Kela tarkensi ohjeistustaan vammaisten tulkkauspalveluista

Kela tarkensi torstaina ohjeistustaan vammaisten tulkkauspalveluista. Siinä korostetaan, että tulkkauspalvelua voidaan tarjota vain vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.

Kela katsoo, että lain mukaan erilaisten ääni- ja kuvatallenteiden ja elokuvien tulkkaaminen eivät kuulu sen järjestämisvelvollisuuteen. Kela pahoittelee, ettei se ole tuonut asiaa aiemmin riittävän selvästi esille. Kela ilmoitti rajauksista alun perin viime viikolla.

Kuurojen liiton edustaja sanoi keskiviikkona STT:lle, että kyse on yksipuolisesti tehdystä linjauksesta, josta ei tiedotettu etukäteen. Liiton näkemyksen mukaan ääni- ja kuvatallenteiden tulkkauksen lopettamiselle ei löydy perusteita tulkkauspalvelulaista.

Useiden järjestöjen maanantaina julkaistussa kannanotossa todetaan, että Kelan uusi linjaus ei kohtele kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti, sillä linjauksesta kärsivät eniten muun muassa kuurosokeat, kuulonäkövammaiset sekä puhevammaiset.

Linjaus rajoittaa järjestöjen mukaan myös subjektiivista oikeutta käyttää tulkkauspalvelua yksilöllisiin tarpeisiin ilman, että rajoitus on välttämätön. Lisäksi järjestöt katsovat, että linjauksen muuttaminen ja siitä tiedottamisen viive rikkoo hallintolain hyvään hallintoon kuuluvia periaatteita.

Kela sanoo kutsuvansa tulkkauspalveluiden käyttäjiä ja tuottajia edustavat järjestöt mahdollisimman pian keskustelemaan tulkkauspalvelun käytöstä.

KELA katsoo, että tulkkauspalvelulain mukaan tulkkaus järjestetään tilanteissa, joissa tarvitaan vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Lisäksi tulkkauksen voi saada tiedonsaantiin liittyviin lyhyisiin teksteihin, kun asiakkaalla on siihen vammansa vuoksi tarve, Kela sanoo.

Podcastit ja televisio-ohjelmat eivät Kelan mukaan ole vuorovaikutuksellisia tulkkaustilanteita.

-  Uusien sisältöjen, esimerkiksi podcastien, myötä olemme joutuneet arvioimaan tällaisia tilanteita uudelleen ja täsmentämään ohjeitamme, sanoo etuuspäällikkö Seija Peltomäki Kelan tiedotteessa.

Joissain tilanteissa tallenteiden tulkkaus on kuitenkin mahdollista, jotta asiakas selviytyy esimerkiksi opinnoissaan tai työssään. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi oppituntiin kuuluva tallenne. Se voidaan tulkata, jos oppilaitos ei ole ehtinyt tehdä tallennetta saavutettavaksi.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Lähes 60 prosenttia suomalaisista pelkää julkisen terveydenhuollon romahtavan

Heikoksi terveytensä kokevista vastaajista vain noin 20 prosenttia kokee julkisen terveydenhuollon toimivan.

Suomalaisista lähes 60 prosenttia uskoo, että julkinen terveydenhuolto uhkaa romahtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Samaan aikaan kuitenkin vain vajaat 40 prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan enemmän veroja terveydenhuoltojärjestelmän turvaamiseksi.

Vasemmistopuolueiden äänestäjät olisivat valmiita veronkorotuksiin, kun taas perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien eivät. Rkp:n ja keskustan kannattajat olivat asiassa jakautuneita.

Heikoksi terveytensä kokevista vain noin 20 prosenttia kokee julkisen terveydenhuollon toimivan.

MYÖS moni heikoksi terveytensä kokeva vastustaa veronkorotuksia, vaikka heillä on suurin tarve käyttää palveluita.

-  Nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään ei olla tyytyväisiä, eivätkä ihmiset halua rahoittaa sitä lisää omista kukkaroistaan. Moni kokee maksavansa jo nyt enemmän kuin mitä vastineeksi saa, Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo tiedotteessa.

Evan tiedotteessa tutkimuksen tuloksista päätellään, että terveydenhuollon lisärahoituksen sijaan suomalaiset kaipaavat rakenteellisia ratkaisuja.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa internetpaneelissa noin 2  000 ihmistä, jotka edustavat Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kuusi kantelua Alexander Stubbin pojan saamasta harjoittelupaikasta

Oliver Stubb on syntynyt vuonna 2004. Tässä kuvassa hän on isänsä vaalivalvojaisissa talvella 2024.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia kertoo saaneensa kuusi kantelua, jotka liittyvät presidentti Alexander Stubbin pojan Oliver Stubbin Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) saamaan harjoittelupaikkaan.

