VALIKKO

Kemianteollisuudesta terveiset Teollisuusliitolle: ”Toivomme, että neuvottelukumppanimme ottaisi järjen käteen”

Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina pitkistä lakoista teknologiateollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Työnantajajärjestö Kemianteollisuus pitää lakkoihin päätymistä valitettavana.

Teollisuusliiton yrityskohtaiset lakot kohdistuvat 22:een kemianteollisuuden yritykseen ja lakko koskee noin 2 600 kemianteollisuuden työntekijää. Lakot alkavat 27. tammikuuta ja päättyy 1. helmikuuta.

– Lakkoihin päätyminen on hyvin valitettavaa, ja pitkillä lakoilla ei yritysten palkankorotusvaraa paranneta, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä sanoo tiedotteessa.

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto ovat neuvotelleet lokakuusta saakka. Kemianteollisuutta koskevat työehtosopimukset päättyivät 31. joulukuuta. Etu-Seppälän mukaan neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys tekstikysymyksissä.

– Erimielisyyttä on enää palkankorotusvaatimuksista, joiden taso valitettavasti liitelee talousrealiteettien yläpuolella. Yritysten tilanne ei ole tippaakaan otollinen suurille korotuksille, Etu-Seppälä sanoo.

Kemianteollisuudessa tilauskannat ovat Kemianteollisuus ry:n mukaan yhä matalalla, etenkin, jos tilauksia tarkastellaan eurojen sijaan määrissä. Kemianteollisuus ry:n joulukuun jäsenkyselyssä 50 prosenttia alan yrityksistä kertoi tilanteensa olevan huono tai erittäin huono. Lisäksi lomautuksia ja irtisanomisia oli tulossa tai käynnissä poikkeuksellisen monessa yrityksessä, tiedotteessa kerrotaan.

Etu-Seppälä nostaa tapetille poliittiset lakot syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Ne aiheuttivat hänen mukaansa satojen miljoonien eurojen vahingot sekä huomattavia mainehaittoja.

– Lakkoilemalla ollaankin jälleen vaarantamassa vientiteollisuuden uskottavuus, toimintavarmuus ja asiakkuudet sekä tätä myöten suomalasia työpaikkoja, hän sanoo.

– Silmiinpistävää on, että ammattiyhdistysliike ei pyri enää ratkaisuihin neuvottelemalla, vaan neuvottelukierros toisensa jälkeen lakoilla, vaikka ammattiliitot puhuvat mielellään sopimusyhteiskunnan puolesta.

Kemianteollisuus kuvaa neuvottelusuhteita Teollisuusliiton kanssa pitkiksi ja hyviksi.

– Toivommekin, että neuvottelukumppanimme ottaisi nyt järjen käteen ja lakkoilun sijaan keskittyisi neuvottelemaan tes-pöydissä taloustilanteeseen nähden kestävän ratkaisun, jolla samalla turvataan toimialan työpaikat myös jatkossa.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo viestipalvelu X:ssä, että Kemianteollisuus ry:n ja Teollisuusliiton välillä aloitetaan sovittelu keskiviikkona 15. tammikuuta.

Täydennetty klo 18.12 tiedolla sovittelun alkamisesta.

AVAINSANAT

”Hallituksella olisi vielä aikaa kääntää suuntaansa” – Akavan puheenjohtaja patistelee hallitusta kuuntelemaan palkansaajia

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren vaatii, että hallitus ottaa palkansaajan näkökulman jälleen mukaan työelämän kehittämiseen.

Löfgren muistuttaa, että Suomen menestys on rakentunut yhteistyöhön työnantajien ja työntekijöiden välillä. Suomen vahvuus on hänen mukaansa ollut, että osapuolet ovat perinteisesti arvostaneet toisiaan, hakeneet kompromisseja ja sopimuksia työelämän kehittämisessä.

– Hallitus on katkaissut tämän perinteen heikentämällä koko kautensa ajan työntekijäjärjestöjen ja työntekijöiden asemaa. Työllisyys ja julkinen talous eivät ole tästä kohentuneet, vaan työelämän epätasapaino on syventynyt ja syvenee lakimuutos kerrallaan. Vaadimme tähän muutosta, Akavan liittokokouksessa tiistaina puhunut Löfgren sanoo.

