VALIKKO

KKV ihmettelee: Perintätoimistot saavat oikeudessa läpi jopa epäreiluja velkakanteita

Oikeuteen päätyy herkästi esimerkiksi pikavippejä sekä yritysten maksukorttiostoja.

Perintätoimistot jyräävät velalliset liian usein oikeuskäsittelyssä, arvioi kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei kuluttaja jaksa tai osaa käräjöidä perusteettomistakaan karhulaskuista.

Virasto on tutkinut velkomusoikeudenkäyntejä, joita perintätoimistot käyvät lakitoimistojensa avustamina tuhansittain joka vuosi.

Tulosten mukaan kanteissa on selkeä epätasapaino perintäyhtiöiden hyväksi. Harva kuluttaja osaa tai uskaltaa panna oikeudessa yhtiöille kampoihin, vaikka velasta tulisi ylisuuri tai perusteeton karhukirje.

Myös oikeus hyväksyy helposti perintäyhtiön vaatimukset, jos kuluttaja ei riitauta asiaa. Velkomuskanne käsitellään yleensä kevyessä summaarisessa menettelyssä, riidattomaksi oletettuna.

– Useissa tapauksissa on syytä epäillä, että perinnän kohteena olevat saatavat ovat merkittävältä osin perusteettomia. Monet maksavat perusteettomia velkoja tai ovat vastaamatta kanteeseen, jolloin kanne on ratkaistu yksipuolisella tuomiolla velkojan hyväksi, sanoo viraston johtava asiantuntija Jari Suurla tiedotteessa.

Kun oikeudesta tulee päätös, perintäyhtiö saa hakea rahoja vielä kalliimmin ulosoton kautta.

YHTIÖT VIEVÄT saatavansa herkästi oikeuteen tuttujen lakifirmojensa kautta, vaikka tietäisivätkin että perittävä summa on väärä tai kohtuuton. Moni yhtiö luottaa siihen, ettei asiakas kuitenkaan tohdi valittaa.

– Velkomusasian kantajalla on käytössään valmiit järjestelmät, edullinen ja riskitön menettely sekä mahdollisuus vetäytyä vaatimuksistaan ilman seuraamuksia. Vastaajalla eli tyypillisesti yksittäisellä kuluttajalla on puolestaan niukat tiedot ja riskinä kuluja, mikä heikentää hänen mahdollisuuksiaan puolustautua, sanoo KKV:n johtava asiantuntija Ari Luukinen tiedotteessa.

MONET OIKEUTEEN asti päätyneet velkomuskanteet koskevat kulutusluottoja, yritysten maksukortteja sekä pikavippejä.

Sadoissa tapauksissa asiakkaat ovat myös kiistäneet kanteet, mutta yhtiöt ovat silti jatkaneet niiden ajamista, ehkä toivoen että asiakas väsyisi käräjöinnin uhkaan.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää velkomuskanteiden summaaristen menettelyiden nykytilannetta huolestuttavana, ja toivoo lainsäätäjiltä pikaisia toimia vääristymien korjaamiseksi.

Etenkin velkomusoikeudenkäyntien perusteet pitää viraston mukaan selkeyttää sekä kuluttajien ja perintäyhtiöiden vastuita rajata paremmin.

AVAINSANAT

Lauantaista alkaen hätänumeroon 112 voi tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä

Hätänumeroon 112 voi tehdä hätäilmoituksen tekstiviestillä mistä tahansa numerosta huomisesta alkaen, Hätäkeskuslaitos tiedottaa.

Hätäkeskuslaitoksen mukaan päivystäjä kysyy tekstiviesteissä samat perustiedot kuin puhelussa ja tekee lain mukaisen riskinarvion avun välittämisestä.

Palvelu on suunnattu erityisesti ihmisille, joilla on vaikeuksia kuulemisen tai puheen tuottamisen kanssa.

Aikaisemmin hätänumeroon on voinut lähettää tekstiviestin vain sellaisesta numerosta, joka on etukäteen rekisteröity palveluun.

AVAINSANAT

Suviseuroilla puolustetaan tarraliikkeellä vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa – ”Kyse ei ole provokaatiosta, vaan inhimillisestä hädästä”

Vanhoillislestadiolaisissa perheissä kasvaneet Tarratoimikunnan toimijat sanovat, että tavoite on tuoda keskustelu tasa-arvokysymyksistä liikkeen sisälle.

Vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä nelisen vuotta sitten lähtenyt Essi Mutanen, 28, ystävineen sai pari viikkoa ennen viime vuoden Suviseuroja idean – he halusivat jakaa tapahtumassa tarroja, joilla puolustetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Tammikuussa Mutanen päätti yhdistää voimansa kaksi vuotta sitten liikkeen jättäneen Senja Myllymäen, 25, kanssa. Nyt toiminnasta on kasvanut Tarratoimikunta, jonka Instagram-tilillä käydään aktiivista arvokeskustelua.

-  Havahduin liikkeessä ollessani ja erityisesti sieltä lähdettyäni naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan. Ymmärsin, että tämä keskustelu on käytävä liikkeen sisällä, eikä se voi olla vain sellaista, että liikkeestä irtautuneet keskustelevat keskenään esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla, Mutanen kertoo.

VANHOILLISLESTADIOILAISTEN Suviseuroihin Lopelle odotetaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Mutanen ja Myllymäki ovat menossa yhdessä muiden aktivistien kanssa jakamaan tapahtumaan tarroja. He kertovat, että mukaan on ilmoittautunut yhteensä yli 300 aktiivia. Tarroja tapahtumaan on teetetty 20  000.

Tarrojen teemoja on tänä vuonna laajennettu koskemaan myös ehkäisyä sekä itsetyydytyksen ja omaan kehoon tutustumisen hyväksyntää.

-  Yhteisössä esiintyy edelleen koulun seksuaalikasvatuksen demonisointia. Itsetyydytyksen synnillistäminen rikkoo seksuaalioikeuksia, vaikka se on turvallinen ja luonnollinen osa elämää, Mutanen sanoo.

Liikkeessä on voimakas yhteisössä vääriksi leimattujen mielipiteiden tukahduttamisen kulttuuri, Mutanen jatkaa.

-  Kun Tarratoimikunta herätti keskustelua Päivämies-lehden kommenttikentässä, sulki lehti lopulta mahdollisuuden kommentoida kokonaan.

SUOMEN Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) pitää Tarratoimikunnan toimintaa ulkoa tulevana keskusteluna. SRK ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

Vanhoillislestadiolaisissa perheissä kasvaneet Mutanen ja Myllymäki sanovat, että Tarratoimikunnan tavoite on tuoda keskustelu tasa-arvokysymyksistä liikkeen sisälle niin, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöt voisivat kuulua yhteisöön ilman, että heidän tarvitsee kokea identiteettiään syntinä.

-  Kaikki yhteisön viralliseen linjaan kohdistuva kritiikki nähdään ulkopuolelta tulevana, mikä ilmentää yhteisön epätervettä rakennetta. Jos kritisoi arvokysymyksiä sisältä käsin, yhteisö sulkee ulos. Sosiaalisen kontrollin avulla varmistetaan, että liikkeen oppeja kyseenalaistavat nähdään ulkopuolisina, jolloin sisäistä kritiikkiä ei pääse syntymään, Mutanen sanoo.

-  Toiminnassamme ei ole kyse provokaatiosta, vaan toivoisimme SRK:n ymmärtävän, että kyse on inhimillisestä hädästä ja vuosikymmeniä padotusta kivusta. Toiminnassamme on mukana paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat aktiivisesti mukana rauhanyhdistysten toiminnassa. Heillä on pelko, että heidät voitaisiin savustaa yhteisöstä ulos, jos he osallistuvat meidän toimintaamme.

Mutanen ja Myllymäki toivovat, että liikkeen sisällä olisi aidosti tilaa sille, ettei ihmisiä kyseenalaistettaisi, jos he esittävät eriävän mielipiteen esimerkiksi homoseksuaalisuudesta, ehkäisystä tai transihmisistä.

AVAINSANAT

Avi: Marja-alan uusien yritysten työehtosopimuksia ja lainsäädännön noudattamista syytä tarkkailla

Luonnonmarjanpoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on muutettu, koska pääosin ulkomaisten poimijoiden työoloissa ja palkkauksessa on ilmennyt useita ongelmia.
  • Kotimaa
  • 26.06.2025
  • 18:27
  • (Päivitetty: 26.06. 19:07)

Viranomaisten huolena on, että marja-alalle tänä kesänä tulleiden uusien yritysten toiminnassa ilmenee puutteita, sanoo STT:lle aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Merja Laakkonen. Huoli perustuu hänen mukaansa avin saamiin ennakkotietoihin ja uusien marjayritysten julkaisemiin työnhakuilmoituksiin.

-  Se, miten esimerkiksi palkka ja työaika on ilmoitettu työpaikkailmoituksessa, ei ole aina täyttänyt työehtosopimusten eikä työlainsäädännön määräyksiä. Jos ei alun perinkään ole otettu selvää perusasioista eli minkälaista palkkaa työnantaja tulee maksaa ja miten työaika tulee järjestää, on todennäköisempää, että työn järjestämisessä mennään metsään ja ongelmia ilmenee, Laakkonen sanoo.

Yksi syy siihen, miksi tänä vuonna marja-alalla on aloittanut uusia toimijoita, saattaa Laakkosen mukaan olla marja-alaan viime vuosina kohdistunut julkinen keskustelu ja mediahuomio.

-  On puhuttu paljon siitä, että alalla on työvoimapulaa. Ehkä tässä on nyt havaittu markkinarako, Laakkonen sanoo.

MARJANPOIMIJOIDEN taustojen odotetaan avin mukaan olevan tänä vuonna aiempaa monipuolisempia. Aiemmin valtaosa poimijoista on ollut thaimaalaisia, mutta tänä vuonna avin ennakkotietojen perusteella poimijoiden kansalaisuuksien kirjo saattaa olla moninaisempi.

Avin Laakkosen mukaan ei aivan tarkkaan tiedetä, mistä johtuu, että poimijoiden kansallisuudet ovat monipuolistumassa. Laakkonen arvelee, että yritykset ovat saattaneet rekrytoida työvoimaa Thaimaan lisäksi muistakin maista, jotta he varmistavat työvoiman saannin.

-  Viime vuosina Thaimaan viranomaisten toimintaa on ollut hieman vaikea ennakoida, mikä on aiheuttanut epävarmuutta työvoiman saatavuudesta. Voi olla, että tämän vuoksi työvoimaa on palkattu nyt myös muualta, Laakkonen sanoo.

Viime vuonna Thaimaan viranomaiset eivät aluksi päästäneet poimijoita Suomeen marja-alalla ilmenneiden ongelmien ja vakavien ihmiskauppaepäilyiden vuoksi.

LUONNONMARJANPOIMINTAA koskevaa lainsäädäntöä on nykyisen hallituksen linjauksen mukaisesti muutettu, sillä poimijoiden työoloissa ja palkkauksessa on ilmennyt useita ongelmia.

Lakiuudistuksen myötä luonnonmarjanpoimijat voivat olla tänä vuonna lain mukaisia työsuhteisia kausityöntekijöitä. Tämä tarkoittaa, että marjayritysten tulee palkata ulkomaiset marjanpoimijat työsuhteeseen ja poimijoiden tulee hakea kausityölupaa.

Luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksia on tullut käsiteltäväksi Suomen edustustoihin tälle kaudelle noin 2  500, ulkoministeriöstä kerrotaan.

Aiemmin marjanpoimintaa on säädelty vuonna 2021 voimaan tulleella marjalailla. Marjalain mukaan luonnontuotteiden poimijoiden, kuten marjanpoimijoiden, ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Marjalain mukaista poimintaa voi edelleen harjoittaa, jos työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty ja poimijalla on jokin muu kuin työperustainen oleskeluoikeus Suomessa.

YLITARKASTAJA Laakkosen mukaan peruslähtökohtana on, että avin tarkastajat pyrkivät valvomaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista vierailemalla marjanpoimijoiden tukikohdissa ja keskustelemalla poimijoiden kanssa.

Uusi tilanne, jossa marjanpoimintaa tehdään sekä työsuhteisesti että marjalain nojalla, saattaa Laakkosen mukaan kuitenkin vaikeuttaa työn valvontaa joiltain osin.

Viranomaisten saattaa olla vaikeampaa tavoittaa työsuhteisia marjanpoimijoita ja näiden tukikohtia, sillä uuden lain nojalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa aville työsuhteisten marjanpoimijoiden tukikohtia.

LISÄKSI avi varautuu myös sellaisiin tilanteisiin, joissa marjayritykset pyrkivät toimimaan samanaikaisesti sekä työnantajana että marjalain mukaisena toimijana.

-  Tällaisissa tilanteissa tarkastajat arvioivat, onko kyse työsuhteesta vai sovelletaanko tilanteessa marjalakia. Jos työsuhteen merkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta riippumatta siitä, mitä sopimuksessa lukee, Laakkonen sanoo.

Yksi työsuhteen tunnusmerkeistä on, että työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.

Laakkosen mukaan luonnontuotteiden keruun valvontaa tekee tänä vuonna 7-10 tarkastajaa.

Otsikkoa muokattu klo 19.07: korjattu kirjoitusvirhe.

AVAINSANAT

Insinööriliitto vaatii toimia mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi: ”Nyt tehtävillä päätöksillä on kova hinta ja pitkä häntä””

Insinööriliitto esittää nelikohtaista ohjelmaa hyvinvoinnin ja työelämän parantamiseksi.
  • Kotimaa
  • 26.06.2025
  • 16:05
  • (Päivitetty: 26.06. 12:50)

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo vaatii päättäjiä ratkaisemaan kiireellisesti mielenterveyden kriisin. Liitto muistuttaa, että mielenterveyden ongelmat uhkaavat luhistavat monen nuoren työuran ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt nousivat jo vuonna 2020 suurimmaksi sairauspäivärahan maksamisen perusteeksi. Ongelma koskee yli sataatuhatta suomalaista vuosittain.

– Tähän liittyy suuri inhimillinen kärsimys ja hätä, joilla on myös laaja yhteiskunnallinen merkitys. Kansantalouden tasolla se tulee kalliiksi ja näkyy työkyvyn ja tuottavuuden laskuna. Mielenterveyden ongelmien puuttumisessa tämän päivän säästöpäätös on huomispäivän kustannus moninkertaisena, Salo sanoi tänään Suomi-Areenan paneelissa Porissa.

PAHITEN kriisi koskettaa nuoria, opiskelijoita ja työuransa alussa olevia ihmisiä. Alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista.

Salo muistuttaa, että jos ongelmien annetaan jatkua, ne pitkittyvät ja menetetään pahimmillaan kokonaisia työuria.

– Ongelma näkyy tilastoissa, ja se on hyvin tiedossa. Ihmettelen, että yhteiskunta ei ole tehnyt korjausliikkeitä näin ilmeiseen hätään. Nyt tehtävillä päätöksillä on pitkä häntä, Salo kommentoi.

Insinööriliitto esittää nelikohtaista ohjelmaa hyvinvoinnin ja työelämän parantamiseksi. Työpaikoilla tarvitaan mielenterveyttä tukeva työympäristö, johon kuuluu työajan seuranta ja joustavuutta työajoista sopimiseen.

– Työnantajien kannattaa herätä siihen, että hukatut työurat ovat menetettyjä euroja. Jo nyt lainsäädäntö ja työehtosopimukset tarjoavat mahdollisuuksia työajoista sopimiseen niin, että ne tukevat työntekijän hyvinvointia ja tuottavat parhaan mahdollisen panoksen työnantajalle, Salo painotti.

INSINÖÖRILIITON kannan mukaan julkiset mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä, ja terapiatakuu kannattaa laajentaa kaikille ikäryhmille.

Työvoimapalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välinen yhteistyö kaipaa tiivistämistä, jotta työelämästä väliaikaisesti pudonneet ja osatyökykyiset pääsevät joustavasti takaisin työelämään.

Järjestelmää tulisi liiton mielestä kehittää niin, että mielenterveyden häiriöt eivät johda oletusarvoisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan entistä useammin kuntoutukseen ja takaisin työelämään.

– Työelämään palaaminen on yksilön kannalta usein toivottava päämäärä. Työ tuo tekijälleen merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta sekä kaivattuja tuloja. Ei kukaan huvikseen jättäydy sairaslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle, puheenjohtaja Salo sanoi.

AVAINSANAT

KHO: Isännöintialan kartelleille yli 6,5 miljoonan euron sakot

KHO korotti isännöitsijöiden seuraamusmaksuja hintakilpailua rajoittavasta toiminnasta yli 1,5 miljoonalla eurolla.
  • Kotimaa
  • 26.06.2025
  • 11:47
  • (Päivitetty: 26.06. 14:44)

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on määrännyt isännöintialan kartelliasiassa markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Suurin osa eli neljä miljoonaa noin 6,5 miljoonan euron summasta määrättiin Retta-konsernin maksettavaksi.

Markkinaoikeus määräsi vuonna 2022 Isännöintiliitolle ja usealle isännöintiyritykselle yhteensä noin 4,9 miljoonan euron edestä seuraamusmaksuja hintakilpailua rajoittavasta toiminnasta.

Sekä kolme isännöintialan yhtiöryhmää että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

KHO hyväksyi osittain KKV:n valituksen. Seuraamusmaksut kohoavat nyt runsaaseen 6,5 miljoonaan euroon.

ISÄNNÖINTIYHTIÖT katsoivat, että ne eivät olleet menetelleet kilpailusäännösten vastaisesti, ja vaativat seuraamusmaksujen poistamista tai alentamista.

KKV puolestaan vaati seuraamusmaksujen korottamista oman esityksensä mukaisiksi. KKV oli esittänyt seuraamusmaksuja noin 22 miljoonan euron edestä.

KHO hylkäsi torstaina antamassaan päätöksessään yhtiöiden valitukset ja hyväksyi osittain KKV:n valituksen.

Korkein hallinto-oikeus piti kilpailurikkomusta laatunsa puolesta vakavana.

KHO:n päätöksessä Isännöintiliiton tiedottamisella hinnankorotuspaineista ja yritysten välisellä yhteisymmärryksellä on ollut jonkin verran merkittävämpi rooli kuin mitä markkinaoikeus oli aikaisemmin katsonut. KHO katsoi, että yhteisymmärrys hintojen korottamisesta on syntynyt markkinaoikeuden katsomaa aikaisemmin.

Leijonanosan seuraamusmaksuista sai Retta-konserni, joka joutuu maksamaan neljä miljoonaa euroa. Isännöintiliitolle määrättiin 73  000 euron maksu.

Seuraamusmaksuja määrättiin myös Colliers Finland Groupille, Kiinteistö-Tahkola Tampereelle, OP Koti Kainuulle, Oulun Kiinteistötiedolle, Suomen Kiinteistöhallinnalle, REIM Hämeenlinnalle ja REIM Groupille.

ISÄNNÖINTILIITTO kertoi tiedotteessaan, että se myöntää toimineensa virheellisesti. Liiton nykyinen toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että asiaan on vihdoin saatu lopullinen päätös.

Isännöintiliitto ei ollut valittanut markkinaoikeuden päätöksestä.

-  Pyydämme anteeksi menneisyyden virheitämme ja isännöintialalle aiheuttamaamme mainehaittaa. Kannamme siitä täysimääräisesti vastuun, Koro-Kanerva sanoo.

Isännöintiliitto kertoi tehneensä jo isoja uudistuksia viime vuosina läpinäkyvän isännöinnin eteen.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto tuomitsi kartelliin syyllistyneiden isännöintialan toimijoiden menettelyn. Kiinteistöliiton mukaan kartelli on ollut isännöintialan maineelle haitallinen ja rapauttanut taloyhtiöiden luottamusta.

-  Pidämme positiivisena sitä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV oli viranomaisena tehtäviensä tasalla: otti kartelliasian tutkittavakseen sekä saattoi kilpailulainsäädännön vastaiset menettelyt julki ja markkinaoikeuden ratkaistaviksi, Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen sanoo tiedotteessa.

KIINTEISTÖLIITON mukaan kartelli on voinut vahingoittaa kyseisten isännöintiyritysten asiakkaiden lisäksi taloyhtiöitä laajemminkin, koska pyrkimys hintatason nostamiseen on voinut vaikuttaa myös muiden isännöintiyritysten palkkioihin.

Kartellista taloudellista vahinkoa kärsineillä on halutessaan mahdollisuus hakea kärsityn vahingon korvaamista. Käytännössä taloyhtiölle tulleen vahingon määrän tarkka laskeminen voi Tossavaisen mukaan osoittautua varsin vaikeaksi.

Otsikkoa ja juttua päivitetty kauttaaltaan lisätiedoilla klo 12.59 ja korjattu kuvatekstiä klo 14.44.

AVAINSANAT