VALIKKO

Keskustan eduskuntaryhmästä jo toinen ehdokas MTK:n pj-kisaan

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari eduskunnan täysistunnossa 6. toukokuuta.

Kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) pyrkii MTK:n puheenjohtajaksi.

Kalmari on jo toinen keskustan eduskuntaryhmän jäsen, joka haluaa MTK:n johtoon. Aiemmin ehdokkuudestaan on kertonut Eerikki Viljanen.

KIINNOSTUKSESTAAN johtotehtävään on aikaisemmin ilmoittanut myös MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen.

Lisäksi valintaa valmistelevalle työryhmälle on MTK:n mukaan ilmoittautunut kaksi muuta ehdokkuutta harkitsevaa henkilöä, jotka eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua nimeään julkistaa.

MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila ilmoitti huhtikuussa, ettei hän hae syksyllä jatkokautta puheenjohtajana.

AVAINSANAT

Häkkänen: Suomi tukee Rutten esitystä – ”Tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa”

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä, jonka mukaan jäsenmaiden puolustusmenotavoite nostettaisiin yhteensä viiteen prosenttiin suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.

Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja, Häkkänen kertoi STT:lle puhelimitse Brysselistä torstai-iltana.

Varsinkin jälkimmäisen pienemmän osuuden sisällöstä käydään vielä jatkokeskusteluja, Häkkänen kertoi.

Häkkäsen mukaan tarve menojen nostamiseen liittyy Naton puolustussuunnittelusta tuleviin uusiin suorituskykytavoitteisiin, jotka torstain puolustusministerikokous hyväksyi jäsenmaille.

Lopullisesti puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton Haagin huippukokouksessa juhannuksen jälkeisellä viikolla.

-  Olen luottavainen siihen, että tässä saavutetaan yhteinen ymmärrys. Keskustelussa on tietysti vielä lukuisia asioita, muun muassa aikataulu, mutta kaikki tiedostavat, että tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa, Häkkänen kuvaili.

Näin siksi, että Venäjän ja sen kumppanimaiden muodostama uhka kehittyy koko ajan samalla, kun Yhdysvallat haluaa siirtää oman sotilaallisen läsnäolonsa painopistettä indopasifiselle alueelle.

-  Heilläkään ei ole aikaa loputtomasti odotella, koska Kiinan sotilaallinen nousu etenee todella voimakasta vauhtia, Häkkänen sanoi.

YHDYSVALTAIN puolustusministeri Pete Hegseth sanoi aiemmin torstaina Nato-maiden olevan hyvin lähellä yksimielisyyttä puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin.

Hänen mukaansa enää muutamat maat epäröivät.

-  En mainitse mitään nimiä, koska olemme tässä ystävien kesken. Mutta saamme heidätkin (epäröijät) mukaan, Hegseth sanoi.

Viiden prosentin tavoitteeseen on suhtautunut epäillen muun muassa Espanja. Espanjan puolustusministerin Margarita Roblesin mukaan maa ei aio kuitenkaan kaataa sopua, vaikka onkin eri mieltä uuden tarkan prosenttitavoitteen kirjaamisesta ja tavoittelee yhä kahta prosenttia.

Hegseth korosti puolustusministerien kokoukseen saapuessaan, ettei Nato-maiden tule luottaa pelkästään siihen, että Yhdysvallat hoitaa puolustuksen.

-  Viestimme on edelleen selvä: luomme pelotteen ja rauhan voiman avulla, mutta emme riippuvuudella. Kyse ei voi olla, eikä tule olemaan, riippuvuudesta Yhdysvaltoihin sellaisessa maailmassa, joka on täynnä uhkia, Hegseth korosti.

HEGSETHIN mukaan Nato-maiden uusi aika alkoi jo presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella.

-  Presidentti sanoi, ettei Natossa voi olla vapaamatkustajia, puolustusministeri sanoi.

Varsinaisen puolustusministerikokouksen lisäksi torstaina pidettiin myös Naton ja Ukrainan neuvoston epävirallinen työlounas sekä Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (NPG) kokous.

