VALIKKO

Kela pitää kiinni suunnitelmastaan – ulkomainen pilvipalvelu otetaan käyttöön

Kela pitää kiinni suunnitelmastaan siirtää etuuksien käsittelyjärjestelmä omista koneista ulkomaisiin pilvipalveluihin. Sen jälkeen tiedot suomalaisten saamista sosiaaliturvaetuuksista ovat datakeskuksissa Länsi-Euroopassa.

Esimerkiksi oikeusministeriö perui tällä viikolla aiemman päätöksensä siirtää vaalitietojärjestelmä amerikkalaiseen pilvipalveluun. Päätökseen vaikutti maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen.

Kelasta kerrotaan, että Yhdysvaltojen politiikka ja siihen liittyvät huolenaiheet digitaalisesta suvereniteetista on otettu myös Kelassa vakavasti. Silti päätöstä pilvipalveluihin siirtymisestä ei tarvitse laitoksen mukaan perua.

- Turvallisuuden ja toimintavarmuuden eteen on tehty paljon töitä. Kansalaiset voivat olla turvallisin mielin, vaikka uhkakuvista puhutaan paljon. Emme vaaranna asiakkaiden tietoja, vaan ne ovat paremmassa turvassa jatkossa, sanoo Kelan it-johtaja Nina Nissilä STT:lle.

KELAN uudistuksen toteuttaja on italialainen maayhtiö PricewaterhouseCoopers Business Services SRL. Teknologinen alusta tulee Salesforcesta, joka on yhdysvaltalainen yritys.

Järjestelmäuudistus maksaa 589 miljoonaa euroa, joka jakaantuu 10 vuodelle.

- Kansalaisten näkökulmasta summa tuntuu varmasti hurjan isolta, mutta esimerkiksi tietoturvasta maksetaan korkeaa hintaa – aivan perustellusti, sillä se on Kelan palveluissa tärkeä asia. Sillä on siis aina hintalappu riippumatta siitä, missä maassa teknologia tehdään, Nissilä sanoo.

Julkisuudessa käytävästä keskustelusta voi Nissilän mukaan saada vääristyneen kuvan, jonka mukaan koko summa menisi yhdysvaltalaiselle yritykselle.

- Tällä hetkellä vastaavan kokonaisuuden kustannuksista Yhdysvaltoihin menee 20 prosenttia, mutta jatkossa vain 8 prosenttia. Voi siis sanoa, että itse asiassa pienennämme riippuvuutta Yhdysvalloista tässä uudistuksessa. Muut maksut menevät eri Euroopan maihin.

UUDISTUSTA valmisteltaessa Kela teki muun muasssa laajan markkinakartoituksen, josta kävi ilmi, että kotimaisia teknologiaratkaisuja ei ole.

- Kaikissa vaihtoehdoissa käytetään yhdysvaltalaista teknologiaa merkittävässä määrin.

Suomeen jää uudistuksen jälkeenkin työntekijöitä ja konesaleja muun muassa Kanta-palveluja varten. Kaiken kaikkiaan sosiaaliturvan toimeenpanon kustannukset Kelassa pyritään kuitenkin pitämään nykyisellä tasolla tai sitä alempana.

SIIRRON pilveen on määrä edetä vaiheittain ensi vuodesta lähtien.

- Etuuksia viedään uusiin järjestelmiin aalloissa, ja jokaisen aallon kohdalla arvioidaan erikseen, voidaanko niitä käsitellä pilvessä vai ei, Nissilä sanoo.

Nissilä sanoo, että erilaisia globaaleja uhkia on aina pyrittävä arvioimaan kokonaisvaltaisesti eikä painottaa vain esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikkamuutokseen liittyviä riskejä.

- Digitalisoituneessa yhteiskunnassa on koko joukko muitakin riskejä, joita pitää huomioida.

Nissilä mainitsee esimerkkinä kvanttiteknologian, joka on asiantuntijoiden mukaan seuraava iso haaste tietojärjestelmäratkaisuissa.

Kelan pysymisestä alkuperäisessä suunnitelmassaan kertoi perjantaina myös Uutissuomalainen.

Saila Kiuttu / STT

AVAINSANAT

STT:n uutistoiminta päättyy – ”Kansakunnan yhteinen todellisuus murtuu vähän lisää”

Suomen Tietotoimiston eli STT:n toimitus Helsingin Ruoholahdessa 29. syyskuuta.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka pitää tietoja Suomen Tietotoimiston (STT) uutistoiminnan lakkauttamisesta murheellisena lukuna suomalaisen tiedonvälityksen historiassa.

