VALIKKO

Kokoomuksella vaihtopäivät: eduskuntaryhmälle uusi vetäjä Marttisen tilalle

Matias Marttisen nousu työministeriksi panee eduskuntaryhmän johdon uusiksi.

Pääministeripuolue kokoomus valitsee tänään uuden puheenjohtajan eduskuntaryhmälleen. Paikka vapautui, kun Matias Marttinen siirtyi viime viikolla työministeriksi sovitusti hallituskauden puolivälissä.

Uusi puheenjohtaja valitaan pääministerin, kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon esityksestä. Valinta tehdään eduskuntaryhmän kokouksessa iltapäivällä.

Kokoomuksesta arvioidaan STT:lle, että ennakkosuosikkina Orpon valinnaksi voidaan pitää kansanedustaja Jukka Kopraa.

Myös muita nimiä kuitenkin pyörii kokoomuslaisten puheissa, esimerkiksi eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Pia Kauma ja Sinuhe Wallinheimo. Myös puolueen varapuheenjohtajan Karoliina Partasen nimi mainitaan.

KOPRAN ANSIOKSI luetaan muun muassa hänen toimintansa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kopra on kolmannen kauden kansanedustaja Lappeenrannasta.

Moni STT:n lähde katsoo, että ryhmänjohtajan tulisi olla vakaa hahmo, jolla on kansanedustajien laaja luottamus. Toisaalta Kopralla ei ole kokemusta eduskuntaryhmän johtopaikoilta, toisin kuin Kaumalla ja Wallinheimolla.

Moni kokoomuslainen ei lue Kauman eduksi huhtikuista kohua. Kauma tapasi tuolloin Parlamenttienvälisen liiton kokouksen yhteydessä Venäjän delegaation edustajan, ja hänen nähtiin rikkoneen toiminnallaan venäläisten eristyksen järjestössä.

Jotkut nostavat esiin tulevan ryhmänjohtajan sukupuolen, sillä pestissä ei ole pitkään aikaan ollut naista. Merkittävää painetta naisen valintaan ei kuitenkaan puolueesta kantaudu.

EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtajan tehtävä on merkittävä, erityisesti pääministeripuolueessa. Kokoomuksessa työnä on johtaa 48 kansanedustajan ryhmää, toimia linkkinä Orpon hallituksen ja kansanedustajien välillä sekä neuvotella muiden puolueiden ryhmänjohtajien kanssa.

Puheenjohtajan täytyy myös huolehtia ryhmäkurista eli siitä, että kansanedustajat äänestävät ryhmän kantojen mukaisesti. Ryhmänjohtaja on yleensä myös yksi puolueen näkyvimmistä kasvoista julkisuudessa.

Tulevina kahtena vuonna vaikeuskerrointa lisää seuraavien eduskuntavaalien lähestyminen ja hallituskauden päätöksen läheneminen. Vaalikausi on puolivälissä, ja seuraavat vaalit käydään keväällä 2027. Ryhmänjohtajan täytyy huolehtia myös hallituspuolueiden keskinäisistä väleistä eduskunnassa.

PUOLUE ON lähiaikoina tekemässä myös muutoksia valiokuntien puheenjohtajuuksiin. Jo kauden alussa kokoomus sopi alustavasti, että Arto Satonen siirtyisi työministeriytensä jälkeen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajaksi. Tuota tehtävää hoitanut Saara-Sofia Sirén on puolestaan siirtymässä suuren valiokunnan puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä on tähän asti ollut Heikki Autto.

Myös eduskuntaryhmän puheenjohtajan valinta aiheuttanee muutoksia valiokuntapaikoissa. Jos valinta osuisi Kopraan, avautuisi puolustusvaliokunnan puheenjohtajan paikka. Paikasta kiinnostuneita arvellaan olevan useita.

Näitä muutoksia ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä vielä tiistaina, vaan ylimääräinen ryhmäkokous keskittyy ryhmänjohtajan valintaan.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

SDP kesyttäisi Keskuskauppakamarin – näin lakialoitetta perustellaan

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Niina Malm (sd.).