Löfgren muistuttaa, että elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu monin tavoin. Hän painottaa, että ihmiset tekevät työn, luovat uutta ja saavat yrityksen menestymään.

– He tuottavat julkiset palvelut, parantavat kilpailukykyämme ja tasapainottavat julkista velkaamme.

Löfgrenin mukaan Akavan esittämiä ratkaisuehdotuksia työelämäasioista on kyllä kuunneltu, mutta palkansaajille myönteinen näkökulma ei ole päätynyt hallituksen työkalupakkiin.

– Elinkeinoelämä iloitsee avoimesti hallituksen tekemistä muutoksista eikä peittele olevansa niiden käsikirjoittaja. Hallituksen on turha riemuita työmarkkinajärjestöjen veto-oikeuden lakkaamisesta, kun se itse toimeenpanee työnantajien tavoitteita koko lailla varauksetta. Tasapainoisesta työelämän kehittämisestä on oltu kaukana. Tämä on yksinkertaisesti väärin.

Työntekijän suoja on tärkeä sivistyksen mittari.

LÖFGREN vaatii, että alkusyksyn budjettiriihessä hallituksen pitää ottaa käsittelyyn Akavan ehdotus asetukseksi psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemisestä ja työttömien oikeudesta opiskella työttömyysturvaa menettämättä.

– Maan hallituksen pitää luoda toivon ja luottamuksen ilmapiiriä palkansaajille ja työttömille. Erityisesti nuorten uskoa tulevaan on tuettava konkreettisin teoin

Löfgren ihmettelee myös, mihin on kadonnut vastuullisen omistajan ja yritysjohtajan ääni työelämäkysymyksissä.

– Yritysten menestys ei synny keventämällä työntekijän suojaa tai vähättelemällä palkansaajia taikka heidän edustajiaan. Vientimallilaki, määräaikaisuuksien perustelujen purkaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen eivät lisää tuottavuutta.

Löfgren arvostelee päättäjiä siitä, että he ovat alkaneet puhua työllistämisestä kuin se olisi yritykselle ylipääsemätön riski.

– Tämä on Suomessa uusi puhetapa ja toivon, että tällaisesta retoriikasta luovutaan. Työntekijän suoja on tärkeä sivistyksen mittari. Kun säännöt ovat oikeudenmukaiset ja turva kunnossa, työpaikoilla syntyy luottamusta, luovuutta ja tuottavuutta. Tämä ei ole ideologiaa vaan arkea monilla hyvin toimivilla työpaikoilla.

– Kun hallituskautta on jäljellä vielä parisen vuotta, hallituksella olisi vielä aikaa kääntää suuntaansa ja ottaa työelämän kehittämiseen mukaan palkansaajan näkökulma. Muistutamme, että Suomen menestys on perustunut keskinäiseen arvostukseen, yhteistyöhön ja kompromisseihin, jotka ovat nyt kateissa.

AVAINSANAT

Lentoliikenteen palveluiden työriidassa sovintoesitys – vastausta odotetaan huomisaamuna

Lentoliikenteen palveluita koskevassa työriidassa on annettu sovintoesitys, kertoo sovittelija Nina Pärssinen viestipalvelu X:ssä.

Työriidan osapuolten Ilmailualan Unionin (IAU) ja Palvelualojen työantajat Paltan on määrä antaa vastauksensa keskiviikkona aamuyhdeksältä.

IAU on ilmoittanut lakoista perjantaille 30. toukokuuta, maanantaille 2. kesäkuuta ja keskiviikolle 4. kesäkuuta, jos sopua ei saada aikaan.

IAU:lla on ollut työriidan aikana lakkoja myös aiemmin. Lentoyhtiö Finnair on perunut niiden vuoksi kymmeniä lentoja.

NEUVOTTELUT lentoliikenteen palveluja koskevasta työehtosopimuksesta ovat jatkuneet tammikuulta asti.

IAU:n mukaan työriita kiteytyy niin sanotun yleisen linjan noudattamiseen. Se katsoo, että vuosina 2021 ja 2022 toteuttamatta jääneiden palkankorotusten vuoksi ala on jäänyt jälkeen yleisestä linjasta, mikä tulee huomioida tulevan sopimuskauden aikana.

Palta taas katsoo, että säästötoimista tehtiin aikanaan osapuolten yhdessä hyväksymä ja allekirjoittama sopimus, jossa sovittiin, että koronavuosien säästöjen takia tekemättä jääneitä korotuksia ei tulla kompensoimaan myöhemmin.

Työriidassa on jo aiemmin annettu yksi sovintoesitys, jonka IAU hylkäsi.

Uutista täydennetty klo 14.51.

AVAINSANAT

Arkkitehtisuunnittelualan lakot peruuntuvat – sovintoesitys hyväksyttiin

Arkkitehtisuunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työriidan osapuolet ovat hyväksyneet sunnuntaina annetun sovintoesityksen, kertoi valtakunnansovittelijan toimisto maanantaina viestipalvelu X:ssä.

Esityksen hyväksyivät Akavaan kuuluva neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä työnantajapuolta edustavat Arkkitehtitoimistojen liitto ja Palvelualojen työnantajat Palta.

Tämä tarkoittaa sitä, että tälle viikolle ilmoitetut lakot kahdessa alan yrityksessä useilla paikkakunnilla on peruttu.

YTN kertoi aiemmin, että kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun arkkitehdit valmistautuivat lakkoon Suomessa.

AVAINSANAT

Työriitoja ei pian enää ratkota Bulevardilla – valtakunnansovittelijan toimisto muuttaa

Valtakunnansovittelijan toimisto muuttaa tulevan syksyn aikana pois Helsingin Bulevardilta.

Toimisto muuttaa valtion Senaatti-kiinteistöjen tarjoamiin toimitiloihin Senaatin Lintulahden kortteliin Helsingin Sörnäisten rannassa.

Valtakunnansovittelijan toimisto kertoo tiedotteessa, että muutosta ei aiheudu haittaa valtakunnansovittelijan toimiston työlle tai asiakkaille.

Muuton taustalla on valtion säästöt. Osana valtionhallinnon tuottavuustoimia säästöjä on haettu myös valtionhallinnon toimitilaratkaisuista. Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtion vapaana olevia tiloja hyödynnetään markkinoilta tapahtuvan vuokraamisen sijaan, tiedotteessa kerrotaan.

AVAINSANAT

”Tarvitsemme työhön turvaa” – Wolt-lähetit toivovat itselleen sopimusta työehdoista

PAM Couriers Finlandin, lähettien oman ammattiosaston puheenjohtaja Papy Nkunda (taustalla) on tullut kauppakeskus Selloon juttelemaan lähettien kanssa. Kuulumisia kertoo Paschal Eze.

Kielitaidottomille maahanmuuttajille lähettinä suhaaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, vaikka taskussa olisi tutkinto jos toinenkin. Lähetit toivovat, että Woltin kanssa syntyisi sopimus työehdoista. Toivoa tuo KHO:n tuore linjaus siitä, että kuskit ovat työntekijöitä, eivät yrittäjiä.

Espoolaisen kauppakeskus Sellon oleskelualueilla istuu ruokalähettejä laukkuineen. Katseet ovat liimautuneet kännyköiden näyttöön. He odottavat, että puhelimeen kilahtaisi keikka. Täällä istuu usein myös Paschal Eze.

– Aloitan useimmiten kahdeksalta aamulla ja lopetan iltayhdeksältä. Silti en useinkaan tienaa edes sataa euroa, vaikka teen 13 tuntia päivässä. Saatan odottaa tilausta pitkään – puoli tuntia, eikä mitään tule, Eze kuvailee työtään Woltin ruokalähettinä.

Nigerialainen Eze on asunut Suomessa runsaat kaksi vuotta. Kotimaassaan hän tarjosi yrittäjänä muun muassa muuttopalveluja. Logistiikkaa, ihan niin kuin Woltkin, hän luonnehtii. Huonekalujen sijaan hän kuljettaa nyt ruokaa.

– Viime aikoina työ ei ole ollut sellaista kuin se oli ennen. Aiemmin pystyin tienaamaan sata euroa päivässä helposti ilman suurempaa stressiä. Nykyään on paljon vaikeampaa, kamppailen saadakseni edes 100 euroa, joskus saan vain 70-80 euroa.

Eze arvioi, että siihen on monta syytä. Taloustilanteen vuoksi moni on menettänyt muut työnsä ja tekevät nyt täyttä päivää lähetteinä. Myös leuto talvi on vaikuttanut – osa laittaa lähetin hommat kylmäksi ja pimeäksi talveksi telakalle, mutta nyt töitä on jatkettu läpi talven.

Lähettejä on siis enemmän ja he kilpailevat harventuneista tilauksista – taloustilanne kun on vaikuttanut kotitalouksiinkin. Kukkaronnyörejä kiristetään, eikä ruokaa ”woltata” kotiin samaan malliin.

– Wolt on myös jatkuvasti pienentänyt summaa, jonka se maksaa läheteille per tilaus. Aiemmin yhdestä tilauksesta saattoi saada 4,50 euroa, nyt saa vain 3,50.

Näillä hinnoilla lähetin täytyy saada päivän aikana 29 keikkaa, jotta päivästä jää käteen aavistuksen yli sata euroa, Eze laskee. Omia tuloja on vaikea ennakoida.

Monilla ei olisi töitä ilman Woltia.

EZE PITÄÄ työssään siitä, että hän voi vapaasti päättää, milloin töitä tekee. Hänen vaimonsa on synnyttänyt hiljattain ja on hyvä, että hän voi kesken päivän laittaa sovelluksen pois päältä. Hän käy kotona auttamassa vaimoa, viettämässä aikaa vauvan kanssa ja jatkaa töitä myöhemmin.

– Kaikista vaikeuksista huolimatta Wolt on myös auttanut monia maahanmuuttajia. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä töitä ilman kielitaitoa. Monilla ei olisi töitä ilman Woltia.

Palkkioiden laskeminen täytyy kuitenkin lopettaa, Eze sanoo. Hän pitää tärkeänä, että palkkiossa otettaisiin huomioon myös elinkustannukset ja työn tekemisestä aiheutuvat kulut.

Wolt, kuten muutkin alustatalousyritykset, kohtelevat lähettejä yrittäjinä. Lähetti maksaa saamastaan korvauksesta kaikki yrittäjänä toimimiseen liittyvät kulut ja verot. Lähetin kuluja voivat olla esimerkiksi auton tai muun menopelin käyttöön ja kunnossa pitämiseen liittyvät kustannukset.

– Elinkustannukset Suomessa ovat korkeat – minimipalkkion pitäisi vastata elinkustannuksia. Polttoaineen ja varaosien hinnat nousevat, mutta palkkiot laskevat. Tulot ja menot eivät enää kulje käsi kädessä – tämä ei ole reilua, hän sanoo.

Lähettien ammattiyhdistyksen PAM Couriers Finlandin puheenjohtaja Papy Nkunda vahvistaa, että Woltin palkkiot ovat olleet laskusuunnassa. Hän kertoo saaneensa läheteiltä jopa sellaisia tietoja, että tilauksesta saa jo niinkin vähän kuin 3,10 euroa.

– Jos haluat työskennellä, se on vain hyväksyttävä. Valittaa ei voi – se on ota tai jätä, Nkunda kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Papy Nkunda vaihtaa kuulumisia Wolt-lähetin kanssa.

PAPY NKUNDA pelasi ennen Suomeen tuloaan ammatikseen jalkapalloa. Ensin kotimaansa Ruandan maajoukkueessa, sitten kuningaslaji vei hänet Ranskaan. Sieltä hän tuli Suomeen, Jyväskylään, täällä jo olevan vaimonsa luokse vuonna 2013.

Jyväskylässä hän opiskeli, pelasi futista ja teki töitä. Ensin hän työskenteli Jyväskylän kaupungin kotoutumispalveluissa omakielisenä ohjaajana osa-aikaisesti kolmen vuoden ajan. Hän on työskennellyt myös nuorisopalveluissa.

– Aloin työskennellä Woltilla vuonna 2018, jotta saisin enemmän rahaa elämiseen. Silloin palkkiot olivat viisi euroa. Saatoin lähteä töihin koulun jälkeen ja jotain jäi käteenkin.

Työn positiivisista puolista hän nostaakin Ezen tapaan esille vapauden päättää, milloin työtä tekee. Se sopii esimerkiksi monille opiskelijoille. Nkunda itsekin opiskelee edelleen – nyt työn alla on maisterin tutkinto urheiluliiketoiminnasta. Hän tekee gradua ja toivoo valmistuvansa joulukuussa.

Korona-aika iski lähetteihin kovaa, mutta toi siinä suhteessa hyvää, että ihmiset tilasivat paljon ruokaa kotiin. Nkunda toteaa lakonisesti, että lähetit saivat koronan ja lähettifirmat saivat rahat.

Vähitellen asiat alkoivat mennä huonompaan suuntaan. Palkkiot lähtivät laskuun – ensin viidestä eurosta napsittiin 50 senttiä pois. Nkundan mukaan asiat huononivat entisestään, eikä vain palkkioiden suhteen, kun amerikkalainen Doordash osti suomalaisen Woltin vuonna 2022.

– Ennen saatoimme ongelmatilanteissa lähettää viestiä Woltille ja ihminen vastasi niihin. Nyt on siirrytty automaattisiin viesteihin.

VUONNA 2022 lähetit perustivat oman yhdistyksen, koska yksinään asioihin on vaikeampi vaikuttaa kuin porukassa. Palvelualojen ammattiliitto PAM otti lähetit siipiensä suojaan. PAM Couriers Finland on valtakunnallinen ammattiosasto alustatyöntekijöille ja itsensä työllistäjille – ruokaläheteistä jäseninä on niin Woltin kuin Foodoran lähettejä.

Nkundan mukaan sopimus, jonka lähetit Woltin kanssa tällä hetkellä solmivat, on ongelmallinen. Se on liian pitkä ja vaikeaselkoinen.

– Sopimus on kahdeksansivuinen. Monet jäsenet vain allekirjoittavat sen lukematta tai ymmärtämättä sen sisältöä. Uskoisin, että 50 prosenttia ei tiedä sopimuksen sisältöä.

Useilla on kandidaatin tai maisterin tutkinto, mutta he tekevät tätä työtä, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa.

Lähetteinä työskentelee iso joukko eri kansalaisuuksia. Yhdistyksen jäsenet puhuvat 95 eri kieltä, Nkunda kertoo. Hän itse puhuu kuutta – se helpottaa kommunikointia. Nkunda kannustaa lähettejä opiskelemaan suomea, mutta kieli on vaikea oppia.

– Kieltä olisi hyvä osata edes vähän, koska joskus ravintolat tai asiakkaat laittavat tilauksiin huomautuksia, jotka pitäisi ymmärtää.

Ezen tapaan myös Nkunda nostaa esiin, että monille maahanmuuttajille työt, joissa pärjää heikolla tai olemattomalla kielitaidolla, on ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen.

– Useilla on kandidaatin tai maisterin tutkinto, mutta he tekevät tätä työtä, koska heillä ei ole riittävää kielitaitoa. Wolt kyllä tietää tämän, että monella ei ole muuta vaihtoehtoa. Se on tietynlaista kielitaidottomien ihmisten hyväksikäyttöä. Ihmiset investoivat tähän aikansa ja rahansa, mutta saavat vähän vastineeksi. Vaikkapa Postilla oman auton käytöstä sentään maksetaan, Nkunda kuvailee.

Monille lähetin työ mahdollistaa lisätienestin hankkimisen jonkin muun työn – kuten siivouksen tai henkilökohtaisen avustajan tehtävien rinnalla. Elantonsa pelkästään lähetin työhön nojaavilla on Nkundan mukaan vaikeampaa.

– Sanoisin, että lähetit ovat työssäkäyviä köyhiä.

NKUNDAN MUKAAN ammattiosastoon on liittynyt ehkä noin 30 prosenttia läheteistä. Puheenjohtajana hän kiertää Suomea ja yrittää rohkaista ihmisiä mukaan. Se ei ole helppoa – moni pelkää työn menetystä. Joidenkin kotimaassa liittoon kuuluminen on jopa vaarallista. Nkunda kertoo, että hänen kotimaassaan asiat ovat tältä osin hyvin – pelättävää ei ole.

– Tiedän kuitenkin ihmisiä esimerkiksi Etelä-Afrikasta ja Filippiineiltä, jotka ovat joutuneet vankilaan aktivismin vuoksi. Ihmiset ovat myös huolissaan minusta, että joudunko minä vaikeuksiin, kun toimin puheenjohtajana.

Paschal Eze pitää liittoa tärkeänä. Hänen mielestään PAMin pitäisi neuvotella sopimus Woltin työntekijöille.

– Jos ei ole liittoa tai järjestöä, joka puhuisi puolestasi, syntyy kaaos. Työntekijöillä täytyy olla joku, johon tukeutua.

PAM ja Wolt aloittivat neuvottelut lähettien työn pelisäännöistä joulukuussa 2023. Valmista ei ole vieläkään. Viime joulukuussa PAM keskeytti neuvottelut, koska Woltin esittämää vähimmäiskorvaustasoa ei ollut liiton ja lähettien ammattiosaston mielestä mahdollista hyväksyä.

Nkunda toivoo, että sopimus saataisiin neuvoteltua. Nkundan mukaan monet lähetit alkavat jo menettää toivonsa. Luottamus horjuu. Kaupan alalle saatiin hyvä tulos melko nopeasti ja moni ihmettelee, miksei sama voisi onnistua myös läheteille.

– Monien kotimaassa korruptio on yleistä ja jotkut pelkäävät, että myös PAM on lahjottu. Että ehkä Wolt isona yrityksenä on maksanut PAMille, ettei sopimusta synny. Olen vakuuttanut heille, että näin ei ole – että Suomessa tällaista ei tapahdu.

Tarvitsemme työhön myös turvaa, se on erittäin tärkeää.

Nkundan mielestä palkkion pitäisi olla vähintään 4,5 euroa – se mitä oli ennen korona-aikaa. Nkunda painottaa sanaa vähintään. Elinkustannukset ovat kuitenkin nousseet, hän muistuttaa. Nkunda toivoo läpinäkyvyyttä Woltin sovelluksen algoritmeihin. Tällä hetkellä lähetit eivät hänen mukaansa tiedä, millä perusteella tehtäviä jaetaan. Palkkiotkin voivat vaihdella.

– Tarvitsemme työhön myös turvaa, se on erittäin tärkeää. Kaikkien lähettien pitää tietää, että jos he menevät töihin, he myös saavat siitä jotakin. Pitää myös olla varmuus siitä, että ei saa heti potkuja, jos tekee pienen virheen.

Nkundan mielestä tilanne vaatisi myös valtion toimia. Alustataloudelle tarvitaan sääntelyä, koska tämä työn tekemisen muoto lisääntyy koko ajan.

Entä mitä kuluttajat voisivat tehdä? Tärkeintä olisi ymmärtää lähettejä ja kohdella heitä ihmisinä. Päivät ovat pitkiä ja raskaita – työtä tehdään usein jaksamisen äärirajoilla. Hän kertoo, kuinka yksi lähetti oli vahingossa nukahtanut autoon asiakkaan talon edessä toimittaessaan tilausta.

– Asiakas koputti ikkunaan ja kysyi, onko kaikki hyvin. Lähetti kertoi olevansa vain väsynyt ja janoinen. Asiakas meni sisälle ja toi lähetille pienen mehun. Hän ei ollut vihainen, vaan osoitti empatiaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

MIKSI LÄHETTIEN sopimuksen tekeminen on ollut niin vaikeaa? Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala kertoo, että neuvotteluissa Woltin kanssa oli pitkälle menevää yhteisymmärrystä muun muassa palkkiorakenteesta – mistä kaikesta se muodostuu. Joulukuussa neuvottelut laitettiin tauolle, koska niin sanotun perälautapalkkion – mitä keikasta vähintään pitäisi saada – määrästä ei päästy yhteisymmärrykseen.

– Silloin oli vahvasti esillä myös hallituksen suunnittelema alkoholin kotiinkuljetus -asia – oli tavoite, että se säädettäisiin jo kesäksi. Halusimme laittaa stopin ja jäädä seuraamaan, miten asia etenee, koska jos ja kun se toteutuu, tarvitaan sen vuoksi sääntelyä ja suojaa läheteille, Ojala avaa.

Myös Woltin yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Koski arvioi, että neuvotteluissa osapuolten näkemykset ovat merkittävästi lähentyneet ja hankalin kysymys, josta ei olla päästy samalle viivalle, on raha. Sekä Koski että Ojala nostavat esiin, että nyt ollaan myös uuden edessä.

– Tässä luodaan sopimusta vähän uuteen asiaan ja on kestänyt myös sen hakemisessa, millä keinoilla tällaisesta yksilölliseen hinnoitteluun perustuvasta mallista voidaan neuvotella, Koski sanoo ja kertoo Woltin olevan valmis jatkamaan neuvotteluja vaikka heti.

Ojalan mukaan PAMissa ollaan toukokuun alussa ryhdytty valmistautumaan neuvottelujen jatkamiseen.

Parhaiten tämä toimii osa-aikatyönä.

PAPY NKUNDA toivoo, että Woltin hinnoittelu olisi läpinäkyvämpää. Nyt ei tarkalleen tiedetä, mistä ja miten palkkio koostuu, vaikka pääpiirteet tunnetaankin. Myös PAMin Ojala pitää läpinäkyvyyttä ja tiedon lisäämistä tärkeänä.
Wolt kertoo usein lähettien tuntiansioiden olevan 21 euroa ilman arvonlisäveroa. Summa kuulostaa suurelta, mutta siihen on laskettu vain niin sanottu aktiivinen aika. Tähän ei lasketa aikaa, jonka lähetti odottaa toimeksiantoa.

– Toivomme ja toimimme sen puolesta, että kuljetuksia per lähettikumppani olisi tarjolla mielekäs määrä, että pystyy olemaan aktiivisena ansaitsemassa hyvää ansiotasoa mahdollisimman suuren osan siitä ajasta, kun on alustalla sisällä. Mutta tällä hetkellä työ on sellaista, että siitä on vaikea saada koko päivän ansiota. Parhaiten tämä toimii osa-aikatyönä, Olli Koski kertoo.

Kosken mukaan Woltin lähettikumppaneiden palkkio per kuljetus on keskimäärin hieman yli viisi euroa. Tämä on raaka arvio, kun jaetaan Woltin maksamat palkkiot toimeksiantojen määrällä. Palkkion suuruuteen vaikuttaa muun muassa keikan vaatima aika ja kuljetusmatka.

– Hajonta on todella isoa, joten keskiarvo ei välttämättä kerro hirveästi. Kaikkein lyhyimmät toimeksiannot, jotka vievät vain joitakin minuutteja – niissä palkkio voi olla alle viisi euroa, ehkä kolme euroa. Yleensä sitä alhaisempia toimeksiantoja ei ole ollut. Ja sitten tietysti niistä pidemmistä, useiden kilometrien kuskauksista, maksetaan enemmän kuin viisi euroa.

HALLITUS AJAA alkoholilakiin muutosta, joka mahdollistaisi alkoholijuomien toimittamisen asiakkaalle. Alkoholin kotiinkuljetusta koskevan esityksen käsittely viivästyi, kun se sai alkuperäisessä muodossaan täystyrmäyksen EU-komissiolta. Esitystä ollaan muuttamassa, mutta PAM suhtautuu ylipäätään alkoholin kotiinkuljetukseen varauksella. Lähettien työtä ja asemaa sen pitäisi ammattiliiton mielestä muuttaa radikaalisti.

– Jos alkoholia kuljetetaan, työn pitää olla työsuhteista. Silloin voimaan tulee työturvallisuuslaki sovellettavaksi – on työnantajan huolehtimisvelvoite ja muut oikeussuojakeinot, PAMin Juha Ojala sanoo.

