VALIKKO

Kokoomuksen Marttinen: Hallituksen etsittävä tälle vuodelle vielä lisäsäästöjä – ryöpyttää SDP:n Mäkystä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Hallituksen kehysriihtä valmistellutta työryhmää johtaneen Matias Marttisen (kok.) mukaan hallitus on sitoutunut etsimään tarvittavat lisäsäästöt, joilla alijäämämenettelyyn joutuminen tänä vuonna vältetään.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kertoi eilen Demokraatille, että lisäsopeutuksia on tehtävä tänä vuonna vielä noin 200-300 miljoonalla kehysriihen rajuista sopeutuksista huolimatta. Tavoitteena on pitää julkisen velan suhde bkt:hen alle 3,5 prosentissa.

Tarkoittaako se sitä, että nyt sitä summaa pitää etsiä?

– Tarkoittaa. Kyllä. Tämä on ollut lähtökohta koko ajan meidän työryhmän työssä. Meidän fokus on ollut koko ajan, että miten vuosi 2025 ja siitä eteenpäin hoidetaan. Tiedossa on ollut myös se, että hyvin todennäköisesti tälle vuodelle täytyy tehdä toimenpiteitä. Nyt se rupeaa varmistumaan, kun VM saa laskentaansa ja valmisteluaan eteenpäin. Sen mukaan mitä tarvitaan uusia toimenpiteitä, niin ne myös tehdään, jotta alijäämämenettely voidaan välttää, Matias Marttinen kommentoi Demokraatille perjantaina eduskunnassa.

Eilen Ylen A-Talkissa Marttinen jo ennakoi olevan mahdollista, että hallitus joutuu leikkaamaan lisää.

Se mistä sopeutetaan on Marttisen mukaan kysymys, jota täytyy kysyä hallitukselta.

– Meidän työryhmän työ on päättynyt. On hallituksen harkinnassa miten asia hoidetaan, mutta luotan budjettipäällikön arvioon siitä, että mikä sopeutustason täytyy olla.

Orpo on ollut sitä mieltä, että tämä (kehysriihessä tehdyt sopeutukset) riittää. Olet eri mieltä kuin Orpo?

– Ei. Olemme pääministerin kanssa samoilla linjoilla siitä, että näillä päätetyillä toimenpiteillä päästään jo hyvin pitkälle. Nelikko (hallituspuolueiden puheenjohtajat) on todennut, että tarvittavat toimenpiteet tämän vuoden osalta tehdään. Nyt on pidettävä huolta, että päätökset saadaan toimeenpantua ja sitten seurataan tilannetta.

– Meidän työryhmän huomio on ollut vuodessa 2025 ja eteenpäin. Olemme sopineet ja todenneet, että VM huolehtii lisäbudjettiprosessissa tämän vuoden osalta tehtävistä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus on täysin sitoutunut siihen, että emme joudu alijäämämenettelyyn. Nyt sopeutustaso tarkentuu, minkä budjettipäällikkö onkin tuonut esille. Hallitus on todennut, että ne toimet tehdään sitten.

Eli tänä vuonna voidaan joutua vielä sopeuttamaa lisää?

– Kyllä. Se on minusta päivänselvä asia.

Matias Mäkynen (sd.) väitti X:ssä, että VM arvioisi tietoisesti alakanttiin sopeutusten vaikutuksia kasvuun ja saisi sitä kautta hyvän syyn leikata lisää. Miten vastaat tähän?

– Kun puolueet hallitusvastuussa ovat aikaisemmin luottaneet valtiovarainministeriön tekemään virka-arvioon ja laskentaan, niin nyt näyttää siltä, että demarit ovat kyseenalaistaneet esimerkiksi budjettiosaston rakenneyksikön laskelmat työllisyysvaikutuksista. On aika vakava paikka, jos oppositiopuolueen varapuheenjohtaja kyseenalaistaa valtiovarainministeriön riippumattoman virkavalmistelun, joka liittyy siihen millä tavoin sopeutustoimet vaikuttavat meidän tulevien vuosien kasvuun. Minusta tämä on aika vakava syytös, jota yksikään vastuullinen poliitikko ei voi heitellä vain mukamas Twitter-keskusteluna. Siihen on hyvä osoittaa jotakin tukea.

– Pidän todella huolestuttavana sitä, että varsinkin SDP:n osalta heillä yleistyy se, että he kyseenalaistavat virkamiesten tekemään valmistelua. En ole ihan varma, että ymmärtävätkö he, että mitä he ovat tässä tekemässä. He horjuttavat luottamusta riippumattomaan virkavalmisteluun, johon kaikki hallitukset ovat omaa valmisteluaan pohjanneet.

Mäkynen kirjoittaa X:ssä, että VM arvioi muistionsa mukaan tietoisesti alakanttiin finanssipolitiikan kertoimen.

– Arvioimalla kertoimen ”varovaisuusperiaatteella” alakanttiin muodostuu riski, että leikkausten vaikutus kasvuun onkin suurempi ja kasvu ensi vuonna vielä arvioituakin heikompaa. Sen myötä hallitus jää taas tavoitteistaan, ”yllättyy” ja leikkaa puoliväliriihessä lisää, Mäkynen kirjoittaa.

AVAINSANAT

Johanna Laisaari nousemassa selvin luvuin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi

Johanna Laisaari (sd.).
  • Helsinki
  • 16.05.2025
  • 19:36
  • (Päivitetty: 16.05. 19:40)

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi on tulossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari, kaupunginvaltuutettu Johanna Laisaari (sd.).

Laisaari keräsi eniten ääniä Helsingin SDP:n ylimääräisessä piirikokouksessa, jossa valtuustoryhmän ehdokkaasta päätettiin.

Laisaari keräsi kokouksessa 77 ääntä, kaupunginvaltuutetut Hilkka Ahde 23 ja Antti Vuorela 18.

– Suuri kiitos luottamuksesta. Nyt lähdetään tosissaan viemään eteenpäin meidän demareiden yhteisiä kaupunkipoliittisia tavoitteita, Laisaari sanoo tiedotteessa.

Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Taru Reinikainen toivottaa Laisaaren tervetulleeksi tehtävään.

– Kaupunkiympäristön toimiala saa Johannasta loistavan ja osaavan apulaispormestarin. Toivotamme koko piirin voimin Johannalle paljon onnea tehtävään, Reinikainen kommentoi.

Pormestarin ja apulaispormestarien valinnat vahvistetaan vielä uudessa kaupunginvaltuustossa.

AVAINSANAT

Orpo jyrähti Venäjälle

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Euroopan maat puhuivat Ukrainasta yhdellä äänellä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa Albanian Tiranassa.

Orpon mukaan koko Euroopan kokoontuminen saman pöydän ääreen oli tärkeä viesti, kun samaan aikaan Turkissa käytiin neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä.

Orpo totesi puheenvuorossaan, että jos tulitauosta ei päästä sopuun, tulisi Euroopan ja Yhdysvaltojen nopeasti asettaa kovempia pakotteita Venäjälle ja vahvistaa samalla tukeaan Ukrainalle.

AVAINSANAT

Suomi kannattaa EU:n yhteisvelkaa puolustuksen vahvistamiseksi

Suomi kannattaa EU:n rahoitusvälinettä puolustuksen vahvistamiseksi, linjasi eduskunnan suuri valiokunta perjantaina.

Komissio on esittänyt 150 miljardin euron suuruista rahoitusvälinettä, josta jäsenmaille voitaisiin lainata rahaa yhteisiin puolustushankintoihin. Rahoja voisi käyttää esimerkiksi ilmapuolustuksen vahvistamiseen tai tykistöjärjestelmiin.

Väline rahoitettaisiin käytännössä EU:n yhteisvelalla.

-  Suuri valiokunta korostaa lausunnossaan sitä, että tämä on tällainen velkaa velalla -mekanismi, jossa jokainen jäsenmaa sitten itse vastaa niistä omista veloistaan, kommentoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) STT:lle.

Autto toteaa, että mekanismi tarjoaa osalle jäsenmaista mahdollisuuden saada puolustusmateriaaleihin lainaa markkinaehtoja edullisemmin ja kannustaa yhteishankintoihin suorituskyvyissä, joita mailla ei välttämättä yksittäin olisi mahdollista hankkia.

VALIOKUNTA päätti myös, että Suomi suhtautuu positiivisesti ylipäätään EU:n suunnitelmaan vahvistaa puolustusta. Suuri valiokunta hyväksyi lausunnon yksimielisesti. Päätös vastaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kantaa asiassa.

Suomi toivoo, että tukea suunnataan Suomen kaltaisille itäisen etulinjan maille. Suuri valiokunta piti tärkeänä, että esimerkiksi maataistelukyky pysyy asetuksessa kriittisten suorituskykyjen listalla.

Lisäksi jäsenmaille on tulossa joustoja komission valvomiin velkasääntöihin, jotta maat voivat tehdä puolustushankintoja helpommin. Suuri valiokunta linjasi pitävänsä ehdotusta tarkoituksenmukaisena. Suomi on jo pyytänyt poikkeuslausekkeen aktivoimista.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen pitää alisuoriutumisen lisäämistä irtisanomisperusteeksi epäinhimillisenä: Eikö hallitukselle riitä mikään?

Timo Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen kritisoi voimakkaasti hallituksen esitystä siitä, että alisuoriutuminen olisi jatkossa selkeämpi irtisanomisperuste. Hänen mukaansa sen inhimillisessä ja oikeudellisessa arvioinnissa on vakavia puutteita.

– Tämä on jälleen uusi isku työntekijöiden oikeuksia vastaan. Eikö hallitukselle enää mikään riitä? Suoja irtisanomiselta on työntekijän turvaverkko, ei rasite, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

– Miten arvioidaan alisuoriutumista, jos taustalla on ikääntyminen, sairaus tai fyysinen rajoite? Onko kohtuullista verrata iäkästä työntekijää nuoriin? Tämä ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on epäinhimillistä.

ASIANTUNTIJAT ovat olleet esityksen suhteen kriittisiä. Niiden mukaan säännös on kokonaisuudessaan tarpeeton ja kyseenalainen suhteessa ILO:n yleissopimuksiin.

Lisäksi esityksessä käytetään merkittävissä määrin epämääräisiä ilmaisuja. Se vaikeuttaa lain soveltamista erityisesti silloin, kun alisuoriutumisen taustalla on terveydellisiä syitä.

– Hallituksen on peruttava tämä esitys. Työntekijöiden oikeuksia ei saa murentaa epämääräisillä ja epäinhimillisillä perusteilla, Suhonen vaatii.

AVAINSANAT

Näin hallitus haluaa kiristää toimeentulotukea

Kuva: Istock

Hallituksen esitysluonnos toimeentulotuen kiristyksistä on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lakiin tehtävät muutokset lisäisivät muun muassa tuen saajan velvoitteita hakea ensisijaisia etuuksia ja kokoaikatöitä.

Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja toimeentulotukilain kokonaisuudistuksesta 27. kesäkuuta mennessä.

Hallituksen tavoitteena on ollut löytää 74 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa viime vuonna.

Tavoitteena on, että työtön henkilö ilmoittautuisi aina kokoaikatyön hakijaksi ja siirtyisi samalla työllistymistä edistävien palveluiden piiriin. Esitysluonnoksen mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen.

Hallituksen esitysluonnos pohjautuu toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelleen virkamiestyöryhmän loppumuistioon, joka julkaistiin tammikuussa. Lausuntoversion ovat kaikki hallituspuolueet kuitanneet.

SÄÄSTÖTAVOITTEESEEN pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa leikattaisiin 18 vuotta täyttäneiltä yksin asuvilta henkilöiltä ja vanhempansa luona asuvilta kolme prosenttia. Muilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä perusosaa leikattaisiin noin 2 prosenttia.

Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaisi 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa, tiedotteessa todetaan.

Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa suurenisi aavistuksen (0-0,7 prosenttia).

Hallitus ei esitä muutoksia toimeentulotuen perusosan indeksikorotuksiin.

LUONNOKSEN mukaan jos täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei olisi ensisijaista etuutta haettuna, Kelan tulisi arvioida, olisiko hänellä oikeus sellaiseen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hakisi yhden kuukauden aikana toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin 50 prosentilla.

Suunnitelmissa on myös, että jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty sanktioiden takia, saajan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin. Ensimmäiseltä kuukaudelta leikkaus olisi 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia.

Alentamisprosentit pysyisivät nykylainsäädännön mukaisina. Voimassa olevassa laissa oleva edellytys kahden kuukauden aikarajasta poistettaisiin.

Toimeentulotuen 150 euron suojaosaa ehdotetaan poistettavaksi. Tällä hetkellä tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Tarkoitus on, että toimeentulotuen asiakkaat siirtyvät työelämään. Jatkossa 18 vuotta täyttäneiden osalta myös muut vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset huomioitaisiin tuloina täysimääräisesti.

Toimeentulotukea saavat THL:n mukaan yleisimmin yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Tuen saajissa ovat yliedustettuina nuoret aikuiset eli 18-24-vuotiaat.

AVAINSANAT