SDP:n kansanedustajat pyrkivät riisumaan lakialoitteella Keskuskauppakamarilta sen lakisääteiset tehtävät. Aloitetta perustellaan Keskuskauppakamarin politisoitumisella.

– Puolueettomuus ja riippumattomuus eivät valitettavasti nykyisin toteudu Keskuskauppakamarin kohdalla. Se on kestämätöntä tilanteessa, jossa monien suomalaisten on pakko maksaa Keskuskauppakamarille laissa säädettyjä maksuja voidakseen hoitaa ammattiaan. Ei ole hyväksyttävää, että tällaista rahaa kierrätetään vaalirahaksi ehdokkaille eri vaaleissa, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm totesi lakialoitteen esittelypuheenvuorossaan eduskunnassa keskiviikkona.

Keskuskauppakamari on jakanut vaalirahoitusta EK:n perustaman Pro Markkinatalous ry:n kautta.

Salikeskustelussa SDP:n kansanedustajat perustelivat aloitetta vaalirahoituksen lisäksi myös Keskuskauppakamarin kytköksillä kokoomukseen ja nykyisen toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen somepäivityksillä.

Kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) muisteli puheenvuorossaan Romakkaniemen päivitystä maaliskuulta 2024.

– Tänäänkin on hyvä päivä erota SAK:n liiton jäsenyydestä ja liittyä YTK:n jäseneksi. Lakiuudistus tuo pian YTK:lle myös luvan välittää työnhakijoita. Suosittelen jatkossa kaikille yrityksille hakemaan työntekijöitä YTK:n jäsenistä tämän palvelun kautta, Suhonen siteerasi ja huomautti, että Romakkaniemen päivitykset ja kokoomuksen puheet eduskunnassa näyttävät olevan yksi yhteen.

Lauri Lylyn (sd.) mukaan julkista valtaa käyttävän Keskuskauppakamarin toiminnassa ovat viime vuosina menneet ”puurot ja vellit” sekaisin.

– Erityisesti tämä näkyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan ulostuloissa, jotka ovat käytännössä yhden puolueen tviittejä tai muita huomioita ja toisten arvosteluja, Lyly jatkoi.

Keskiviikkona täysistunnon käsittelyssä olleen lakiesityksen juuret ovat SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin Kauppalehdelle vuosi sitten huhtikuussa antamassa haastattelussa, jossa Lindtman nimitti Keskuskauppakamaria kokoomuksen puoluetoimiston jatkeeksi.

Vuonna 1918 perustettu Keskuskauppakamari oli Lindtmanin mukaan aiemmin arvostettu ja kokoava toimija.

– Nyt siitä on tullut eräänlainen hullunkurinen ajatuspaja, Lindtman sanoi Kauppalehdelle.

Lakialoitteen ensimmäisen allekirjoittajan Niina Malmin mukaan Keskuskauppakamarin roolin selkeyttäminen ja sille kuuluvien julkisten tehtävien siirtäminen viranomaisille palvelisi yhteisön luottamusta ja julkisen toiminnan puolueettomuutta.

– Ylipäänsä tämänkaltaisten julkisten tehtävien keskittäminen viranomaisille on perusteltu kehityssuunta, joka vahvistaisi myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaisi virkavastuun kohdentumista, Malm sanoi eduskunnassa.

Aloitteen on allekirjoittanut myös kahdeksan vasemmistoliiton kansanedustajaa.

AVAINSANAT

Minja Koskela selventää kohuttua näkemystään – varoittaa moraalipaniikista

Kansanedustaja Minja Koskela (vas.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 8. toukokuuta.

Keskustelu sosiaaliturvasta kärsii vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mukaan moraalipaniikista. Hän ihmettelee, miten vähäistä ymmärrys sosiaaliturvasta Suomessa on.

– Meiltä puuttuu keskustelu sosiaaliturvasta osana suomalaista yhteiskuntaa ja sen myötä ymmärrys sosiaaliturvasta hyvinvointivaltion peruspilarina, Koskela sanoo tiedotteessaan.

Koskela vastasi ainoana puoluejohtajana Helsingin Sanomien kunta- ja aluevaalitentissä, että terveen henkilön on oikeudenmukaista elää sosiaaliturvan varassa. Hän huomauttaa, että sosiaaliturvaa tarvitsevat muun muassa useat osa-aikatyötä tekevät, jotka eivät halustaan huolimatta saa kokoaikatyötä.

