VALIKKO

Kela: Opintotukia saatetaan periä takaisin noin 25 700 opiskelijalta

Kela saattaa periä opintotukia takaisin noin 25  700 opiskelijalta, joiden vuosituloraja ylittyi vuonna 2023. Kela kertoo lähettäneensä kyseisille opiskelijoille päätösehdotuksen tuen takaisinperinnästä.

Kela kertoo, että opintotukia on kuitenkin viime vuosina jouduttu perimään takaisin aiempaa vähemmän, koska opintotuen vuositulorajoihin on tehty korotuksia.

Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on saanut opintotukea. Toissa vuonna vuosituloraja oli 18  720 euroa, jos opiskelija sai opintotukea 9 kuukaudelta.

Kelan mukaan keskimäärin opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 1  023 euroa. Liikaa maksettu opintotuki peritään takaisin korotettuna 7,5 prosentilla.

-  Opintotuen vuositulorajoihin tehtiin kaikkiaan 50 prosentin tasokorotukset vuosille 2022 ja 2023. Niiden ansiosta takaisinperinnän päätösehdotusten määrä on pienentynyt 47  000:sta nyt toteutuvaan 25  000:een, sanoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen tiedotteessa.

Myös vuosien 2025 ja 2026 tulorajoille on tehty indeksikorotukset.

TAKAISIN perittävä summa on maksettava Kelalle viimeistään 15. huhtikuuta. Kelan kanssa voi kuitenkin tarvittaessa sopia maksujärjestelyistä, kuten osamaksusta tai velan kuittauksesta Kelan maksamasta tuesta.

-  Jos opiskelija on saanut Kelalta ehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä, hän voi tehdä takaisinmaksusuunnitelman kätevästi OmaKelassa, Lahtinen kertoo.

Kela kertoo, että edellisinä vuosina noin 15 prosenttia takaisinperintäehdotuksen saaneista on ollut opintonsa aloittaneita, valmistuneita tai tukiaikansa loppuun käyttäneitä. Jos opiskelija on saanut tulonsa tai osan niistä muuna kuin opiskeluaikana, voi takaisin maksettava määrä pienentyä tai opiskelija ei mahdollisesti joudu maksamaan lainkaan.

-  Vuonna 2023 opintonsa aloittaneiden tai valmistuneiden opiskelijoiden ja tukiaikansa loppuun käyttäneiden kannattaa siis pyytää päätösehdotuksensa uudelleenkäsittelyä, Lahtinen sanoo.

Uudelleenkäsittelyä on pyydettävä viimeistään 13. maaliskuuta.

Kela muistuttaa, että opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, etteivät hänen vuositulonsa ylitä tulorajaa. Jos raja kuitenkin ylittyy, kannattaa opintotukea perua tai palauttaa vapaaehtoisesti ennen Kelan valvontaa. Opintotuen oma-aloitteisella palauttamisella välttää 7,5 prosentin korotuksen ja tukikuukausien menetyksen.

AVAINSANAT

Kysely: Kansalaisten luotto tämän hallituksen kykyihin hiipuu yhä

  • Kotimaa
  • 10.05.2025
  • 7:02
  • (Päivitetty: 10.05. 7:47)

Kansalaisten yleinen luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on heikentynyt, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Hallituspuolueiden kannattajilla usko on kuitenkin pysynyt vahvana.

Tutkimuksessa enemmistö eli 54 prosenttia epäili hallituksen kyvykkyyttä. Hallituksen kyvykkyyttä heikoksi arvioivien osuus lisääntyi kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuoden kesäkuusta.

28 prosenttia arvioi hallituksen kyvykkyyden melko hyväksi tai erittäin hyväksi, 16 prosenttia suhtautui asiaan neutraalisti.

TUTKIMUKSEN mukaan ihmisten oma poliittinen asemoituminen heijastuu selvästi arvioihin maan hallituksen pätevyydestä.

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia hallituspuolueiden kannattajista arvioi hallituksen kyvyn erittäin tai melko hyväksi. Sen sijaan oppositiopuolueiden kannattajista 78 prosenttia koki hallituksen kyvykkyyden melko huonoksi tai erittäin huonoksi.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian. Tutkimukseen haastateltiin huhtikuussa noin tuhatta täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Kiistelty lakimuutos läpäisi valiokuntakäsittelyn: suurpetojen metsästys helpottuu

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 15:47
  • (Päivitetty: 09.05. 15:46)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on hyväksynyt metsästyslakiin esitetyt muutokset. Jos lakiesitys hyväksytään aikanaan eduskunnan istunnossa, susia, karhuja ja ilveksiä voitaisiin jatkossa metsästää kannanhoidollisin perustein koko maassa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) kertoo tiedotteessaan pitävänsä välttämättömänä, ettei karhunmetsästykseen tulisi enää keskeytyksiä.

Myös suden ympärivuotinen rauhoitus puretaan nyt, koska Euroopan parlamentti muutti tällä viikolla suden luokitusta. Susikannat ovat kasvaneet Euroopan alueella huomattavasti, eikä eläin ole enää äärimmäisen tiukan suojelun tarpeessa.

Vihreiden Tiina Elo ja vasemmistoliiton Veronika Honkasalo kertoivat jättäneensä vastalauseen valiokunnan mietintöön. He ehdottavat hallituksen esityksen hylkäämistä.

Elo ja Honkasalo sanovat suhtautuvansa erityisen kriittisesti siihen, että maa- ja metsätalousministeriölle ollaan myöntämässä valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn.

METSÄSTYSLAIN laitepykäliinkin on tulossa muutoksia. Droonien eli erilaisten moottoroitujen lennokkien käyttö supikoirien kaltaisten vieraslajien riistanhoidollisessa pyynnissä olisi vastedes sallittua. Metsästyksessä lentolaitteita ei edelleenkään saa käyttää apuvälineinä.

Elo ja Honkasalo vastustivat tätäkin muutosesitystä sillä perusteella, että droonien käyttö voi häiritä lintujen pesintärauhaa.

AVAINSANAT

Näkemiin peruspäiväraha – tällainen työttömyystukien uudistus pantiin nyt vireille

  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 10:03
  • (Päivitetty: 09.05. 10:12)

Työttömän työnhakijan uutta yleistukea koskeva esitysluonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Yleistuki olisi jo Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa ideoitu uudenlainen sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työttömien nykyisen työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan ensi vuoden alussa.

Määrältään se olisi samanlainen kuin nuo yhdessä, sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykytasolla 37,21 euroa päivässä.

Ministeriö muistuttaa tiedotteessaan, että eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on jo aiemmin ehdottanut perusturvaetuuksien yhdistämistä.

YLEISTUEN saaminen perustuisi Kelan virkailijoiden tekemään tarveharkintaan, ja tukisumma pienenisi asteittain jos ihmisen hankkimat työtulot kasvavat.

Myöhemmin yleistukeen aiotaan yhdistää myös muita nykyisiä tukia osana hallituksen ajamaa sosiaaliturvan uudistamista.

Uudistuksen tavoitteena on luoda yksi tuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Tämän takia Kela aikoo siirtyä jo tänä vuonna yhden hakemuksen malliin: samalla hakemuksella haettaisiin sekä asumis- että työttömyystukea.

Hallituksella on ollut tavoitteena antaa uudistus eduskunnan päätettäväksi syksyllä, jolloin se ehtisi tulla voimaan vuoden 2026 alkupuolella.

Lausuntokierrokselle sosiaali- ja terveysministeriö on antanut aikaa 19. kesäkuuta asti.

AVAINSANAT

Jätevesimittaus kertoo: Näissä kaupungeissa virtaa kovia huumeita yhä enemmän

Muuntohuume alfa-PVP:n eli niin kutsutun peukun käyttö on Suomessa jyrkässä kasvussa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksesta.

Sen mukaan käyttö on viime vuosien aikana moninkertaistunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

-  Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, sanoo tiedotteessa THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö Teemu Gunnar.

ETELÄ- ja Länsi-Suomen suurimpien kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin tutkimuksessa säännöllisesti Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.

-  Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen kaupungeissa ainetta ei sen sijaan todettu mitattavia määriä. Muuntohuumeille onkin jätevesiseurannan perusteella tyypillistä, että ajalliset ja alueelliset käytön vaihtelut ovat suurempia kuin perinteisemmillä huumausaineilla, tiedotteessa sanotaan.

THL:n mukaan alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Se luokiteltiin Suomessa huumausaineeksi vuonna 2013.

JÄTEVESIEN tutkimuksesta selvisi myös, että amfetamiinia ja kokaiinia käytettiin viime vuonna monissa kaupungeissa enemmän kuin koskaan.

-  Kokaiinia havaittiin jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa, mutta käyttömäärät olivat edelleen huomattavasti suurempia eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, sanoo tiedotteessa THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Amfetamiini on THL:n mukaan valtaosassa maata eniten käytetty stimulanttihuume. Kokaiinin käyttö taas painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen.

KOVIEN HUUMEIDEN käytön lisääntyminen on THL:n mukaan kasvattanut merkittävästi huumemarkkinoiden rahallista arvoa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jätevesitutkimuksen perusteella amfetamiinin markkina-arvo oli laskennallisesti arvioituna viime vuonna Suomessa 120-150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87-96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin viisi miljoonaa euroa.

-  Kymmenen vuoden ajanjaksolla tässä on merkittävää kasvua erityisesti kokaiinin osalta, tiedotteessa sanotaan.

Vuonna 2014 amfetamiinin markkina-arvoksi arvioitiin 70 miljoonaa euroa ja kokaiinin kymmenen miljoonaa euroa.

Perjantaina julkaistu laaja valtakunnallinen jätevesitutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Tutkimuksessa ovat vuoden 2024 maaliskuun ja marraskuun keräysjaksot 30 kaupungista ja niiden lähialueilta. Helsingin, Espoon, Turun ja Tampereen osalta on raportoitu myös kuluvan vuoden maaliskuun seurannan tulokset.

AVAINSANAT

EVA: Suomalaisille kelpaisi jo EU:n yhteinen puolustus – koska Trump

Ranskalla on EU:n toiseksi suurimmat maavoimat (Puolan jälkeen).
  • Kotimaa
  • 09.05.2025
  • 7:03
  • (Päivitetty: 09.05. 7:30)

Uuden kyselyn mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen. Syynä on kasvanut epäluulo Yhdysvaltain toimintaa ja auttamishaluja kohtaan.

Asia selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta. Sen mukaan kansalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.

Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta kannatti 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.

Enemmistö suomalaisista katsoo nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajattelee 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta kannatti Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki on nyt siis vielä korkeammalla tasolla. Viime vuodesta tapahtuneeseen pomppaukseen Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näkee syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.

Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.

-  Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.

EU-puolustusta ei silti haluta Naton korvaajaksi, koska vain yhdeksän prosenttia toivoo EU-maiden eroavan Natosta.

SUOMEN EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 65 prosenttia suomalaisista, ja vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta.

Liittovaltiota EU:sta toivoo vain 15 prosenttia suomalaisista.

Vastaajista 58 prosenttia pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat eroaisivat unionista. Britannian sen sijaan toivoisi palaavan EU:hun 60 prosenttia suomalaisista.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus 12.-24. maaliskuuta. Tulokset perustuvat 2  070 iältään 18-79-vuotiaan Manner-Suomessa asuvan vastauksiin. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT