VALIKKO

Kokoomusedustaja penäsi vastausta SDP:ltä ja sai sellaisen: ”Valkonen vaatii SDP:tä siivoamaan hallituksen aiheuttaman sotkun”

Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen vaatii SDP:ltä kannanottoa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen esittämiin sopeutuslukuihin. Nyt Valkoselle vastaa SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

Valkonen vaatii Verkkouutisissa SDP:tä ja erityisesti puheenjohtaja Antti Lindtmania kertomaan, sitoutuuko puolue Majasen eilen esittämiin miljardien sopeutuslukuihin.

Majasen mukaan tällä vaalikaudella velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan miljardin euron lisäsopeutus ja myös ensi vaalikaudella tarvitaan aiemmin arvioitua suurempia toimia.

Valkosen mukaan SDP:llä ”on suuri vastuu kertoa, aikovatko he jatkaa Suomen talouden kuntoon laittamista vai eivät”.

SDP:n Joona Räsäsen mielestä tärkein kysymys nyt kuitenkin kuuluu, että miten ihmeessä Suomi on kokoomuksen johdolla saatu näin syvälle suohon. Räsäsen mukaan Valkosen kannattaisikin vaatia vastausta pääministeri Petteri Orpolta (kok.).

– Hallitus kertonut ottavansa enemmän velkaa, kuin yksikään aikaisempi hallitus. Keskeisin syy on talous- ja työllisyyspolitiikan totaalinen epäonnistuminen. Tämän takia hallitus on jättämässä karmaisevan perinnön seuraavalle hallitukselle, Räsänen sanoo tiedotteessaan.

– Kansanedustaja Ville Valkonen harrastaa jälleen käsienpesua ja vaatii SDP:tä siivoamaan hallituksen aiheuttaman sotkun. Tätä kaksinaamaisuutta ei voi hyväksyä, hän lataa.

AVAINSANAT

PAM ei halua, että väkevää viinaa kuljetetaan koteihin

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi tulisi korjata ainakin siten, että alkoholin kotiinkuljetus sallittaisiin vain työsuhteessa oleville.

”Jos vastassa on aggressiivisesti käyttäytyviä, päihtyneitä henkilöitä, ei yksin olevalla kuljettajalla ole tosiasiassa aina mahdollisuutta olla luovuttamatta tuotteita. Kuljettajan asettaminen tällä tavoin selkeän väkivallan uhan alle on kohtuutonta. Sen vuoksi PAM ehdottaakin, että alkoholia kuljettavien henkilöiden on oltava työsuhteessa. Jos työntekijä olisi aina työsuhteessa toimitusluvan haltijaan, olisi hänellä työnantajan ja työterveyshuollon koulutus ja tuki mukanaan”, PAMin lausunnossa sanotaan.

Lisäksi ulkomaisten yritysten mahdollisuus myydä väkeviä juomia kotiovelle pitäisi liiton mielestä kieltää ja sallia kotiinkuljetus vain miedoille, jo nyt kaupasta ostettaville juomille.

PAMIn lausunnon mukaan hallituksen esitys sallisi ulkomaisen tiukan viinan kotiinkuljetuksen, lisäisi sosiaali- ja terveydenhuollon riskejä, heikentäisi työturvallisuutta ja tietoturvaa.

Hallituksen esityksen mukaan alkoholilakia muutettaisiin siten, että alkoholijuomien kotiinkuljetus olisi jatkossa sallittua. Myös alkoholin ulkomaisen etämyynnin kotiinkuljetus ja väkevän alkoholin verkkomarkkinoinnin salliminen sisältyy lakiin.

AVAINSANAT

Unkari jarruttaa EU:ssa sekä Venäjä-pakotteita että Ukrainan jäsenyysneuvotteluja – Orpo: ”Uusi pakotepaketti on välttämätön”

Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orban yrittää Slovakian tuella estää sen, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Vaikka EU-maiden johtajat puivat huippukokouksessaan puolustusta, huomiota vei taas Unkari. Maan pääministeri Viktor Orban asettui vastustamaan niin uutta Venäjä-pakotepakettia kuin Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden edistämistä.

Erään korkean EU-lähteen mukaan Ukraina on edistynyt nopeasti vaadituissa uudistuksissa, joten neuvotteluissa voitaisiin edetä ensimmäisen neuvotteluklusterin avaamiseen.

Unkari kuitenkin vastustaa asiaa, minkä Orban toisti kokoukseen saapuessaan.

-  Ongelma on sota. Jos EU:n jäsenmaa on sodassa, se tarkoittaa että EU on sodassa ja emme pidä siitä, Orban sanoi.

Kokouksen lopputulema voikin olla, että 26 jäsenmaata antaa poliittisen tukensa jäsenyysneuvotteluiden etenemiselle, mikä mahdollistaa Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden etenemisen ainakin epävirallisesti.

