VALIKKO

Kello käy: näin vähän aikaa EU:lla on löytää tullisopu Trumpin kanssa

EU-johtajat näyttävät olevan taipumassa sen kannalle, että välttäväkin diili Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa on parempi kuin ei sopimusta ollenkaan.

Trumpin EU:lle asettaman ”tullipaussin” on tarkoitus päättyä heinäkuun 9. päivänä. Trump on laittanut siihen asti suurimman osan uhkaamistaan lisätulleista tauolle, mutta jos sopua ei saada aikaan, eurooppalaisia maita uhkaavat ainakin 20 prosentin tullit. Korkeimmillaan Trump on uhannut EU:ta 50 prosentin tulleilla.

EU käykin nyt kiivaita neuvotteluita kulisseissa saadakseen ratkaisun Yhdysvaltojen kanssa. EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic on tällä viikolla Yhdysvalloissa käymässä asiasta viime hetken neuvotteluita.

Diplomaattilähteet ovat arvioineet olevan todennäköistä, että tulleista ei päästä kokonaan eroon, vaan Yhdysvaltojen kanssa ovat jäämässä voimaan kymmenen prosentin tasatullit. Tämä olisi linjassa myös Yhdysvaltojen Britannian kanssa solmiman kauppasopimuksen kanssa.

Huolena kuitenkin on, että osa Trumpin asettamista sektoritulleista jäisi voimaan. Uutistoimisto Bloombergin mukaan EU yrittääkin nyt neuvotella poikkeuksia, joilla voitaisiin alentaa Yhdysvaltojen EU:lle asettamia 25 prosentin autotulleja ja 50 prosentin tulleja teräkselle ja alumiinille.

VIIME VIIKOLLA EU-johtajien huippukokouksessa myös EU-maiden johtajat ilmaisivat tukensa sille, että kauppasodan nopea päättäminen on parempi kuin sen jatkuminen.

-  EU:n on tähdättävä yksinkertaiseen ja nopeaan sopimukseen, linjasi Saksan liittokansleri Friedrich Merz.

Merzin mukaan nopea ja helppo ratkaisu on parempi kuin pitkät, monimutkaiset neuvottelut.

Ranska ei taas ole valmis sopuun hinnalla millä hyvänsä. Maan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että jos Yhdysvallat pitää voimassa kymmenen prosentin tullit, on EU:n asetettava vastaavia tulleja Yhdysvalloista tuotaville tuotteille.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi viime viikolla, että kauppasodan pitkittyminen aiheuttaa haittaa Suomen taloudelle.

-  Kun Suomessa kysytään yrityksiltä investointinäkymistä ja ylipäänsä näkymistä, niin ylivoimaisesti suurin jarruttava tekijä on kauppasodan uhka. Eli jos tämä pitkittyy, niin on selvää, että se haittaa meidän talouden kasvua, Orpo sanoi.

Myös Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin päästään.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen, hän sanoi.

Hän kuitenkin huomautti, että EU:n 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille pääsy on myös Yhdysvalloille ”jättimäisen kokoinen asia”.

-  Meidän pitää ymmärtää sen arvo ja neuvotella sen mukaisesti. Emme ole hattu kourassa pyytämässä Yhdysvalloilta armoa, vaan me olemme arvokas kumppani.

KOMISSION ykköstavoite on ollut neuvotella sopimus Trumpin kanssa. Komissio on kuitenkin valmistellut myös vastatoimia yhdysvaltalaistulleille.

EU:ssa oli jo sovittu yli 20 miljardin euron tulleista, joiden voimaantulo peruttiin tullipaussin jälkeen.

Lisäksi komissio on valmistellut 95 miljardin euron arvoisia vastatulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, jos neuvotteluratkaisua ei saavuteta. Tällä listalla on muun muassa lentokoneita, auton osia ja suuria määriä maataloustuotteita. Lista ei ole lopullinen vaan siitä keskustellaan jäsenmaiden kanssa, joten sisältö voi muuttua.

EU-suurlähettiläiden on tarkoitus keskustella komissaari Sefcovicin matkan tuloksista alustavasti perjantaina.

