VALIKKO

Kohulähettiläs sai ulkoministeriöstä uuden pestin – asiantuntijaksi Tyynenmeren takaisiin asioihin

Jari Vilén Helsingissä suurlähettiläspäivillä vuonna 2015.

Käytöksestään varoituksen saanut entinen Suomen Kanadan-suurlähettiläs Jari Vilén on saanut uuden työn: hän aloittaa ulkoministeriössä ulkoasiainneuvoksena.

Asiasta kertoo STT:lle ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen. Vilén sijoittuu asiantuntijatehtäviin Itä- ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian yksikköön.

Vilén sai toukokuussa ulkoministeriöltä kirjallisen varoituksen, luopui suurlähettilästehtävästään ja palasi Suomeen.

Ministeriö katsoi, että Vilénin käytös Ottawan lähetystössä täytti epäasiallisen käytöksen, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän määritelmät.

Suurlähettiläs on pyytänyt anteeksi aiheuttamaansa mielipahaa.

Ulkoministeriö on kesällä tehnyt Jari Vilénistä myös rikosilmoituksen. Poliisi tutkii paraikaa, onko hänelle maksettu väärin perustein erilaisia kulukorvauksia.

AVAINSANAT

Muhoksen Google-työmaahakkuilta puuttui vaikutusarviointi

Kuva Muhoksen kunnantalosta. Kunta on tehnyt Googlen tytäryhtiön Tuiken kanssa 26 miljoonan euron maankäyttösopimuksen.

Googlen datakeskushanketta varten tehty hakkuu Muhoksella aiemmin tänä vuonna tehtiin ilman ympäristövaikutusten arviointia (yva), vaikka Lupa- ja valvontavirasto LVV oli toukokuussa todennut hakkuun vaativan yva-menettelyn.

Asia käy ilmi STT:n näkemästä viestinvaihdosta Googlea hankkeessa edustavan tytäryhtiö Tuike Finlandin ja viranomaisten välillä.

Yhtiö toteuttaa Muhokselle palvelinkeskushanketta, jossa rakennetaan kaksi datakeskusrakennusta ja niille tarvittavat tukitoiminnot.

Tuike Finland oli huhtikuussa pyytänyt LVV:ltä niin kutsuttua screening-päätöstä yva-menettelyn tarpeesta yksittäistapauksessa, jotta investointiin liittyvät lupapäätökset olisi voitu tehdä odottamatta menettelyä.

LVV totesi toukokuun vastauksessaan, että asiassa ei ole tarpeen tehdä yksittäispäätöksiä, vaan arviointimenettely pitää hoitaa normaalitapaan hakkuualueen koonkin takia.

Asiasta maanantaina myös uutisoineen Helsingin Sanomien mukaan Muhoksen hakkuu alkoi jo maaliskuussa ja jatkui satelliittitietojen perusteella lupaviranomaisen kirjeen jälkeen elokuulle asti.

HAKKUUASIAA Helsingin Sanomille kommentoinut LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja ei arvioinut, onko LVV saanut riittävät vastaukset.

Asiakirjoja tulkittaessa HS kysyi siitä, voidaanko nyt sanoa Tuike Finlandin toteuttaneen hakkuunsa ilman yva-menettelyä LVV:n vastauksesta huolimatta.

- Siltähän se vähän näyttää, Myllyoja sanoi.

STT uutisoi aiemmin Suomen luonnonsuojeluliiton epäilevän Muhoksen ja Kajaanin datakeskushankkeiden työmaita laittomista hakkuista.

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) pyysi syyskuussa Muhoksen kunnalta, Kajaanin kaupungilta ja Tuike Finlandilta selvityksiä.

Vastauksessaan Tuike Finland kertoi ennen töiden aloittamista suorittaneensa huolellisen selvitystyön ja todenneensa toimintatavan täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi. Yhtiö vetosi sekä metsä- että rakennuslakiin.

Tuike Finlandin mukaan Muhoksella rakennusvalvontaviranomainen vahvisti kesäkuussa 2026, että ilmoitus oli vastaanotettu ja työt voidaan aloittaa.

Teksti: STT / Lassi Lapintie, Kaarina Vainio

AVAINSANAT

Valiokuntapomon mitta täyttyi: ”Sehän on sama kuin autonkuljettaja huutaisi takapenkiltä, miksei auto liiku”

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle polttoaineiden hinnan nousun vaikutuksista suomalaisiin kotitalouksiin ja kuljetusalaan.

Kirjallisessa kysymyksessä Räsänen vaatii selvitystä, onko hallitus valmis alentamaan jakeluvelvoitetta määräaikaisesti polttoaineiden hinnan laskemiseksi sekä kotitalouksien, työmatkalaisten ja kuljetusalan kustannusrasituksen keventämiseksi.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) hämmästelee tiedotteessaan tilannetta, jossa hallituspuolueen edustajat vaativat toimia omilta ministereiltään.

– Tämä on kuin sirkusta! Hallituspuolueen kansanedustajat kysyvät hallitukselta, miksei se tee mitään. Sehän on sama kuin autonkuljettaja huutaisi takapenkiltä, miksei auto liiku.

Ovaska viittaa myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) eilisiin puheisiin Pääministerin haastattelutunnilla. Pääministerin mukan hallitus etsii ratkaisuja korkeisiin polttoaineiden hintoihin.

– Esittämäänsä kysymykseen hallitusta johtava pääministeri osaisi itse vastata, aikooko se venyttää polttoainepäätöksiä vielä viikkoja? Ratkaisut on tehtävä nyt.

Ovaskan mukaan paine erityisesti kuljetusalalla kasvaa päivä päivältä päätösten venyessä.

– Odotamme eduskuntaan esitystä ammattidieselistä, jonka on tarkoitus tulla voimaan vasta vuonna 2028. Esitys on saatava nopeasti ja se on saatettava voimaan mahdollisimman pian, ei vasta reilun vuoden kuluttua.

AVAINSANAT

SDP:stä vastaus hallitukselle: ”Nämä eivät ole keskenään ristiriitaisia kantoja”

Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmä.

SDP:n kansanedustaja Jani Kokko pitää Daavidin linko -hankintaa Suomen puolustuksen kannalta välttämättömänä. Hänen mukaansa tästä ei kuitenkaan seuraa, että Suomen pitäisi vaieta Israelin hallituksen toimista tai pitää puolustusministeri Israel Katzin tapaamista tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena.

– Yksikään vastuullinen puolue ei ole perumassa Daavidin lingon tilausta. Se on tällä hetkellä Suomelle tärkeä puolustusjärjestelmä ja osa kykyämme vastata Venäjän muodostamaan uhkaan. Tästä ei pidä tehdä puoluepoliittista kiistaa, Kokko toteaa tiedotteessaan.

SDP kertoi sunnuntaina esittävänsä Petteri Orpon (kok.) hallitukselle epäluottamusta poukkoilevan Lähi-idän politiikan vuoksi. Hallituspuolueissa epäluottamuslause on tulkittu Suomen turvallisuutta vaarantavaksi.

– SDP on ensinnäkin tehnyt ulko- ja puolustuspolitiikastamme sisäpolitiikan välineen, ja ilmeisesti he tekevät epäluottamuslauseen omalle Daavidin linko -hankinnalleen, koska siitähän tässä olisi kysymys, Orpo kommentoi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

JANI KOKON mukaan puolustusmateriaalin hankinta ja Israelin hallituksen toimien arviointi ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

– On täysin mahdollista pitää kiinni Daavidin lingosta ja samaan aikaan sanoa, että Israelin hallituksen toiminta Gazassa ja Länsirannalla on vakavasti ristiriidassa Suomen tavoitteena olevan kahden valtion ratkaisun kanssa. Nämä eivät ole keskenään ristiriitaisia kantoja.

Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) torjuu hallituspuolueiden väitteet SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta.

Koskisen mukaan hallituspuolueiden reaktiot vahvistavat juuri sen, mistä SDP on huolissaan: hallituksella ei ole yhtenäistä ulkopoliittista linjaa, eikä pääministeri Orpo ole kyennyt sitä määrittämään.