STT kertoi torstaina uutis- ja kuvatoimistoliiketoiminnan lakkauttamisesta maaliskuussa, minkä seurauksena 89 henkilön työtehtävä on tämänhetkisen arvion mukaan päättymässä. Lisäksi 30 ihmisen määräaikainen työsuhde tai puitesopimus päättyy.

– Kansakunnan yhteinen todellisuus murtuu vähän lisää, Harakka kirjoittaa Facebookissa.

Harakka on aiemmin ehdottanut STT:n toiminnan jatkamista säätiöpohjaisena, samalla tavoin kuin Suomen Kulttuurirahasto aikoinaan.

– Vuonna 1939 oltiin aineellisesti paljon köyhempiä. Nyt ei pidä hyväksyä henkistä köyhtymistä, Harakka sanoo ja toteaa ehdotuksensa olevan edelleen voimassa.

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI Lulu Ranne (ps.) katsoo toiminnan alasajon johtuvan media-alan murroksesta. STT:n toiminnan jatkuminen olisi Ranteen mukaan vaatinut ennen kaikkea yhtiön omistajien sitoutumista palvelujen kehittämiseen.

– Omistajat eivät valitettavasti löytäneet yhteistä suuntaa yhtiön kehittämisessä, eikä palveluille ole ollut markkinoilla riittävää kysyntää. STT:n uutistoimitus ei ole kyennyt uudistumaan ja vastaamaan media-alan muutokseen. Aika ajoi sen ohi, Ranne kirjoittaa X:ssä.

Ranne sanoo lakkauttamispäätöksen olevan erityisen raskas STT:n työntekijöille.

– Luotan kuitenkin siihen, että Suomen media-ala kehittyy, uudistuu ja vahvistuu tukevaisuudessa rankoista ajoista huolimatta.

KOKOOMUKSEN kansanedustajan Pauli Aalto-Setälän mukaan nyt on suomalaisten kannata huono hetki heikentää kotimaista, luotettavaa uutisvälitystä.

– Toimiala katuu tätä vielä, Aalto-Setälä kirjoittaa X:ssä.

Europarlamentaarikko Li Andersson (vas.) pitää STT:n uutistoiminnan lakkauttamista valtavana iskuna Suomen mediakentälle. Anderssonin mukaan päätös on hyvin ongelmallinen myös demokratian ja huoltovarmuuden kannalta.

– Menetys aivan kaikille.

AVAINSANAT

THL: Tällainen remontti hyvinvointialueiden rahoitukselle pitäisi tehdä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia on uudistettava tulevalla hallituskaudella – ja muun muassa potilaiden diagnooseja voisi käyttää palvelusuunnittelussa eri tavalla kuin nyt.

Nykymallissa sairastavuustiedolla on suuri painoarvo, mikä voi luoda epäterveen kannusteen diagnoosien kirjaamiselle. THL katsoo, että on syytä selvittää sairastavuustiedon painoarvon vähentämistä.

Laitoksen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta terveydenhuollossa suhteellisen hyvin.

Malleissa huomioidaan hyvinvointialueen asukkaiden ikä ja sukupuoli sekä sosioekonomisia tietoja, kuten koulutus ja työllisyys.

VAIKKA demografiset mallit kuvaavat selvityksen mukaan väestön terveydenhuollon palveluntarvetta suhteellisen hyvin, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon puolella ne eivät toimi yhtä hyvin.

- Katsomme, että tämän vuoksi sairastavuustiedosta ei tule luopua rahoitusmallissa kokonaan. Sitä tarvitaan edelleen, mutta on syytä selvittää, miten sitä voidaan hyödyntää nykyistä kohdennetummin, sanoo ylijohtaja Piia Aarnisalo THL:n tiedotteessa.

Sairastavuustietojen käytössä voitaisiin esimerkiksi painottaa kroonisia sairauksia, kuten muistisairauksia. THL:n mukaan ne selittävät hyvin tulevaa palvelujen käyttöä.

NYKYISEN rahoitusmallin ongelmana on myös se, että hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne kykenevät toimittamaan rahoitusmallin kannalta olennaisia tietoja THL:n rekistereihin.

- Vaikka alueet toimittavat tietoja koko ajan kattavammin, erot ovat edelleen merkittäviä, Aarnisalo sanoo.

Lisäksi ongelmia on tuottanut rahoituksen määrän heilahtelu eri vuosina.