Exeterin yliopistossa Britanniassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Stubb valittiin täksi kesäksi Ulkopoliittisen instituutin korkeakouluharjoittelijaksi. Kahta tarjolla ollutta harjoittelupaikkaa Upissa haki lehtitietojen mukaan yli 200 henkilöä.

Stubbin harjoittelupaikka on tutkimusohjelmassa, jonka aiheina ovat Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato.

Asiasta tehdyissä kanteluissa ihmetellään muun muassa sitä, että Stubb valittiin harjoittelijaksi, vaikka haastattelussa oli ollut opinnoissaan selvästi pidemmälle edenneitä hakijoita.

INSTITUUTIN johtajan Hiski Haukkalan julkistaman lausunnon mukaan harjoittelijavalinnoista vastannut kolmen tutkijan työryhmä arvioi Stubbin yksimielisesti parhaimmaksi hakijaksi. Työryhmän mukaan Stubb oli haastattelujen ja tehtävien perusteella hakijoista motivoitunein ja tehtävään sopivin.

Haukkalan mukaan Stubbin perhetausta ei vaikuttanut hänen valintaansa. Haukkalan mukaan olisi ollut epäreilua ja syrjivää, jos tehtävään soveltuvinta ei olisi valittu hänen perhetaustansa vuoksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehen saamista kanteluista kertoi aiemmin Iltalehti.

AVAINSANAT

VR:lle 3000 korvaushakemusta viikonlopun peruutuksista

Häiriö aiheutti junaliikenteessä muun muassa myöhästymisiä ja peruuntumisia.

Viikonloppuna pääradan sähkövaurion aiheuttamat junien peruutukset vaikuttivat yli 10  000 asiakkaaseen, kerrotaan VR:stä STT:lle.

Maanantaihin puoleenpäivään mennessä VR:lle oli tullut noin 3  000 korvaushakemusta viikonlopun ajalta.

VR:n mukaan korvauskäsittelyssä on viikonlopun jäljiltä ruuhkaa, joten korvauksien saamisessa voi mennä tavallista pidempään.

VR myöntää epäonnistuneensa viikonloppuna sähköratavaurion aiheuttaman junakaaoksen hoitamisessa.

-  Ei voi sanoa, että olisimme onnistuneet, kun palautetta on tullut sen verran. Tilanne on ollut monelta osin haastava, mutta otamme opit talteen, sanoo VR:n kaukoliikenteen operatiivinen johtaja Toni Rinne STT:lle.

Viikonloppuna kymmeniä junayhteyksiä peruttiin pääradan sähkövaurion vuoksi. Lisäksi junaliikenteessä oli myöhästymisiä. Osa junista oli pysähtyneinä asemilla, joten matkustajat pääsivät pois junista ja jaloittelemaan.

PALAUTETTA VR:lle on Rinteen mukaan tullut etenkin viestinnän osalta.

-  Olemme hyvin pahoillamme siitä, että asiakkaidemme matkat eivät ole sujuneet ja asiakasviestintä ei ole sujunut toivotusti, Rinne sanoo.

Junamatkustajia oli liikkeellä tavallista enemmän. Esimerkiksi Helsingissä oli lauantaina isoja yleisötapahtumia, kuten Helsinki Pride -kulkue ja Tuska-festivaali.

Osa matkustajista joutui etsimään itselleen yöpymispaikan esimerkiksi hotellista.

RINNE kertoo, että VR aikoo käydä tapauksen läpi yhdessä liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin ja Väyläviraston kanssa ja kehittää toimintaansa vastaavien tilanteiden varalta.

Lisäksi Rinteen mukaan kaikki asiakaspalautteet käydään sisäisesti läpi, minkä pohjalta yhtiön toimintaa voidaan kehittää.

VR maksaa korvaukset jälkikäteen sekä kuittia että matkalippua vastaan.

Syynä junakaaokseen oli Hyvinkään Palopurossa ollut sähkövaurio, joka pysäytti lauantai-iltana liikenteen molempiin suuntiin. Vaurio saatiin korjattua sunnuntaina puolenpäivän aikaan.

Häiriö aiheutti vielä sunnuntaina myöhästymisiä ja kaluston vaihtoja kaukoliikenteessä. Junaliikenne palautui normaaliksi maanantaiaamuna.

Liikennettä Helsingin ja Riihimäen välillä pyrittiin korvaamaan busseilla, mutta kaikille matkustajille ei ollut busseissa tilaa.

Juttu päivitetty klo 16.20: lisätty Toni Rinteen kommentit.

Ovatko tytöt kaikissa maissa tunteellisempia kuin pojat? Näin kyselytutkimus kertoo

Eri puolilla maailmaa 13-16-vuotiailla tytöillä on laajasti enemmän tunne-elämän ongelmia kuin pojilla. Toisaalta tytöt myös osaavat käsitellä tunteitaan itseään hyödyttävämmin kuin monet pojat.

