VALIKKO

Kokoomuksen Marttinen: ”Ainakin alkukauden osalta on tärkeä antaa työrauha hyvinvointialueille”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.

Kristillisdemokraattien (kd.) puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on esittänyt nykyisen sote-rahoituslain korjaustyön aloittamista jo tällä hallituskaudella, vaikka siitä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen (kok.) otti tänään kantaa asiaan toimittajien kysyessä siitä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen tiedotustilaisuudessa Kuopiossa.

Marttinen muistutti, että jo tänä syksynä eduskuntaan tulee käsittelyyn lainsäädäntöasia, jossa hyvinvointialueiden omaa vastuuta nostetaan.

– Eli siellä tehdään jo toimenpiteitä rahoituksen osalta.

Marttinen totesi myös, että valtioneuvosto on tehnyt selvitystyötä THL:n kanssa rahoituksen yksityiskohdista. Mitään päätöstä ei ole kuitenkaan tehty siitä, onko isoja muutoksia luvassa vaalikaudella.

– Ainakin alkukauden osalta on tärkeä antaa työrauha alueille.

MARTTISELTA kysyttiin myös, että mikäli joltakin hyvinvointialueelta tulee lisärahoituspyyntö, pitäisikö siihen suostua.

Marttisen mukaan hallituksen toteuttaman finanssipolitikaan kannalta hyvinvointialueiden kasvavien alijäämien hillitseminen on yksi keskeisimmistä asioista.

Tämän vuoksi alueiden lisärahoituspyyntöihin on suhtauduttava ”erittäin pidättyväisesti”. Marttinen painotti myös tiukan valtionohjauksen merkitystä ja sen kiristymistä. Pyritään siihen, että alueet pystyvät kattamaan palvelut saamallaan rahoituksella. Maakuntaveroa kokoomus ei kannata.

Hallitus katsoo sopineensa tähän asti yhteensä 9 miljardin sopeutustoimista julkiseen talouteen. Puheessa eduskuntaryhmälle ennen lehdistötilaisuutta Marttinen sanoi, että jos velkaantumisen taittaminen sitä vaatii, kokoomuksella on valmius päättää myös uusista lisäsopeutustoimista. Medialle hän ennakoi, että lisätoimia olisi pohdittava tulevan kevään kehysriihessä.

Hyvinvointialueiden kasvavat alijäämät luovat painetta korvaaville sopeutustoimille. Peruslogiikka on Marttisen mukaan se, että säästöjä on tehtävä muualta, jos hyvinvointialueiden menot lisääntyvät.

– Me emme voi emmekä me tule rikkomaan kokonaiskehystä.

MARTTINEN sai vastattavakseen myös kysymyksen Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksestä, joka paljastaa osinkoverotuksen minimointiin johtavat holdingyhtiöjärjestelyt somevaikuttajan yhtiöissä.

Osakevaihdoksi kutsutut verojärjestelyt perustuvat siihen, että Suomessa listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotus riippuu osinkoa maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän yhtiöstä voidaan nostaa kevyemmin verotettuja huojennettuja osinkoja.

Marttinen sanoi, että kyseessä on asia, joka hallituksen täytyy käydä läpi.

Marttinen näkee osinkoverotuksessa sen hyvän puolen, että se kannustaa listaamattomia yhtiöitä kerryttämään tasettaan. Merkittävää taloudellista vastuuta kantaville työn tekemisen pitää olla Marttisen mukaan kannustavaa.

– Mutta tämä ei poissulje sitä, että jos eteen tulee tällaisia tilanteita, joissa tosiasiassa sitä veromallia on käytetty täysin väärin, totta kai täytyy käydä läpi se, voidaanko jollain tavalla tällaiset toimijat sieltä saada kiinni.

Se, jos veromallia käytetään väärin, syö Marttisen mielestä ihmisten luottamusta.

Sinänsä mistään laittomuuksista verojärjestelyissä ei ole kyse, mitä Finnwatchkin on korostanut.