Tulevalta sosiaaliturvauudistukselta Koskela kaipaa askelia kohti perustuloa.

– Hallituksen politiikka on syventänyt tukien käyttämisen tarvetta, kun esimerkiksi toimeentulotuen saajien määrä kasvaa. Terveiden ihmisten sosiaaliturvan varassa elämisen puolustaminen on sen puolustamista, että jokaisella on säälliset elämisen olosuhteet silloinkin, kun palkka ei riitä tai töitä ei ole tarpeeksi. Tällainen tilanne on esimerkiksi monella palvelualan työntekijällä, jotka nostavat aivan syystä asumistukea.

MORAALIPANIIKKI ja tuen tarpeen epäileminen luovat Koskelan mukaan ilmapiiriä, jossa tuen saaminen on lähtökohtaisesti jotain epäilyttävää. Se ei auta rakentamaan sosiaaliturvaa, jota muuttunut työelämä ja tulevaisuus tarvitsevat.

Koskela kaipaa keskustelua, jossa keskityttäisiin moralisoinnin sijaan siihen, miten pienituloiset ihmiset Suomessa ylipäänsä pärjäävät, miten ihmisten jaksamista voidaan tukea ja kuinka luodaan siltoja vaikeiden aikojen yli.

Lisäksi Koskela esittää, että prosessi eri sosiaaliturvamuotojen yhtenäistämiseksi kohti perustuloa aloitetaan. Tavoitteena tulisi olla tasoltaan riittävä ja elinkustannusindeksiin sidottu perustulo.

– Perustulolla voidaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten jaksamiseen ja pärjäämiseen. Taannoinen perustulokokeilu osoitti, että verrokkiryhmään nähden perustulokokeilussa mukana olleiden työllisyys parani hieman ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi. Perustulolla voidaan vapauttaa ihmiset tarttumaan aidosti merkitykselliseen toimeen ilman pelkoa tyhjän päälle putoamisesta tavalla, joka kannustaa eikä lannista.

AVAINSANAT

Helsinkiläisyhdistys esittää Antti Vuorelaa apulais­pormestari­ksi

  • Helsinki
  • 16.05.2025
  • 9:30
  • (Päivitetty: 16.05. 9:52)

Kaupunkiympäristön apulaispormestariksi Helsingissä valitaan Hilkka Ahde, Johanna Laisaari tai Antti Vuorela. Tapanilan työväenyhdistys ry päätti eilen esittää myös Vuorelaa kisaan mukaan.

Demokraatti kertoi jo viime viikon perjantaina, että Vuorela on lähdössä ehdolle.

Tapanilan työväenyhdistys ry päätti eilen torstaina ylimääräisessä jäsenkokouksessaan esittää Vuorelaa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestariehdokkaaksi.

Päätös oli yksimielinen. Yhdistys on Vuorelan oma.

Vuorela on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri ja nousi takaisin Helsingin valtuustoon huhtikuun kuntavaaleissa. Hän on toiminut aiemmin varsinaisena kaupunginvaltuutettuna Helsingissä kymmenen vuoden ajan.

Siviiliammatiltaan Vuorela on kehittämispäällikkönä Helsingin seudun liikenne HSL:ssä.

SDP:n ehdokas tehtävään valitaan jo tänään Helsingin Sosialidemokraattien piirikokouksessa. Pesti on tulossa Helsingin toiseksi suurimmalle puolueelle SDP:lle.

Virallisen valinnan apulaispormestarista tekee myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuusto.

AVAINSANAT

Tuore työministeri kutsui STTK:laiset vuoropuheluun – ”Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) vieraili STTK:n edustajiston kevätkokouksessa 15. toukokuuta.

STTK:n edustajiston kokouksessa torstaina puhunut tuore työministeri Matias Marttinen (kok.) kutsui keskusjärjestön väen kanssaan vuoropuheluun kanssaan. Demokraatti kysyi kokousväeltä, miten kutsu otettiin vastaan.