Asia selviää Turun yliopiston kyselytutkimuksesta, jossa noin 26  000 nuorta 12:sta Euroopan ja Aasian maasta raportoi mielenterveyteen liittyvistä oireistaan.

Tutkimuksesta selviää, että tytöillä on kaikissa maissa poikia enemmän tunne-elämään liittyviä oireita, kuten ahdistusta ja masennusta.

Myös prososiaalisuus eli toisia hyödyttävä ja sosiaalisia suhteita edistävä käyttäytyminen on yleisempää tytöillä.

Turun yliopiston professori Andre Souranderin johtama tutkimus toteutettiin yhteistyössä kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. Verkosto koostuu lasten ja nuorten mielenterveyden parissa työskentelevistä ammattilaisista.

-  Nuorten psyykkisten ongelmien lisääntyminen maailmanlaajuisesti on huolestuttavaa, hän sanoo tiedotteessa.

Sourander sanoo, että ilmiötä on kutsuttu globaaliksi megatrendiksi nuorten hyvinvoinnissa, mikä alleviivaa nuorten mielenterveyden tutkimuksen tärkeyttä.

TUTKIMUS selvitti myös laajasti käytössä olevan Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn käyttöä ja sen kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tulosten perusteella kysely soveltuu kansainväliseenkin käyttöön.

Sourander huomauttaa, että valtaosa nuorten mielenterveysongelmiin liittyvistä tutkimuksista on tehty länsimaissa. Siksi on tärkeää tuottaa tutkimustietoa, joka vertailee nuorten hyvinvointia erilaisissa kulttuureissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

-  Mielenterveyttä mittaavien menetelmien validointi on perusta nuorten mielenterveyden tutkimukselle.

Erikoistutkija Minja Westerlund sanoo tiedotteessa, että eri kulttuurien välillä on eroja siinä, miten mielenterveys ymmärretään, koetaan ja ilmaistaan.

Lisäksi kulttuuri, normit ja esimerkiksi kieli voivat vaikuttaa siihen, miten mittarin kysymyksiä tulkitaan ja miten niihin vastataan.

On siis tärkeää varmistaa, että maiden väliset erot kyselyssä johtuvat todellisista eroista mielenterveydessä, eivätkä vain heijasta eroja mittarin toiminnassa eri maissa.

AVAINSANAT

Seulonnat lisäsivät havaittujen suolistosyöpien määrää

Havaittujen suolistosyöpien määrä kasvoi voimakkaasti sen jälkeen kun niiden seulonta aloitettiin, kertoo Syöpäjärjestöt tiedotteessaan.

Suolistosyövän seulonta alkoi koko maassa vuonna 2022. Havaittujen syöpien määrä kasvoi vuonna 2023 jopa 17 prosenttia verrattuna seulontaa edeltävään aikaan. Vuonna 2023 suolistosyöpiä todettiin seulonnassa vajaat 800 ja kaikkiaan runsaat 4  500 tapausta.

-  Syöpätapausten kasvu johtuu oireettomien syöpien löytymisestä, mihin seulonnassa myös pyritään. Jatkossa ilmaantuvuus kääntyy laskuun, sillä suolistoseulonnassa poistetaan myös syöpien esiasteita ja näin estetään syöpien kehittyminen, toteaa Syöpärekisterin kehittämispäällikkö Aapeli Nevala tiedotteessa.

Nevalan mukaan uuden seulontaohjelman alkuvuodet ovat aina haastavia, kun positiivisia testituloksia tulee paljon, oireettomia syöpiä löytyy enemmän ja jatkotutkimuksiin syntyy ruuhkaa.

-  Seuraavina vuosina jatkotutkimusjonot lyhenevät, ja muutaman vuoden päästä myös suolistosyöpäilmaantuvuus alkaa pudota, Nevala sanoo.

SUOMEN Syöpärekisteri julkaisi maanantaina vuosien 2022 ja 2023 vuosiraportit valtakunnallisista kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja suolistosyövän seulontaohjelmista. Vuosiraporteissa käy ilmi eri väestöryhmien osallistumisaste seulontoihin.

Vuosiraporttien mukaan matalammin koulutetut sekä äidinkielenään ei-kotimaista kieltä puhuvat osallistuvat seulontoihin selvästi muita harvemmin. Ainoastaan peruskoulutuksen saaneista suolistosyövän seulontaan osallistui runsaat 60 prosenttia, kun korkeasti koulutetuilla osallistumisaste oli 80 prosenttia. Kotimaista äidinkieltä puhuvilla osallistumisaste oli 75 prosenttia, kun muun äidinkielen puhujilla se oli vain runsaat 50 prosenttia.

Vastaavanlaiset erot osallistumisessa näkyivät myös rintasyövän ja kohdunkaulan syövän seulontaohjelmissa.

AVAINSANAT