Rahoitusmallin avulla valtio jakaa hyvinvointialueille noin 27 miljardia euroa vuodessa, minkä vuoksi kyseessä on erittäin tärkeä kysymys. Ihmisten palvelutarpeessa on suuria alueellisia eroja.

- Summan tulisi jakautua hyvinvointialueille tarkoituksenmukaisin, ennustettavin ja läpinäkyvin perustein, sanotaan tiedotteessa.

Aarnisalo muistuttaa, että rahoitusmallin tavoitteiden asettamisessa on kyse poliittisista valinnoista.

AVAINSANAT

Oliko puhelu Putinille turha tai nolo – asiantuntijoiden mielestä ei

Stubb ja Störe ovat ahkeria kommunikoijia. Tämä kuva on maaliskuulta 2024 Pohjois-Norjasta.

Presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Stören tiistainen puhelu Venäjän presidentille Vladimir Putinille on saanut osakseen kiitosta ja arvostelua. STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mielestä puhelua ei tarvitse ainakaan katua.

Asiaa tuntevien suomalaislähteiden mukaan reaktiot molempiin suuntiin ovat toistaiseksi olleet hyvin odotettuja.

Lähteiden mukaan kielteistäkin palautetta osattiin odottaa, koska tiedettiin, että kaikkien mielestä suora keskustelu Putinin kanssa ei ole hyvä idea. Arvopohjainen realismi tarkoittaa kuitenkin myös riskien ottamista ja poliittisen hinnan maksamista niistä, eräs lähde muotoilee.

Sen sijaan lähteiden mukaan ei ole mitään syytä olettaa, etteivät kaikki tärkeät liittolaiset tai suomalaiset toimijat olisi saanut puhelusta tietoa ajoissa etukäteen — ja selvitystä jälkikäteen.

Julkisuudessa on noussut näkyvimmin esiin Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin närkästys.

Eri lähteiden kommenttien perusteella muodostuu kuva, että kyse ei ollut niinkään informoinnin puutteesta kuin periaatteellisesta erimielisyydestä.

Venäjällä puhelusta on uutisoitu myönteiseen sävyyn. Erään lähteen mukaan propaganda olisi voinut olla paljon pahempaakin, eivätkä pahimmat riskit toteutuneet.

SELKEÄSTI TÄRKEIN peruste puhelulle vaikuttaa olleen Ukrainan pyyntö, josta presidentti Stubb on julkisestikin kertonut.

Eräs lähde kuvailee Ukrainan neuvotteluprosessin ajautuneen presidentti Donald Trumpin dielseldiilin vuoksi kuilun partaalle ja vaarana oli Yhdysvaltain osallistumisen päättyminen.

Tässä tilanteessa Ukraina tarvitsi poliittista tukea, mikä johti Stubbin, Stören, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sekä Yhdysvaltain erityislähettilään Steve Witkoffin tapaamiseen Oslossa viime viikolla. Puhelu Putinille oli jatkoa sille.

Vaarana oli Yhdysvaltain osallistumisen päättyminen.

Lähteen mukaan Suomen kaikinpuoliseen tukeen Ukrainalle kuuluu myös se, että pyyntöön suorasta yhteydenotosta suostutaan, jos siitä ei ole erityistä syytä kieltäytyä. Suomi kuitenkin edellytti, että Ukraina tekee tukensa puhelulle myös julkisesti selväksi.

ITSE PUHELUN tarkasta sisällöstä ei tietoa tipu ulkopuolisille edes nimettömänä.

Sen verran kuitenkin selviää, että kyseessä oli ihan ”järjellinen” keskustelu, eikä mikään yksipuolinen Putinin historiaa käsittelevä yksinpuhelu, kuten esimerkiksi Financial Times väitti.

Stubb ja Störe olivat lähteiltä kuullun perusteella esittäneet Putinille kysymyksiä muun muassa Abu Dhabissa käytävistä neuvotteluista, jotka on määrä järjestää marraskuussa.

Toisaalta Moskovaan oli myös välitetty viesti siitä, ettei sodan jatkuminen johda tuen vähenemiseen Ukrainalle.

Stubb totesi hänen ja Stören puhuneen Putinille maidensa johtajina ja kahtena Venäjän naapurina. Erään lähteen mukaan tämä ei suinkaan tarkoittanut, että puhelimessa olisi keskusteltu kahdenvälisistä asioista, vaan sitä, että Suomella ja Norjalla on rajavaltioina erityinen turvallisuusintressi sen suhteen, miten Ukrainan sota päättyy.