Marttinen kuvaili puheenvuorossaan työskentelevänsä siten, että istutaan samaan pöytään, kuullaan näkemykset ja pyritään löytämään tasapainoinen ratkaisu, jonka kanssa osapuolet pystyvät elämään.

– Toivon, että pääsen laajasti vierailemaan eri tilaisuuksissa, kuulemaan teidän terveisiänne ja tutustumaan teihin. Mitä paremmin teidät tunnen ja tiedän eri liittojen keskeiset kysymykset, sitä paremmin pystyn myös toivottavasti omassa virassani teitä auttamaan ja viemään eteenpäin niitä asioita, joista olemme samaa ja yhteistä mieltä, Marttinen sanoi.

Helsingin Pasilaan kokoontunut STTK:n edustajiston väki otti kutsun vastaan tyytyväisenä, mutta hieman varauksella.

– Sehän oli ihan tervetullut kutsu ja sitä sopii toivoa, että ollaan oikeasti niin vastaanottavaisia sille dialogille, kuin mitä annettiin ymmärtää. Kauniistihan hän puhui – jää nähtäväksi, mitä se käytännössä tarkoittaa, helsinkiläinen Tehyn jäsen Nemo Eriksson arvioi.

Pirkanmaan Luopioisista saapunut superilainen Sini Nurmi huomauttaa, että on toisaalta ministerin tehtäväkin kuunnella, mutta kysymys kuuluu, kuunteleeko hän todella.

– Hänhän sanoi, että jos olemme yhteisymmärryksessä, hän vie asiaa eteenpäin. Ehkä hän ei halua kuulla, jos ollaan vastaan? Ehkä hän ei voi rakentavasti lähteä muuttamaan omaa taustakantaansa, Nurmi puntaroi.

– Mutta kiitos kutsusta, kyllä osallistutaan, hän jatkaa.

Vuoropuhelua nähtiin jo kokouksessa, kun työministeri jäi puheenvuoronsa jälkeen STTK:laisten tentattavaksi. Ammattiliitto Pron hallituksessa vaikuttava turkulainen Osmo Salo ja STTK:n hallituksen jäsen Tiia Tuomi arvioivat ministerin olleen kuitenkin hieman varovainen puheissaan, vaikka grillattavaksi antautuikin.

– Ehkä hän oli vähän varovainen, koska hän on uusi tehtävässään. Hän vaikutti helposti lähestyttävältä ja hän oli aika avoin, että haluaa antaa mahdollisuuden keskustella ja tavata häntä. Se on mielestäni positiivinen lähestymistapa, Tuomi sanoo.

– Ymmärrän, että hänen on oltava hyvin tarkka, miten hän vastaa, koska hän on kuitenkin niin sanottu riviministeri ja yleensä pääministeri antaa nuotit, miten mennään. Ministerin keskustelu meni odotusten mukaan, Salo arvioi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nemo Erikssonin ammattiliitto on Tehy ja hän työskentelee Meilahden päivystyksessä.

TYÖMINISTERI Matias Marttinen nosti puheessaan esiin ajankohtaisia ja ay-liikkeessä keskustelua herättäneitä aiheita. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistoa ja hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä hän kommentoi painottamalla, että kokonaisuuden tavoitteena on parantaa palkansaajan ostovoimaa.

– Ajattelen itse niin, että kun ostovoima kehittyy, ihminen saa enemmän rahaa omasta työstään – niin uskon, että valtaosa haluaa myös maksaa edelleen liittojen jäsenmaksut. En usko, että tällä ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia liittojen jäsenmääriin.

– Meidän tavoitteenamme on tukea kaikkien palkansaajien ostovoiman vahvistumista. Se tavoitteemme, mutta ymmärrän hyvin, että asia jakaa mielipiteitä ja tästä olemme jo käyneet monien liittojen kanssa keskustelua, hän sanoi.

Edustajiston puheenvuoroissa vedottiin Marttiseen, että päätöksestä luovutaan. Eriksson toteaa, että tätä hallituksen päätöstä olisi ehkä pitänyt osata odottaa.

– Se on jotenkin looginen jatkumo sille, että hallitus on selvästi osoittanut olevansa ay-vihamielinen. Kannan huolta siitä, miten se etenkin nuoriin vaikuttaa – miten nuoret ymmärtävät ay-liikkeen tärkeyden ja miten mielekkääksi he kokevat osallistua ay-toimintaan, Eriksson sanoo.

Voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta.

Itse 34-vuotias Eriksson kertoo, että hänelle ay-toiminta on ollut lapsesta saakka tuttua. Hänen äitinsä on terveydenhoitaja ja lapsesta saakka Tehyn lehti on kolahtanut postiluukusta.

– Olen kyllä tunnistanut sen arvon ja koen järjestäytymisen tärkeänä. Yhdessä voi vaatia asioita, mitä yksin ei voi, hän sanoo.

Osmo Salo toteaa, että hallituksen viesti tuli kyllä selväksi – ja sitä vielä vahvistettiin kokoomuksen viime viikolla kuohuttaneella viestintäkampanjalla. Hän pohtii, että Eteläranta 10 – työnantajaleiri – haluaa pitää asiaa tapetilla, jotta ihmiset ymmärtäisivät tehdä elinkeinoelämän edustajien mielestä oikean johtopäätöksen.

– Toisaalta voisihan sitä kannustaa sitten autoilijoita luopumaan kaskosta. Säästät hyvässä lykyssä jonkin aikaa, mutta sitten kun se auto on metsässä… Ihmiset eivät näe yhtäläisyyttä, että jos ostat työttömyysturvan tavallaan firmalta – YTK:lta – niin et sinä sieltä käytännössä mitään muuta turvaa saa. Lämmintä kättä sitten ehkä, jos tulee jokin hätä. Kukaan ei tule auttamaan toisin kuin liitoista, Salo sanoo.

MARTTINEN nosti ajankohtaisista päätöksistä esiin myös henkilöstön hallintoedustuksen. Hallitus on päättänyt laajentaa henkilöstön hallintoedustusta aiempaa pienempiin yrityksiin. Tällä hetkellä laki vaatii henkilöstön edustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä. Raja lasketaan sataan.

– Kun paikallista sopimista on nyt laajennettu koskemaan koko suomalaista yrityskenttää, niin näen, että palkansaajan vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen on erottamaton osa tätä yhtälöä. Uskon, että tämä lainmuutos tulee nauttimaan laajaakin kannatusta eduskunnassa läpi hallitus- ja oppositiorajojen. On hienoa, että löytyy niitäkin kokonaisuuksia, minkä taakse voidaan rakentaa hyvin laaja parlamentaarinen konsensus, Marttinen sanoi.

Tiia Tuomen mukaan oikeaan suuntaan ollaan menossa, kun henkilöstön hallintoedustusta laajennetaan koskemaan aiempaa pienempiä yrityksiä.

– Henkilöstön osallistaminen on tärkeä asia toiminnan kehittämisessä. On tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja huomioida kaikkien odotukset, Tuomi kiteyttää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sini Nurmen ammattiliitto on Super ja hän toimii Pirkanmaan hyvinvointialueella työsuojeluvaltuutettuna.

Edustajiston väki nosti puheenvuoroissaan esille myös sen, kuinka huono päätös heidän mielestään aikuiskoulutustuen poistaminen oli. He peräänkuuluttivat Marttiselta tilanteeseen pikaista parannusta.

Sini Nurmi opiskelee parhaillaan ammattikorkeakoulututkintoa. Hän opiskelee geronomiksi. Aikuiskoulutustuki ehdittiin lakkauttaa ennen kuin Nurmi aloitti opiskelunsa. Hän kertoo, että nyt hänen ainoa vaihtoehtonsa on hakea opintotukea, jolloin hän saisi myös opintolainaa. Nurmen tulot ovat kuitenkin liian suuret, eikä hän ole oikeutettu opintotukeen, eikä siten myöskään opintolainaan.

– Aikuiskoulutustuella en söisi valtion rahaa, koska minun ei tarvitsisi hakea Kelalta opintotukea. Saisin aikuiskoulutustukea, joka rahoitettiin työntekijöiden ja työnantajien pussista. Kyllähän tämä tulee kalliimmaksi valtiolle, kun ne, jotka pystyvät hakemaan sitä opintotukea, hakevat sitä, Nurmi sanoo.

