VALIKKO

Kokoomuksen Marttinen: Hallituksen etsittävä tälle vuodelle vielä lisäsäästöjä – ryöpyttää SDP:n Mäkystä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituksen kehysriihtä valmistellutta työryhmää johtaneen Matias Marttisen (kok.) mukaan hallitus on sitoutunut etsimään tarvittavat lisäsäästöt, joilla alijäämämenettelyyn joutuminen tänä vuonna vältetään.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi eilen Demokraatille, että lisäsopeutuksia on tehtävä tänä vuonna vielä noin 200-300 miljoonalla kehysriihen rajuista sopeutuksista huolimatta. Tavoitteena on pitää julkisen velan suhde bkt:hen alle 3,5 prosentissa.

Tarkoittaako se sitä, että nyt sitä summaa pitää etsiä?

– Tarkoittaa. Kyllä. Tämä on ollut lähtökohta koko ajan meidän työryhmän työssä. Meidän fokus on ollut koko ajan, että miten vuosi 2025 ja siitä eteenpäin hoidetaan. Tiedossa on ollut myös se, että hyvin todennäköisesti tälle vuodelle täytyy tehdä toimenpiteitä. Nyt se rupeaa varmistumaan, kun VM saa laskentaansa ja valmisteluaan eteenpäin. Sen mukaan mitä tarvitaan uusia toimenpiteitä, niin ne myös tehdään, jotta alijäämämenettely voidaan välttää, Matias Marttinen kommentoi Demokraatille perjantaina eduskunnassa.

Eilen Ylen A-Talkissa Marttinen jo ennakoi olevan mahdollista, että hallitus joutuu leikkaamaan lisää.

Se mistä sopeutetaan on Marttisen mukaan kysymys, jota täytyy kysyä hallitukselta.

– Meidän työryhmän työ on päättynyt. On hallituksen harkinnassa miten asia hoidetaan, mutta luotan budjettipäällikön arvioon siitä, että mikä sopeutustason täytyy olla.

Orpo on ollut sitä mieltä, että tämä (kehysriihessä tehdyt sopeutukset) riittää. Olet eri mieltä kuin Orpo?

– Ei. Olemme pääministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että näillä päätetyillä toimenpiteillä päästään jo hyvin pitkälle. Nelikko (hallituspuolueiden puheenjohtajat) on todennut, että tarvittavat toimenpiteet tämän vuoden osalta tehdään. Nyt on pidettävä huolta, että päätökset saadaan toimeenpantua ja sitten seurataan tilannetta.

– Meidän työryhmän huomio on ollut vuodessa 2025 ja eteenpäin. Olemme sopineet ja todenneet, että VM huolehtii lisäbudjettiprosessissa tämän vuoden osalta tehtävistä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus on täysin sitoutunut siihen, että emme joudu alijäämämenettelyyn. Nyt sopeutustaso tarkentuu, minkä budjettipäällikkö onkin tuonut esille. Hallitus on todennut, että ne toimet tehdään sitten.

Eli tänä vuonna voidaan joutua vielä sopeuttamaa lisää?

– Kyllä. Se on minusta päivänselvä asia.

Matias Mäkynen (sd.) väitti X:ssä, että VM arvioisi tietoisesti alakanttiin sopeutusten vaikutuksia kasvuun ja saisi sitä kautta hyvän syyn leikata lisää. Miten vastaat tähän?

– Kun puolueet hallitusvastuussa ovat aikaisemmin luottaneet valtiovarainministeriön tekemään virka-arvioon ja laskentaan, niin nyt näyttää siltä, että demarit ovat kyseenalaistaneet esimerkiksi budjettiosaston rakenneyksikön laskelmat työllisyysvaikutuksista. On aika vakava paikka, jos oppositiopuolueen varapuheenjohtaja kyseenalaistaa valtiovarainministeriön riippumattoman virkavalmistelun, joka liittyy siihen millä tavoin sopeutustoimet vaikuttavat meidän tulevien vuosien kasvuun. Minusta tämä on aika vakava syytös, jota yksikään vastuullinen poliitikko ei voi heitellä vain mukamas Twitter-keskusteluna. Siihen on hyvä osoittaa jotakin tukea.

– Pidän todella huolestuttavana sitä, että varsinkin SDP:n osalta heillä yleistyy se, että he kyseenalaistavat virkamiesten tekemään valmistelua. En ole ihan varma, että ymmärtävätkö he, että mitä he ovat tässä tekemässä. He horjuttavat luottamusta riippumattomaan virkavalmisteluun, johon kaikki hallitukset ovat omaa valmisteluaan pohjanneet.

Mäkynen kirjoittaa X:ssä, että VM arvioi muistionsa mukaan tietoisesti alakanttiin finanssipolitiikan kertoimen.

– Arvioimalla kertoimen ”varovaisuusperiaatteella” alakanttiin muodostuu riski, että leikkausten vaikutus kasvuun onkin suurempi ja kasvu ensi vuonna vielä arvioituakin heikompaa. Sen myötä hallitus jää taas tavoitteistaan, ”yllättyy” ja leikkaa puoliväliriihessä lisää, Mäkynen kirjoittaa.

AVAINSANAT

”Ei tainnut tulla taivaanrannasta, tämä taisi tulla Etelärannasta” – oppositio moukaroi hallituksen esitystä

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) valiokunnan tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. huhtikuuta 2024.

Oppositio arvosteli eduskunnan täysistunnossa voimakkaasti hallituksen työelämälinjauksia. Tiistaina toisessa käsittelyssä oli hallituksen esitys työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamiseksi.

Ensimmäisen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kuvasi lakipaketin olevan yksi osa hallituksen ”voimakasta ja systemaattista työntekijöiden aseman heikennystä”.

– Tämä paketti on poikkeuksellisen raju ja täysin yksipuolisesti tehty, ja tämä työrauhapaketti on toteutettu sellaisenaan kuin se hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Tässä ei ole kolmikantainen valmistelu vaikuttanut sen sisältöön, eikä täällä oleva käsittely. Lopputulos on hallitusohjelmassa hyvin yksityiskohtaisesti kirjoitettu, Lyly totesi.

Keskustelussa nostettiin useampaan otteeseen esille, että palkansaajapuolta ei ole valmistelussa aidosti kuunneltu. Hallituksen linjaa moitittiin epätasapainoiseksi. Lyly muistutti, että yleensä lainsäädännöllä on pyritty turvaamaan heikompaa osapuolta eli työntekijöitä. Nyt asetelma on vinossa.

– Kun tätä kokonaisuutta katsoo, niin tämä lainsäädäntö ei tainnut tulla taivaanrannasta, tämä taisi tulla Etelärannasta, Lyly summasi.

SDP:n kansanedustaja Juha Viitala muistutti, pohjoismaisesta mallista olisi ollut kopioitavissa elementtejä, jotka olisivat omiaan edistämään työrauhaa.

– Työntekijöiden tulkintaetuoikeus ja henkilöstön edustus esimerkiksi yritysten hallinnossa ovat niitä keinoja, jotka sitouttaisivat työntekijöitä yritystoiminnan kehittämiseen ja estäisi riitojen päätymistä lakkotilanteisiin. Meidän ei tule heikentää työntekijöiden oikeuksia ja vahingoittaa suomalaista oikeusperinnettä, vaan kehittää yhteistä vuoropuhelua, Viitala sanoi.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen puolestaan hiillosti perussuomalaisia vaalilupaustensa pettämisestä.

– Yhdessäkään teidän puheenvuorossanne ei ole suostuttu vastaamaan siihen yksinkertaiseen kysymykseen, mitä me olemme täällä useaan kertaan oppositiosta kysyneet: Miksi te, perussuomalaiset, väititte eduskuntavaaleissa kannattavanne lakko-oikeutta vähintään nykyisessä laajuudessa? Miksi annoitte palkansaajaliikkeelle ja äänestäjille väärää tietoa aikeistanne? Onko todella ylivoimaista vastata tähän kysymykseen?

Salissa hallituspuolueiden edustajia ei juuri ollut paikalla, eikä vastausta kuultu myöskään paikalla olleelta perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisiseltä, joka piti puheenvuoronsa ennen Pekosta.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) kiinnitti huomionsa Piisisen sanavalintoihin.

– Perimmäiset syyt näihin poliittisiin lakkoihin ja mielenilmauksiin ovat semmoisia, joihin työnantajilla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa, ja näin ollen sekä työnantajat että työntekijät jäävät ikään kuin sijaiskärsijöiksi ammattiyhdistysliikkeiden taistellessa vallastaan, Piisinen sanoi.