Vaikka työ ei työsuhteiseksi muuttuisikaan, on Ojalan mukaan tärkeää, että lähettien ja Woltin väliseen sopimukseen saadaan kirjaukset työsuojelullisista asioista.

LÄHETTIEN TULEVAISUUDEN kannalta olennainen asia on myös joulukuun alussa voimaan tullut EU:n alustatalousdirektiivi. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen hoputti liiton valtuuston kokouksessa marraskuussa hallitusta panemaan direktiivin täytäntöön mahdollisimman pian.

EU-direktiivi tuo mukanaan työsuhdeolettaman. Se tarkoittaa, että alustan on kyettävä osoittamaan, että kyseessä ei ole työsuhde. Suomen lainsäädännössä tätä olettamaa ei ole. Rönni-Sällisen mukaan hallituksen pitää ottaa direktiivi vakavasti ja saattaa työsuhdeolettama tosiasiallisesti voimaan alustataloudessa.

– Emme ole yrittäjyyttä vastaan, mutta mahdollisuus näennäisyrittäjyyteen tulee estää, hän sanoi.

Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista.

VIIME TORSTAINA, tämän jutun jo ilmestyttyä Demokraatin aikakauslehdessä, linjasi korkein hallinto-oikeus (KHO), että lähetit ovat työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä yrittäjiä kuten yhtiöt ovat tulkinneet.

KHO:n käsittelemässä asiassa oli kyse ruokalähettiyhtiö Woltin alustalla toimivista läheteistä.

KHO:n ennakkopäätöksen mukaan lähetit olivat alisteisessa asemassa yhtiöön, mistä seurasi, että lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä ja peitti todellisen työsuhteen.

​- Ratkaisu osoittaa, että me olemme olleet koko ajan oikeassa vaatiessamme ruokalähettien työntekijäaseman tunnistamista ja sen myötä työsuhdetta ja sen suomaa turvaa, PAMin Annika Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

Työaikalain osalta KHO luokitteli lähettityön kuuluvan nk. poikkeusten piiriin. Työvuoroluetteloita ei tarvita. Työaikalain soveltuminen pitää kuitenkin aina ratkaista tapauskohtaisesti.

​- Oikeuden päätös lähettien työsuhteesta tuo vihdoin turvaa ja selkeyttää tilanteen. Se ei estä joustavaa työskentelyä myös jatkossa. Olemme koko ajan tavoitelleet läheteille reiluja työehtoja ja työsuhde takaa ne. Oikeuden päätös on erittäin hieno uutinen tuhansille lähettityötä tekeville, Papy Nkunda sanoo tiedotteessa.

Työaikalain tulkinta lohduttaa lähettiyhtiöitä, jotka ovat halunneet että läheteille maksetaan palkkioita toteutuneiden keikkojen eikä kaavamaisten työaikojen mukaisesti.

– Läheteille tärkein asia on saada tehdä työtään joustavasti, oman aikataulun mukaan silloin kun itselle sopii, Wolt-yhtiö kertoo tiedotteessaan.

PAM huomauttaa, että KHO:n ratkaisu on luonteeltaan ennakkoratkaisu ja antaa vastauksen pitkään jatkuneeseen epäselvään oikeustilaan. Kenenkään henkilökohtainen tilanne ei kuitenkaan sen perusteella juuri nyt muutu eikä kenelläkään sen perusteella automaattisesti synny työsuhdetta. Sitä on vaadittava.

​- Me tietenkin oletamme, että Wolt noudattaa oikeuden päätöstä, Rönni-Sällinen sanoo.

Wolt sanoo perehtyvänsä nyt saatuun ratkaisuun. Mahdolliset muutokset toimintatapoihin tehdään vasta sen jälkeen.

Rönni-Sällisen mukaan KHO:n ratkaisu avaa uuden kulman myös työehtosopimuksesta neuvotteluun. Hänen mukaansa PAM arvioi tilannetta ja käy keskustelut PAM Couriers Finlandin ja Woltin kanssa.

– Paljon on kiinni siitä, miten Wolt aikoo tilanteessa toimia.

Juttu on ilmestynyt Demokraatin aikakauslehdessä 10/25.

AVAINSANAT