Nyt Nurmi kertoo elävänsä itsellensä velaksi silloin, kun hänellä on opintoihin liittyviä palkattomia harjoitteluita.

– Joudun ottamaan kulutusluottolainaa, että voin mennä työharjoitteluihin. Toinen vaihtoehto on, että olisin säästänyt tähän tilanteeseen, mutta yksinhuoltajaäitinä säästöni ovat aika minimissä. Ajattelin Marttiselle ihan laittaa sähköpostia ja piirtää tämän kuvion, hän sanoo.

DEMOKRAATTI kysyi Nemo Erikssonilta, Sini Nurmelta, Osmo Salolta ja Tiia Tuomelta myös kuulumiset heidän työpaikoiltaan. Millaiset asiat nyt puhuttavat, huolettavat tai ovat muuten pinnalla? Millä mielin he katsovat tätä tes-kevättä?

Eriksson työskentelee Meilahden päivystyksessä. Häntä huolettaa se, että perusterveydenhuolto ei selviydy tehtävistään ja kykene ottamaan vastaan sitä painetta, jonka ikääntyvä väestö tuottaa.

– Ihmiset eivät pääse hoitoon terveyskeskuksiin, jolloin asiat kroonistuvat ja oireet vakavoituvat, hän sanoo.

– Koen, että meillä päivystyksessä on hyvä lähijohto ja homma pelaa, mutta kyllä aika usein poden toivottomuutta, kun katson sitä isompaa kuvaa. Olen huolissani siitä, että päivystykseen päätyvät potilaat sellaisten vaivojen kanssa, jotka olisivat kuuluneet terveyskeskukseen tai jotka olisi pitänyt jo aiemmin saada hoidon piiriin.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin jäsen Sini Nurmi työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha) työsuojeluvaltuutettuna, vastuualueenaan Kangasala-Pälkäne. Hän nostaa tapetille Pirhan työntekijöiden työhyvinvoinnin. Sairaslomapoissaoloja on paljon.

– Siihen pitäisi keksiä ratkaisuja, koska osaasyynä niihin on aina se jaksaminen ja psyykkinen kuormitus. Miten pystyisimme sitä keventämään. Jatkuvat yt-muutokset eivät ole ratkaisu siihen. Nyt pitää rauhoittaa toiminta ja rauhoittaa työntekijöiden arki.

Tärkeää on Nurmen mukaan pitää myös esihenkilöt lähellä. Hän kritisoi ajatusmallia, että esihenkilöt viedään kauemmas työntekijöistä.

– Jos yhdistellään kaksikin asumisyksikköä yhden esihenkilön alle, siitä tulee 50-60 työntekijää yhdelle esihenkilölle. Sitten on vuorottelu kenen yksikössä hän on ja ketä hän auttaa – se on arpapeliä silloin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Osmo Salo toimii toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Turun telakalla.

 

OSMO SALO vaikuttaa Ammattiliitto Pron hallituksessa ja toimii Turun telakan – Meyer Turku Oy:n – toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä. Päällimmäisenä työmaata koskettavista asioista Salolla on mielessä koulutukseen panostamisen tärkeys.

– Ei ainakaan pidä heikentää mahdollisuuksia eri väyliä pitkin kouluttautua alalle. Aikuiskoulutustukiasia on semmoinen, mikä ei mennyt oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin ollut monelle ihmiselle sellainen, että se on mahdollistanut kouluttautumisen uudelle alalle, Salo sanoo.

Tiia Tuomi työskentelee kouluttajana ja konsulttina Dekralla. Työssään hän auttaa yrityksiä kehittämään niiden johtamisjärjestelmiä. Dekran toiminta keskittyy muun muassa teknisiin tarkastuksiin, testauksiin, arviointeihin ja sertifiointeihin teollisuuden eri alueilla.
Tuomen ammattiliitto on Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry RIA. Tuomen mukaan hänen alallaan olennaista on saada palkkatasa-arvo kuntoon.

– Ei pelkästään naisten ja miesten välillä, vaan myös eri tehtävien välillä. Meillä on hyvin isot erot palkoissa – samasta tehtävästä ei saada välttämättä ollenkaan samaa palkkaa. Tämä palkkakehittymä lähtee jo sieltä ihan uran alusta asti, hän sanoo.

Rakennusalalla on paljon maahanmuuttajataustaista työvoimaa ja Tuomen mukaan on tärkeää saada heidät omaksumaan suomen kieli, kulttuuri ja työskentelytavat.

– Me tarvitsemme työvoimaa, meillä on työvoimapula rakennusalalla. Alan suhdanne on ollut pitkään aika heikko ja työttömyysprosentit ovat nousseet. Tilanne ei ole hyvä tällä hetkellä.

Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

TES-KEVÄT on edennyt eri aloilla eri tahtiin. Erikssonin ja Nurmen alalla kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset saatiin maaliin, samoin Salon alalla teknologiateollisuuden toimihenkilöiden tes on taputeltu. Myös suunnittelu- ja konsulttialan tes, joka koskee Tuomea, on valmis.

– Tällä hetkellä ollaan arkkitehtitoimistojen puolella käynnistämässä toimenpiteitä – lakkovaroitus on annettu. Arkkitehdit eivät ole koskaan aikaisemmin lakkoilleet, Tuomi huomauttaa.

Eriksson luonnehtii, että tes-kausi on ollut poikkeuksellinen monella tapaa – tähän on mahtunut kaikenlaista, hän sanoo. Hän on huolissaan siitä, kuinka hallitus pyrkii rapauttamaan neuvottelujärjestelmää raskaalla kädellä.

– Koen, että ay-liikkeen merkitys on ollut todella tärkeä ja varmasti sen tärkeys korostuu vielä entisestään jatkossa. Koen kyllä, että hyvää työtä on tehty. Olen omaan liittooni hyvin tyytyväinen.

Nurmi kommentoi hyvinvointialueille syntynyttä neuvottelutulosta selkeästi raharatkaisuksi. Ratkaisu oli todella tärkeä, hän sanoo. Erityisen tyytyväinen hän on palkkaohjelmaan – siihen, että ohjelmat pysyivät ja yhdenmukaistuivat.

– Pettynyt olen siihen, että meillä on vielä työtä luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen määrässä – keitä he edustavat ja kuinka isoja määriä. Superin tavoite oli saada edustettavien määrää luottamusedustajille matalemmaksi, jotta heidän työaikansa riittää jäsenille. Nyt työaikaa menee kokouksiin, yt-ryhmiin – kaikkiin tällaisiin – ja se on jäseniltä pois, kun he eivät ehdi tapaamaan jäseniä työpaikoille.

Sama asia vaivaa myös työsuojeluvaltuutettuja, jollainen Nurmi itsekin on. Häntä mietityttää, millaiseksi hänen alueensa Pirhassa mahdollisesti muuttuu seuraavalla kaudella. Hän on aikeissa asettua tehtävään jälleen ehdolle syksyllä.

– Voiko olla vaikka ääripään tilanne, että yksiköiden välillä on vaikkapa 160 kilometriä. Miten työaikani riittää työntekijöille ja heidän työturvallisuutensa tarkkailuun, jos kulutan sen ajan ajamiseen?

AVAINSANAT

Keskustalta välikysymys epäonnistuneesta velkapolitiikasta

Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 15. toukokuuta.

Oppositiopuolue keskusta aikoo jättää Petteri Orpon (kok.) hallitukselle välikysymyksen epäonnistuneesta velka- ja talouspolitiikasta.

Asiasta kertoi STT:lle torstaina keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Hänestä hallitus on selityksen velkaa.

Kaikkonen kertoi välikysymyksen esittämisestä myös eduskunnan torstain kyselytunnilla.

Kaikkonen huomauttaa, että kokoomus ja muut hallituspuolueet nousivat valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Hänen mukaansa tulokset ovat kuitenkin olleet heikkoja ja esimerkiksi velka-, työttömyys- ja talousongelmat vain pahentuneet.

KESKUSTAN suunnitelmana on jättää välikysymys ensi viikolla. Vielä ei ole tiedossa, tuleeko välikysymykseen mukaan muita oppositiopuolueita.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyksen jättämistä seuraa eduskunnassa hallituksen vastaus ja äänestys hallituksen luottamuksesta.

AVAINSANAT