– Hallituksen Lähi-idän politiikka on sekaisin. Ulkoministeri tekee linjauksen, ja heti perään kaksi hallituspuoluetta sanoutuu siitä irti. Ministerit tekevät omia ratkaisujaan, eikä edes kaikille ole selvää, onko niitä valmisteltu yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kanssa. Tasavallan presidentin ja hallituksen linjat eroavat toisistaan. Tämä on johtajuuden puutetta, ja siitä vastuu on pääministerillä, Koskinen sanoo.

KOSKINEN pitää ala-arvoisena, että hallituspuolueiden edustajat yrittävät spinnata keskustelun hallituksen sekavasta linjasta SDP:n turvallisuuspoliittiseen luotettavuuteen.

– SDP kannattaa Daavidin linko -hankintaa. Hankintapäätös tehtiin SDP:n johtamalla hallituskaudella, ja se vahvistaa Suomen ilmapuolustusta. SDP ei tingi suomalaisten turvallisuudesta missään oloissa. Kritiikkimme ei ole koskaan koskenut hankinnan tarpeellisuutta, vaan sitä, että hallitus ei kykene puhumaan yhdellä äänellä, saati toimimaan johdonmukaisesti, Koskinen korostaa tiedotteessaan.

Hän syyttää hallituspuolueita vastenmielisestä politikoinnista, vääristelystä ja leimaamisesta.

– Kun SDP:tä syytetään epäisänmaallisuudesta tai Suomen turvallisuuden vaarantamisesta, ei keskustella itse asiasta, vaan yritetään väärillä tiedoilla vaientaa aiheellinen kritiikki.

Koskisen mukaan hallituspuolueiden edustajilla, ministereillä ja erityisesti pääministerillä on erityinen vastuu siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään tosiasioihin perustuen.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvuus on perustunut laajaan yhteisymmärrykseen ja asialliseen keskusteluun. Sen varjeleminen on korostetusti vallassa olevien tehtävä. Kun hallituksen omat edustajat levittävät tarkoituksellisesti vääriksi tietämiään väitteitä, he heikentävät juuri sitä yksituumaisuutta, jota he sanovat puolustavansa.

KOKKO pitää perusteltuna, että puolustusministeri tapaa suomalaisia rauhanturvaajia ja varmistaa Suomelle hankitun puolustusmateriaalin toimitukset, ylläpidon ja huoltovarmuuden. Hänen mukaansa kysymys liittyy nimenomaan Israelin puolustusministeri Katzin tapaamiseen.

– Kun tietää, millaisia lausuntoja Katz on antanut Gazasta ja Länsirannasta, on perusteltua kysyä, oliko juuri hänen tapaamisensa tässä tilanteessa välttämätön. Puolustusyhteistyöstä on huolehdittava, mutta kaikkea yhteistyötä ei tarvitse käsitellä poliittisena hyväksyntänä Israelin hallituksen toimille.

KOKKO nostaa esiin myös Euroopan oman puolustusteollisuuden.

– Se, että olemme tässä tilanteessa riippuvaisia Israelista ja Yhdysvalloista keskeisessä puolustusteknologiassa, kertoo ennen kaikkea Euroopan omasta laiminlyönnistä. Meidän on vahvistettava eurooppalaista puolustusteollisuutta ja teknologista osaamista. Se on tulevaisuudessa sekä turvallisuus- että huoltovarmuuskysymys.

– Suomen turvallisuudesta pitää pitää kiinni, mutta samalla Suomen pitää pystyä johdonmukaisesti puolustamaan kansainvälistä oikeutta ja kahden valtion ratkaisun edellytyksiä. Näiden tavoitteiden ei pitäisi olla toisilleen vastakkaisia.

Täydennetty Johannes Koskisen tiedotteella klo 14.42.

AVAINSANAT

Antti Rinne tekee paluun: haluaa ajaa kansan tervehdyttämistä

Oppositiojohtaja Antti Rinne eduskunnassa maaliskuussa 2019, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus oli ilmoittanut erostaan.

Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) palaa tämän viikon torstaina eduskuntaan. Hän sanoo suhtautuvansa kriittisesti muun muassa rajalakiin ja velkajarruun, ja samalla hän haluaa saada köyhätkin kuntoilemaan enemmän.

Rinteen paluuta voi pitää odottamattomana, sillä huhtikuussa 2023 käydyissä eduskuntavaaleissa hän sai vain 3 527 ääntä ja jäi Uudellamaalla demarien listalla kolmannelle varasijalle.

Paikka Arkadianmäelle avautui sen jälkeen, kun Maria Guzenina lähti Euroopan parlamenttiin, Eemeli Peltonen kuoli yllättäen ja Miapetra Kumpula-Natri kertoi lähtevänsä töihin Teknologiateollisuuteen.

Entinen puhemies, SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri kertoo olleensa tyytyväinen viimeisimmässä pestissään Saamelaisten totuus- ja sovintokomission suosituksia arvioivan parlamentaarisen työryhmän pääsihteerinä.

Rinne kuvailee tunnelman olleen ristiriitainen, kun tieto mahdollisuudesta kansanedustajan pätkäpestiin tuli.

- Ajattelin, että se on vähän väärä signaali, jos ei ota sitä paikkaa vastaan ja tee täysillä töitä puolta vuotta, hän sanoo lopulta pohtineensa.

SEURAAVIEN kuukausien aikana Rinne haluaa vaikuttaa siihen, millaista keskustelua Suomessa käydään hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Hän ei kannata velkajarrusopimusta, johon SDP on puolueena sitoutunut.

- Ajattelen sen nykymallin osalta, että se aiheuttaa hyvinvointivaltiolle erittäin isoja vaikeuksia tulevaisuudessa.

Lyhyen aikavälin menoleikkausten ja veronkorotusten rinnalle kaivattaisiin Rinteen mukaan pitkän aikavälin suunnitelma, jolla kroonista alijäämää saadaan purettua.

Hän penää muutoksia talouden taustatekijöihin oireiden hoidon sijaan.

- Silloin palataan väestön ikärakenteen muutokseen, kohtuullisen kevyeen elinkeinopolitiikan kykyyn uudistua, tuottavuuden lisääntymiseen ja tällaisiin asioihin, Rinne luettelee.

Rinne etsisi tapoja, joiden avulla ihmiset alkaisivat syödä paremmin, liikkua enemmän ja vähentäisivät päihteiden ja tupakan käyttöä.

Entinen demarijohtaja uskoo, että yksi merkittävä vastaus julkisen talouden ongelmiin löytyy muuttamalla ihmisten käyttäytymistä.

Hän viittaa vuonna 2023 tehtyyn konsulttiselvitykseen, jonka mukaan valtio säästäisi vuodessa yli kaksi miljardia euroa, mikäli alin tuloviidennes saataisiin käyttäytymään hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta samoin kuin pykälää hyvätuloisemmat.

- Ennenaikaiselle eläkkeelle ei mentäisi enää samaa tahtia kuin nyt ja sairauslomia olisi huomattavasti vähemmän sen vuoksi, että ihmiset huolehtisivat omasta kunnostaan.

Rinne etsisi tapoja, joiden avulla ihmiset alkaisivat syödä paremmin, liikkua enemmän ja vähentäisivät päihteiden ja tupakan käyttöä.

Hän itse teki laajan elämäntaparemontin vuonna 2019 vakavan sairastumisensa jälkeen.

Rinne myöntää, että käyttäytymiskulttuurin muutos ei ole helppo toteuttaa etenkään niille, jotka eniten kokevat osattomuutta, köyhyyttä tai työttömyyttä.

- Mutta jos tämän prosessin saisi liikkeelle, silloin velkajarrukin alkaisi näyttää ehkä pikkuisen paremmalta ajatukselta.

SYKSYLLÄ käsiteltävä rajalain jatkaminenkaan ei Rinnettä miellytä.

Hän vaatii asiasta keskustelua myös SDP:n ryhmän sisällä.

- Olen avoimin mielin kuuntelemassa vasta-argumentaatiota ja perusteluita, mutta oletan, toivon ja edellytän, että SDP:n eduskuntaryhmässä myös toisenlaiset argumentit otetaan huomioon.

Rinteen oma kritiikki kiteytyy kolmeen pointtiin.

Hän ajattelee, että Suomi ei ole etsinyt maahanmuuton rajoittamiselle ja rajalta tehtäville käännytyksille vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka eivät olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

Rinne ei myöskään pidä oikeasuhteisena, että poikkeuslakia jatkettaisiin vuoden 2028 loppuun asti. Hän huomauttaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut EU:lta yhteisiä rajaturvallisuustoimia.

- Kun tällainen prosessi on käynnissä, minkä hemmetin takia tämän pitää olla voimassa 2028 asti, Rinne ihmettelee.

Kolmanneksi hän pitää ongelmallisena perustuslakipoikkeamaa, josta ei ole säädetty eduskunnan jälkikäteistä tarkastelua lainkaan.

EDUSKUNNASSA Rinne haluaisi päästä jäseneksi perustuslakivaliokuntaan, jota hän ehti johtaa hetken aikaa edellisellä kaudellaan.

- Olen oikeasti huolissani siitä, että perustuslakivaliokunnan toiminta näyttää tällä hetkellä ainakin ulkopuolelta katsoen puoluepoliittisesti motivoituneelta, hän sanoo.

Veteraanipoliitikon mukaan uhkana on, että Suomessa jouduttaisiin siirtymään järjestelmään, jossa perustuslakituomioistuin arvioi lakimuutokset jälkikäteen.

Päätöksiä mahdollisesta ehdokkuudesta ensi kevään eduskuntavaaleissa Rinne ei ole vielä tehnyt.

Ensin hän haluaa päästä haistelemaan eduskunnan nykyistä ilmapiiriä ja sitä, miltä rumbassa mukana oleminen tuntuu.

- Ei se sosiaalisen median sonnan sietäminen niin hirveän mukavaa ole. Varsinkaan, jos ei ole tunnetta siitä, että pystyy vaikuttamaan ihmisten kannalta tärkeisiin asioihin.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

Kysely: Näin moni suostuisi kuntaliitoksiin tai hyvinvointialueiden yhdistämisiin

Noin 65 prosenttia suomalaisista hyväksyisi kuntien, hyvinvointialueiden tai molempien yhdistämiset säästötoimenpiteenä ensi vaalikaudella.

Asia selviää kokoomusta lähellä olevan Ajatuspaja Toivon tuoreesta kyselystä.

Kuntaliitokset hyväksyisi 53 prosenttia ja hyvinvointialueiden yhdistämiset hyväksyisi 49 prosenttia kaikista vastanneista. Noin joka viides vastaaja ei ottanut kantaa asiaan.

SUOMESSA on tällä hetkellä Helsingin ulkopuolella 21 hyvinvointialuetta, joista moni on pahoissa talousvaikeuksissa. Viime vuonna kuntia oli Suomessa yhteensä 308.

Myönteisimmin liitoksiin suhtautuivat kokoomuksen kannattajat, joista 92 prosenttia hyväksyisi jonkin liitosmallin. Demareista liitoksille suopeita on 63 prosenttia, perussuomalaisista 68 prosenttia.

Eniten liitoksia vastustivat keskustan kannattajat.

Perinteiseen tapaan eniten liitoksia vastustivat keskustan kannattajat. Heistä 43 prosenttia vastusti kuntien yhdistämistä ja 51 prosenttia hyvinvointialueiden liitoksia.

Vasemmistoliittolaisille ajatus hyvinvointialueiden yhdistämisistä tuntuu vaikeimmalta: vain kolmasosa hyväksyisi sellaiset.

TÄNÄ SYKSYNÄ hyvinvointialueiden määrän karsimista on esittänyt julkisuudessa muun muassa valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen.

Hän kirjoitti ministeriön blogitekstissään, että kaikilla nykyisillä alueilla elinvoima ja asukasrakenne eivät riitä palveluiden järkevään toteuttamiseen. Hän ei silti esittänyt arviota sopivasta aluemäärästä, koska se on poliittisten päättäjien tehtävä.

Iro Researchin internetissä Ajatuspaja Toivolle tekemään kyselytutkimukseen vastasi 1 000 henkilöä syyskuun puolivälissä. Sen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT