VALIKKO

KKV: Eläinlääkäribisnes keskittynyttä – hinnat tuplaantuneet ja palkat laahaavat

Dexter-niminen kissanpentu eläinlääkärissä sirutettavana Helsingissä 6. heinäkuuta 2023.

Kilpailun puute on nostanut pieneläinlääkäripalveluiden hintoja Suomessa. Asia ilmenee Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tekemästä selvityksestä.

Viraston mukaan suomalaisten kotitalouksien käyttämät menot eläinlääkäri- ja lemmikkipalveluihin ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Tämä johtuu paitsi yleisestä kustannusten noususta, myös muun muassa siitä, että alan markkinat ovat keskittyneet.

Eläinlääkäriala on Suomessa keskittynyt kahdelle pääomasijoittajavetoiselle ketjulle, Evidensialle ja Vireälle.

EVIDENSIAN valtakunnallinen markkinaosuus on noin 40-50 prosenttia ja Vireän 10-20 prosenttia. Lisäksi Evidensialla on hallussaan yli 70 prosenttia yksityisten pieneläinsairaaloiden markkinoista.

-  Alan kilpailullisuus on yrityskauppojen seurauksena heikentynyt merkittävästi erityisesti suurissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa, kertoo johtaja Sanna Syrjälä KKV:stä tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että pienillä paikkakunnilla markkinoiden keskittyminen yhdelle paikalliselle klinikalle on sen sijaan luonnollista markkinan pienen koon takia.

KKV:n mukaan Evidensia on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Yhtiö on hankkinut omistukseensa kaikki muut alalla vuoteen 2021 asti toimineet ketjut Suomessa.

Yhtiön liikevaihto kasvoi vuosina 2019-2022 noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Vielä vuonna 2019 Evidensia teki vajaan kuuden miljoonan euron tappiot, mutta vuonna 2021 tilikauden tulos kipusi 22,5 miljoonaa euroa plussalle.

Evidensia esimerkiksi osti vuonna 2021 silloisen markkinakakkosen Omaeläinklinikan. KKV:n selvityksen mukaan Evidensian hinnat nousivat kaupan jälkeen reilun neljänneksen vuosien 2021-2024 aikana.

KKV toteaa, että tämä on noin 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan keskimääräinen hintojen nousu tai yleinen kuluttajahintojen nousu.

Vireä tuli Suomen eläinlääkäripalveluiden markkinoille niin ikään vuonna 2021. Myös se on KKV:n mukaan kasvattanut nopeasti markkinaosuuttaan ostamalla yksittäisiä eläinlääkäriasemia.

Ketjun taustalla toimiva holding-yhtiö Vireä Group teki viime vuonna noin puolen miljoonan euron liikevaihdolla 800  000 euron tuloksen.

Vireän omistamien pieneläinklinikoiden yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli noin 30 miljoonaa euroa, KKV kertoo.

Hintojen nousun lisäksi eläintenhoitoalan keskittyminen on heikentänyt alan työehtojen kehitystä, sanoo toimihenkilöliitto Erto tiedotteessaan. Samalla kun hinnat nousivat, työntekijöiden palkkakehitys kulki omaa latuaan.

Erton vuosittaisen palkkakyselyn mukaan Omaeläinklinikan keskiarvopalkka kääntyi selvään laskuun Evidensian ostettua Omaeläinklinikan 2021.

Sen sijaan Evidensian keskiarvopalkka Omaeläinklinikkaa huomioimatta nousi vuoden 2022 aikana kolme prosenttia. Omaeläinklinikassa keskiarvopalkka laski neljä prosenttia.

MUIDEN alan työnantajien palveluksessa keskiarvopalkka nousi seitsemän prosenttia.

KKV sanoo, ettei se voi nykyisillä työkaluilla puuttua alan markkinoiden haitalliseen keskittymiseen.

Virasto ei esimerkiksi voinut tutkia Evidensian ja Omaeläinklinikan välistä yrityskauppaa, koska Omaeläinklinikan liikevaihto jäi kilpailulain liikevaihtorajojen alapuolelle.

-  Markkina voi päästä keskittymään vaivihkaa yhdelle tai muutamalle toimijalle, kun yrityskauppavalvonta ei korkeiden liikevaihtorajojen vuoksi sovellu yksittäisiin kauppoihin, vaikka niitä toteutettaisiin kymmeniä tai jopa satoja peräkkäin, Syrjälä kertoo.

Virasto uskoo, että alan keskittyminen tulee todennäköisesti jatkumaan.

JOKA neljäs KKV:n kyselyyn vastannut yksityinen pieneläinklinikka kertoi, että niiltä oli tiedusteltu kiinnostusta yrityksensä myymiseen edellisten kahden vuoden aikana.

KKV sanoo, että nykyisen lainsäädännön puitteissa Evidensia ja Vireä voisivat halutessaan ostaa markkinoilta pois kaikki muut yritykset ilman, että virasto pystyy tutkimaan kyseisiä kauppoja.

KKV:n mukaan Suomessa tapahtuu vastaavaa markkinoiden haitallista keskittymistä esimerkiksi yksityisessä terveydenhuollossa ja terapia- sekä hoiva-alalla.

KKV perää ongelman ratkaisuksi kilpailuviranomaisen otto-oikeutta, joka on käytössä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

OTTO-OIKEUS tarkoittaa, että kilpailuviranomainen voi poikkeustapauksissa ottaa tutkittavakseen myös sellaisia yrityskauppoja, jotka jäävät kilpailulain liikevaihtorajojen alle.

KKV:n mukaan otto-oikeus on otettu viime vuosina käyttöön Pohjoismaiden lisäksi monissa muissa EU-maissa.

-  Suomessa monet markkinat ovat kilpailullisuudessa valmiiksi EU-maiden keskiarvon alapuolella muun muassa maantieteellisen sijaintimme, pienen väkiluvun ja pitkien etäisyyksien vuoksi, Syrjälä sanoo.

-  Olisikin tärkeää, että kilpailullisuutta turvaavat viranomaisen työkalut olisivat vähintään muiden Pohjoismaiden tasolla.

AVAINSANAT

Johanna Laisaari nousemassa selvin luvuin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi

Johanna Laisaari (sd.).
  • Helsinki
  • 16.05.2025
  • 19:36
  • (Päivitetty: 16.05. 19:40)

Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestariksi on tulossa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari, kaupunginvaltuutettu Johanna Laisaari (sd.).

Laisaari keräsi eniten ääniä Helsingin SDP:n ylimääräisessä piirikokouksessa, jossa valtuustoryhmän ehdokkaasta päätettiin.

Laisaari keräsi kokouksessa 77 ääntä, kaupunginvaltuutetut Hilkka Ahde 23 ja Antti Vuorela 18.

– Suuri kiitos luottamuksesta. Nyt lähdetään tosissaan viemään eteenpäin meidän demareiden yhteisiä kaupunkipoliittisia tavoitteita, Laisaari sanoo tiedotteessa.

Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Taru Reinikainen toivottaa Laisaaren tervetulleeksi tehtävään.

– Kaupunkiympäristön toimiala saa Johannasta loistavan ja osaavan apulaispormestarin. Toivotamme koko piirin voimin Johannalle paljon onnea tehtävään, Reinikainen kommentoi.

Pormestarin ja apulaispormestarien valinnat vahvistetaan vielä uudessa kaupunginvaltuustossa.

AVAINSANAT

Orpo jyrähti Venäjälle

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Euroopan maat puhuivat Ukrainasta yhdellä äänellä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa Albanian Tiranassa.

Orpon mukaan koko Euroopan kokoontuminen saman pöydän ääreen oli tärkeä viesti, kun samaan aikaan Turkissa käytiin neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä.

Orpo totesi puheenvuorossaan, että jos tulitauosta ei päästä sopuun, tulisi Euroopan ja Yhdysvaltojen nopeasti asettaa kovempia pakotteita Venäjälle ja vahvistaa samalla tukeaan Ukrainalle.

AVAINSANAT

Suomi kannattaa EU:n yhteisvelkaa puolustuksen vahvistamiseksi

Suomi kannattaa EU:n rahoitusvälinettä puolustuksen vahvistamiseksi, linjasi eduskunnan suuri valiokunta perjantaina.

Komissio on esittänyt 150 miljardin euron suuruista rahoitusvälinettä, josta jäsenmaille voitaisiin lainata rahaa yhteisiin puolustushankintoihin. Rahoja voisi käyttää esimerkiksi ilmapuolustuksen vahvistamiseen tai tykistöjärjestelmiin.

Väline rahoitettaisiin käytännössä EU:n yhteisvelalla.

-  Suuri valiokunta korostaa lausunnossaan sitä, että tämä on tällainen velkaa velalla -mekanismi, jossa jokainen jäsenmaa sitten itse vastaa niistä omista veloistaan, kommentoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) STT:lle.

Autto toteaa, että mekanismi tarjoaa osalle jäsenmaista mahdollisuuden saada puolustusmateriaaleihin lainaa markkinaehtoja edullisemmin ja kannustaa yhteishankintoihin suorituskyvyissä, joita mailla ei välttämättä yksittäin olisi mahdollista hankkia.

VALIOKUNTA päätti myös, että Suomi suhtautuu positiivisesti ylipäätään EU:n suunnitelmaan vahvistaa puolustusta. Suuri valiokunta hyväksyi lausunnon yksimielisesti. Päätös vastaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen kantaa asiassa.

Suomi toivoo, että tukea suunnataan Suomen kaltaisille itäisen etulinjan maille. Suuri valiokunta piti tärkeänä, että esimerkiksi maataistelukyky pysyy asetuksessa kriittisten suorituskykyjen listalla.

Lisäksi jäsenmaille on tulossa joustoja komission valvomiin velkasääntöihin, jotta maat voivat tehdä puolustushankintoja helpommin. Suuri valiokunta linjasi pitävänsä ehdotusta tarkoituksenmukaisena. Suomi on jo pyytänyt poikkeuslausekkeen aktivoimista.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

SDP:n Suhonen pitää alisuoriutumisen lisäämistä irtisanomisperusteeksi epäinhimillisenä: Eikö hallitukselle riitä mikään?

Timo Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen kritisoi voimakkaasti hallituksen esitystä siitä, että alisuoriutuminen olisi jatkossa selkeämpi irtisanomisperuste. Hänen mukaansa sen inhimillisessä ja oikeudellisessa arvioinnissa on vakavia puutteita.

– Tämä on jälleen uusi isku työntekijöiden oikeuksia vastaan. Eikö hallitukselle enää mikään riitä? Suoja irtisanomiselta on työntekijän turvaverkko, ei rasite, Suhonen sanoo tiedotteessa.

Suhosen mukaan esityksessä ei ole otettu huomioon työntekijöiden yksilöllisiä eroja.

– Miten arvioidaan alisuoriutumista, jos taustalla on ikääntyminen, sairaus tai fyysinen rajoite? Onko kohtuullista verrata iäkästä työntekijää nuoriin? Tämä ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on epäinhimillistä.

ASIANTUNTIJAT ovat olleet esityksen suhteen kriittisiä. Niiden mukaan säännös on kokonaisuudessaan tarpeeton ja kyseenalainen suhteessa ILO:n yleissopimuksiin.

Lisäksi esityksessä käytetään merkittävissä määrin epämääräisiä ilmaisuja. Se vaikeuttaa lain soveltamista erityisesti silloin, kun alisuoriutumisen taustalla on terveydellisiä syitä.

– Hallituksen on peruttava tämä esitys. Työntekijöiden oikeuksia ei saa murentaa epämääräisillä ja epäinhimillisillä perusteilla, Suhonen vaatii.

AVAINSANAT

Näin hallitus haluaa kiristää toimeentulotukea

Kuva: Istock

Hallituksen esitysluonnos toimeentulotuen kiristyksistä on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lakiin tehtävät muutokset lisäisivät muun muassa tuen saajan velvoitteita hakea ensisijaisia etuuksia ja kokoaikatöitä.

Ensisijaisia etuuksia ovat muun muassa työttömyysturvaetuudet ja opintotuki. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja toimeentulotukilain kokonaisuudistuksesta 27. kesäkuuta mennessä.

Hallituksen tavoitteena on ollut löytää 74 miljoonan euron säästöt toimeentulotuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa viime vuonna.

Tavoitteena on, että työtön henkilö ilmoittautuisi aina kokoaikatyön hakijaksi ja siirtyisi samalla työllistymistä edistävien palveluiden piiriin. Esitysluonnoksen mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen.

Hallituksen esitysluonnos pohjautuu toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelleen virkamiestyöryhmän loppumuistioon, joka julkaistiin tammikuussa. Lausuntoversion ovat kaikki hallituspuolueet kuitanneet.

SÄÄSTÖTAVOITTEESEEN pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa leikattaisiin 18 vuotta täyttäneiltä yksin asuvilta henkilöiltä ja vanhempansa luona asuvilta kolme prosenttia. Muilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä perusosaa leikattaisiin noin 2 prosenttia.

Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaisi 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa, tiedotteessa todetaan.

Alle 18-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa suurenisi aavistuksen (0-0,7 prosenttia).

Hallitus ei esitä muutoksia toimeentulotuen perusosan indeksikorotuksiin.

LUONNOKSEN mukaan jos täysi-ikäisellä toimeentulotuen hakijalla ei olisi ensisijaista etuutta haettuna, Kelan tulisi arvioida, olisiko hänellä oikeus sellaiseen. Jos henkilö ei Kelan kehotuksesta huolimatta hakisi yhden kuukauden aikana toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin 50 prosentilla.

Suunnitelmissa on myös, että jos toimeentulotuen saajan työttömyysturvaetuuden maksu on keskeytetty sanktioiden takia, saajan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin. Ensimmäiseltä kuukaudelta leikkaus olisi 20 prosenttia ja sen jälkeen 40 prosenttia.

Alentamisprosentit pysyisivät nykylainsäädännön mukaisina. Voimassa olevassa laissa oleva edellytys kahden kuukauden aikarajasta poistettaisiin.

Toimeentulotuen 150 euron suojaosaa ehdotetaan poistettavaksi. Tällä hetkellä tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Tarkoitus on, että toimeentulotuen asiakkaat siirtyvät työelämään. Jatkossa 18 vuotta täyttäneiden osalta myös muut vähäisiksi katsottavat tulot ja avustukset huomioitaisiin tuloina täysimääräisesti.

Toimeentulotukea saavat THL:n mukaan yleisimmin yksinasuvat ja erityisesti yksinasuvat miehet. Tuen saajissa ovat yliedustettuina nuoret aikuiset eli 18-24-vuotiaat.

AVAINSANAT