SDP:n vaalivalvojaisissa Tampereen työväentalolla, Tampereen työväenteatterin Eino Salmelaisen näyttämön lämpiössä.

LYLY JATKAA Tampereen kaupunginvaltuustossa ja myös Pirkanmaan aluevaltuustossa. Lisäpaikat tarkoittavat, että SDP:n vaikutusvalta kasvaa aluevaltuuston sisällä. Millaisin odotuksin tulevaan kauteen?

– Tällä valtuustokaudella on tehty aika isoja rakenteellisia muutoksia ja talouden tasapainottamista on tehty tosi rajusti, niin ensi valtuustokausi tulee olemaan sisällön kehittämistä, jonojen purkua ja kaikkia tällaisia asioita, jotka näkyy asiakaspinnassa parannuksena ja korjauksena. Se tulee olemaan seuraavan valtuuston tärkeimpiä juttuja.

Mitä aluevaltuusto voi tehdä, jos hallitus ei tingi alueiden rahoitussäästöistä?

– Pirkanmaalla meillä on vähän parempi tilanne kuin maassa keskimäärin. Me olemme suuri hyvinvointialue. Me saamme normaalissa aikataulussa – todennäköisesti ensi vuoden loppuun mennessä – katettua ne alijäämät, mitkä syntyivät 2023 ja 2024.
Se näyttäisi siltä. Tällä hetkellä itse uskon, että se on mahdollista.

Johanna Loukaskorpi on kuluneella aluevaltuustokaudella toiminut aluevaltuuston puheenjohtajana.

JOHANNA LOUKASKORPI jatkaa Lylyn tavoin sekä Tampereen että Pirkanmaan valtuustoissa. Loukaskorpi on kuluneella kaudella toiminut Pirkanmaan aluevaltuuston puheenjohtajana.

Loukaskorpi sanoo pitävänsä aluevaltuuston tulevan kauden tärkeimpänä tehtävänä edelleen vahvistaa valtuuston roolia.

– Myös se on tärkeää, että saataisiin talous sillä tavalla tasapainoon, että ei tarvitse enää lähteä ihmisten palveluita heikentämään. Mutta hankalaa se on, koska rahat tulevat valtiolta.

Loukaskorpi toteaa, että ihmiset ovat näyttäneet vaaleissa, mitä mieltä he ovat kovista säästöpäätöksistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkauksista.

– Kyllähän tämä vaalitulos asettaa paineita hallitukselle, että tämän leikkauspolitiikan pitää loppua ja pitää myös uskoa siihen, että alueet tarvitsevat aikaa sopeuttaakseen talouttaan.

Oliver Priimägi oli saapunut vaalivalvojaisiin ystävänsä Kerttu Kajanderin kanssa. ”Olin ihan varma, että hän pääsee läpi”, Kajander sanoi.

UUSINA TAMPEREEN kaupunginvaltuustossa ovat aloittamassa muiden muassa Oliver Priimägi ja Hanna-Maria Grann. Grann ponnistaa uutena myös aluevaltuustoon, Priimägi jäi aluevaaleissa rannalle.

Priimägi kuvaili mielen menevän vuoristorataa, kun näytti jo melko varmalta, että hänestä tulee Tampereen nuorin valtuutettu.

– Olen ylpeä itsestäni ja voin taputtaa itseäni olkapäälle. Aika utopistiset tunnelmat, mutta katsotaan. En uskalla vielä sanoa, että miten käy, mutta sormet ristissä, että pysyy tulos tämän näköisenä, 20-vuotias Priimägi intoili ennen tuloksen selviämistä.

Priimägi on innostunut politiikasta nuorisovaltuustossa, jossa hän on vaikuttanut pitkään. Viime vuonna hän johti Tampereen nuorisovaltuustoa.

– Kun sitä kautta pääsin näkemään sitä politiikan meininkiä paalupaikalta, ymmärsin sen, että olen ihan hyvä just tällaisena kuin olen. Vähän höselinä, nuorena ja menevänä. Että ei se vaadi kuitenkaan mitään ihmeellistä – olen ihan sopiva politiikkaan tällaisena.

Koin, että demareissa on mun mentävä aukko.

Politiikkaan lähtemiseen motivoi myös se, kun näkee yhteiskunnassa ja Tampereella paljon asioita, joita voisi parantaa, hän kertoo. Hänelle tärkeää on myös saada nuorten ääni valtuustoon. Priimägi opiskelee Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta. SDP:n hän valitsi, koska puolue näyttäytyy hänelle suurena ja vakaana vastuunkantajana.

– Koin, että SDP:ssä allekirjoitetaan itselle tärkeimmät arvot, joita haluan olla puolustamassa. Koin myös, että demareissa on vähän niin kuin mun mentävä aukko ja pystyn ehkä myös houkuttelemaan lisää nuoria äänestäjiä ja valaisemaan demareiden sanomaa myös nuoremmalle sukupolvelle.

OMAT VAALITEEMANSA Priimägi kiteytti kolmeen sanaan: yhteistyö, vastuullisuus ja inhimillisyys. Priimägi kertoo pelkäävänsä todella paljon politiikan polarisoitumista. Siksi hän pitää tärkeänä yhteistyötä yli puoluerajojen. Yhteistyö on myös osallistamista, hän katsoo.

– Osallistetaan nuorisovaltuustoa ja maahanmuuttajaneuvostoa vielä enemmän kaupungin päätöksentekoon. Heillä ei välttämättä ole ääntä vaaleissa, niin täytyy löytää eri reittejä, joiden kautta heitä pystyy kuulemaan.

Vastuullisuuden teemasta puhuessaan Priimägi nostaa esiin erityisesti joukkoliikenteen ja erityisesti sen hinnoittelun kehittämisen puolesta puhumisen. Lippujen hintoja ei pidä hänestä nostaa.

Teemoista inhimillisyyden hän mainitsee erityiseksi ajurikseen aluevaalikampanjassa. Erityisesti mielenterveyspalvelut ovat hänelle tärkeä asia.

– Että sinne saisi jotain konkreettisia toimia, kuten mielenterveystarkastukset kouluihin tai lisää walk in -terapiapalveluita.

Hanna-Maria Grann haluaa tuoda aluevaltuustoon työntekijöiden näkökulmaa.

HANNA-MARIA GRANN on työskennellyt sote-alalla yli 25 vuotta. Hän on terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja työsuojeluvaltuutettu. Hän työskentelee opiskeluhuollon kouluterveydenhoitajana ja toimii Pirkanmaan hyvinvointialue Pirhassa työsuojeluvaltuutettuna. Miksi lähdit aluevaaleihin?

– Halusin, että tulee työntekijöiden näkökulma asioihin. Henkilöstön hyvinvointi on minulle tärkeä juttu. Haluan vaikuttaa siihen, miten meitä henkilöstöä kohdellaan ja kuullaan.

Grann odottaa tulevalta aluevaltuustokaudelta, että liki jokaisen puolueen huulilla ollut ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen muuttuu konkreettisiksi toimiksi.

Vaalikentillä Grann kertoo kuvailleensa tilannetta siten, että kaksi junaa kulkee vierekkäin.

– Toinen juna on se, millä puramme jonoja ja pyrimme saamaan tilannetta haltuun. Toinen juna menee siinä vieressä ja yrittää kääntää ennaltaehkäisyyn, jotta kaikkien tilanne ei kriisiytyisi. Toivon, että nämä radat kohtaavat. Se on järkevämpää, kustannustehokkaampaa ja myös inhimillisempää.

”Ihan huikea tulos” – SDP:n Ilmari Nurminen kiinni Tampereen pormestarin pestissä

SDP:n vaalivalvojaisissa riemuittiin ennakkoäänten tuloksista. Etualalla tuulettaa kansanedustaja, entinen pormestari Lauri Lyly ja hänen takanaan kansanedustaja, ennakkoäänten perusteella tuleva pormestari Ilmari Nurminen.

Tampereella SDP:n vaalivalvojaisissa tuuletettiin villisti, kun ennakkoäänten tulokset lävähtivät televisioruudulle. ”Ihan mieletöntä”, kiteytti SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurminen.

SDP on ennakkoäänten perusteella saamassa Tampereen kaupunginvaltustoon kolme lisäpaikkaa ja nousemassa kaupungin suurimmaksi puolueeksi.

– Tämä on ihan huikea tämä Tampereen tulos. Lähes 30 pinnaa, meillä on yli viiden prosentin kaula kokoomukseen. Toki tässä on vielä paljon ääniä laskematta, mutta kyllä tämä on osoitus ihmisiltä, että he halusivat politiikkaan suunnanmuutosta, Nurminen kommentoi tuloksia tuoreeltaan.

Nurmisen mukaan ennakköäänten tulos on myös osoitus siitä, että Tampereella haluttiin sosialidemokraatit johtoon.

– Odotetaan tulokset loppuun, mutta vahva mandaatti, vahva selkänoja, jolla lähteä tekemään ja viemään asioita eteenpäin. Olen koko sydämestäni kiitollinen tästä luottamuksesta, mitä ihmiset ovat antaneet, Nurminen sanoi.

NURMISEN mukaan tunnelma vaalikentillä on ollut todella hyvä. Hän kertoo ihmisten nähneen hallituksen kovan politiikan vahvasti epäoikeudenmukaisena.

– Monet varmasti lähtivät äänestämään myös meidän vaihtoehtoa ja osoittamaan hallitukselle, että tämä eriarvoistava politiikka ei heille käy.

Tampereella huolta on aiheuttanut Nurmisen mukaan yleinen eriarvoisuus ja työttömyyden kasvu.

– Sosiaaliturvaleikkaukset ovat näkyneet ihmisten toimeentulossa. 2500 ihmiselle on lähetetty kirje, että pitää muuttaa halvempaan asuntoon. Asunnottomuus on noussut ja sosiaaliset ongelmat lisääntyneet. Ihmiset kantavat huolta tästä ja siksi uskon, että meidän vaihtoehtomme saa ihmisten luottamuksen.

Nurminen piti kiitospuheen lähtiessään Ylen haastatteluun Raatihuoneelle. Hän muistutti, että vaalitulos ei olisi syntynyt ilman kaikkia vaalityössä ahkerasti mukana olleita.

Puheen päätteeksi mikrofoniin tarttui kuntavaaliehdokas Jani Moisio.

– Kaupungissa on uusi seriffi, hän veisteli.