Kannattaako keskusteluja sodan päättämisestä seurata ulkokehältä, lähde kysyi.

Uusi puhelu Stubbin, Stören ja Putinin välillä voi olla mahdollinen, mutta sellaista on lähteiden mukaan turha odottaa ainakaan ennen Abu Dhabin neuvotteluja.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT

Vaaratiedotteet puhelimiin ”pakotettuna” marraskuusta alkaen

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 8. lokakuuta.

Vaaratiedotteet tulevat jatkossa suoraan puhelimiin FI-Alert-järjestelmän käyttöönoton myötä.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

LAKI järjestelmän käyttöönotosta astuu voimaan 1. marraskuuta. Järjestelmän testaus alkaa myöhemmin marraskuussa.

FI-Alert perustuu cell broadcast -teknologiaan, jonka on jo käytössä useissa Euroopan maissa.

Järjestelmä toimii matkapuhelinverkkoon yhdistetyillä 4G- ja 5G-puhelimilla. Vaaratiedotteiden vastaanottaminen ei vaadi sovelluksen lataamista tai rekisteröitymistä palveluun.

UUDEN järjestelmän myötä varoitukset tavoittavat kansalaiset nopeammin ja ne voidaan kohdentaa tehokkaammin alueellisesti.

Viranomaiset voivat antaa vaaratiedotteen tilanteissa, jotka uhkaavat henkeä, terveyttä tai merkittävää omaisuutta. Vaaratiedotteilla voidaan varoittaa väestöä ja suojata ihmisiä tehokkaasti niin onnettomuuksissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin.

AVAINSANAT

Vain kaksi puoluetta suojelisi jo nyt Viiankiaapaa kaivokselta, ennen virkavalmistelua

Viiankiaavan luontopolkujen suoruskanäkymiä.

Valtaosa eduskuntapuolueista empii vielä kantaansa siihen, pitäisikö Sodankylän Viiankiaavan Natura-suojelusta poiketa kaivostoiminnan vuoksi. Kaksi on päättänyt jo.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kanta asiaan on selvä: ne kertovat vastustavansa Lapin liiton hakemaa poikkeamaa luonnontilaisen aapasuon Natura 2000 -suojelusta.

STT kysyi eduskuntapuolueiden kantoja asiaan, koska poikkeuslupapäätös jää näillä näkymin seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Ympäristöministeriö on pyytänyt Lapin liittoa täydentämään lupahakemustaan, jota niin Lupa- ja valvontavirasto, Metsähallitus kuin Euroopan komissio ovat pitäneet riittämättömänä.

Kaivosyhtiö AA Sakatti Miningin ei ole katsottu selvityksissä perustelleen tarpeeksi esimerkiksi sitä, miten se korvaisi suojelluille luontotyypeille aiheutuvia heikennyksiä.

Lapin liitto on perustellut valtioneuvostolta hakemaansa Natura-poikkeamaa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavalla syyllä.

Sakatin esiintymä on hakemuksen mukaan yksi Euroopan merkittävimmistä tunnetuista hyödyntämättömistä nikkeli-kupariesiintymistä.

Lapin liitolla on tammikuun loppuun asti aikaa täydentää korvaavien toimenpiteiden suunnitelma, minkä jälkeen eri tahot arvioivat hakemuksen uudelleen.

On epätodennäköistä, että päätös mahdollisesta Natura-poikkeamasta ehtisi valtioneuvoston pöydälle ennen huhtikuun vaaleja.

MIELIPIDEKYSELYJÄ johtavan SDP:n kanta asiaan on vielä auki. Puolueen puolesta asiaan vastasi kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma.

Hänen mukaansa SDP ei ennakoi kantaansa poikkeuslupaan, koska vielä ei ole täsmällistä tietoa, missä määrin kaivos olisi erittäin tärkeän yleisen edun mukainen ja paljonko haittoja voidaan torjua.

Heinäluoman mukaan asia sisältää merkittäviä ja keskenään punnittavia näkökulmia.

- SDP:lle on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Viiankiaapa on luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen merkittävä Natura 2000 -alue, jonka suojeluperusteisiin ja alueen vesitalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin on oltava perusteellista.

Puolueen mukaan Suomen tulee pitää kiinni kansallisista ja kansainvälisistä luontositoumuksistaan.

”Euroopan omavaraisuuden vahvistaminen strategisissa raaka-aineissa on tärkeä tavoite”

Samalla Heinäluoma sanoo SDP:n tunnistavan kriittisten raaka-aineiden kasvavan merkityksen Euroopan turvallisuudelle, kilpailukyvylle ja vihreälle siirtymälle.