Teksti: STT / Sanna Raita-aho

AVAINSANAT

Taas tuli umpikuja ilmailualan neuvotteluissa

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 18:03
  • (Päivitetty: 04.07. 18:14)

Palvelualojen työnantajat Palta sanoo torpanneensa ilmailualan tänään jättämän vastaehdotuksen alan työehtosopimukseksi.

Työnantajapuoli kertoi eilen työntekijöille oman tarjouksensa, ja tänään siihen saatu vastaus on Paltan mielestä ”mahdoton hyväksyä”.

Ilmailualan Unionin IAU:n pyytämä palkankorotustaso olisi työnantajan mielestä merkittävästi tämän kevään yleistä linjaa kalliimpi.

Palta vakuuttaa tiedotteessa yrittävänsä yhä etsiä sovintoratkaisua ensi viikon neuvotteluissa. Työriidan sovittelua jatkuu maanantaina 7.7.

Finnair on perunut tänään työnseisausten takia noin 80 lentoa. Myös neuvottelumaanantaille on luvassa työtaistelutoimia.

AVAINSANAT

Asiantuntija ilmastosuunnitelmista: Metsien päästönäkymissä piilee peikko

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 17:22
  • (Päivitetty: 04.07. 17:34)

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä olisi kaivannut hallituksen ilmastosuunnitelmiin lisätoimia esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen. Metsämaan päästöistä voi vielä tulla laskelmiin ongelmia.

Hallitus sai perjantaina valmiiksi odotetun energia- ja ilmastostrategiansa luonnoksen, mutta jo keskiviikkona eteni toinen merkittävä paperi. Tuolloin lausuntokierrokselle tuli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma.

Se keskittyy esimerkiksi maatalouden, liikenteen ja jätehuollon päästöjen vähentämiseen EU-sääntöjen mukaan. EU-termein puhutaan taakanjakosektorista. Osa-alueen päästöt pitäisi puolittaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka keskipitkän aikavälin suunnitelma ei sisällä järeitä uusia ilmastotoimia, sillä voidaan saavuttaa EU-tavoite. Näin paperissa lasketaan ja näin näkee myös Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä. Hän työskentelee tutkimusprofessorina Suomen ympäristökeskuksessa.

-  Tämä on niitä osa-alueita, joissa Suomi etenee myönteisesti, Seppälä sanoo.

Seppälä olisi kuitenkin kaivannut esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen hieman lisää toimia, sillä suunnitelman toteutumisessa on paljon epävarmaa. Voi myös olla, ettei vielä tällä päästä tavoitteeseen.

-  Olisi ehkä hyvä sen takia olla vähän järeämpiäkin toimenpiteitä, jos asiat evät mene niin kuin pitää.

HALLITUS YRITTÄÄ saavuttaa taakanjakosektorin tavoitteen kolmella keinolla. Se on ensinnäkin päättänyt joistakin ilmastotoimista.

-  Ei tässä ole kuitenkaan mitään merkittäviä avauksia. Tämä on suurimmaksi osaksi pientä, hän sanoo.

Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden rakentamista taloyhtiöihin alettaisiin tukea jälleen. Pienituloisille tulisi myös tuki nollapäästöisen auton hankkimiseen ja vanhan romuttamiseen. Maataloudessa muun muassa edistetään biokaasun käyttöä.

-  Tässä on selvästi haettu poliittista tasapainottelua, että jokaisen sektori tekee jonkun pienen osuuden.

Osa on vanhojen toimien jatkamista ja osa uusia, ja ne vähentävät päästöjä yhteensä 0,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia lisää nykytoimiin nähden. Vertailun vuoksi edellinen hallitus päätti vastaavassa suunnitelmassaan 5,6 miljoonan tonnin vähennyksistä.

Seppälä olisi kaivannut lisätoimena esimerkiksi sellaista liikennepolttoaineen jakeluvelvoitteen nostoa, jolla olisi varmistettu liikenteen päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Maatalouden omana toimena olisi voinut lisätä käyttöä rehun lisäaineelle, joka vähentää lehmien metaanipäästöjä.

TOISEKSEEN hallitus tukeutuu siihen, että päästöt ovat vähentyneet tarvittavaa enemmän päästökauppasektorilla eli esimerkiksi teollisuudessa.

Näillä joustoilla saadaan 0,7 miljoonan tonnin vuosittaiset vähennykset vuosina 2021-2030.

Joustot kuitenkin helpottavat tilannetta vain toistaiseksi.

-  Se on tietyllä tavalla kikkailua, että meillähän on edessä sitten kuitenkin päästövähennykset taakanjakosektorilla.

Lisäksi kun Suomi käyttää joustot tähän, niistä ei saada suuruusluokaltaan noin 350 miljoonan euron päästökaupan huutokauppatuloja.

Hallitus saa periaatteessa 0,7 miljoonan tonnin vähennykset halvalla, sillä päästövähennykset taakanjakosektorilla ovat muutoin kalliita. Seppälä kuitenkin kysyy, olisiko kannattanut tehdä rahalla ilmastotoimia, joilla rahat jäisivät kotimaahan ja kansantalouden hyväksi.

Loput tarvittavista vähennyksistä hallitus kuittaisi kolmannella tavalla: taakanjakosektorin ylijäämillä aiemmilta vuosilta eli sillä, että päästöt vähenivät aiemmin vaadittua nopeammin.

Seppälä ei kuitenkaan sano, että Suomi menisi taakanjakosektorin ilmastotoimissa sieltä, missä aita on matalin.

Hänen mukaansa Suomelle on asetettu tällä alueella jo valmiiksikin kovat tavoitteet, ja moni muu EU-maa on taakanjakosektorinsa kanssa pulassa.

-  Esimerkiksi Ruotsilla on vaikeuksia tässä ihan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä on oikein todelliset vaikeudet ja he ovat hyvin huolissaan, miten he selviävät.

SUUREMPI ongelma on toisella ilmastopolitiikan osa-alueella: metsissä ja muussa maankäytössä.

Suomi on nojannut metsien hiilinieluihin, mutta ne eivät enää riitäkään kattamaan edes metsämaan päästöjä. Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, että mahdollisten joustojen ja teknisten korjaustenkin jälkeen maankäyttösektorin vaje olisi 84 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

-  Tämä on varsin iso peikko tähän muuten myönteiseen kuvaan, Seppälä sanoo.

Seppälä huomauttaa, että ongelma voi kaatua vielä taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen ja maatalouden päästöjen syliin.

Metsät muuttuivat siis laskennassa päästölähteeksi.

Suomi voisi joutua kattamaan vuosien 2021-2025 maankäytön toimien vajetta taakanjakosektorilta, jos niin sanottuja nieluyksiköitä ei osteta muilta mailta. Tiedossa ei ole, olisiko niitä ostettavissa.

-  Jos se sinne kaatuisi, Suomihan ei pystyisi mitenkään selviytymään siitä.

Taakanjakosektorin päästöt ovat nykyisin noin 25 miljoonan tonnin kokoluokkaa vuosittain.

Seppälän mukaan Suomi näyttää luottavan siihen, että neuvottelujen perusteella asiaa tulkittaisiin EU:ssa Suomelle myönteisesti eli saataisiin merkittävää helpotusta laiminlyönnin seurauksiin.

Hänestä Suomen kannattaisikin neuvotteluasemien parantamiseksi hoitaa taakanjakosektori ”puhtain paperein” eli mahdollisimman hyvin.

Teksti: STT / Anni Keski-Heikkilä

AVAINSANAT

EKP varoittaa: helleaalto tulee kalliiksi eurotaloudelle

  • Talous
  • 04.07.2025
  • 13:02
  • (Päivitetty: 04.07. 13:09)

Suurta osaa Euroopasta korventavat ennätyshelteet voivat kiihdyttää euroalueen inflaatiota ja jarruttaa talouskasvua, varoittaa Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Frank Elderson.