LISÄKSI Unkari jarrutti yhdessä Slovakian kanssa seuraavan Venäjä-pakotepaketin hyväksyntää.

Syynä blokkaukseen on Unkarin ja Slovakian vastustus EU-komission uutta ehdotusta kohtaan. Komissio esitti viime viikolla, että EU kieltäisi venäläisen maakaasun ja öljyn tuonnin kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

Unkari ja Slovakia ovat nojanneet vahvasti venäläiseen energiaan, ja ne ovat saaneet tähän mennessä myös tuoda poikkeusluvalla venäläistä öljyä. Komissio haluaa kuitenkin tällekin lopun.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että Unkari ja Slovakia on saatava mukaan pakoterintamaan.

-  Se on aivan välttämätöntä. Sekä umpeutumassa olevien pakotteiden että uuden pakotepaketin läpisaaminen on aivan välttämätöntä, ja pitää löytyä keinot näiden maiden mukaan saamiseksi, hän sanoi.

18. pakotepaketin lisäksi EU:n on uusittava nykyiset Venäjä-pakotteet puolen vuoden välein tai ne umpeutuvat.

JOHTAJAT antoivat kokouksessa myös poliittisen tukensa EU:n puolustuksen vahvistamiseksi jatkona Nato-huippukokouksen keskiviikkona sopimalle viiden prosentin puolustusmenotavoitteelle.

EU-johtajat pyysivät myös komissiota ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kallasta laatimaan tiekartan EU:n puolustussuunnitelmien toimeenpanemiseksi.

EU-komission kevään ehdotuksen mukaisesti EU:n puolustusta vahvistettaisiin noin 800 miljardilla eurolla lähivuosina. Komission keinovalikoimaan kuuluu muun muassa jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin tarkoitettu Safe-lainaväline ja puolustusmenoja koskeva poikkeuslauseke.

Kansallinen poikkeuslauseke mahdollistaa sen, ettei puolustusmenoja lasketa kokonaisuudessaan mukaan jäsenmaiden alijäämälaskelmiin.

Orpon mukaan EU tarvitsee paljon vahvempaa puolustusteollisuutta, jotta Naton sopimaan tavoitteeseen päästään.

-  Meidän täytyy asettaa tavoitteet esimerkiksi puolustushankintojen yksinkertaistamisessa, yhteishankintojen mahdollistamisessa ja niin edelleen.

AVAINSANAT

Opetusministeri Adlercreutz lisäsopeutustarpeesta: ”Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu”

Tällä viikolla saatiin arvio, että miljardin euron lisäsopeutukselle olisi tällä vaalikaudella vielä tarvetta. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo hallituksen palaavan asiaan syksyllä.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että velkasuhteen kasvun pysäyttämiseksi vaalikauden lopussa tarvitaan miljardi euroa lisäsopeutusta ja myös ensi vaalikaudella aiemmin arvioitua suurempia toimia.

– Tämä on asia, johon hallituksen sisällä varmaan joudutaan palaamaan. Olemme sinänsä sitoutuneet tiettyyn isoon kuvaan. Toisaalta olemme jo aika monta kertaa vähän lähteneet siitä, että ne isot sopeutukset on tehty, mutta aina näyttää tulevan uusia haasteita eteen, Adlercreutz kommentoi Demokraatille Porin Suomi-areenassa.

– Tämä on asia, johon tässä syksyllä pitää palata ja arvioida, että mikä se tilanne on ja mitä menopuolen tai tulopuolen lisätoimia sitten mahdollisesti joudutaan tekemään.

Adlercreutz ei halua ennakoida tarkemmin keskustelua, jota hallituksen sisällä sopeutuksesta käydään.

– Meillä on tiettyjä aloja, joista jo aika lailla ollaan jouduttu sopeuttamaan. Mielestäni se pitäisi siinä tilanteessa nähdä. Veropuolellakin on varmaan mahdollisuus tiettyjä asioita pohtia. Mutta sikäli kun tällainen keskustelu tulee, niin detaljeihin pitää palata sitten.

VALTIOVARAINMINISTERI ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) nosti puolueensa puoluekokouksessa esiin mahdollisia lisäleikkausten kohteita. Joukossa olivat muun muassa järjestöavustukset ja yritystuet. Mitä opetusministeri ajattelee näistä kohteista?

– RKP on aina suhtautunut äärimmäisen suurella varauksella järjestötukiin kajoamiseen. Ne ovat hyvin käytettyjä julkisia varoja. Kun laitetaan euro järjestöön, niin se menee vapaaehtoistyöhön. Sillä yhdellä eurolla saadaan useamman euron sellaista työtä, joka on meidän yhteiskunnallemme hyväksi, Adlercreutz sanoo.

