VALIKKO

Kela pitää kiinni suunnitelmastaan – ulkomainen pilvipalvelu otetaan käyttöön

Kela pitää kiinni suunnitelmastaan siirtää etuuksien käsittelyjärjestelmä omista koneista ulkomaisiin pilvipalveluihin. Sen jälkeen tiedot suomalaisten saamista sosiaaliturvaetuuksista ovat datakeskuksissa Länsi-Euroopassa.

Esimerkiksi oikeusministeriö perui tällä viikolla aiemman päätöksensä siirtää vaalitietojärjestelmä amerikkalaiseen pilvipalveluun. Päätökseen vaikutti maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen.

Kelasta kerrotaan, että Yhdysvaltojen politiikka ja siihen liittyvät huolenaiheet digitaalisesta suvereniteetista on otettu myös Kelassa vakavasti. Silti päätöstä pilvipalveluihin siirtymisestä ei tarvitse laitoksen mukaan perua.

- Turvallisuuden ja toimintavarmuuden eteen on tehty paljon töitä. Kansalaiset voivat olla turvallisin mielin, vaikka uhkakuvista puhutaan paljon. Emme vaaranna asiakkaiden tietoja, vaan ne ovat paremmassa turvassa jatkossa, sanoo Kelan it-johtaja Nina Nissilä STT:lle.

KELAN uudistuksen toteuttaja on italialainen maayhtiö PricewaterhouseCoopers Business Services SRL. Teknologinen alusta tulee Salesforcesta, joka on yhdysvaltalainen yritys.

Järjestelmäuudistus maksaa 589 miljoonaa euroa, joka jakaantuu 10 vuodelle.

- Kansalaisten näkökulmasta summa tuntuu varmasti hurjan isolta, mutta esimerkiksi tietoturvasta maksetaan korkeaa hintaa – aivan perustellusti, sillä se on Kelan palveluissa tärkeä asia. Sillä on siis aina hintalappu riippumatta siitä, missä maassa teknologia tehdään, Nissilä sanoo.

Julkisuudessa käytävästä keskustelusta voi Nissilän mukaan saada vääristyneen kuvan, jonka mukaan koko summa menisi yhdysvaltalaiselle yritykselle.

- Tällä hetkellä vastaavan kokonaisuuden kustannuksista Yhdysvaltoihin menee 20 prosenttia, mutta jatkossa vain 8 prosenttia. Voi siis sanoa, että itse asiassa pienennämme riippuvuutta Yhdysvalloista tässä uudistuksessa. Muut maksut menevät eri Euroopan maihin.

UUDISTUSTA valmisteltaessa Kela teki muun muasssa laajan markkinakartoituksen, josta kävi ilmi, että kotimaisia teknologiaratkaisuja ei ole.

- Kaikissa vaihtoehdoissa käytetään yhdysvaltalaista teknologiaa merkittävässä määrin.

Suomeen jää uudistuksen jälkeenkin työntekijöitä ja konesaleja muun muassa Kanta-palveluja varten. Kaiken kaikkiaan sosiaaliturvan toimeenpanon kustannukset Kelassa pyritään kuitenkin pitämään nykyisellä tasolla tai sitä alempana.

SIIRRON pilveen on määrä edetä vaiheittain ensi vuodesta lähtien.

- Etuuksia viedään uusiin järjestelmiin aalloissa, ja jokaisen aallon kohdalla arvioidaan erikseen, voidaanko niitä käsitellä pilvessä vai ei, Nissilä sanoo.

Nissilä sanoo, että erilaisia globaaleja uhkia on aina pyrittävä arvioimaan kokonaisvaltaisesti eikä painottaa vain esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikkamuutokseen liittyviä riskejä.

- Digitalisoituneessa yhteiskunnassa on koko joukko muitakin riskejä, joita pitää huomioida.

Nissilä mainitsee esimerkkinä kvanttiteknologian, joka on asiantuntijoiden mukaan seuraava iso haaste tietojärjestelmäratkaisuissa.

Kelan pysymisestä alkuperäisessä suunnitelmassaan kertoi perjantaina myös Uutissuomalainen.

Saila Kiuttu / STT

AVAINSANAT

Liike Nyt: Velkajarru on epärealistinen – eroamme siitä

Oppositiopuolue Liike Nyt ilmoittaa, että se ei enää aio sitoutua niin kutsuttuun velkajarruun. Puoluejohtaja Harry Harkimo kertoi päätöksestä Facebookissa.

- Olimme mukana sopimassa velkajarrusta, mutta nyt näyttää siltä, ettei hallituskaan ole itse sitoutunut siihen, Harkimo kirjoitti sunnuntaisessa julkaisussaan.

Eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitto on tähän asti ollut velkajarrusovun ulkopuolella.

Velkajarruun sitoutuneet puolueet ovat sopineet tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta tulee sopeuttaa 8-11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.

HARKIMO SANOO pitävänsä epärealistisena, että ensi hallituskaudella pystyttäisiin tekemään tällaisia sopeutuksia.

Hänen mukaansa talouspolitiikan painopiste pitäisi siirtää siihen, miten Suomeen saadaan kasvua, investointeja ja työpaikkoja.

AVAINSANAT

Ruotsissa lasketaan yhä ääniä: Kenen vaalitulos riittää hallitukseeen?

Maanantaina Ulf Kristersson jaksoi hymyillä: ruotsidemokraatit eivät päässeet vaaleissa moderaattien ohi.

Ruotsissa sekä nykyinen pääministeri Ulf Kristersson että demarien Magdalena Andersson vakuuttavat haluavansa muodostaa maahan uuden hallituksen. Vaalitulos ei selviä vielä moneen päivään.

Ruotsissa noin parisataatuhatta ääntä oli maanantaina laskematta sunnuntain valtiopäivävaaleista, ja vasemmistokoalitio johti vain muutamalla kymmenellätuhannella äänellä oikeistoblokkia.
Vasemmistoblokki oli saamassa vain kolme paikkaa oikeistoblokkia enemmän.

Tulos selvinnee keskiviikkona, kun viimeiset ennakkoäänet ja ulkomailta tulleet äänet on laskettu.

Tämänhetkisen tilanteen perusteella pääministeriksi saattaisi palata SDP:n puheenjohtaja Magdalena Andersson.

Nykyinen pääministeri Ulf Kristersson puolestaan ilmoitti jo vaaliyönä aikovansa koota porvarillisesti ajattelevan enemmistön taakseen.

Maltillista kokoomusta johtavan Kristerssonin mukaan tiukka vaalitulos johtaa monimutkaiseen prosessiin hallituksen muodostamiseksi.

RUOTSIN TILANTEESEEN perehtynyt Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi, että pääministerin nimi ei ole missään tapauksessa kirkossa kuulutettu.

- Onhan tämä aikamoinen soppa, kuvailee Tukholmasta tavoitettu Grönlund puolueiden tilannetta.

Hallitusta tunnustelevat puolueet saavat neuvotella tosissaan kenen kanssa, kenen tuella ja millä ehdoilla edetään. Esimerkiksi blokkien välillä tasapainoileva keskustapuolue ei hyväksy oikeistohallitukseen ruotsidemokraatteja eikä vasemmistopuoluetta Anderssonin hallitukseen, jos itse olisi ratkaisevassa roolissa.

Tuoreeltaan Grönlund piti tulosta yllättävänä, sillä vaalit olivat tiukemmat kuin mielipidetiedusteluissa ennakoitiin. Vaalien äänestysprosentti laski myös noin neljä prosenttiyksikköä vuoden 2022 vaaleista 80,3 prosenttiin.

- Suuri yllätys on se, että se äänestysprosentti laski, kun kuitenkin 3,6 miljoonaa äänesti ennakkoon, Grönlund sanoi maanantaina.

VAALIEN ALLA Ruotsissa puhuttiin terveydenhoidosta ja vanhuksista. Selkeää vaaliteemaa ei tällä kertaa Grönlundin mukaan ollut, kun neljä vuotta sitten se oli jengirikollisuus ja maahanmuutto.

Hallituspuolueet ovat olleet myös hyvin samanlaisia kuin Suomessa ja tehneet samantapaista politiikkaa, Grönlund sanoo. Silti yhtäläisyyksien löytäminen naapureiden välillä on hankalaa.

Suomessa poliittinen keskustelu pyörii pitkälti talouden ympärillä – todennäköisesti myös ensi keväänä. Ruotsin valtiontalous taas on sen verran paremmassa kunnossa, että säästämisestä ei puhuta.

- Tämä hallitus teki vaalibudjetin. Se alensi ruoan alvia ja polttoaineen hintaa tilapäisesti. Semmoiseen ei Suomessa varmaan ole nyt varaa, Grönlund vertaa.

YLLÄTYKSENÄ ruotsidemokraattien kannatus putosi edellisten vaalien tuloksesta useamman prosenttiyksikön verran, vaikka puolue ei ollut hallitusvastuussa.

Suomen hallituksessa olevat perussuomalaiset ovat taas säilyttäneet verrattain hyvin kannatuksensa puolisen vuotta ennen eduskuntavaaleja.

Suomalaisilla ja ruotsalaisilla sisarpuolueilla on tiiviit välit, ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nähtiin Tukholmassa vaalivalvojaisissa.

Grönlund huomauttaa, että vaikka ruotsidemokraattien historia on perussuomalaisia radikaalimpi, ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on perannut ylilyönnit pois puolueen riveistä.

- Perussuomalaiset eivät toimi samalla tavalla, vaan johtavatkin poliitikot voivat kulkea tällaiset (”Send them back”) lippalakit päässä, Grönlund sanoo.

Teksti: STT / Kaarina Vainio, Elias Peltonen

AVAINSANAT

Nimet paperiin: Suomi ja Ranska ovat nyt ”strategisia kumppaneita”

Ministerit Helsingissä allekirjoitustilaisuudessa 14. syyskuuta.

Suomen ja Ranskan ulkoministerit Elina Valtonen (kok.) ja Jean-Noël Barrot allekirjoittivat maanantaina Helsingissä asiakirjan maiden strategisesta kumppanuudesta.

Maiden välillä sovittuun kokonaisuuteen kuului muun muassa Suomen liittyminen Ranskan ydinpelotealoitteeseen eli niin kutsuttuun eteenpäin työnnettyyn pelotteeseen, mistä tiedotettiin jo aiemmin maanantaina.

Aloite ei tarkoita sitä, että Ranska ulottaisi ydinsateenvarjonsa myös Suomen ylle, ja sen konkreettinen merkitys jäikin vielä maanantaina avoimeksi. Alustavasti sen arveltiin tietävän ainakin lisääntyvää yhteistä harjoittelutoimintaa.

- Yhteistyö on vasta alussa. Kuva tarkentuu, kun puolustushallinto aloittaa keskustelut Ranskan kanssa yhteistyön etenemisestä, kertoi Valtonen ministerien yhteisessä lehdistötilaisuudessa.

- Strategisessa kumppanuudessa on kyse prosessista, jossa voidaan mennä eteenpäin, sanoi Barrot.

Barrot kertoi toimittajille, että strategista kumppanuutta tiivistetään myös esimerkiksi yhteiskunnan kestävyyden kehittämisessä ja nousevissa teknologioissa kuten tekoälyssä ja kvanttitietokoneissa.

ROVANIEMELTÄ pääministeri Petteri Orpon (kok.) isännöimästä European Arctic Summit -kokouksesta Helsinkiin maanantaina lentänyt Barrot ylisti suomalais- ja ranskalaistoimittajien edessä suomalaista sisua mallina koko Euroopalle.

- Sitä ei voi oikein kääntää ranskaksi, mutta se on rohkeutta ja resilienssiä. Eurooppa tarvitsee juuri sisua. Se ei ole vain kollektiivinen tahtotila, vaan yksilöllinen asenne, jokaisella on osuutensa yhteiskunnan suojaamisessa, Barrot sanoi.

Ministerit tuomitsivat lehdistötilaisuudessa Venäjän lähellä Puolan rajaa junaan tekemän tuoreen iskun, joka osui lähelle useita maassa vieraillulla olleita entisiä EU-maiden johtajia.

- Viimeisin eskalaatio on surullinen esimerkki siitä, miten Venäjä on valmis eskaloimaan. Venäjä pyrkii aiheuttamaan hämmennystä ja sekasortoa Euroopassa, mutta se ei tule siinä onnistumaan, Valtonen sanoi.

Teksti: STT / Lassi Lapintie

AVAINSANAT

Demariedustajat: Suomen kannattaa osallistua Ranskan ydinaloitteeseen ja katsoa sen edut

Ranskalaisia ja suomalaisia sotilaita kevättalvella 2026 yhteisharjoituksessa Lapissa.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd) ja puolustusvaliokunnan jäsenen Mika Karin (sd) mielestä Suomen maanantaina julkaistu päätös Ranskan ydinpelotealoitteesta oli odotettu.

Myös Suomen keskeiset pohjoismaiset kumppanimaat ovat aloitteeseen tarttuneet, edustajat muistuttavat. Siksi siihen on järkevää osallistua.

Molemmat pitävät tarpeellisena, että Suomi aloittaa nyt Ranskan kanssa keskustelut aloitteen soveltamisesta ja hankkii kaikki tiedot sen hyödyistä Suomen puolustukselle.

– Ranskan aloitteeseen ja yhteistyöhön voidaan mennä mukaan, mutta siitä seuraavat mahdolliset sitoumukset on käsiteltävä sitten aikanaan erikseen, kansanedustajat sanovat yhteisessä tiedotteessaan.

Suomelle osallistumisesta koituvat konkreettiset velvoitteet selviävät vasta neuvotteluiden yhteydessä.

Osallistujamaa saa itse myöhemmin määritellä, miten läheiseen sotilaalliseen yhteistyöhön ranskalaisten kanssa ryhtyy.

Ranska lupasi jo kesällä Suomelle, että sen sotilaat osallistuvat täällä Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen toimintaan.

TASAVALLAN presidentti Alexander Stubb toisti maanantaina tiedotustilaisuudessaan, ettei Ranskankaan ydinaseita olla sijoittamassa Suomeen rauhan aikana.

Kansanedustajat korostavat samaa.

– SDP:n aiemmin ydinenergialain käsittelyn yhteydessä muodostama kanta ei ole muuttunut. Katsomme, että jatkossakaan Suomeen ei pidä sijoittaa eikä varastoida ydinaseita eikä niiden kauttakulkua sallia rauhan aikana, Koskinen ja Kari kirjoittavat.

AVAINSANAT

Stubb: Kerroin etukäteen eduskuntapuolueille Ranskan ydinpelote-aikeistamme

Emmanuel Macron ja Stubb tapasivat viimeksi Pariisissa 10. syyskuuta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo informoineensa etukäteen eduskuntapuolueiden johtoa Suomen aikeista liittyä Ranskan tarjoamaan ydinasepelote-aloitteeseen.

Medialle maanantaina puhunut Stubb kertoi keskustelleensa oppositiojohtajienkin kanssa tästä asiasta viime viikolla.

– Valtioneuvosto on vastuussa eduskunnan informoimisesta, mutta keskeisissä kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä käyn keskustelua puoluejohtajien kanssa, Stubb perustelee.

Puheenjohtajat kävivät viime viikolla Mäntyniemessä presidentin kanssa aloitepäätöksestä ”hyvinkin rakentavaa” keskustelua, Stubb kertoo.

Varsinainen päätös tehtiin kuitenkin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa yhdessä presidentin kanssa, eli oppositiolla ei ollut asiassa sanansijaa.

Yhteydenpito tapahtui muuten eduskunnan valiokunnille puolustusministeriön ja puolustusvoimien kautta.

Stubb sanoo pitävänsä tärkeänä, että puolustuspolitiikan asioissa tieto kulkee mahdollisimman hyvin ja kaikki oleellinen informaatio jaetaan – myös oppositiolle.

Viimeksi keväällä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sai oppositiolta voimakasta kritiikkiä siitä, ettei pitkälle valmistelluista ydinenergialain muuttamisaikeista varoitettu riittävän ajoissa.

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Minja Koskela on jo ilmoittanut, ettei puolue kannata Ranskan aloitteeseen liittymistä.

Koskela kertoi MTV:n uutisille pitävänsä ydinaseiden normalisointia huolestuttavana kehityksenä.

Ranskan tarjoukseen on tarttumassa kymmenen maata, muun muassa Ruotsi, Norja ja Tanska.

YDINPELOTE-HANKKEEN rakentaminen kestänee Stubbin arvion mukaan 10-15 vuotta.

Jokainen osallistujamaa saa tuona aikana määritellä itse, miten perusteellisesti on mukana ranskalaisten kanssa esimerkiksi sotilaallisessa suunnittelussa tai ydinaseharjoituksissa. Rauhan aikana ydinaseita ei turvallisuussyistä harjoituksissakaan liikutella.

Konkretia onkin prosessista vielä kaukana, ja Ranska on lähinnä kuulostellut kumppaneidensa tahtoa ja mielenkiintoa aloitteeseen.

– Suomi on tässä vaiheessa sitoutunut vasta aloittamaan Ranskan kanssa neuvottelut asiasta, Alexander Stubb kertoi medialle.

Ranska-pelote ei ole varsinainen ydinsateenvarjo Suomen tueksi. Ranskan kulloinenkin presidentti päättää aina erikseen, miten ydinaseita käytetään, ja annetaanko liittolaisille juuri tätä apua.

ENSI VUONNA Ranskassa pidetään presidentinvaalit.

Stubb kertoi, ettei hän ole ollut yhteydessä opposition todennäköiseen kärkiehdokkaaseen, Venäjän tarpeita ymmärtävää laitaoikeistoa edustavaan Marine le Peniin tästä aloiteasiasta.

Stubbin mukaan ydinpelotealoitteella on Ranskassakin laaja parlamentaarinen tuki yli puoluerajojen.

Le Pen kertoi keväällä medialle, ettei hän ymmärrä miksi Macronilla on yhä aikeita Ranskan ydinasepelotteen jakamisesta. Hän ei kuitenkaan enää tyrmännyt ajatusta, toisin kuin aiempina vuosina.

Ranskan pitää joka tapauksessa le Penin mielestä saada kaikelle ydinasetuelleen kumppaneilta kunnon vastine, kuten mittavia puolustustarvikehankintoja Ranskasta.

AVAINSANAT