– Aikamoinen kommentti, kun ottaa huomioon sen, että ammattiyhdistysliike on toiminut yli 100 vuotta niin, että nimenomaan tehtävänä on ollut huolehtia palkansaajien ja työntekijöitten oikeuksista ja siitä, että ne yrityksetkin pystyvät toimimaan säällisesti ja siten, että kaikki menee jokaisen osapuolen osalta niin kuin kuuluu. Se on kaikkien etu tässä yhteiskunnassa, edustaja Piisinen, ei kyse ole vallasta, Suhonen vastasi.

Tässä rytäkässä häviämme jotain sellaista, jonka varaan olemme pystyneet rakentamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa.

VIHREIDEN kansanedustaja Fatim Diarra moitti hallitusta siitä, ettei hallituksen esityksestä ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia riittävällä tavalla.

– Suomen työmarkkinat ovat todella selkeästi jakautuneet sukupuolen mukaan alojen ja tehtävien osalta. Ja sukupuolten palkkaero on suuri ja naisten työmarkkina-asema on keskimäärin heikompi verrattuna miehiin. Edellä mainituista johtuen voidaan olettaa, että työmarkkinoihin tehtävillä muutoksilla on aina sukupuolittuneita vaikutuksia, joiden tulee olla päätöksentekijöiden tiedossa, hän sanoi.

Opposition puheenvuoroissa nostettiin esiin myös kohtuuttomana pidetty 200 euron henkilökohtainen lakkosakko.

– Tämä on todella iso ja aivan käsittämätön veto hallitukselta. Te siis muutatte koko sen perusperiaatteen, jossa tähän asti lakkoon osallistuminen on ollut työntekijöille aina sallittua ja lakosta vastataan kollektiivisesti järjestävän tahon toimesta. Tällainen lakkosakko toimii pelotteena ja tapana painostaa työntekijöitä riippumatta siitä, kuinka usein se määrättäisiin maksettavaksi, kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) sanoi.

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi, että on helppoa yhtyä keskustelun mittaan esitettyihin arvioihin lainsäädäntökokonaisuuden haitallisuudesta tavalle, jolla Suomessa on tavattu tehdä yhteistyötä työmarkkinoilla.

– Tässä rytäkässä häviämme jotain sellaista, jonka varaan aikaisemmin olemme pystyneet rakentamaan tätä suomalaista yhteiskuntaa. On todella sääli että alle vuodessa hallitus on omalla toiminnallaan aiheuttanut Suomeen poikkeuksellisen työmarkkinakaaoksen, jolla on aivan valtavan iso hintalappu meidän kansantaloudelle. Vain sillä, että jääräpäisesti pusketaan eteenpäin sellaisia toimia, jotka on otettu suoraan toisen työmarkkinaosapuolen ohjelmista, on todella aiheutettu kriisi, jota ei ole aikaisemmin nähty.

Räsänen katsoo, että hallituksen kiire saada lakeja läpi eduskunnasta johtuu siitä, että hallitus itsekin tietää suomalaisten vastustavan heikennyksiä.

– Hallitus ajattelee, että vaiennetaan vastarinta ja tehdään siitä vaikeampaa. Se on tämän kupletin juoni, joka korostaa sitä, etteivät nämä esitykset mistään taivaista tupsahtaneet, vaan kyllä näitä on suunniteltu jo etukäteen hyvissä ajoin.

AVAINSANAT

Yksityiskohtaiset luvut julki – näin SDP sopeuttaisi

SDP esitteli tänään tiedotustilaisuudessa sopeutustoimiaan. Kuvassa vasemmalta, puheenjohtaja Antti Lindtman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen.

SDP julkaisi tänään näkemyksensä valtion talouden tasapainottamisesta. Julkisen talouden vahvistamisen mittakaava on SDP:llä sama kuin hallituksella eli noin 9 miljardia vuoteen 2027 mennessä.

SDP sopeuttaisi Julkisen talouden suunnitelma kaudella 2025-2028 menosopeutuksella yhteensä 2,7 miljardia euroa ja tulosopeutuksella 3,4 miljardia.

SDP lupaa piakkoin tietoja myös rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimista yhteensä 3 miljardin euron edestä. Tiedot se aikoo julkaista kuluvan kuun aikana.

Demokraatti pyysi SDP:ltä päivän tiedotustilaisuuteen verraten tarkempia tietoja meno- ja verosopeutuksen kohteista.

Saatujen tietojen mukaan 2,7 miljardin menosäästöistä 650 miljoonaa koostuisi yritystuista. Sähköistämisen tuesta saataisiin 150 miljoonaa euroa ja maataloustuen leikkauksista 250 miljoonaa euroa. Lisäksi tasaleikkaus muista suorista yritustuista tuottaisi SDP:n laskelmien mukaan 250 miljoonaa euroa.

Muita säästöjä ja tuloja SDP esittää noin miljardin euron edestä.

Katso lista numeroineen alta:

Lisäksi SDP kertoo hyväksyvänsä hallituksen menosäästöjä noin miljardilla eurolla.

VEROTOIMIA SDP esittää 3,4 miljardin edestä.

Arvonlisäveron yleisen kannan korotuksen SDP toteuttaisi prosenttiyksikön suuruisena hallituksen 1,5 prosenttiyksikön sijaan. SDP:n mallissa sopeuttava vaikutus olisi 806 miljoonaa euroa.

Terveysverolla, virvoitusjuomaveron ja tupakkaveron korotuksella sekä väkevien viinojen alkoholiveron sitomiseen indeksillä SDP keräisi 377 miljoonan euron tulot.

Näiden lisäksi SDP muun muassa nipistäisi kotitalousvähennyksestä 100 miljoonaa euroa ja pitäisi polttoaineveron vuoden 2023 tasolla (168 miljoonaa euroa). SDP esittää myös institutionaalisten sijoittajien lähdeveroa, jolla se arvioi saatavan 100 miljoonan euron tulot.

SDP:n listalla on tutusti myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen, josta arvioitu tuotto on 400 miljoonaa euroa.

Katso alta lista SDP:n verotoimista:

 

AVAINSANAT

Tavio: Gazan sairaat ja haavoittuneet tulisi saada hoitoon

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan Suomi tukee EU-maiden yhteistä linjaa siitä, että humanitaarisen avun saaminen perille Gazan palestiinalaisalueelle tulee turvata. Lähi-itä ja Ukraina olivat keskeisinä aiheina, kun EU-maiden kehitysministerit kokoontuivat Brysselissä tiistaina.

-  Nostin esille sen huolen siitä, että Gazassa sairaat ja haavoittuneet – erityisesti lapset – tulisi saada hoitoon, Tavio sanoi.

Tavion mukaan tilannetta voitaisiin parantaa parantamalla pääsyä Itä-Jerusalemin sairaaloihin. Hän nosti myös esille, että Egypti on hoitanut huomattavan määrän Gazan potilaita.

Tavio sanoi lähteneensä omassa puheenvuorossaan liikkeelle sen toteamisesta, että Hamasin tulee antautua.

-  Enkä näe, että tuolla saataisi kovinkaan kestävää rauhaa aikaiseksi niin kauan kuin terroristijärjestö Hamas hallitsee Gazassa, hän sanoi.

Tavion mukaan Hamasin ottamat panttivangit tulisi ehdoitta vapauttaa, mikä edesauttaisi hänen mukaansa myös tulitauon syntymistä.

-  Se tietty on hyvä muistaa, mistä tämä sai alkunsa, tämä käynnissä oleva sota. Mutta kyllä minä katsoisin, että näkemys oli täälläkin keskustelussa melko yhteinen sen suhteen, että Israelilla on taas sen voiman myötä se vastuu tässä tilanteessa. Ja sen takia Israeliinkin kohdistuvat katseet siinä, miten he päästävät humanitaarista tukea alueelle ja miten he kykenevät siinä toimimaan, hän sanoi.

ISRAELIN asevoimat kertoi tiistaina Telegramissa aloittaneensa terrorismin vastaisen operaation Rafahin itäisellä alueella ja perusteli alueen rajanylityspaikan Gazan puoleisen osan toiminnan haltuunottoa tiedustelutiedolla, jonka mukaan paikkaa käytetään terroristisiin tarkoituksiin.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA puolestaan kertoi Israelin ilmoituksen jälkeen, että maan viranomaiset eivät päästä YK:n avustuskuljetuksia Rafahin rajanylityspaikan kautta Gazaan.

Rafahin rajanylityspaikka on humanitaarisen avun pääasiallinen reitti Gazan kaistalle. Israelin laaja sotilasoperaatio Rafahiin on huolestuttanut laajasti sekä eri järjestöissä että valtionjohtajien ja kansainvälisen yhteisön keskuudessa.

Esimerkiksi YK: ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk antoi jo maaliskuussa kriittisen lausunnon Israelin toiminnasta. Sen mukaan jatkuvat rajoitukset Gaza-apuun sekä Israelin tapa jatkaa vihollisuuksia voivat johtaa nälänhädän käyttämiseen sotamenetelmänä, mikä on sotarikos.

ÄÄRIJÄRJESTÖ Hamasin hyökkäys Gazan kaistalle lokakuussa sekä Israelin raju vastaus siihen ovat saaneet EU-maat näyttämään paikoin hajanaiselta Lähi-itään liittyvän viestintänsä ja toimintansa seurauksena. Esimerkiksi Irlanti ja Espanja ovat olleet lausunnoissaan asiasta aivan eri linjoilla kuin vaikkapa Saksa ja Itävalta.

Tavio sanoo katsovansa, että Eurooppa-neuvoston päätelmiin päätynyt linja on tasapainoinen ja sopii Suomelle. Suomen hallituspuolueiden kesken hän ei ole kertomansa mukaan havainnut mitään isompaa huomiota, että joku ei tuota linjaa kunnioittaisi.

Tavio itse ilmoitti tammikuussa, että Suomi keskeyttää viiden miljoonan euron vuosittaisen avun YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle väitettyjen terroristikytkösten vuoksi. Maaliskuussa hän kertoi, että tuen maksamista jatketaan ja kymmenesosa siitä käytetään riskienhallinnan valvontaan.

Runsaat kaksi viikkoa sitten julkaistiin Ranskan entisen ulkoministerin Catherine Colonnan työryhmän raportti, jossa UNRWA:ta kuvattiin korvaamattomana ja välttämättömänä palestiinalaisten inhimilliselle ja taloudelliselle kehitykselle.

AVAINSANAT

Presidentit Stubb ja Zelenskyi keskustelivat tänään puhelimitse

Presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ovat tänään keskustelleet puhelimitse.

Stubb kertoo viestipalvelu X:ssä, että esillä oli muun muassa kesäkuussa Sveitsissä järjestettävä rauhankokous, johon Stubbin on määrä osallistua.

Stubb sanoi toivovansa, että mahdollisimman moni valtionjohtaja osallistuu kokoukseen.

Esillä oli myös Suomen ja muun Euroopan tuki Ukrainalle. Stubb sanoi aikovansa jatkaa keskustelua huomenna Berliinissä Saksan johdon kanssa.

AVAINSANAT

Oppositio ja hallitus mittelivät taloudesta eduskunnassa – Joona Räsäsen mukaan hallituksen hermostuneisuuden syy selvisi

Kuvassa SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen puhumassa eduskunnassa. Kuva on huhtikuulta.

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028. SDP ja keskusta haastoivat hallituksen ministereitä omien sopeutusohjelmiensa pohjalta. Kummatkin oppositiopuolueet olivat esitelleet ohjelmansa tänään ennen täysistuntoa.

Hallituspuolueet luonnollisesti pyrkivät lyttäämään ohjelmat maan rakoon.

– Se vain on niin, että kun olen tutustunut nopeasti erityisesti SDP:n, keskustan ja vihreidenkin tässä kertomiin vaihtoehtoihin, niin niillä tätä muutosta ei tapahdu, ei sinne päinkään. Jokaisen vaihtoehdon – erityisesti kiinnitin huomiota sosiaalidemokraattien vaihtoehtoon – seurauksena Suomi olisi ensi kesänä liiallisen alijäämän menettelyssä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Keskustan vaihtoehto perustuu Orpon mielestä 4-5 miljardin täysin ilmaan jäävään kasvu- ja rakennepakettiin.

Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö totesi olevansa lopen kyllästynyt hallituksen vuoroin voivotteluun ja vuoroin kehuskeluun siitä, kuinka vaikeita päätöksiä se on joutunut tekemään.