– Järjestörahoituksia ollaan jo varsin suuresti karsittu, eli suhtaudun siihen suurella varovaisuudella.
Hän katsoo, että yritystuissa ”varmaankin on otettavissa asioita”, mutta hän arvioi, että on haastavaa löytää ne, joista löytyy yhteisymmärrys.

– Yritystuesta puhutaan usein isona könttänä isosti ja jokainen puolue on luvannut niitä karsia, mutta sitten kun ollaan pyritty eteenpäin tässä hallituksessa ja yhtä lailla edellisessä ja sitä edellisessä, niin todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi, hän sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi yritystuista dieselin alemman verokannan suhteessa bensiiniin.

– Onko se sellainen yritystuki, josta halutaan päästä irti vaikka nostamalla dieselin hintaa? En ole ihan varma, että siitä löytyisi yhteisymmärrystä ja niin edelleen. Eli käytännössä nämä ovat haastavampia asioita.

AVAINSANAT

Naton maavoimajoukoista Suomelle oma malli – Häkkänen: ”Pysyvää läsnäoloa ei tavoiteltu”

Antti Häkkäsen mukaan FLF-joukot ovat pieni, mutta tärkeä palanen kokonaisuudessa ennen Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan mahdollista aktivointia.

Puolustusministeriö kertoi aiemmin tällä viikolla Britannian, Ranskan, Tanskan, Norjan ja Islannin osallistuvan Pohjois-Suomessa eteentyönnetyn Naton maavoimajoukon (Forward Land Forces, FLF) toimintaan yhdessä FLF-joukon kehysvaltioksi tarjoutuneen Ruotsin kanssa.

-  Olen todella tyytyväinen, että juuri tämä maaryhmä lähti tähän mukaan, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:n haastattelussa.

Ministerin mukaan ilmoitusta edelsivät vuoden kestäneet neuvottelut osallistujista liittolaisten kanssa. Viime viikkoina vahvistui, että mukaan saadaan Pohjoismaiden lisäksi myös Britannia ja Ranska.

Tämä oli Häkkäsen mukaan tärkeää, koska kyseessä ovat Euroopan kaksi ydinasevaltaa, jotka ovat jo sitoneet paljon tavanomaista sotilaallista voimaansa muualle.

-  Nyt ne lähtevät mukaan rakentamaan ja antamaan omaa arvovaltaansa myös tähän. Nämä olivat käytännössä ne meidän tärkeät maat Euroopasta, jotka me tähän halusimme, Häkkänen kertoo.

MINISTERI korostaa, ettei Suomi koskaan tavoitellut Naton joukkojen pysyvää läsnäoloa esimerkiksi Baltian maiden tapaan.

-  Se ei ole meille välttämätöntä, koska meillä on omaa puolustuskykyä vahvasti ja tiedämme, että Nato-maiden resurssit on jo hyvin pitkälti sidottu muualle, Häkkänen perustelee.

Pysyvän läsnäolon sijaan puolustushallinnossa lähdettiin tavoittelemaan Naton muista kahdeksasta FLF-joukosta poikkeavaa, Suomelle räätälöityä kustannustehokasta mallia, jonka Nato viime vuoden kesällä hyväksyi.

FLF-JOUKON toiminnan yksityiskohdat selviävät Häkkäsen mukaan pikkuhiljaa myöhemmin. Ministeriltä ei saa puristettua pienintäkään vihjausta esimerkiksi siitä, millaisilla osuuksilla kyseiset maat ovat mukana FLF-joukossa tai onko Pohjois-Suomessa käytännössä koko ajan jonkin suuruinen FLF-joukko harjoittelemassa.

Salaisia ovat myös suunnitelmat sen suhteen, miten Suomessa koulutettu prikaatin eli usean tuhannen sotilaan kokoinen maavoimajoukko saataisiin tarvittaessa nopeasti takaisin paikalle tilanteen kärjistyessä.

Maantiede helpottaa asiaa omalta osaltaan ainakin Norjan ja Ruotsin suuntaan.

-  Sijainnithan ovat Rovaniemellä ja Sodankylässä ihan erilaiset kuin vaikka sitten Baltian mailla, joilla on meri selän takana, Häkkänen kuvailee.

VARMUUDELLA Suomeen tulee FLF-joukolle pieni muutaman kymmenen upseerin esikunta. Häkkäsen mukaan vielä ei ole päätetty, sijoittuuko se Rovaniemelle vai Sodankylään.

Häkkäsen mukaan FLF-joukon toiminnan kehittäminen jatkuu senkin jälkeen kun ensimmäiset harjoitukset on pidetty tämän vuoden aikana. Eikä ovi ole suljettu muiltakaan mailta, jotka haluavat ilmoittautua myöhemmin mukaan.

-  Tämä on nyt se alustava maaryhmä, joka tätä lähtee rakentamaan, Häkkänen sanoo.

HÄKKÄSEN mukaan ei pidä erehtyä ajattelemaan, että Suomen puolustus olisi jotenkin FLF-joukon varassa. Kaiken perusta on oma kansallinen puolustus, jonka osalta Suomi ei ulkoista oma-aloitteisuuttaan tai toimintakykyään muille.

FLF puolestaan on pieni mutta tärkeä palanen kokonaisuudessa ennen Naton yhteisen puolustuksen viidennen artiklan mahdollista aktivointia.

-  Jos Suomeen hyökkäisi joku, niin sitä varten on olemassa erilliset salaiset operatiiviset suunnitelmat, joissa Naton laajaa isoa voimaa käytetään Suomen puolustukseen. Se ei näy missään rauhan aikana, Häkkänen muistuttaa.

Tämän takia on Häkkäsen mukaan tärkeää, että uudet jäsenmaat Suomi ja Ruotsi on kytketty täysimääräisesti Naton alueellisen puolustuksen suunnitelmiin.

Rauhan ajan toimintaan kuuluu FLF:n lisäksi myös Suomen muu monen- ja kahdenvälinen puolustusyhteistyö, esimerkiksi Yhdysvaltain kanssa. Se on Häkkäsen mukaan yleiseen mielikuvaan verrattuna ”erinomaisella tasolla”.

-  Syvyyttä, voimaa ja vahvuutta tulee koko ajan lisää — meidän puolustusyhteistyömme on kasvanut (presidentti Donald) Trumpin hallinnon aikana, Häkkänen kuvailee.

Laaja kahdenvälinen yhteistyö selittänee osaltaan myös sitä, miksi yhdysvaltalaisten saamiselle mukaan FLF-joukkoihin ei ollut ilmeisesti suurta painetta.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto perustaa tuomioistuimen, jossa venäläisjohtajia voidaan syyttää – Zelenskyi allekirjoitti sopimuksen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapumassa Euroopan neuvoston yleiskokoukseen Strasbourgissa.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa sopimuksen hyökkäysrikostuomioistuimen perustamiseksi neuvoston alaisuuteen. Siinä voidaan tulevaisuudessa nostaa syytteitä korkeita johtajia vastaan Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta.

Euroopan neuvosto on ottanut merkittävän roolin Venäjän vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi perustamalla myös vahinkorekisterin, johon kirjataan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat vahingot. Seuraavassa vaiheessa luodaan kompensaatiomekanismi.

Tiedotteen mukaan neuvoston yleiskokous on tällä viikolla hyväksynyt myös kannanotot, jossa korostetaan Venäjän vastuuvelvollisuutta Ukrainan hyökkäyssodassa ja vaaditaan sotavankien vapauttamista ja kaapattujen ukrainalaislasten palauttamista.

Zelenskyi kiitti puheenvuorossaan yleiskokousta johtajuudesta Venäjän aggression vastustamisessa. Sotarikollisten saattamisen vastuuseen vaatii Zelenskyin mukaan vahvaa poliittista ja oikeudellista yhteistyötä.

SUOMEN valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) painotti, että Euroopan neuvoston on työskenneltävä väsymättä jokaisen kaapatun lapsen palauttamiseksi ja uudelleenintegroimiseksi Ukrainan yhteiskuntaan. Kysymys on huomioitava tulevassa rauhansopimuksessa.

Kumpula-Natri muistutti yleiskokousta myös Suomen valtuuskunnan ja EN:n Ukrainan lapset -verkoston työstä lasten palauttamiseksi.

– Putinin tarkoituksena on militarisoida kaapattujen ukrainalaisten lasten mielet ja kasvattaa heidät osaksi Venäjän armeijaa. Erityistuomioistuimen käyttöönotto sekä tuki Ukrainan vahinkorekisterille ja korvausrahastolle on elintärkeää, Kumpula-Natri kommentoi tiedotteessa.

MYÖS valtuuskunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) korosti, että Venäjän ihmisoikeusrikkomukset Ukrainassa ovat järjestelmällisiä.

– Katoamiset, laittomat pidätykset, seksuaaliväkivalta, kidutus ja hyökkäykset siviilejä vastaan rikkovat kansainvälistä oikeutta. Me emme saa väsyä puolustamaan oikeutta ja totuutta, me emme voi unohtaa. Ihmisoikeudet eivät ole vapaavalintaisia, vaan Euroopan neuvoston työn perusta, Sirén sanoi.

Sirén painotti heikoimmassa asemassa olevista huolehtimista. Lasten lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä vangittuihin naisiin, jotka ovat joutuneet seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja traumatisoituneet, Sirén sanoi.

AVAINSANAT