- Euroopan omavaraisuuden vahvistaminen strategisissa raaka-aineissa on tärkeä tavoite, ja Suomessa tulee olla mahdollisuus harjoittaa vastuullista ja ympäristön kannalta kestävää kaivostoimintaa, Heinäluoma sanoo.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Minja Koskela kertoo puolueensa äänestävän Natura-poikkeusta vastaan, mikäli on siitä päättämässä.

Koskela huomauttaa, että Viiankiaapa on kaksinkertaisesti suojeltu: alue kuuluu Natura-verkoston lisäksi Suomen kansalliseen soidensuojeluohjelmaan.

- Jos edes kaksoissuojelu ei riitä pysäyttämään kaivosta, mitä suojelu silloin enää edes tarkoittaa? Kaivoksella ei ole mitään asiaa Viiankiaavan kaltaiselle, luontoarvoiltaan korvaamattomalle alueelle, Koskela sanoo.

JOS VALTIONEUVOSTO tekisi myönteisen päätöksen Natura-poikkeuksesta, se käynnistäisi myös hallituksen esityksen valmistelun soidensuojelulakiin tehtävästä muutoksesta, jolla sallittaisiin kaivosten rakentaminen soidensuojelualueen alle.

Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko sanoo puolueensa vastustavan näitä molempia.

Lisäksi vihreät kieltäisi malminetsinnänkin luonnonsuojelualueilla kokonaan.

- Viiankiaapa näyttää, mihin nykyinen sääntely voi pahimmillaan johtaa. Kun suojelualueella saa etsiä malmia, löydöstä seuraa painetta purkaa suojelu. Suojelualueet on perustettu luontoa varten, ei kaivosyhtiöiden koeporauksia varten.

Vihreät kieltäisi malminetsinnänkin luonnonsuojelualueilla kokonaan.

Pitkon mukaan Viiankiaavan suojelun purkaminen olisi merkittävä ennakkotapaus koko luonnonsuojelujärjestelmän kannalta.

- Suojelu, josta voidaan poiketa aina, kun maan alta löytyy tarpeeksi arvokas esiintymä, ei ole suojelua. Jos Viiankiaapa avataan kaivokselle, mikään suojelualue ei ole enää turvassa. Suomen luonto ei ole tällä tavalla kaupan.

MONET SUURPUOLUEET huomauttavat SDP:n tavoin, että asian virkavalmistelu on vielä kesken.

Perussuomalaiset kertoo ratkaisevansa kantansa kolmella perusteella, kun täydennetty hakemus ja uudet lausunnot ovat valmiit.

- Ensinnäkin hyödyn on jäätävä Suomeen ja Lappiin verotuloina, työpaikkoina ja mineraalien jalostuksena, ei vain kansainvälisen kaivosyhtiön omistajille, perussuomalaiset sanoo vastauksessaan.

Perussuomalaiset vaatii myös, että hankkeella on oltava todellista merkitystä Suomen ja Euroopan huoltovarmuudelle.

Lisäksi kaivosyhtiön on puolueen mukaan osoitettava uskottavasti, ettei suon vesitalous vaarannu ja että mahdollisia haittoja korvataan.

Perussuomalaiset vaatii myös, että hankkeella on oltava todellista merkitystä Suomen ja Euroopan huoltovarmuudelle.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala vastaa, että asiaan muodostetaan kanta virkavalmistelun jälkeen.

Heinäkuussa Multala sanoi STT:n haastattelussa, että ensin on selvitettävä kolme asiaa: onko hankkeelle erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava tarve, onko se mahdollista toteuttaa muulla tavalla ja miten sen luonnolle aiheuttama haitta voitaisiin kompensoida.

KANNANMUODOSTUS on kesken myös keskustalla, kristillisdemokraateilla ja RKP:lla.

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo vastaa, että ympäristöasiat ovat erittäin tärkeitä, mutta kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa huomioon myös taloudellinen näkökulma.

- Kysymys kuuluu, voiko suojelualueen korvata uudella, jos on perusteltua perustaa kaivos suojellulle alueelle? Käsittääkseni suojeltavia soita Suomessa riittää enemmän kuin mahdollisia kaivoksia ja niiden kriittisiä mineraaleja, Harkimo sanoo.

Hän pitää Viiankiaapaa ennakkotapauksena, koska se on kaksinkertaisesti suojeltu.

Puolueet vastasivat STT:n kyselyyn sähköpostitse.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT