VALIKKO

Kd unohtanut ”Raamatun neuvot” – kansanedustaja vaatii kokoomukselta ryhtiä

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) Pihlajavedellä Saimaalla 15. toukokuuta.

Kansanedustaja, entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vaatii Petteri Orpon (kok.) hallitukselta toimia saimaannorpan suojelemiseksi.

Kesän mittaan on uutisoitu useista kuuttien kuolemista kalastusverkkoihin. Mikkonen muistuttaa tiedotteessaan, että vain osa verkkokuolemista päätyy viranomaisten tietoon. Toimiessaan ympäristöministerinä Mikkonen oli päättämässä nykyisin voimassa olevista verkkokalastusrajoituksista.

– Verkkokalastusrajoitukset osoittautuvat vuosi toisensa jälkeen riittämättömiksi. Kuuttien hukkumiskuolemat verkkoihin ovat kaikkein suurimmat heinäkuussa verkkokalastuskiellon päätyttyä. Rajoitusten voimassaoloa tulee pidentää vähintään heinäkuun loppuun saimaannorpan suojelemiseksi. Ehdotimme tätä valtioneuvostolle jo vuonna 2021, mutta sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue eivät ehdotusta tukeneet, Mikkonen sanoo.

SAIMAANNORPPAKANTA on saatu kasvuun rajoittamalla verkkokalastusta ja lisäämällä norpan lisääntymistä tukevia toimia, kuten apukinosten kolaamista. Saimaannorppa on silti edelleen erittäin uhanalainen laji.

– Saimaannorppaa uhkaa paitsi verkkokalastus myös ilmastonmuutos, jonka myötä muuttunut lumitilanne heikentää norpan pesintää. Tehokkain yksittäinen päätös, jonka voimme norpan suojelemiseksi tehdä, on rajoittaa norpalle vaarallisten kalastusvälineiden käyttöä. Parasta olisi kieltää norpalle vaaralliset kalastusvälineet sen levinneisyysalueella kokonaan.

Mikkosen mukaan norppaturvallisia kalastusvälineitä kehitellään kokoajan. Jo nyt avorysät, nielurajoitteiset katiskat, troolaus ja nuottaus mahdollistavat niin kotitarve- kuin ammattikalastuksen Saimaalla.

– Ammattikalastajille tulisi aktiivisesti tarjota investointitukea norppaturvallisten pyydysten hankintaan, Mikkonen ehdottaa.

NYKYINEN asetus päättyy ensi keväänä ja hallituksen on pian päätettävä uusista kalastusrajoituksista seuraavalle viidelle vuodelle vuodesta 2026 alkaen. Ympäristöministeri Sari Multalalla (kok.) on Mikkosen mukaan nyt näytönpaikka, sillä hän ja kokoomus vaativat viime kaudella äänekkäästi kalastusrajoitusten pidentämistä heinäkuulle. Kokoomus myös äänesti Saimaalle verkkokalastuskieltoa vaatineen kansalaisaloitteen puolesta.

– Ympäristöministeri on tähän mennessä antanut periksi maa- ja metsätalousministerille kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi vanhojen metsien kriteerit vesitettiin, perinnebiotooppien hoitomahdollisuuksia on vähennetty ja jopa uhanalaisten lajien metsästystä on helpotettu.

– Toivottavasti kokoomus on valmis turvaamaan edes saimaannorpan tulevaisuuden tiukentamalla kalastusrajoituksia. Vai onko hallitus antanut kaikissa luontokysymyksissä vallan Kristillisdemokraateille, jotka ovat täysin unohtaneet Raamatun neuvot luonnon varjelemisesta, Mikkonen lataa tiedotteessaan.

Maa- ja metsätalousministeri on Kd:n puheenjohtaja Sari Essayah.

AVAINSANAT

AKT: Riikka Purra ja perussuomalaiset luovat itse halpatyömarkkinoita ja tuhoavat duunarien oikeuksia

AKT muistuttaa kannanotossaan että perussuomalaiset on hallituksessa hyväksynyt lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, mikä mahdollistaa halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

AKT ottaa kantaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran ay-liikkeeseen kohdistamiin syytöksiin.

Purra syytti keskiviikkona puolueensa Perussuomalainen-lehdessä ammattiyhdistysliikettä duunarin oikeuksien tuhoamisesta. Tämä tapahtuu Purran mukaan ”hillittömän mamutuksen” kautta.

– Väite on täysin vailla pohjaa, ja vaikka eletäänkin mätäkuuta, ei ministeritason ihmisen pitäisi tällaista pötyä julkaista, AKT:n tiedotteessa kuitataan.

AKT:n aloista linja-autoalalla työskentelee eniten maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, kaupungista riippuen noin 30-40 prosentin osuudella.

– Ilman heidän työpanostaan lapset eivät pääsisi kouluun tai mummot kauppaan, tiedotteessa muistutetaan.

ALAN työehtosopimuksessa, jota AKT valvoo yhdessä työnantajan kanssa, ei ole yhtään määräystä, joka mahdollistaisi erilaisen kohtelun maahanmuuttajille. Ongelmia ei tästä näkökulmasta ole ollut.

– Vahvat työehtosopimukset ovat kaikkien duunareiden paras tuki, ihonväristä riippumatta. Ne voidaan saavuttaa vain, jos ammattiliitoilla on voimaa niitä neuvotella. Ay-liikkeen perustehtäviä on yhtäläisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen kaikille työntekijöille. Epäreilu halpatyö syntyy aina sinne, missä ei ole sääntelyä tai valvonta on surkeaa, tiedotteessa sanotaan.

Tiedotteessa kerrataan, että perussuomalaiset ovat koko hallitustaipaleensa ajan johdonmukaisesti pyrkineet heikentämään suomalaisten duunareiden mahdollisuuksia neuvotella itselleen parempia työehtoja.

Puolue on kakomatta kuitannut lukuisia heikennyksiä työlainsäädäntöön, jotka mahdollistavat halpatyömarkkinoiden laajenemisen.

– Keinoja on ollut monia: perussuomalaiset ovat osana hallitusta esimerkiksi heikentäneet työehtosopimusten sitovuutta ja lakko-oikeutta, ja siten mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin. He ovat edistäneet alustatalouden laajentumista työsuhteiden kustannuksella ja leikanneet irtisanottavien ja lomautettavien palkkoja.

AKT:N mukaan viimeisimpänä tavoitteenaan erityisesti perussuomalaiset ovat liittoutuneet työnantajien kanssa, jotta palkka-avoimuusdirektiiviä ei implementoitaisi Suomeen, kuten kuuluisi. Tällä tähdätään siihen, etteivät esimerkiksi naisten tai vaikkapa maahanmuuttajien, palkat kokonaisuutena yltäisi miesten palkkoihin.

– On valitettavaa, että perussuomalaiset ovat omalla palkansaajavihamielisellä politiikallaan heikentäneet duunarien asemaa työmarkkinoilla. Jos perussuomalaiset olisivat aidosti kiinnostuneita duunareista, pitäisi heidän tehdä täyskäännös politiikassaan ja alkaa vihdoin vahvistaa palkansaajien oikeuksia ja pelastaa se mikä vielä pelastettavissa on.

– Se on paras tapa varmistaa, että puolueen maalaamat uhkakuvat maahanmuuton luomasta halpatyömarkkinoista eivät toteudu. Toivottavasti liian paljon ei ole vielä tuhottu, tiedotteessa kommentoidaan.

AVAINSANAT

Essayah: Viljelijöiden tuille varattava EU-budjettiin oma suojattu osuutensa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 22. toukokuuta.

Maatalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan on tärkeää, että tulevassa EU:n budjetissa viljelijöiden tuille varataan oma suojattu osuutensa.

Essayah kommentoi asiaa tänään viestipalvelu X:ssä.

EU-KOMISSION eilen julkaistussa budjettiesityksessä leikattaisiin maataloustukia. Essayahin mukaan Suomelle on tärkeää, että rahoitus takaa ruoantuotannon jatkumisen ja kannattavuuden.

Essayah kirjoittaa, että Suomen osuutta rahoituksesta on ennenaikaista arvioida. Ministerin mukaan Suomi jatkaa neuvotteluvaiheessa asiaan vaikuttamista.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Luottamus poliitikkoihin heikointa Norjassa ja Suomessa

Valtaosa kyselyyn vastanneista suomalaisista eli 40 prosenttia kuvailee suhtautumistaan poliitikkoihin neutraaliksi.

Tutkimusyhtiö Norstatin tuoreen kyselyn mukaan norjalaiset ja suomalaiset suhtautuvat Pohjoismaissa kaikkein epäilevimmin poliitikkoihin.

Norjassa peräti 48 prosenttia väestöstä kertoo luottavansa poliitikkoihin vain vähän tai ei lainkaan. Suomessa vastaava osuus on sama.

Vain 10 prosenttia suomalaisista kertoo Norstatin kyselyssä, että luottaa poliitikkoihin paljon. Erittäin paljon poliitikkoihin luottavia Suomessa on vain yksi prosentti.

Valtaosa suomalaisista eli 40 prosenttia kuvailee suhtautumistaan neutraaliksi.

– Luottamus poliitikkoihin on Suomessa ja Norjassa selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Korkeinta luottamus on Tanskassa, jossa 22 prosenttia kuvaa luottamustaan erittäin korkeaksi tai korkeaksi, Norstatin Kaisa Parkatti sanoo tiedotteessa.

TIEDOTTEESSA muistutetaan, että moneen muuhun Euroopan maahan nähden luottamus on kuitenkin Suomessa vielä kohtuullisella tasolla. Esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa noin puolet kansalaisista ei luota poliitikkoihinsa lainkaan ja noin 20 prosenttia vain vähän.

Parkatin mukaan paljon poliitikkoihin luottavien suomalaisten osuus on ollut kuitenkin laskusuuntainen vuodesta 2023.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjät peruu ihmisoikeusvalituksensa – syynä lakimuutos

Eduskunta hyväksyi pitkään valmistellun saamelaiskäräjälain kesäkuussa äänin 150-22.

Saamelaiskäräjien hallitus peruu valituksensa YK:n ihmisoikeuskomitealle.

Hallituksen kaikki jäsenet valittivat Saamen kansan itsemääräämisoikeuden loukkauksesta, kun korkein hallinto-oikeus kumosi vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien tuloksen ja määräsi uusintavaalit.

Taustalla on muun muassa saamelaiskäräjälain muutos, joka on tulossa voimaan kuun vaihteessa. Saamelaiskäräjät toteaa tiedotteessa luottavansa siihen, että uudistettu laki vahvistaa saamelaisen alkuperäiskansan mahdollisuuksia puolustaa kulttuuriaan ja oikeuksiaan.

AVAINSANAT

”Iso tappio Suomelle” – Heinäluoma huolestui komission budjettiesityksestä

Eero Heinäluoma (sd.).

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) pitää Euroopan komission budjettiesitystä Suomen kannalta huolestuttavana. Maria Guzeninan (sd.) mukaan esitys osoittaa EU:n valmistautuvan entistä vaikeampaan geopoliittiseen ympäristöön.

Heinäluoman mukaan Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat. Esimerkiksi maaseudun kehittämistä uhkaavat leikkaukset ja Suomelle tärkeätä Horisontti-tutkimusohjelmaa uudelleenmäärittelyt. Myös kilpailukykyrahaston pelisäännöt näyttävät Heinäluoman mukaan monimutkaisilta ja vain olemassa olevan rahan uudelleenjärjestelyltä.

– Lisäksi EU:n itäisten ulkoraja-alueiden tarpeisiin ei olisi tulossa erillistä tukivälinettä, mikä on iso tappio Suomelle ja hallituksen ennakkovaikuttamiselle, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Hän pitää komission ehdotuksen myönteisenä puolena huomattavia panostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen.

EUROPARLAMENTAARIKKO Maria Guzeninan mukaan komission esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä heijastaa geopoliittisen ympäristön muutosta.

Ehdotettu noin 2 000 miljardin euron budjetti vastaa 1,26 prosenttia EU:n
bruttokansantuotteesta. Nykyinen budjetti vuosille 2021-2027 on noin 1 200 miljardia euroa, eli
1,15 prosenttia EU:n bkt:stä.

– EU tarvitsee vahvistusta rahoitukseen, koska tarpeita on nyt enemmän kuin aikaisemmin.
Erilaiset sotilaalliset ja taloudelliset uhat vaativat, että Eurooppa investoi turvallisuuteen,
vihreään siirtymään, infrastruktuuriin ja kansainväliseen vakauteen. Olisi kuitenkin
kestämätöntä, jos nämä panostukset tapahtuvat muun tulevaisuuden rakentamisen
kustannuksella, Guzenina muistuttaa.

Guzenina nostaa esiin erityisenä huolena Erasmus-ohjelman rahoituksen. Euroopan on hänen mukaansa pärjättävä osaamisessa.

– Osaaminen lähtee siemenenä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ilman tätä perustaa Eurooppa jää kilpailukyvyssä muiden jalkoihin. Silloin edellyttykset hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitämiseen romahtavat.

KOMISSION ehdotuksessa 865 miljardia euroa (43 %) kohdennetaan alue- ja maataloustukiin,
ja 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla tuetaan muun muassa tutkimusta, infrastruktuuria ja puolustusta. Ulkosuhteisiin, mukaan lukien Ukrainan tukeminen, on varattu 200 miljardia euroa.

– Ihmisten hyvinvointi. Osaaminen. Nämä on nostettava tulevan rahoituskehyksen prioriteetteihin. Me emme voi leikata niistä asioista, jotka määrittävät Euroopan paikkaa maailmassa seuraavat vuosikymmenet, Guzenina korostaa tiedotteessaan.

Tulevista neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä osa jäsenmaista, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomen hallitus, vastustavat budjetin kasvattamista. Guzeninan mukaan on tärkeää, että parlamentti ja jäsenmaat katsovat kokonaisuutta rohkeasti ja vastuullisesti.

– EU tarvitsee uutta rahoitusta ja itse olen kannattanut muun muassa Kiinasta Eurooppaan tuleville pikkupaketeille käsittelymaksua. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät vuosittain noin 19,3 miljardia euroa usein heikkolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden tilaamiseen Kiinalaisista verkkokaupoista. Pienikin käsittelymaksu toisi tuntuvan lisän EU:n budjettiin.

– Kyse on siitä millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kantavat tulevaisuuteen asti. Lyhytnäköinen politiikka ei tuo meille turvaa eikä menestystä.

AVAINSANAT