-  Ymmärrämme paremmin, että ilmasto- ja ympäristökriisit täytyy ottaa huomioon. Jos ajatellaan vuoden 2022 poikkeuksellisen kuumaa kesää, niin ruuan hinnan nousu oli 0,4-0,9 prosenttiyksikköä, mikä vaikutti selvästi Saksan bkt:hen, Elderson sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Eldersonin mukaan EKP tutkii edelleen vuoden 2022 hellekesän vaikutuksia muodostaakseen paremman kuvan siitä mitä euroalueella voi olla edessään.

KUUMUUS nostaa ruuan hintatasoa, jos sadot jäävät ennakoitua pienemmiksi tai jos viljelysten kasteluun kuluu odotettua enemmän rahaa.

EKP aikoo jatkossa ottaa tarkemmin huomioon ilmastoon liittyvät talousriskit ohjatessaan euroalueen rahapolitiikkaa. Linjaus tehtiin EKP:n vuosikokouksessa Portugalissa alkuviikosta.

AVAINSANAT

Muistatko Sunny Car Centerin? Hankkeen vetäjä sai nyt uuden tuomion

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 11:53
  • (Päivitetty: 04.07. 11:57)

Turun hovioikeus on tuominnut liikemies Markku Ritaluoman viiden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen Sunny Car Centeriin liittyvistä törkeistä talousrikoksista. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut hänet huomattavasti lievemmin.

Hämeenlinnassa aikoinaan kuntapäättäjät ja liike-elämän hurmannut jättimäinen autokauppa-tavaratalohanke SCC käynnistyi vuonna 2010. Se kaatui varojen puutteessa konkurssiin lopullisesti jo vuonna 2015.

Tapahtumista on käräjöity siitä asti monessa eri oikeusprosessissa, ja nyt syyllisyyksiä sai puida hovi.

KÄRÄJÄOIKEUS oli 2023 katsonut, että etsiessään 2010-luvun alussa hätärahoitusta hankkeelle Ritaluoma joutui huijauksen kohteeksi eikä hänen voitu katsoa toimineen tahallisesti tehdessään rahansiirtoja ulkomaisille tahoille.

Siksi hän sai ”vain” kahden ja puolen vuoden vankeustuomion.

Hovioikeuden mielestä teko oli kuitenkin tahallinen.

-  Vastaaja oli vuodesta 2011 alkaen etsinyt hankkeelle rahoitusta siinä onnistumatta. Tähän nähden epäuskottavaa oli ollut, että yhtäkkiä alkuvuodesta 2013 noin kuukauden sisällä kaksi eri henkilöä, toinen Syyriasta ja toinen Saudi-Arabiasta, ilmoittaisi halukkuutensa rahoittaa hanketta erittäin huomattavalla rahamäärällä, hovioikeuden tiedotteessa sanotaan.

HOVIOIKEUDEN mukaan Ritaluoman on täytynyt ymmärtää, etteivät autokauppakeskukselle vuonna 2013 löytyneet rahoittajat olleet todellisia ja että yhtiö menettää siirretyn rahamäärän, liki 5,2 miljoonaa euroa. Rikokset arvioitiin törkeiksi.

Ritaluoma on kiistänyt kaikki syytteet ja vedonnut yhä tulleensa itse huijatuksi.

AVAINSANAT

Alkoholin verkkokaupasta veropetosepäily – valtio kärsi 40 miljoonan vahingot

Keski-Euroopasta saa tilata alkoholia Suomeen, mutta valtio haluaa ostoksista veronsa.

Saksalainen yritys myi alkoholia Saksasta Suomeen jättäen täkäläiset verot maksamatta, epäilee Tulli.

Tulli kertoi perjantaina tiedotteessa, että maksamattomia veroja epäillään olevan jopa 40 miljoonan euron verran.

Yrityksen epäillään myyneen alkoholia Suomen lakien vastaisesti verkkokaupassa yli kahden ja puolen vuoden ajan, vuosien 2019-2021 aikana.

Myyntiä epäillään olleen myös muihin Pohjoismaihin ja Saksaan.

Tulli epäilee kahta saksalaista miestä ja yhtä suomalaista naista törkeästä veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Loppuvaiheessa olevan esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen alueen syyttäjälle.

Saksassa asiaa ei ole tutkittu rikoksena.

AVAINSANAT