MARTTINEN kommentoi myös perussuomalaisten suhtautumista hallituksen rasismin vastaiseen kampanjaan ja puolueen julkisuuteen lausumisa kommentteja.

– Minusta me olisimme pärjänneet aivan hyvin ilman tätäkin, hän aloitti.

Hän painotti, että hallituspuolueet ovat sitoutuneita hallituksen tiedonantoon ja siihen liittyvän ohjelman toimenpiteisiin.

– Minusta tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää.

Marttinen lisäsi kuitenkin luottavansa siihen, että asiasta päästään eteenpäin.

MARTTISEN on määrä siirtyä työministeriksi keväällä ennalta sovitun mukaisesti. Tosin kokoomuksen ministeriruletti saattaa mennä uusiksi, mikäli nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen valitaan Espoon kaupunginjohtajaksi.

Mediatilaisuudessa kiinnitettiin huomiota siihen, että hallituksen kaavailemaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuuteen liittyvää esitystä ei ole vielä valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä.

Muun muassa SAK on kutsunut aietta ”sairaussakoksi”.

Marttinen vahvisti, että mikäli hänestä työministeri tulee, hän aikoo laittaa asian valmisteluun ellei hallitus ole jotain muuta päättänyt.

– Totta kai me lähdemme siitä, että kaikki se, mitä on sovittu yhdessä, tullaan toteuttamaan. Mutta totta kai hallitus tekee aina lain valmistelussa täsmennyksiä ja tarkennuksia, katsoo tarkempia yksityiskohtia. Mutta totta kai olen sitoutunut viemään läpi kaiken sen, mistä on sovittu.

Iltalehti lähetti mediatilaisuuden suorana Kuopiosta.

AVAINSANAT

EU:n valtiovarainministerit siunasivat Bulgarian euroon liittymisen

Bulgarian liittyminen yhteisvaluutta euroon sai tiistaina lopullisen sinettinsä EU:ssa, kun unionin valtiovarainministerit näyttivät hankkeelle vihreää valoa.

Näin ollen Bulgaria voi ottaa euron käyttöönsä ensi vuoden alusta alkaen.

EU:n neuvoston puheenjohtajamaana toimivan Tanskan talousministeri Stephanie Lose kuvaili päätöstä perusteellisen prosessin huipentumaksi. Bulgarian eurojäsenyys on hänen mukaansa vaatinut tiukkaa analyysia ja intensiivistä valmistelua.

EU:N komissio totesi kesäkuun alussa, että Bulgaria täyttää euron käyttöönoton kriteerit. Myös Euroopan keskuspankki EKP antoi myönteisen lausunnon, jonka mukaan Bulgaria on tehnyt tarvittavat mukautukset valuutan ottamiseksi käyttöön.

Bulgarian jäsenyyden myötä euroalueeseen kuuluu kaikkiaan 21 maata. Bulgaria on ollut EU:n jäsen vuodesta 2007 lähtien.

AVAINSANAT

HS: Demarihallituskin korjaisi velkasuhdetta miljardisopeutuksilla

Jos Suomen talous tarvitsee velkasuhteen kasvun taittamiseksi ennakoituja miljardisopeutuksia, myös SDP on valmis toteuttamaan niitä seuraavassa hallituksessa.

Näin sanoo puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman Helsingin Sanomien haastattelussa.

Sopeutukset tarkoittavat käytännössä leikkauksia ja veronkiristyksiä.

-  Tällä hetkellä näyttää, että ensi vaalikaudella odottaa miljardiluokan urakka, ja siihen mekin valmistaudumme, Lindtman sanoi haastattelussa.

Keinoista pitää Lindtmanin mielestä sopia puolueiden kesken sitten, kun talouden todellinen tila varmistuu. Leikkauskohteita olisivat muun muassa tietyt yritystuet.

SDP keventäisi Lindtmanin mukaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta, tukisi vihreää siirtymää sekä luottaisi puolustusteollisuuteen sekä teknologiavetoisiin kasvuyrityksiin.

HÄN EI OTA haastattelussa kantaa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen kesäkuiseen arvioon, että ensi vaalikaudella tarvitaan jopa 6-10 miljardin sopeutukset velkasuhteen kasvun taittamiseksi.

Lindtman sanoo SDP:n odottavan muun muassa syksyllä 2026 kuultavaa valtiovarainministeriön arviota tulevien vaalikausien sopeutustarpeesta, ennen kuin listaa mitkä nykyhallituksen työmarkkina- ja kasvu-uudistuksista pitää perua tai muuttaa.

-  Kun saamme nämä viimeisimmät arviot, sen jälkeen teemme oman talouslinjamme koko ensi vaalikaudelle, Lindtman sanoo.

AVAINSANAT

Von der Leyen parlamentin grilliin – edessä luottamusäänestys

Ursula von der Leyen Brysselissä 10. kesäkuuta.

Suomalaismepeistä valtaosa aikoo äänestää komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin luottamuksen puolesta, vaikka monilla onkin tyytymättömyyttä hänen toimintaansa.

Von der Leyenin on määrä pitää puhe maanantaina alkuillasta Strasbourgissa EU-parlamentille ennen torstaiksi kaavailtua äänestystä komission luottamuksesta.

Paikalle odotetaan myös muita komissaareja.

Epäluottamuslauseen taustalla on romanialaisen oikeistomepin, Euroopan konservatiivien ja reformisti-ryhmän Gheorghe Piperean jättämä epäluottamuslause, joka koskee muun muassa von der Leyenin koronarokotteisiin liittyvien tekstiviestien salaamista.

EUROOPAN unionin tuomioistuin katsoi toukokuussa komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle tekstiviestejä, joita puheenjohtaja von der Leyen oli vaihtanut koronarokotteita tuottaneen Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa.

Lisäksi epäluottamuslauseessa esitetään, että komissio olisi ”vaikuttanut Romanian ja Saksan vaaleihin” (mistä ei ole todisteita) ja kritisoidaan EU:n luoman 150 miljardin puolustuslainavälineen poliittista käsittelyprosessia.

Kymmenesosan parlamentin jäsenistä on tuettava epäluottamusäänestystä, jotta se voidaan jättää parlamentin puhemiehelle. Tällä hetkellä se tarkoittaa 72:ta parlamentin jäsentä.

ÄÄNESTYS on pidettävä vähintään 48 tunnin kuluttua siitä, kun keskustelu asiasta on käyty eli tästä päivästä lähtien. Kaikki tukensa antaneet europarlamentaarikot voivat periaatteessa yhä vetää tukensa pois. Jos kymmenesosan kynnys ei enää täyty, prosessi keskeytetään ja torstain äänestys perutaan.

Jos aloite etenee äänestykseen ja saisi riittävästi kannatusta, seuraukset olisivat isot: komissio kaatuisi ja se jouduttaisiin valitsemaan uudelleen. Tämä vaatisi kuitenkin kahden kolmasosan annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön.

Von der Leyenin odotetaankin hyvin todennäköisesti selviävän äänestyksestä, sillä hänellä on takanaan muun muassa oman ryhmänsä EPP:n tuki, joka on parlamentin suurin ryhmä.

Vaikka von der Leyen onkin selviämässä äänestyksestä, on häneen kohdistunut viime aikoina äänekästä kritiikkiä parlamentin ryhmistä.

Von der Leyen nojaa Euroopan parlamentissa niin sanottuihin keskiryhmiin, joiden on tarkoitus taata komission hankkeiden eteneminen parlamentissa. Parlamentin keskiryhmiin luetaan kokoomuksen kotiryhmä EPP, demarien kotiryhmä S&D, keskustan ja RKP:n kotiryhmä Uudistuva Eurooppa (Renew) sekä aika ajoin vihreät.