– Kun eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille sairaille, jotka eivät pääse hoitoon ajoissa. Ne ovat vaikeita niille opiskelijoille, joilla ei ole varaa käydä koulua loppuun. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille, joilla ei riitä rahat ruokaan tai lääkkeisiin, ja ne ovat vaikeita niille lapsille, jotka jäävät ilman tarvitsemaansa turvaa, kun sosiaalihuoltoa saksitaan, Hyrkkö sanoi.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Laura Meriluoto sanoi, että hallituksen politiikkaa ohjaa “kristallinkirkas oikeistolainen ideologia”.

– Väitätte, että tämä teidän vimmattu leikkaaminen on välttämätöntä. Sekään ei pidä paikkaansa. Ei ole mitenkään pakko esimerkiksi tiputtaa arviolta 17 000 lasta köyhyyteen. Vaihtoehtoja on esitetty.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen näki, että valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puheessa on merkillepantavan paljon korulauseita. Pääministeri Orpon esiintymistä salissa Tuppurainen kuvasi ylimieliseksi.

– Ei tästä voi muuta päätellä, kuin että syynä on tämä hallituksen talouspolitiikan heikko tulos. Talous sakkaa ja työllisyystavoitteet karkaavat ja velkaakin on ennätysmäärä. Tätä samaa nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa luvataan lisää. Suomi uhkaa ajautua leikkausten kierteeseen ja näivettymisen tielle. Tämä se on se politiikka, jota suomalaisille tarjoatte, ja samaan aikaan ainoat kohteet, jotka ovat tämän Purran oikeistohallituksen erityissuojeluksessa, ovat tämän maan suurituloiset ihmiset, joita suositaan veronalennuksilla, yritystuet, joihin edelleenkään ei tohdita koskea, ja yksityinen terveysbisnes, jolle annetaan lisää tukea. On aivan selvää, että tälle tarvitaan parempi vaihtoehto, Tuppurainen sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei arvostanut SDP:n vaihtoehtoa julkisen talouden suunnitelmalle.

Kieltämättä käy mielessä se, että oletteko te vaikka SDP:ssä ollenkaan tiedostaneet ja ymmärtäneet, miten vakava Suomen julkisen talouden tilanne on. Me tarvitsemme siis voimakkaita toimia heti tästä hetkestä eteenpäin, jotta velkaantuminen saadaan nyt hallintaan. Sen sijaan näissä SDP:n lakanoissa on valtavasti ilmaa. Aivan kuin tyhjää tynnyriä koputtelisi, pelkkä kumina kuuluu, Marttinen sanaili.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kehuskeli, että keskustan sopeutusmallissa säästettäisiin yli 11 miljardia.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson totesi, että oppositiolla on kovat puheet mutta hyvin laihat eväät.

– Kaikki hallituksen sopeutustoimet perustuvat virkavalmisteluun, eivät tähän SDP:n ryhmäkanslian PowerPointiin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman käänsi huomiota hallituksen työllistämistoimiin.

– Vuosi on nyt takana tätä Purran-Orpon oikeistokabinetin valtaa, ja nyt on aika katsoa, missä mennään. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä verrattuna siihen, kun otitte tämän maan haltuunne, luku on miinus 50 000. Te sanotte, että tämä johtuu suhdanteesta euroalueella. Jos katsotaan, mikä on tilanne, niin tänä aikana euroalueen työttömyys on pysynyt suurin piirtein ennallaan, ja verrattuna siihen ennätystyöllisyyden aikaan, jonka saitte edelliseltä hallitukselta, Suomen työttömyysasteen ero muuhun euroalueeseen, arvoisa valtiovarainministeri, on 2,5-kertaistunut. Suomi on jäämässä jälkeen. Kasvua ei näy, toimeentulotukiasiakkaita tulee, lapsia ajetaan köyhyyteen ja hoidosta leikataan. Tässä on tulos. Minä uskon, että Suomi pystyy parempaan, Lindtman sanoi.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo sanoi, että niin SDP:n kuin keskustan vaihtoehdoilla päästäisiin EU:n alijäämämenettelyyn eli tarkkailuluokalle.

– SDP:n vaihtoehdolla itse asiassa mentäisiin todennäköisesti maailman korkeimmalla kokonaisveroasteella sinne tarkkailuluokalle, niin että sinänsä harmi.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen piti julkisen talouden suunnitelmaa käsitelleen keskustelun suurimpana uutisena sitä, kuinka hermostunut hallitus on.

– Se tulee kyllä niin täältä salin puolelta kuin ministeriaitiosta jokaisesta puheenvuorosta ilmi. On hirveä hermostuneisuus nyt hallituksessa. Tässä yritin miettiä, mistä tämä johtuu. Mistä tämä johtuu? Mutta kun katsotaan, missä jamassa Suomen talous on, niin eihän tämä yllätä. Te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt on ainakin miinus 50 000, ja edustaja (Harry) Harkimo (liik.) tiesi äsken kertoa, että miinus 60 000. Aivan väärään suuntaan on menossa siihen nähden, mitä te lupasitte. Te lupasitte, että velkaantuminen loppuu seinään, kun te saatte vallan. Mitenköhän on käynyt? Itse asiassa se velkasuhdekin edelleen tällä kaudella pahenee, eikä hallitus saavuta itse itselleen asettamia tavoitteita, joten nyt on kyllä käynyt selväksi, miksi hallitus on niin hermostunut, Räsänen totesi.

VALTIOVARAINMINISTERI Purra kävi hänkin läpi SDP:n ja keskustan vaihtoehdot.

– Sosiaalidemokraattien vaihtoehto on vero, vero, vero, kun taas hallitus pyrkii pitämään verotuksen kohtuullisena. Te väitätte, että te hyväksytte tämän koko sopeutusmäärän, jonka hallitus on tehnyt, mutta valitettavasti se ei näy näissä teidän toimissanne. Yritystuilla ja näillä muilla taikaseinillä ei päästä valitettavasti tässä eteenpäin, Purra sanoi.

– Keskusta, teille ensinnäkin kiitokset siitä, että te olette monissa asioissa tismalleen samaa mieltä kuin hallitus. Te edistätte tismalleen samoja toimia, joita hallitus tekee. Ja minun täytyy myöntää, että tällainen vastuullisuus pukee teitä paljon paremmin kuin esimerkiksi ne kasvuseksitoimet sinne maaseudulle tai tämä muunlainen möykkä, jota te olette tehneet tässä viime kuukausien aikana.

Purra viittasi puheillaan “kasvuseksitoimista” Keskustanuorten seksityöavaukseen.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) moitti myös SDP:n vaihtoehtoa “muutaman sivun PowerPointiksi”.

– Täällä ei ole ollenkaan avattu näitä lukuja, mistä nämä säästöt muodostuisivat.

Keskustan paperista hän nosti esiin eläkeuudistuksen.

– Meillä on pitkä linja siitä, että työeläkejärjestelmää kehitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Te voitte tuoda ehdotuksia, se on hieno asia, mutta te ette voi liittää tätä tähän 9 miljardin kokonaisuuten sen takia, että te itsekin toteatte täällä, että nämä teidän pitkävaikutteiset toimet vaikuttavat 2090 mennessä ja tämä leskeneläkkeisiin kohdistettu leikkaus 2060-lukuun mennessä. Meidän valtiontalous pitää saada kuntoon paljon ennen sitä.

PÄÄMINISTERI Orpo moitti edellistä hallitusta siitä, että työllisyysuudistukset jäivät tekemättä. Hän tuntui myös katsovan, että Marinin hallitus hyötyi Sipilän hallituksen työllisyysuudistuksista.

– Kyllähän tämä osoittaa, että tämä hallitus on todella heikoilla. Tämä hermostus on niin näkyvää, ettei haukuta pelkästään edellistä hallitusta, vaan se, että edellinen hallitus antoi teille perinnöksi ennätystyöllisyyden, sekin oli oikeistohallituksen ansioita. Täydellinen epätotuus. Se, mitä Sipilän hallitukselta perittiin, oli julma ja toimimaton aktiivimalli, jonka peruutimme. Sen sijaan kieltäydyimme kaikista niistä toimista, joita nyt tässä ministeri (Arto) Satonen (kok.) tarjoaa ikään kuin uusina. Satsasimme työllisyyspalveluihin, katkaisimme eläkeputken, ja tulokset ovat nähtävillä, SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi.

Lue tästä eduskunnassa käytetyt puheenvuorot täysistuntokeskustelun pöytäkirjasta.

AVAINSANAT