VALIKKO

“Käsittämätöntä” – Ben Zyskowicz lyttää Juristiliiton ulostulon

Ben Zyskowicz on kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja.

Tällä viikolla on kuohuttanut se, ettei tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa ollakaan antamassa lakiesitystä tällä vaalikaudella. Kansanedustaja Ben Zyskowicz pitää asiasta noussutta kohua turhana.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) haluaa työryhmältä sen sijaan muistion.

Eteneminen asiassa alkoi jo edellisellä kaudella. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ei ole sovittu oikeuslaitoksen riippumattomuuden perustuslaillisesta vahvistamisesta.

Meri muutti erillisen työryhmän toimeksiantoa myös siten, ettei se valmistelekaan perustuslain pykälän 106 muuttamista.

Pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, mikäli lain soveltaminen on käsittelyssä olevassa asiassa ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa. Kyse olisi siitä, voisiko sanan ilmeinen poistaa. Helsingin Sanomat on kertonut hallitusneuvotteluissa erikseen sovitun, ettei perustuslain 106. pykälän muuttamista edistetä.

Muun muassa Juristiliitto arvosteli oikeusministeri Merta, vaikkakaan ei nimeltä mainiten. Liitto vaati puolueetonta selvitystä laillisuusvalvojilta siitä, missä menevät oikeusvaltiossa poliittisen vaikuttamisen rajat ja miten jo asetettujen työryhmien toimeksiantoihin on puututtu.

“Kun lausuntopalaute on saatu, ryhdytään valmistelemaan hallituksen esitystä. Tässä vaiheessa – siis vasta tässä vaiheessa – astuu kuvaan mukaan poliittinen ohjaus. Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää ottamatta huomioon lausuntopalautteen, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja poliittisella vastuullaan”, Juristiliiton puheenjohtaja, prosessioikeuden professori Tuula Linna kritisoi.

Oikeus­ministeriön kanslia­päällikkö Pekka Timonen puolestaan puolusti Meren toimintaa.

Näin tekee myös kokoomuslainen kansanedustaja Ben Zyskowicz, jolla on paljon kokemusta perustuslakivaliokunnan työstä.

ZYSKOWICZ arvostelee Juristiliittoa ja Tuomariliittoa, joka on myös julkaissut tiedotteen, jonka mukaan oikeuslaitoksen riippumattomuus on uhattuna.

– Saako ministeri puuttua omassa ministeriössään tapahtuvaan lainvalmisteluun, esimerkiksi sellaiseen joka periytyy edelliseltä hallitukselta tai vaikka ei periytyisi. Totta kai saa. Minusta on käsittämätöntä, että Juristiliitto ja Tuomariliitto tuntuvat kyseenalaistavan sen, saako ministeri vaikuttaa tai puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun, Zyskowicz toteaa.

Zyskowicz vie keskustelua demokraattisen järjestelmän toimintaan.

– Meillä pidetään vaalit. Sitten syntyy vaalituloksen pohjalta toivottavasti, toisin kuin suomettumisen aikaan, hallitus. Ja tämä hallitus neuvottelee itselleen ohjelman ja vielä eduskunta antaa ohjelmalle tuen tiedonantoäänestyksessä. Ministerien tehtävä on omassa ministeriössään edistää hallitusohjelman toteutumista. Totta kai ne saavat ja niiden jopa pitää puuttua ministeriössä tapahtuvaan lainvalmisteluun – jos siellä esimerkiksi valmistellaan jotain hankkeita, jotka olisivat täysin ristiriidassa uuden hallituksen ohjelman kanssa, mistä tässä ei ole kysymys, hän sanoo.

Eli Juristiliitto ei ymmärrä parlamentaarisuutta?

– Juristiliitto varmaan ymmärtää kyllä parlamentarismia ja demokratiaa. Mutta on käsittämätön se Juristiliiton puheenjohtajan blogi, jossa hän sanoo, että ensin siellä ministeriössä valmistellaan asioita. Sitten, kun on hallituksen esitysluonnos, se lähetetään lausunnoille. Sitten, kun se tulee lausunnoilta, sitten on poliittisen ohjauksen paikka, Zyskowicz sanoo ja jatkaa hämmästelyään kuvitteellisella esimerkillä:

– Nykyinen sisäministeri (Mari) Rantanen (ps.) asettaisi vaikkapa kolmen vuoden toimialatyöryhmän miettimään, miten voitaisiin vielä tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa. Sitten tulisi vaalit ja uusi hallitus ja se kirjaisi ohjelmaansa, että tärkeänä tavoitteena on edellisen hallituksen tekemien maahanmuuttokiristysten purkaminen ja maahanmuuttopolitiikan väljentäminen edelleen. Pitäisikö uuden sisäministerin, olkoonpa hän vaikkapa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, olla puuttumatta ministeri Rantasen asettaman työryhmän työhön, joka valmistelee hanketta, joka on täysin vastoin uuden hallituksen ohjelmaa? Ei tietenkään. Hänen pitää puuttua siihen työhön ja käyttää ne niukat resurssit… sellaisten hankkeiden edistämiseen, joita hallitus ohjelmansa pohjalta haluaa edistää. Näin toimii demokratia.

ZYSKOWICZ muistuttaa myös, että yleensä perustuslain muutoksia on valmisteltu siten, että taustalla on ollut selkeä poliittinen tahto ja laajaa parlamentaarista edustusta valmisteluprosessissa.

Hänen näkemyksensä mukaan nyt olisi käynyt niin, että oikeusministeriön asettaman työryhmän asettama alatyöryhmä päätti omasta aloitteesta ryhtyä valmistelemaan perustuslain 106 pykälän muuttamista.

– Kuitenkin taustalla on vielä sekin, että oikeusministeriö oli tuonut asian hallitusneuvotteluihin ja hallitusneuvotteluissa oli todettu, että pykälään 106 ei kajota. Näinkö perustuslain muuttamista Suomessa tulee valmistella, että jokin asiantuntijatyöryhmän asettama alatyöryhmä ryhtyy valmistelemaan perustuslain yhden merkittävän säännöksen muuttamista? hän ihmettelee.

Meren johtama oikeusministeriö on tiedottanut, että oikeuslaitostyöryhmä asetti tammikuussa niin sanotun riippumattomuustyöryhmän, joka tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin.

Ministeriön mukaan riippumattomuustyöryhmän asettamispäätöstä täsmennettiin helmikuussa vastaamaan alkuperäistä oikeuslaitostyöryhmän tehtävänantoa. Tällöin tehtävänannosta poistettiin perustuslain 106 pykälä, jonka virkakunta oli ottanut mukaan asiantuntijakuulemisten perusteella.

ZYSKOWICZ tiivistää pykälän 106 liittyvän perustuslakimme kontrollijärjestelmän luonteeseen.

Mikäli ilmeisyysvaatimus poistetaan, tuomioistuinlaitoksen rooli perustuslain jälkikäteiskontrollissa vahvistuu entisestään ja vastaavasti perustuslakivaliokunnan rooli heikentyy.

Hän arvioi, että kansalaiset pitäisivät tällaista muutosta tervetulleena, koska poliitikkoja ja myös poliitikoista muodostettua eduskunnan perustuslakivaliokuntaa kohtaan on ennakkoluuloja, osin ehkä perusteltujakin.

– Toisaalta perustuslain pykälät ja niiden tulkinta eivät ole kovinkaan perinteistä juridiikan tulkintaa, vaan perustuslain pykälät ovat ainakin Suomessa ja luullakseni muissakin maissa yleisluonteisempia, tulkinnanvaraisempia ja voisiko sanoa sisällöltään yhteiskunnallisempia kuin vaikkapa rikoslain petosta koskeva pykälä.

Zyskowicz pyörittelee kysymystä “ilmeisyyden” poistamisesta monelta kantilta.

– Monissa maissa perustuslakikontrolli on jälkikäteistä, tunnetuimpana tietysti Yhdysvallat, ja se kuuluu tuomioistuinlaitokselle. Ja minä ymmärrän, että laajasti uskoakseni kansalaiset ajattelevat, että näin pitää ollakin. Perustuslain tulkitseminen eli rajojen asettaminen eduskunnan lainsäädäntövallalle kuuluu riippumattomalle tuomioistuinlaitokselle eikä eduskunnan omalle perustuslakivaliokunnalle. Tälle näkökannalle on omat hyvät perusteensa.

– Toisaalta moni on pitänyt Suomen ennakollista perustuslakikontrollia hyvänä systeeminä, koska siinä jo etukäteen pyritään poistamaan lakiesityksistä mahdolliset ristiriidat perustuslain kanssa eikä niin, että vasta jälkikäteen ehkäpä useamman vuoden päästä todetaan, että jokin laki joltakin osin on ristiriidassa perustuslain kanssa. Eli itse ajattelen, että molemmille kannoille on varmasti perusteensa. Suomessa on myös vahvaa kannatusta erilliselle valtiosääntötuomioistuimelle tähän tehtävään ja sitä olen itsekin aikanaan nuoruudessani kannattanut.

Zyskowicz toteaa, että yleisesti on ajateltu, että nykyjärjestelmä toimii melko hyvin, vaikka perustuslakivaliokunta joutuu aika ajoin äänestämään tulkintaratkaisuistaan.

– Mutta niinpä joutuvat joka päivä tai sanotaan jatkuvasti myös tuomioistuimet tekemään äänestysratkaisuja.

SELVENNETTÄKÖÖN vielä, että Zyskowicz ei itse olisi lähdössä muuttamaan perustuslain 106. pykälää.

Sen sijaan he, joista Zyskowicz puhuu “juristieliittinä”, liputtavat asian tarkastelua.

– Tarkoitan ylimpien tuomioistuinten, ylimpien lainvalvojien, hyvin kokeneiden, osaavien ja arvostamieni juristien näkökulmaa.

Zyskowicz ei liitä poliittisia motiiveja “juristieliitin” edesottamuksiin, korkeintaan voi puhua oikeuspolitiikasta.

Esimerkiksi ylimpien tuomioistuinten, Korkeimman oikeuden (KKO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentit kannattavat pykälän avaamista. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut vuonna 2021 Demokraatille, että tuomioistuinten roolia perustuslain jälkikontrollissa voisi harkita vahvistettavan niin, että perustuslain 106 pykälästä poistettaisiin ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.

Zyskowicz pitää hyvänä kysymyksenä sitä, politisoisiko ilmeisyyden vaatimuksen poistaminen tuomioistuimia.

– Ei tarvitse kuin vilkaista Atlantin taakse Washingtoniin niin näkee, miten politisoitunut on Yhdysvaltain korkein oikeus ja varmasti hyvin pitkälle juuri sen takia, että sille kuuluu Yhdysvaltain järjestelmässä perustuslain tulkinta.

ZYSKOWICZ pitää selvänä, että ilmeisyyden vaateen poisto heikentäisi pitkän päälle eduskunnan perustuslakivaliokunnan asemaa.

– Se siirtäisi painopistettä meidän perustuslakikontrollissamme perustuslakivaliokunnalta, jossa se nyt on, tuomioistuinlaitoksen suuntaan. Minusta se on ihan kiistatonta. Onko se radikaali muutos, ei välttämättä. Joskin riippuisi osin siitä, kuinka aktiivisen roolin tuomioistuimet ottaisivat siinä roolissa, että katsoisivat lakien olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Sitähän me emme tiedä, millaisiksi tulkintalinjat vuosien saatossa muodostuvat.

Miksi sitten monet ylimpien tuomioistuinten ja monien muidenkin tuomioistuinten jäsenet ja ylimmät lainvalvojat kannattavat tuomioistuinlaitoksen roolin vahvistamista perustuslakitulkinnoissa. Zyskowicz arvioi, että inhimillisesti eri tahojen mielipiteisiin vaikuttaa, mistä näkökulmasta asioita tarkastellaan.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet tarkastelevat sitä perustuslakivaliokunnan ja kansanedustajat laajemminkin eduskunnan näkökulmasta ja esimerkiksi tuomioistuinlaitoksessa palvelevat juristit tarkastelevat sitä varmaankin tuomioistuinlaitoksen näkökulmasta. Kaikki tahot pyrkivät ymmärtääkseni tulkitsemaan perustuslakia mahdollisimman oikein. Mutta kun perustuslain tulkitseminen on niin tulkinnanvaraista ja myös osin niin yhteiskunnallista, mikä on se perustuslain oikea tulkinta. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeata tulkintaa.

Zyskowicz pohdiskelee myös, onko jotain yleisempää huolta, että perustuslakivaliokunta olisi menettänyt arvostustaan, kyvykkyyttään ja legitimiteettiään perustuslain tulkitsemisessa. Tällaista keskustelua on noussut vuosien saatossa usein silloin, kun perustuslakivaliokunta on joutunut tekemään äänestyspäätöksiä.

– Perustuslakivaliokunta on viime aikoina joutunut tekemään useamman äänestyspäätöksen. Mutta kertooko tämä siitä, että perustuslakivaliokunta olisi jotenkin menettämässä tai menettänyt kykyään tulkita perustuslakia “oikein”? Minun mielestäni se ei kerro siitä. Ei ole yhtä oikeata tulkintaa. Minun mielestäni – tämä on tietysti poleeminen poliittinen väite – se kertoo siitä, että perustuslakivaliokunnan vähemmistö on halunnut lähinnä kansainvälisiin sopimuksiin nojaten tulkita perustuslakia tavalla, joka merkitsee toisenlaista tulkintaa kuin mihin enemmistö on päätynyt.

SUOMESSAKIN on pohdittu kansainvälisten esimerkkien valossa muun muassa sitä, voisiko jokin hallitus puuttua tuomioistuinlaitoksen toimintaan lisäämällä tuomarien määrää tai erottamalla heitä eläkeikää laskemalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi esitti vuonna 2021, että Suomessakin pitää varautua siihen, että valtaapitävät voisivat hyökätä jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan. Hän esitti puheessaan hallintotuomioistuinpäivässä selvityksen tekemistä tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Pitäisi siis varmistaa, että tuomioistuimet säilyttävät itsenäisen asemansa myös silloin, jos jokin tuleva hallitus kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet.

Käytännössä kyse on siitä, että mikäli tuomioistuimien toiminnasta ei säädetä tarkasti perustuslaissa, yksittäiset hallitukset voisivat tahtoessaan pyrkiä puuttumaan niiden toimintaan tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Mihinkään yksittäiseen puolueeseen Kuusiniemi ei huoliaan liittänyt.

Tällä hetkellä perustuslaissa ei esimerkiksi määritellä tuomareiden eläkeikää eikä ylimpien oikeusasteiden tuomareiden määrää.

– Ruotsalaiseen keskusteluun viitaten Suomessa olennaisia kysymyksiä olisi, pitäisikö ylimpien tuomioistuinten jäsenmäärä olla perustuslaissa ja onko joitakin muita oikeuslaitosta koskevia säännöksiä, joiden olisi syytä säätää nimenomaan perustuslain tasolla, oikeuskansleri Pöysti huomautti taannoin Demokraatille.

Kokoomuksen kansanedustaja Zyskowiczille sopii hyvin tämäntyyppinen tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen, jossa tarkastellaan esimerkiksi tuomareiden eroamisikää ja nimitysmenettelyä.

– En usko, että kukaan järkevä ihminen vastustaa tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta. En esimerkiksi minä vastusta sitä, että riippumattomuuden takeita lisätään Suomen perustuslakiin. Olen vain halunnut kiinnittää huomiota siihen, että en pidä asiaa millään tavoin ajankohtaisena tai ongelmaisena. On paljon muita oikeusvaltiotilanteen kannalta tärkeämpiä uudistuksia kuten esimerkiksi oikeusprosessien lyhentäminen. Se on akuutti ongelma. Minä toivoisin, että oikeusministeriön työryhmät ja ministeriö keskittyisivät esimerkiksi tähän ongelmaan.

AVAINSANAT

Andersson: EU:n ja Israelin välinen vapaakauppasopimus on laitettava jäihin

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson eduskunnassa 20. helmikuuta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että EU reagoi Israelin suunnitelmiin tehdä maahyökkäys Rafahiin. Hän vaatii, että EU asettaa talouspakotteita Israelille ja jäädyttää EU:n ja Israelin välisen vapaakauppasopimuksen.

– EU on tähän asti ollut heikko ja hajanainen suhteessa Gazaan, eikä ole reagoinut lähimainkaan riittävästi Israelin tekemiin sotarikoksiin, Andersson sanoo tiedotteessa.

Andesson muistuttaa, että kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK ja Yhdysvallat, on useampaan otteeseen varoittanut Israelia toteuttamasta laajaa maahyökkäystä Rafahiin, jonne suuri osa palestiinalaisista on Gazassa paennut.

Andersson nostaa esiin, Israelin asevoimat on ottanut haltuunsa Rafahin rajanylityspisteen Gazan puolella. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA kertoi tänään, etteivät Israelin viranomaiset eivät päästä YK:n avustuskuljetuksia Rafahin rajanylityspaikan kautta Gazaan.

– Kansainvälisen yhteisön ja EU:n on nyt reagoitava voimakkaammin, kun Israel osoittaa piittaamattomuutensa Rafahin laajamittaisen maaoperaation humanitaarisista seurauksista. Taloudellisen yhteistyön katkaiseminen ja talouspakotteiden asettaminen olisi keskeinen keino viestiä, että Israelin hallituksen kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet ovat tuomittavia, Andersson sanoo.

Andersson muistuttaa, että EU:n ja Israelin välinen assosiaatio- eli vapaakauppasopimus on EU:n ja Israelin välisistä sopimuksista tärkein. Se antaa Israelille merkittäviä etuja, kuten vapautuksen tulleista, ja mahdollistaa Israelin osallistumisen useisiin EU:n ohjelmiin ja hankkeisiin. Hän huomauttaa, että tämä sopimus perustuu kuitenkin ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, ja niitä Israel rikkoo sekä Gazassa että Länsirannalla.

– Meidän velvollisuutemme on suojella Gazan siviilejä ja lopettaa Gazan sota. EU:n on jo aika käyttää sitä taloudellista valtaa, jota sillä on suhteessa Israeliin ja noudattaa omia ihmisoikeuskriteerejään, Andersson vaatii.

AVAINSANAT

Kansalaispulssi: Suomalaisilla on huoli sekä omasta että julkisesta taloudesta

Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on valtioneuvoston teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan ainakin jonkin verran huolissaan julkisen talouden tilanteesta.

Tilastokeskuksen toteuttaman kyselyn mukaan noin kaksi kolmannesta oli huolissaan Suomen hitaasta talouskasvusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvusta.

Talouden tiukka säästökuuri ei saanut enemmistöä taakseen. Vastaajista 54 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että Suomen valtionvelka pitäisi saada pienentymään riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Rankkoja toimia kannatti kolmannes vastanneista.

Selvästi yli puolet vastaajista katsoi, että Suomen pitäisi välttää tilannetta, jossa EU joutuu esittämään Suomelle suosituksia taloutta korjaavista toimista.

SOSIAALITURVALEIKKAUKSIIN suhtauduttiin myötämielisemmin sillä edellytyksellä, että ne kannustavat ottamaan työtä vastaan ja lisäävät työllisyyttä. Näillä reunaehdoilla 56 prosenttia vastanneista tuki leikkauksia ja 28 prosenttia vastusti.

-  Huoli julkisen talouden kestävyydestä on selvästi jaettu kaikissa väestöryhmissä. Näkemykset taloustoimien keinoista kuitenkin eroavat. Esimerkiksi nuoret, naiset ja pienituloiset vastaajat suhtautuvat selvästi muita useammin kielteisesti väitteeseen, että valtionvelan pienentäminen on tärkeää etujen ja hyvinvoinnin leikkauksista riippumatta, sanoo valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Juho Jyrkiäinen tiedotteessa.

Julkista taloutta koskevista huolista kysyttiin kansalaisilta nyt ensimmäistä kertaa.

Omasta taloudestaan ainakin jonkin verran huolestuneiden osuus oli uusimmassa kyselyssä 40 prosenttia, mikä on hiukan korkeampi kuin kahdessa edellisessä kyselyssä. Vastaajista noin puolet sanoi muuttaneensa omia kulutustottumuksiaan hintojen nousun takia ja aikovansa lykätä isompia hankintoja.

KANSALAISPULSSI selvitti tällä kertaa myös suomalaisten aikeita äänestää eurovaaleissa. Varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui 41 prosenttia vastaajista ja noin kolmannes sanoi harkitsevansa äänestämistä. Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysprosentti Suomessa oli 42,7 prosenttia.

Tyytyväisyys demokratiaan toimivuuteen Suomessa on hieman hiipunut edellisiin kyselykertoihin verrattuna. Erittäin tai melko tyytyväisiä oli 65 prosenttia, kun taas 35 prosenttia ilmoittautui tyytymättömiksi.

Aineisto on kerätty 24.-29. huhtikuuta, eli hallituksen kehysriihen jälkeen. Kyselyyn vastasi noin tuhat henkilöä ja virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kansalaispulssikyselyä tehdään 4-6 viikon välein ja niitä on koottu vuoden 2020 keväästä lähtien.

AVAINSANAT

SDP:n talousvaihtoehto pöytään – tästä yhdeksän miljardin paketti koostuu

Vasemmalta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman ja kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Joona Räsänen SDP:n mediatilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä 7. toukokuuta.

Pääoppositiopuolue SDP julkaisi tiistaina oman näkemyksensä valtion talouden tasapainottamisesta. Myös SDP pitäisi Suomen EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella, mutta lupaa sopeutusvaihtoehtonsa olevan oikeudenmukaisempi kuin Petteri Orpon (kok.) hallituksella.

– Hallitus lupasi nujertaa velkaantumisen, sen sijaan se päätyi nujertamaan kasvun ja yrittää nujertaa suomalaiset palkansaajat ja työntekijät. Hallitus lupasi suojella suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaan. Se päätyi suojelemaan suurituloisia ja rikkaita, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

SIINÄ missä hallitus kuormittaa sopeutuksillaan pieni- ja keskituloisia ja rajaa yhteiskunnan varakkaimmat toimenpiteiden ulkopuolelle, SDP suojaisi vaaliohjelmansa mukaisesti hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä olevia palveluita ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien perustoimeentuloa.

Julkisen talouden vahvistamisen mittakaava on SDP:llä kuitenkin sama kuin hallituksella eli noin 9 miljardia vuoteen 2027 mennessä.

– Hallitus on epäonnistunut kaikkein tärkeimmässä asiassa, kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Ratkaisevia virheitä on ollut kolme. Ensimmäinen oli se, että hallitus perusti tämän vuoden budjettinsa liian ruusuisen kasvuennusteen varaan. Toinen virhe oli se, että hallitus laiminlöi tulosopeutuksen talouden tasapainottamiseksi. Kolmas virhe oli työmarkkinakaaoksen aiheuttaminen, joka on käynyt Suomelle todella kalliiksi, SDP toteaa tasapainotusesityksessään.

PUHEENJOHTAJA Lindtman täsmensi tiistain tiedotustilaisuudessa liian ruusuisen kasvuennusteen liittyvän erityisesti ylioptimistiseen käsitykseen rakennusalan toipumisesta.

– Valtiovarainministeriöllä on kaikista positiivisin kasvuennuste viime syksynä ja se perustui pitkälti rakentamisen elpymiseen.

Lindtmanin mukaan SDP varoitti rakennusalan lamasta jo viime elokuussa ja vaati lisätoimia alan tukemiseksi.

– Esimerkiksi samantyyppisiä mitä Vanhasen kakkoshallitus teki finanssikriisin jälkeen. Tuolloin asuntorakentaminen ei pudonnut edes niin paljon kuin se on nyt putoamassa. Hallitus kieltäytyi näistä toimista ja nyt ollaan tässä tilanteessa, Lindtman sanoi.

RAKENNUSALAN kriisi pahentaa Suomen talouden tilannetta ja alijäämää tänä vuonna, koska merkittävä osa investoinnesta on ollut rakentamisen varassa.

– Sen lisäksi tässä rakennetaan toista kasvujarrua. Nyt kun tästä (rakennusteollisuuden alamäestä) tulee näin pitkä, on alalta tulevien viestien mukaan riski, että kun alalta lähtee väkeä, niin kahden vuoden päästä meillä on käsissämme asuntopula ja huomattavasti heikentynyt kone tehdä rakentamisinvestointeja.

SDP kompensoi vaihtoehdossaan Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät noin 3 miljardin lisäsopeutukset samalla, kun se esittää niihin olennaisia muutoksia.

Hallituksen kehysriihen menosopeutuksia eli leikkauksia SDP peruisi 840 miljoonan euron edestä. Puolue ei hyväksy iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskemista, hoitotakuun romuttamista, sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaamista eikä sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamista. SDP peruisi myös eläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien toimeentulosta leikkaamisen, samoin asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten heikentämisen. Lisäksi puolue olisi halukas kohtuullistamaan esimerkiksi yleishyödyllisten järjestöjen avustusten leikkauksia ja levittämään niitä hallitusta laajemmalle järjestökenttään.

PERUMIENSA hallituksen runsaan 800 miljoonan euron menosopeutusten tilalle SDP tarjoaa omaa 740 miljoonan euron leikkauslistansa, jossa luovutaan teollisuuden sähköistämistuesta, vähennetään joitakin yritystukia ja otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu. Listalla on myös luopuminen hallituksen menolisäyksistä Kela-korvauksiin. Lisäksi puolue vähentäisi valtion maksuosuuksia sairasvakuutuskorvausjärjestelmässä ja hillitsisi hyvinvointialueiden ostopalveluiden käyttöä.

Tulosopeutusten eli verotuksen puolelta SDP jättäisi väliin hallituksen kaavaileman eläkeläisten lisäveron ja yleisen arvonlisäveron 1,5 prosenttiyksikön korotuksen. Tilalle SDP esittää alv-kantaan yhden prosenttiyksikön korotusta. Karkkien ja suklaiden ohella esitetään eri tuotteita tasapuolisemmin kohtelevaa sokeri- eli terveysveroa.

Kun hallituksen riihessä tekemien veroratkaisujen summa on 585 miljoonaa euroa. SDP:n vaihtoehto sopeuttaisi 685 miljoonalla eurolla. Keinoina olisi terveysveron ohella myös kaivosvero, jota korotettaisiin enemmän kuin hallitus kaavailee. Samalla puolue peruisi hallituksen tälle vuodelle tekemiä veronkevennyksiä, koska ne heikentävät julkista taloutta.

SDP:n koko julkisen talouden suunnitelman kaudelle (2024-2027) kaavaillut tulo- ja menosopeutukset ovat 1,176 miljardia (menot) ja 1,184 miljardia (tulot). Päälle on tulossa vielä myöhemmin tässä kuussa julkaistavat rakenne-, työllisyys- ja kasvutoimet, joiden kokonaisvaikutus on SDP:n mukaan 3 miljardia euroa.

Kaikkien SDP:n esittämien tasapainotustoimien yhteissumma on siis kolmen vuoden jaksolla 9,1 miljardia euroa.

AVAINSANAT

“Tämä tulee lopulta kalliiksi” – oppositio ryöpytti hallituksen kehysriihipäätöksiä

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.). Kuva on otettu 2. toukokuuta.

Eduskunnassa on käynnissä lähetekeskustelu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028. Keskustelun alussa kuultiin ryhmäpuheenvuorot.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mika Lintilä.

– Talouden kasvua ei ole eikä näy. Edessä on korkeintaan kitukasvua. Tämä on kaikista huolestuttavinta, Lintilä sanoi.

Keskustan mielestä tavoitteena pitää olla vähintään kaksinkertaistaa kasvuluvut.

– Siksi kmeskusta esimerkiksi toteuttaisi verohyvityksen myös pienten ja keskisuurten yritysten investoinneille, verottaisi yrityksen sisään jätettäviä voittoja vähemmän kuin ulos jaettavia, nostaisi arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon, pitäisi kotitalousvähennyksen ennallaan sekä nopeuttaisi tuntuvasti investointien luvituksia. Valjastaisimme myös eläkerahaa edesauttamaan investointeja kotimaahan, Lintilä totesi.

Lintilä sanoi myös, ettei keskusta uskottele, että talouden kasvu hoitaa kaiken.

Keskusta tekisi suoria säästöjä 1,5 miljardilla eurolla esimerkiksi valtionhallinnosta, kehitysyhteistyöstä ja asumistuesta sekä korottaisi suurituloisimpien varhaiskasvatusmaksuja.

VIHREIDEN ryhmäpuheenvuoron käyttänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että Suomen julkisen talouden haasteiden keskeinen juurisyy on se, että työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee. Julkisen talouden menot kasvavat samalla, kun pula tekijöistä jarruttaa taloutta ja syö verotuottoja, eikä Suomella ole varaa menettää nuoria syrjäytymisen kierteisiin tai antaa terveys- ja mielenterveysongelmien syvetä.

– Huoltosuhteen yhtälöä ei lopulta voi ratkaista ilman maahanmuuttoa. Itse asiassa ilman sitä Suomen talouden tila olisi nyt paljon vaikeampi. Kysykää vaikka valtionvarainministeriöstä, Harjanne totesi.

– Mitä hallitus huoltosuhteen eteen sitten tekee? Leikkaa nuorilta, heikentää terveysongelmien ennaltaehkäisyä ja torppaa työperäistä maahanmuuttoa. Ei näin, hän jatkoi.

Vasemmistoliitto katsoo, että hyvinvointivaltiota tuhoava politiikka ei ole välttämätön pakko, vaan se on oikeistohallituksen ideologinen valinta, jolle olisi vaihtoehtoja.

KANSANEDUSTAJA Hanna Sarkkinen (vas.) arvosteli hallitusta ryhmäpuheessaan myös siitä, että se on päättänyt kiristää taloutta keskellä taantumaa.

Sarkkisen mukaan hallitus on nyt romuttamassa suomalaista hyvinvointimallia. Köyhyyttä pahentavien sosiaaliturvan leikkausten lisäksi hallitus heikentää sosiaali- ja terveyspalveluita, supistaa hyvinvointialueiden resursseja, heikentää hoidon laatua, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja korottaa hoidon hintaa.

– Te leikkaatte seurauksista piittaamatta. Köyhyys ja pahoinvointi lisääntyvät, ja palveluita eivät pian saa kuin ne, joilla on paksu pankkitili. Samaan aikaan yksityiselle sektorille annetaan lisää Kela-korvauksia, joista hyötyvät hintojaan nostavat yksityiset terveysjätit. Rahaa riittää pörriäisille, mutta ei peruspalveluihin. Tämä tulee lopulta kalliiksi, sillä terve ja työkykyinen kansa on myös talouden pohja, Sarkkinen sanoi.

Hän totesi, että vasemmistoliitto esitti kehitysriihen alla yli neljän miljardin euron edestä julkista taloutta vahvistavia verouudistuksia, jotka eivät kurittaisi pienituloisia, vaan osallistaisivat myös niitä, joilla menee hyvin.

Sarkkinen arvioi, että hallituksen politiikassa ei ole huonoa ainoastaan sisältö, vaan myös ajoitus. Finanssipolitiikan kiristäminen taantumassa voi tukahduttaa kasvun, pahentaa työttömyyttä ja kasvattaa alijäämää.

– Nyt hallitus kiristää keskellä taantumaa. Tämä kasvattaa työttömyyttä ja tappaa talouden kasvun edellytyksiä. Näin hallitus tulee itse luoneeksi tarpeita uusille lisäsopeutuksille. En olisi yllättynyt, mikäli pian alkaisitte puhua uusista leikkauksista, kun talous ei kasvakaan odotetusti, Sarkkinen sanoi.

LIIKE NYTIN puheenjohtaja Harry Harkimo totesi omassa puheenvuorossaan, että talouskasvu on hyvinvoinnin ytimessä.

Hänen mukaansa talouskasvun merkitystä korostetaan nyt liikaa vain julkisen talouden tasapainon kannalta.

– Tärkeämpää talouskasvu on kuitenkin suomalaisten työntekijöiden ja yritysten kannalta. Talouskasvua tarvitaan siksi, että suomalaiset tienaisivat paremmin ja talouskasvua tarvitaan siksi, että suomalaiset yritykset menestyisivät paremmin ja kasvaisivat. Ja kun suomalaiset tienaavat paremmin ja yritykset menestyvät paremmin, tulee myös julkinen talous aikanaan tasapainoon, Harkimo sanoi.

– Eli on aina syytä alleviivata, että talouskasvun tärkeimmät veturit ovat suomalainen työntekijä ja suomalainen yritys. Ihminen on tärkein, ei valtio eikä kunta, hän jatkoi.

HALLITUSPUOLUEISTA perussuomalaisten ryhmäpuheen piti kansanedustaja Vilhelm Junnila.

– Marinin-Saarikon hallitus jätti helpoimmatkin toimet tekemättä, vaikka julkisen talouden heikko tilannekuva ja sopeutustarve on ollut kauan tiedossa. Nyt julkista taloutta sopeutetaan, koska aiemmin puuttui rohkeus tehdä hyvinvointivaltion turvaamisen edellyttämät päätökset, Junnila sanoi.

Junnilan mukaan oppositio on sanonut kaikelle ei.

– Tiedämme kuitenkin, että olette oikeasti tyytyväisiä, kun hallitus toteuttaa ohjelmaansa. Teiltä puuttui rohkeus tehdä päätöksiä itse ja sisimmässään tiedätte, ettette tule hallituksen talous- ja työllisyystoimia perumaan, Junnila totesi.

KOKOOMUKSEN ryhmäpuheenvuorosta vastasi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä.

Hän kehui Orpon hallituksen luoneen tilannekuvan pohjalta uskottavan toimintasuunnitelman talouden pelastamiseksi.

– Hallituksen ensimmäisen vuoden aikana sopima sopeutuspaketti yltää yhdeksään miljardiin euroon. Jos tilanne oleellisesti muuttuisi, tehdään tarvittaessa uusia päätöksiä. Emme aio jättää Suomen pelastamista kesken”, Aalto-Setälä paalutti.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi ryhmäpuheessaan, että maamme julkinen talous on ollut liian pitkään alijäämäinen, toisin sanoen Suomessa on eletty nyt pitkään velaksi.

– Onkin syytä kysyä, ansaitsemmeko nykyisen elintasomme vai olemmeko monilta osin siirtyneet passiivisiksi kuluttajiksi? Östman jatkoi.

KD:n ryhmyri totesi myös, että nykyisten kipeiden päätösten keskellä on kyettävä näkemään pidemmälle ja uskallettava muuttaa kestämättömiä yhteiskuntarakenteita.

– Hallituksen uudella suunnalla Suomi on tulevaisuudessa taas rakenteellisesti tuottava ja dynaaminen maa, jossa yhteiskunnan palvelut ovat järkevällä tasolla, jokainen kansalainen osallistuu ja voi kokea ylpeyttä suomalaisesta hyvinvoinnista.

Uutisoinnissa on hyödynnetty puolueiden tiedotteita ryhmäpuheista.

RKP:n eduskuntaryhmän Otto Andersson puheenjohtaja kuvasi hallituspuolueiden tehtävää kehysriihessä hyvin vaikeaksi ja totesi, että ilman riihen päätöksiä Suomi joutuisi EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

Andersson sanoi Suomen olevan tällä hetkellä Pohjois-Euroopan velkaantunein maa.

– Maamme velkaantumisaste on yksinkertaisesti liian korkea ja valtionvelan menot kasvavat voimakkaasti. Tämä velkaantumiskierre on katkaistava, Andersson totesi.

AVAINSANAT

Lindtman: Tämä oli Orpon-Purran hallituksen kohtalokkain virhe

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman eduskunnan täysistunnossa Helsingissä tänään.

Eduskunnassa käsitellään tänään selontekoa hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028. SDP:n ryhmäpuheenvuoron keskustelussa käytti puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman.

– “Pettymystä on. Rokotetaan köyhiä, pienituloisia, eläkeläisiä ja lapsiperheitä, vaikka käsi sydämellä vannottiin, että heihin ei kosketa. Nyt he ovat ihan kusessa koko porukka”, Lindtman aloitti puheensa.

Sitaatin lähde on Lindtmanin mukaan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapio Lanki Haminasta.

– Lanki ei ole sosialidemokraatti. Lanki ei ole vasemmistolainen, saati vihreä. Lanki johtaa perussuomalaisten valtuustoryhmää, yhdessä maan perussuomalaisimmista kaupungeista, Lindtman kertoi SDP:n tiedotteen mukaan.

– He eivät ole pettymyksensä kanssa yksin. Kylänraitit ja some ovat täynnä kertomuksia petetyistä lupauksista, hän jatkoi.

LINDTMANIN mukaan Suomi on ajautunut lisäleikkausten ja kurjistamisen kierteeseen oikeistohallituksen virheiden vuoksi.

Ensimmäinen virhe oli rajata veropohjan vahvistaminen pois keinovalikoimasta. Toinen virhe oli työmarkkinakaaoksen aiheuttaminen, Lindtman luetteli.

Hän nimesi hallituksen kohtalokkaimman erheen.

– Kohtalokkaimman virheensä Purran-Orpon hallitus teki, kun se löi laimin kasvutoimet – ja niiden mukana kaiken.

– Valtionvarainministeri Purra, te julistitte leikkaukset sosiaaliturvaan kasvutoimiksi ja rakensitte budjettinne mielikuvitustyöllisyyden varaan – ja tulokset ovat sen mukaisia.

Lindtman ei piirtänyt kovin korkeaa kuvaa oikeistohallituksen kuluneesta vuodesta.

– Suomalaisille luvattiin satatuhatta uutta työpaikkaa, on saatu yli 50 000 uutta työtöntä. Hallitus selittää surkeaa kehitystä suhdanteella, mutta tosiasia on, että muualla euroalueella työttömyys ei kasva. Suomalaisille luvattiin lopettaa velkaantuminen, nyt Purra esittelee uuden ennätyksen velkaantumisessa. Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomuuksia, nyt ajetaan 17 000 lasta köyhyyteen, Lindtman jyrisi.

– Hallitus lähettää satatuhatta uutta ihmistä toimeentulotukiluukulle, tuhannet joutuvat muuttamaan kodeistaan asumistukileikkausten vuoksi ja ikäihmisiltä vähennetään hoivahenkilökuntaa. Tilalle oikeistokabinetti tarjoaa lupausta sentin tai pari halvemmasta bensasta ja oluttölkistä. Johtopäätös on selvä: hallituksen talouslinjalta on pudonnut pohja pois. Suomi on ajettu leikkauskierteeseen, todelliset kasvutoimet puuttuvat. Sen sijaan, että kehysriihessä olisi tunnustettu tosiasiat, hallitus takertui kaksin käsin Purran saksiin.

SDP esitteli tänään ennen täysistuntoa oman vaihtoehtonsa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– SDP poistaisi kasvujarrun vakauttamalla työmarkkinat. Vahvistaisimme reilua työperäistä maahanmuuttoa. Ottaisimme ikääntyneiden ja osatyökykyisten potentiaalin kokonaan käyttöön, nostaisimme osaamistasoa ja kotiuttaisimme nyt muualle valuvia vihreitä investointeja Suomeen, Lindtman selvitti.

– Hallitus mainostaa tehneensä yhdeksän miljardin sopeutukset. Niistä kaksi lepää työllisyyden paranemisen varassa – tällä hetkellä tuo saldo ei ole kaksi miljardia, ei yksi, ei edes nolla – vaan miinus miljardi, hän kritisoi.

Lindtman näkee, että oikeistohallituksen tavoitteet ovat karkaamassa.

– Ei siis ihme, että hallitus on keskittynyt pyytämään parempaa vaihtoehtoa.

LINDTMANIN mukaan SDP vahvistaisi julkista taloutta samassa mittakaavassa kuin hallitus, mutta erilaisin arvovalinnoin.

– Sitoudumme kehysriihen kolmen miljardin lisäsopeutustasoon, mutta emme hyväksy jättileikkauksia ikäihmisten hoivaan, hoitotakuun romuttamista tai sairaaloiden yöpäivystysten lakkauttamista. Näiden sijaan karsisimme satojen miljoonien edestä yritystukia – niitä, joita vielä ennen vaaleja kokoomus ilmoitti leikkaavansa.

– Emme hyväksy opiskelijoiden, eläkeläisten tai työttömien toimeentulosta leikkaamista, asiakasmaksujen korotuksia tai koulutuslupauksen pettämistä. Näiden sijaan luopuisimme yksityisten terveysjättien lisätuista ja hillitsisimme vuokralääkärien käyttöä. Emme hyväksy eläkeläisten lisäverottamista, emmekä 1,5 prosentin alvin jättikorotusta. Näiden sijaan peruisimme suurituloisimpien, ministerien tuloluokan veronkevennykset, säätäisimme laajemman sokeriveron ja korottaisimme kaivosveroa.

– Lisäksi esitämme kolmen miljardin vaihtoehdon hallituksen kurjistamiselle vaalikauden aikana – ottaisimme laarin pohjalta mukaan myös suurituloiset ja varakkaat. Vahvistaisimme veropohjaa uudistamalla osinkoverotuksen asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti ja säätämällä muun muassa rahoitusmarkkinaveron sekä lähdeveron. Uudistaisimme apteekkitaloutta ja kotihoidontukea sekä vähentäisimme työkyvyttömyyden kustannuksia.

Lindtmanin mukaan SDP tarjoaa “oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja hallitukselle kuuden miljardin edestä”. Lindtman lupasi, että kolmen miljardin rakenne-, työllisyys- ja kasvupaketin SDP esittelee vielä tämän kuun aikana.

ENNEN Lindmania ja muiden puolueiden ryhmäpuhujia puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan, että Suomi elää taloudellisesti ankeaa aikaa.

– Pitkään kehittynyt ja koko ajan heikkenevä tilanne ei ole mikään yllätys, vaan se on ollut edellistenkin hallitusten ja valtiovarainministerien tiedossa. Tämä hallitus tarttuu täysin villiintynyttä härkää sarvista, vaikka yleisö mylvisi ja buuaisi.

– Vasemmiston mukaan velassa ei ollut korkoriskiä, nollakorkoaika huumasi, eikä velkaa tarvinnut maksaa kuulopuheiden mukaan edes takaisin. Ajatus on ollut: maksellaan jos jaksellaan. Nyt olemme siirtyneet vastuullisen ja oikeudenmukaisen talouspolitiikan aikaan. Näistä asetelmista hallitus antaa eduskunnalle julkisen talouden suunnitelman vuosille 2025-2028, Purra sanoi.

Hän sanoi myös, että “punavihreä oppositio” ei kykenisi samanlaiseen vastuunkantoon kuin hallitus.

– On moraalista itsepetosta kuvitella, että kaikkia hallituksen toimia voi yksi kerrallaan vastustaa ja että kasvu hoitaa velan.

– En ole nähnyt tähän mennessä 9 miljardin sopeutusvaihtoehtoa oppositiolta. Jos puolueet eivät edes omista lähtökohdistaan kykene sellaista tuottamaan – oppositiossa siis – miten ne ikinä kykenisivät siihen osana koalitiohallitusta, jossa jokainen päätös on kompromissi ja neuvottelujen tulos? Hauras Suomi-neito saataisiin lopullisesti polvilleen julkisuudessa olleilla vasemmiston 8 miljardin veronkorotuksilla. Lainanotto tuskin silti loppuisi, tämä viesti on tullut opposition taholta selväksi. Jättimäiset veronkorotukset ovat tässä himoverotuksen luvatussa maassa varma tapa saada rakas maamme näivettymisen kierteeseen, Purra sanoi tiedotteen mukaan.

AVAINSANAT