VIIME AIKOINA niin S&D, Renew kuin vihreät ovat ilmaisseet kasvavaa tyytymättömyyttään von der Leyeniin, jonka ryhmät katsovat tehneen liikaa yhteistyötä laitaoikeiston kanssa.

Ryhmät ovat hermostuneet muun muassa uutisista, joiden mukaan komissio uhkaisi vetää pois viherpesua koskevan direktiivin, jolla on tarkoitus kieltää katteettomien ympäristöväitteiden markkinointi.

Komission mukaan direktiivi oli muuttumassa suuntaan, johon se ei ole tyytyväinen. Komissiota on hiertänyt etenkin se, että sääntely olisi koskenut myös alle 10 hengen yrityksiä.

Direktiivi on ollut neuvotteluissa aivan viime metreillä, joten komission toiminta on herättänyt närää. Tyytymättömyttä lisäsi se, että asiasta ilmoitettiin sen jälkeen, kun parlamentin oikeistoryhmät EPP, ECR ja patriootit olivat lähettäneet komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin direktiivin poisvetoa.

-  Olemme institutionaalisen kriisin reunalla, tiivisti Renew-ryhmän puheenjohtaja Valerie Hayer Politicolle.

”Laitaoikeiston krokotiili puraisee von der Leyenia”

NÄILLÄ näkymin niin sanotut Eurooppa-myönteiset ryhmät aikovat kuitenkin äänestää torstaina komission luottamuksen puolesta. Ryhmät ovat kuitenkin väläytelleet, että EPP:n ja von der Leyenin toiminnan on muututtava.

Demarimeppi Maria Guzeninan mukaan Eurooppa-myönteinen koalitio on joutunut moneen kertaan pettymään EPP:hen.

-  Tämä on omituinen näytelmä. Von der Leyen on ollut kauden alussa kallellaan laitaoikeistoon, joka nyt siten maksaa krokotiilina takaisin ja yrittää haukata palan häntä, Guzenina summasi perjantain toimittajatapaamisessa.

Guzeninan mukaan hänen ryhmänsä ei lähde näytelmään mukaan, mutta kysymys on, millaisella tunnelmalla syksyn parlamenttikausi tulee sujumaan, jos EPP ei kykene yhteistyöhön.

KESKUSTAMEPPI Katri Kulmuni kertoi myös Renewin äänestävän von der Leyenin puolesta, mutta ryhmällä on paljon kritiikkiä häntä kohtaan. Kulmuni huomauttaa, ettei esimerkiksi syksyllä käsittelyyn tulossa oleva EU:n monivuotinen rahoituskehys tule menemään läpi vain parlamentin laitaoikeiston ryhmien tuella.

-  Von der Leyen haki tukea keskiryhmästä, mutta tosiasiassa EPP on tehnyt äänestyksissä diilejä laitaoikeiston kanssa.

Myös vihreiden meppi Ville Niinistö jakoi Kulmunin ja Guzeninan kritiikin, vaikka aikoo myös antaa tukensa von der Leyenille. Hän suhtautuu kriittisesti esimerkiksi von der Leyenin Israelia myötäileviin kantoihin.

Perussuomalaisten meppi, ECR-ryhmään kuuluva Sebastian Tynkkynen taas sanoi, ettei aio äänestää von der Leyenin luottamuksen puolesta. Koronarokoteviestin salaamisen lisäksi taustalla on joukko muita syitä, joihin kuuluu muun muassa se, ettei komissio ole ollut Tynkkysen mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen sääntelyn purkamisessa.

VASEMMISTON meppi Li Andersson sanoi pitävänsä todennäköisenä, että parlamentin vasemmistoryhmä äänestää von der Leyenin epäluottamuksen puolesta. Syyt ovat kuitenkin erilaiset kuin laitaoikeiston edustajilla, eikä vasemmisto Anderssonin mukaan jaa näiden poliittista analyysia.

-  Emme tukeneet von der Leyenia tai komissiota alun perinkään. Tämä on historian eniten oikealla kallellaan oleva komissio, hän sanoo.

Anderssonin mukaan ryhmä suhtautuu kriittisesti siihen, että komissio avaa viime kaudella sovittua lainsäädäntöä. Tähän on kuulunut muun muassa yritysvastuuseen liittyvän lainsäädännön avaamista.

VIIMEKSI komission luottamuksesta äänestettiin vuonna 2014, jolloin komissaarina toimi luxemburgilainen Jean-Claude Juncker. Äänestys johtui EU-skeptisten ryhmien alulle panemasta epäluottamusäänestyksestä, joka liittyi niin sanottuun Luxemburg-vuotoihin koskien veroparatiiseja.

Yhteensä komission luottamuksesta on äänestetty yhdeksän kertaa. Komissio on joutunut eroamaan vain kerran epäluottamuslauseen vuoksi, vuonna 1999. Tuolloin ero tapahtui ennen kuin epäluottamuslause ehti edetä varsinaiseen äänestykseen.

Sanna Raita-aho/STT

AVAINSANAT

Evp-upseeri: Miksi määräsimme tänäänkin inttiin vain puolet nuorista?

Arkistokuvaa Kaartin jääkärirykmentin kotiutustilaisuudesta kesältä 2024.
  • Kolumnit
  • 07.07.2025
  • 13:14
  • (Päivitetty: 07.07. 13:54)

Kesän uudet alokkaat astuivat taas palvelukseensa varuskunnissa ympäri Suomen. Se on yhä pakollista vain miehille – ja tässä Suomi hukkaa turhaan puolet jokaisen ikäluokan lahjakkuuksista.

Suomalainen peruskoulusysteemi on tunnettu ympäri maailmaa. Lapset oppivat, Pisa-tuloksissa – niiden pienestä laskusta huolimatta – pärjätään yhä paremmin kuin monissa muissa maissa.

Suomi on onnistunut luomaan kouluihinsa systeemin, jossa kaikki tietynikäiset, sukupuolesta tai perheiden varallisuustasosta riippumatta ovat mukana. Tiukkojen yhteiskuntaluokkarajojen maista tullaan tänne ihastelemaan kaikille reiluja menetelmiämme.

Venäjän vuoden 2022 Ukraina-hyökkäyksen ja Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen samanlainen kansainvälinen ihailu, jopa mediahypetykseen asti on näkynyt myös varusmieskoulutustamme kohtaan.

Suomi näyttää, miten asevelvollisuudella saavutetaan ammattiarmeijoiden kaltainen maanpuolustuskyky, uskottavasti ja yhteisvoimin.

KAIKKI TÄMÄ on ansaittua kehua, mutta parannettavaakin on. Tällä hetkellä puolustusvoimissa hyödynnetään vain puolet Suomen nuorten potentiaalista.

Perustuslaki sanoo, että ”jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.”

Käytännön toteutus on silti asevelvollisuuslaissa määrätty pakollisena vain miehille.

Koko nykyinen asevelvollisuusjärjestelmämme on tältä osin uudistettava. Nopeimmin ja perusteellisimmin on muutettava sukupuolijakoa, koska meiltä uhkaa loppua aika.

Asiaahan on vatkattu puolin ja toisin. Vuonna 2020 Sanna Marinin (sd.) hallitus asetti komitean pohtimaan yleistä asevelvollisuutta ja sen kehittämistä. Loppuraportti ilmestyikin jo pikaisesti 2021, koronapandemian keskellä.

Komitean tajunnanräjäyttävä esitys oli, että kutsunnat ulotettaisiin myös naisille. Vaikka seuraavana vuonna Venäjän Ukraina-sotaretki muutti maailmanjärjestystä, uudistuksissa ei edetty juuri mihinkään.

Nyt Petteri Orpon (kok) hallituksenkin uudessa puolustusselonteossa hiihdellään samoja turvallisia latuja, samaa liturgiaa toistellen: naisten vapaaehtoista palvelusta halutaan kehittää ja lisätä, mutta ei herranjestas sentään liikaa.

Poliitikkojen mielestä Suomen puolustamiseen riittää siis vain 50 prosentin kansalaispanostus.

TASA-ARVO ja kansalaisten yhtäläinen kohtelu olisi tietysti yksi perustelu asevelvollisuuden sukupuolineutraaliudelle.

Moni yhteiskunnallinen vaikuttajakin on sitä mieltä, että tasavertaisuutta peräänkuulutettaessa olisi enemmän kuin suotavaa poistaa tämä epäkohta lainsäädännön kautta. Kaikki ihmiset sukupuolesta riippumatta inttiin ja piste.

Vuosittainen koulutustarve ei enää pelkästään poikien varassa täyty.

Mutta Suomen väestörakenteella reserviläisarmeijallamme on edessä vielä isompi konkreettinen uhka.

Jo 2030-luvulla ikäluokat pienenevät niin, että nykyinen noin 20000 varusmiehen vuosittainen koulutustarve ei enää pelkästään poikien varassa täyty, vaikka heidän sisäänottokriteereitään kevennettäisiin kuinka paljon tahansa. Osa ikäluokasta kun kuitenkin saa aidoista terveys- ja muista syistä vapautuksen asepalveluksesta.

Tämän vajeen kattaminen ei mitenkään ilman naisten laajempaa mukaantuloa onnistu, ja siihen pitää alkaa valmistautua toden teolla jo nyt. Jokaisesta ikäluokasta pitää saada mukaan parhaimpien ihmisten osaaminen.

SILTI PÄÄTTÄJIEN asenteet heijastelevat yhä kaikissa asevelvollisuuden asioissa tiukasti menneisyyttä. Konservatiiveille mies puolustaa, nainen hoitaa kotia. Vastaavasti vasemmistossa naisten ”aseistamisen” on pelätty lisäävän Suomen militarisoitumista.

Monella muulla elämänalueella ollaan liikuttu valovuosia eteenpäin ja uskallettu päivittää omia asenteita maailman muuttuessa.

On selvää, että ratkaisumalleja on toki monta. Kaikki suomalaiset voisivat kutsuntojen kautta suuntautua joko ”kovaan maanpuolustukseen” tai kevyempään kansalaispalvelukseen. Hieman kuten Naton uusi viiden prosentin BKT-osuus jaetaan: 3,5 prosenttia kovaan ytimeen ja 1,5 prosenttia tukitoimintoihin.

Demokraattinen yhteiskunta kestää myös sen, että kaikki eivät halua osallistua toistensa puolustamiseen.

Kaikessa on tietysti kysymys myös rahasta. Nyt kun puolustusbudjetti vääjäämättä nousee, olisi reilua laittaa siitä nykyistä isompi siivu myös varusmiehille ja vapaaehtoista palvelusta suorittaville naisille.

Jos oikeasti palvelukseen otettaisiin yhtälailla miehiä ja naisia, summa jakautuisi tasaisesti koko ikäluokkaan.

PELKKÄ LISÄRAHA puolustusbudjetissa ei kasvata turvallisuutta, vaan maan puolustajiksi tarvitaan eri aloilta motivoituneita ihmisiä.

Kriisitilanteessa Suomen (sotilaallinen) puolustaja voi olla ihminen etulinjan poterossa, ilmatorjunnan keskusyksikössä, Naton ulkomaisessa esikunnassa, lennättämässä droonia tai hoitamassa pelastusviranomaisten yhteistoimintaa. Kansalaisia ja sotilaita kaikki, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta.

Nykyinen järjestelmämme on hyvä, mutta ennakkoluulottomalla kehittämisellä saisimme siitä vielä paremman mallin koko Euroopalle.

Olemmeko valmiita aitoon asevelvollisuuden muuttamiseen jo nyt rauhan aikana? Asioita ei voi jättää pelkästään poliitikkojen hitaiden kiireiden varaan, vaan siitä on keskusteltava koko kansan kesken.

AVAINSANAT

Luonnonsuojeluliitto: Hallitus pakoilee vastuuta ja siirtää päätöksiä ilmastotoimissa

Luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuita olisi kohtuullistettava 55-60 miljoonaan kuutioon vuosittain nykyisen yli 70 miljoonan sijaan.

Luonnonsuojeluliiton mukaan hallituksen tuore energia- ja ilmastostrategia ei esitä vaikuttavia toimia hiilinielujen pelastamiseksi. Liitto syyttää hallitusta vastuun pakoilusta.

Liiton kannanotossa sanotaan, että Petteri Orpon (kok.) hallitus vyöryttää jo kautensa puolivälissä vastuun välttämättömistä ilmastotoimista seuraavan hallituksen harteille.

Toissa viikolla julkaistu ilmastovuosikertomus osoitti tiedotteen mukaan taas kerran Suomen ilmastopolitiikan hälyttävän tilan: erityisesti maankäyttösektorilla ilmastotavoitteiden ja politiikkatoimien välinen kuilu on ammottava.

Kertomuksessa myös viitattiin useaan otteeseen siihen, että hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettäisiin toimia tilanteen korjaamiseksi.

– Molemmat suunnitelmat ovat kuitenkin tyhjää täynnä. Tuore energia- ja ilmastostrategia nojaa epärealistisiin toiveisiin tulevaisuuden teknologioista, jotka eivät ole toteutettavissa lähivuosina. Esimerkiksi tekniset nielut eivät ratkaise Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, koska teknologiaa ei ole olemassa, ja sen kehittäminen on kallista.

– Samaan aikaan hallitus jättää välittömästi toteutettavissa olevat, huomattavasti kustannustehokkaammat hiilinielutoimet toteuttamatta, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen tiedotteessa.

LUONNONSUOJELULIITTO muistuttaa, että maankäyttösektorin nieluvajeen korjaamiseksi on tarjolla tehokkaita toimia.

Näitä ovat esimerkiksi metsien kiertoaikojen pidentäminen taloudellisin ohjauskeinoin, maankäytön muutosmaksun käyttöönotto sekä puuston ikä- ja läpimittarajojen palauttaminen metsälakiin. Lisäksi puupohjaisten polttoaineiden yli 400 miljoonan euron veroedusta luopuminen ohjaisi puuta korkeamman jalostusarvon tuotteisiin energiakäytön sijaan.

Mainituilla ohjauskeinoilla olisi liiton mukaan mahdollista kohtuullistaa metsien hakkuutasoa.

Luonnonsuojeluliiton mukaan metsien hakkuita olisi kohtuullistettava 55-60 miljoonaan kuutioon vuosittain nykyisen yli 70 miljoonan sijaan. Energia- ja ilmastostrategiassa ei kuitenkaan esitetä toimia hakkuutason maltillistamiseksi.

Päinvastoin, strategiassa oletetaan hakkuutason nousevan entisestään ja nielujen jatkavan kutistumistaan.

– Ilman johdonmukaista ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa hiilinielukuilun umpeen kuromisesta tulee jatkuvasti epäoikeudenmukaisempaa ja kalliimpaa. Näyttää siltä, että hallitus jättää seuraavalle kaudelle kaikki vaikuttavat päätökset, jotka olisi tehtävä nyt. Tämä on täyttä vastuunpakoilua, sanoo ilmastoasiantuntija Edda Sundström.

LISÄKSI liiton mukaan vaikuttaa siltä, että hallitus välttelee kritiikkiä julkaisemalla keskeisiä ilmastostrategioita keskellä kesälomakautta, kun julkinen huomio on heikoimmillaan.

– Monilla ministeriöillä on myös tapana tiedottaa suurta yleisöä kiinnostavista aiheista perjantai-iltapäivänä. Tämä osoittaa välinpitämättömyyttä avointa ja osallistavaa päätöksentekoa kohtaan ja heikentää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia, kannanotossa sanotaan.

AVAINSANAT