Häkkänen kertoi Ukrainan puolustusministerin Rustem Umjerovin raportoineen ministereille Venäjän kanssa käydyistä neuvotteluista. Häkkäsen mukaan on ilmeistä, että presidentti Vladimir Putin ei halua rauhaa.

-  Kaikille näyttää nyt olevan päivänselvää, että Venäjä pelaa vain aikaa välttääkseen sanktioita, Häkkänen sanoi suomalaistoimittajille.

Tämän vuoksi erityisesti Euroopassa on varauduttava Ukrainan tuen jatkamiseen.

Hannu Aaltonen, Niilo Simojoki/STT

AVAINSANAT

Katse peiliin työnantaja: työntekijän alisuoriutuminen on usein sinun laiminlyöntisi seurausta

  • Kolumnit
  • 05.06.2025
  • 19:00
  • (Päivitetty: 05.06. 18:57)

Orpon hallituksen esittämä lakimuutos, jossa alisuoriutuminen lisätään irtisanomisperusteeksi, muuttaa olennaisesti työsuhteen suojaa Suomessa.

Alisuoriutuminen on ollut peruste irtisanomisille ennenkin, sitä ei ole löytynyt lainkirjaimesta. Tämän vuoksi siihen vetoaminen ei ole ollut tavanomaista ja sitä on voitu arvioida vain esimerkiksi osana työsuhteen velvoitteiden laiminlyöntiä.

Jatkossa lakiperusteeksi nostettu alisuoriutuminen madaltaa tätä kynnystä merkittävästi.

Miten alisuoriutuminen näkyy työelämässä?

Alisuoriutuminen on sitä, että työntekijä ei täytä työnantajan odotuksia työhön asetettuihin vaatimuksiin, tavoitteisiin tai käytettävissä olevaan aikaan.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien ajallista viivästymistä, työn laadun jäämistä vajaaksi tai tuotantotavoitteiden alittamista.

KESKEISEKSI ongelmaksi alisuoriutumisen määrittelyssä nousee kysymys: miten varmistetaan se, että alisuoriutumisen arviointi on objektiivista ja työntekijän ja työnantajan olosuhteet huomioivaa?

Jos oikeus arviointiin annetaan yksin työnantajalle, vaarana on mielivaltaisuus, jossa yksilölliset erot, elämäntilanteet ja työolosuhteet jäävät huomioimatta.

Tämä avaa oven väärinkäytöksille, joissa työntekijän suoriutumista käytetään välineenä päästä eroon hankaliksi koetuista tai kalliimmista työntekijöistä.

Ongelmaksi muodostuu myös se, kuinka objektiivista tämä mittaaminen todella on. Läheskään kaikki työpanos ei ole määrällisesti tai teknisesti mitattavissa.

Alisuoriutuminen voi johtua myös työnantajasta. Heikosta perehdytyksestä ja koulutuksesta, epäselvistä tavoitteista, kohtuuttomasta työkuormasta ja heikosta johtamisesta.

Usein alisuoriutuminen on työnantajan rakenteellisen laiminlyönnin seurausta. Työtehtävät muuttuvat, mutta koulutusta ei tarjota. Työn vaatimustaso kasvaa, mutta resursseja ei lisätä. Johtaminen on epäselvää ja epäjohdonmukaista.

Työnantajalla on keskeinen vastuu siitä, että työntekijöillä on realistinen mahdollisuus onnistua tehtävissään. Työnteko on yhteispeliä parhaimmillaan.

HALLITUKSEN esitys yksilöperustaisen irtisanomisen muuttamisesta asettaa työntekijät yksin vastuuseen.

Alisuoriutumisen sisällyttäminen lakiin heijastaa hallituksen pyrkimystä lisätä työnantajien valtaa työpaikoilla. Riskinä on uudenlaisen kontrollikulttuurin juurtuminen työpaikoille.

Sitoutuminen työhön, aloitteellisuus ja työmotivaatio kärsivät ympäristössä, jossa virheen pelko ohjaa käyttäytymistä. Luottamus korvautuu varovaisuudella ja työyhteisön dynamiikka voi muuttua kilpailuksi selviytymisestä.

Työyhteisöissä ei synny uutta eikä kehitystä tapahdu, jos työntekijät joutuvat jatkuvasti varomaan, ettei heidän suoritustaan tulkita väärin.

Epävarmuus ei edistä innovaatioita eikä pitkän aikavälin tuottavuutta. Ja näistä syistä pitäisi miettiä enemmän työelämässä pärjäämistä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista työntekijöiden ja työnantajien kesken, luottamuksen ilmapiirissä.

Kirjoittaja kansanedustaja (sd.) ja SDP:n varapuheenjohtaja.

AVAINSANAT

Hoitotakuu kuumensi tunteita kyselytunnilla: ”On hyväksytty, että ihmiset eivät pääse lääkäriin”

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa lakisääteinen hoitotakuu on ollut vuoden alusta kolme kuukautta, mutta sekin ylittyy eri alueilla ja terveydenhuollon osastoilla monin paikoin.

Opposition edustajat haastoivat eduskunnan kyselytunnilla hallitusta terveydenhuollon kriisistä, hoitotakuun romuttamisesta ja hoitojonoista.

SDP:stä muun Krista Kiuru, Johanna Ojala-Niemelä ja Piritta Rantanen kritisoivat hallitusta siitä, että hoitojonoissa ja muissa hyvinvointialueiden vaikeuksissa rahaa riittää ja käytetään yksityisten puolen yritysten tukemiseen ihmisten perusterveydenhuollon sijaan.

– On turha syyttää hyvinvointialueita siitä, että nykyisetkään takuuajat eivät pidä ja ihmiset jonottavat hoitoa jopa 11 kuukautta – eikä alueille silti tarjota kuin jatkuvia leikkauksia. Niillä ei mikään etene eikä parane, Rantanen sanoi.

Myös vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen kommentoi hallituksen romuttaneen kahden viikon hoitotakuun ja toiminnallaan hyväksyneen sen, etteivät ihmiset pääse julkisella puolella lääkärin vastaanotolle.

– Tästä tulee jatkuvasti yhä enemmän suoria yhteydenottoja kansalaisilta. Sillä yli 500 miljoonalla, jolla tuetaan Kela-korvausten kautta yksityisiä terveysjättejä, saataisiin helposti kahden viikon hoitotakuu takaisin ja toteutettua, Pekonen sanoi salissa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) toisti vastauksissaan yhdessä vastuuministerien Kaisa Juuson (ps.) ja Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa tuttuja teemoja. Orpo vetosi muun muassa sote-uudistuksen keskeneräisyyteen, henkilöstöpulaan ja siitä johtuviin vuokralääkärien kalleuteen sekä digitaalisten palvelujen lisäämiseen terveydenhuollossa.

Kuitenkin myös lääkärikunnan edustajat ovat säännöllisesti muistuttaneet, ettei ihmisiä voi hoitaa heitä fyysisesti kohtaamatta ja tutkimatta kuin tietyissä, yleensä lievissä ja rutiininomaisissa tapauksissa. Lisäksi suuri osa iäkkäästä väestöstä, joka terveyspalveluja eniten käyttää ja tarvitsee, ei pysty käyttämään digitaalisia välineitä syystä tai toisesta välttämättä lainkaan.

SDP:n Aki Lindén ihmetteli ristiriitaa, jossa Kela-korvauksilla rahoitetaan yli 65-vuotiaiden ”valinnanvapauskokeilua”, vaikka sitä eivät pidä järkevänä edes eläkeläisten omat etujärjestöt.

– Yli 65-vuotiaiden yksityispuolella käynnit lisääntyivät kaksi prosenttia samalla kun julkisen puolen jonot, joiden piti lyhentyä, vain pitenivät entisestään, Lindén muistutti.

AVAINSANAT

Perussuomalaiset lusi pakollisen jälki-istuntonsa hallituksen ”hyvisten” kanssa

Pääministeri Petteri Orpo, puolustusministeri Antti Häkkänen, valtiovarainministeri Riikka Purra, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja ulkoministeri Elina Valtonen (oik.) eduskunnassa 22. toukokuuta

Valtioneuvosto järjesti ministereilleen torstaina pitkään pohjustetun ja parin vuoden takaiseen rasismikohuun perustuvan koulutuksen, jossa asiantuntijat kertoivat osanottajille suomalaisesta rasismista.

Alustuksen jälkeen ministerit keskustelivat siitä, kuinka he voivat taistella rasismia vastaan omalla hallinnollisella tontillaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan alun hyvää asiantuntija-analyysiä seurasi “asiallinen ja erittäin rakentavakin” keskustelu, jossa kukaan ei kiistänyt rasismin olevan Suomessa totta.

Tuliko uusia asioita?

Ei tullut, pääministeri Orpon eikä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mielestä.

TAANNOISEN rasismikohun suurimmat laineet vastaanottanut perussuomalaisten puheenjohtaja Purra kiteytti koulutuksen annin näin.

– Siinä tutkija ensin puhui ja sitten muutamat ministerit käyttivät puheenvuoroja, itse en. Ymmärtääkseni tämä tuokio, jota en kutsuisi koulutukseksi, perustui yhdenvertaisuustiedonantoon ja päätökseen, että tällainen järjestetään, kuten kansliapäälliköillekin on järjestetty.

Aivan. “Tuokio” järjestettiin, koska sellainen oli pakko järjestää. Tavallisten äänestäjien sanakirjassa tällaisille palavereille on napakka viisikirjaiminen sana: turha.

Vanhojen asioiden kertaukset voisi etenkin ministeriaikataulun hallitsemassa arjessa jättää väliin. Koska kyse on symbolisesta eleestä, hallituksen vakuuttelusta suomalaisille, näin ei tietenkään toimita.

YHTEINEN koulutushetki viestii yhteistä irtisanoutumista rasismin käärmeestä, joka näytti parin vuoden takaisessa kohussa luikertelevan Valtioneuvostonlinnan kynnyksen yli.

– Tämän keskustelun perusteella ei ole syytä epäillä sitoutumista, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kommentoi perussuomalaisten ministereiden roolia yhteisessä koulutuksessa, jossa Purra ei käyttänyt puheenvuoroa.

Purra ei ollut valmis viemään sitoutumistaan niin pitkälle, etteikö hän olisi irtisanoutunut joistakin koulutustuokion sisällöistä. Hän muun muassa totesi toimittajille eduskunnassa, että koulutuksen lähestymistapa nykyiseen siirtolaisuuteen estää puhumasta maahanmuuton ongelmista, perussuomalaisen politiikan ykkösaiheesta toisin sanoen.

Perussuomalaisten näytösluontoinen jälki-istunto hallituksen ”hyvisten” kanssa on ohi. Linja pitää eikä se taida vieläkään olla RKP:n ja kokoomuksen kanssa yhteinen. Mutta hallitus sen kuin porskuttaa.

AVAINSANAT

Hallitus ehdottaa muutoksia rikoslakiin – tästä on kyse

Hallitus esittää lakimuutoksia raakaa väkivaltaa ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvamateriaalin hallussapitoon, kertoo oikeusministeriö.

Raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito tulee esityksen mukaan rangaistavaksi, ja siitä voitaisiin määrätä rangaistukseksi sakkoa.

Lakimuutoksen tavoitteena on puuttua väkivaltamateriaalin kysyntään ja tarjontaan sekä estää sen käyttäminen rikollisiin tarkoituksiin.

Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle hallitus esittää säädettäväksi törkeää tekomuotoa. Rangaistus törkeästä hallussapitorikoksesta olisi neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Esityksellä ilmaistaan ministeriön mukaan nykyistä selkeämmin törkeimpien hallussapitorikosten moitittavuus ja vakavuus.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.

AVAINSANAT