VALIKKO

Kansanedustaja ilahtui – kesäloma ei kulu ”lupaviidakkoa raivaten”

Kansanedustaja Tere Sammallahti (kok.) iloitsee kesämökkiläisten ja omakotiasujien kesäprojekteja helpottavista hallituksen päätöksistä.

Kyse on vuoden alussa voimaan tulleeseen rakentamislakiin tehdyistä lisäyksistä.

– Uusi laki mahdollistaa esimerkiksi kesäkeittiön, katetun terassin tai vaikkapa liiterin rakentamisen ilman, että kesälomaa tarvitsee käyttää lupaviidakkoa raivaten kunnan virastotalolla, Sammallahti toteaa tiedotteessaan.

Jatkossa esimerkiksi alle 30m2 talousrakennuksen ja alle 50m2 katoksen saa rakentaa ilman rakennuslupaa.

MYÖS rantasaunan rakentaminen on mahdollista yhä useammalla rantatontilla.

– Useassa kunnassa jopa pienten rantasaunojen rakentaminen on ollut yksiselitteisesti kiellettyä. Jatkossa kunta ei voi kieltää rantarakentamista rakennusjärjestyksen perusteella. Aiemmin rantasauna on ollut käytännössä vain sellaisilla tonteilla, joille se on ennen ylikireää sääntelyä rakennettu. Nyt yhä useamman mökkiläisen on mahdollista saunoa rantaviivan lähellä.

Vaikka rakentamisen sääntelyä kevennetäänkin, eivät muutokset Sammallahden mukaan aiheuta rakentamiseen ”villiä länttä”.

– Tontilla pitää yhä jatkossakin olla riittävästi rakennusoikeutta, jotta lupavapaita rakennuksia saa rakentaa. Lisäksi rakennusten tulee olla mahdollisen yleis-, asema- tai rantakaavan mukaisia. Lakia pitää noudattaa myös jäte- ja hulevesien osalta. Kukaan ei halua pilata kaunista suomalaista luontoa. Lakimuutoksella lisätään kansalaisten vapautta päättää itse siitä, mitä ja mihin omalla tontilla saa rakentaa, Sammallahti sanoo tiedotteessaan.

AVAINSANAT

Presidentti hyväksyi miinakiellosta irtautumisen

  • Kotimaa
  • 04.07.2025
  • 12:06
  • (Päivitetty: 04.07. 12:07)

Alexander Stubb on tänään presidentin esittelyssä hyväksynyt esityksen, jonka mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen.

Stubb sanoi lausunnossaan, että päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin nykyisessä heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

Stubb toteaa ymmärtävänsä päätökseen kohdistuvan kritiikin mutta vakuuttaa, että Suomi toimii miinojen kanssa vastuullisesti eikä käytä niitä rauhan aikana.

NYT VIRALLISEKSI tulleen lähtöpäätöksen jälkeen Suomen pitää ilmoittaa Ottawa-irtautumisestaan YK:n turvallisuusneuvostolle ja YK:n pääsihteerille.

Tekoa käsittelevässä asiakirjassa pitää selittää, miksi Suomi päätöksen tekee, ja paperi täytyy fyysisesti viedä YK:lle New Yorkissa.

Kun YK on vastaanottanut asiakirjan, irtautuminen tulee voimaan siitä puolen vuoden kuluttua. Siihen asti Suomen pitää noudattaa sopimuksen ehtoja.

Vasta sen jälkeen Suomi voi ryhtyä käyttämään asevoimillaan miinoja.

AVAINSANAT

”Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan” – Pinja Perholehto syyttää hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavaksi

SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto arvostelee hallituksen ilmastopolitiikkaa sekavuudesta ja päättämättömyydestä.

Perholehto toteaa tiedotteessaan, että ilmasto- ja energiastrategian jatkuva viivästyminen hallituspuolueiden kiistelyn vuoksi paitsi vaarantaa ilmastotavoitteet ja investointiympäristön myös asettaa koko hallituksen toimintakyvyn kyseenalaiseksi.

– Sen sijaan, että eduskunnassa keskusteltaisiin syksyllä siitä, ovatko hallituksen ilmasto- ja luontotoimet riittäviä tai oikeita, joudutaan nyt keskustelemaan siitä, tehdäänkö niitä ylipäätään. Huolestuttavan kuvaavaa on, että ministerit Sari Multala (kok.) ja Lulu Ranne (ps.) käyvät vääntöä ilmastositoumusten ja energia- ja ilmastostrategian valmistelun osalta nyt puhtaasti julkisuuden kautta, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

Ministeri Ranteen arvion mukaan hallitus ei saa energia- ja ilmastostrategiaansa lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen piti valmistua jo keväällä – ja alkujaan ministeri Kai Mykkänen (kok.) lupasi sen jo syksyksi 2024.

PERUSSUOMALAISET myös irtautuivat Ranteen suulla EU:n 90 prosentin päästövähennystavoitteesta vuoteen 2040 – vain päivä sen jälkeen, kun Suomi ilmoitti siihen sitoutuvansa.

– Vastuullista politiikkaa olisi varmistaa, että Suomessa voidaan jatkossakin hiihtää talvella ja pulahtaa saunan jälkeen puhtaaseen järveen. Kokoomus antaa nyt perussuomalaisten vesittää Suomen ilmasto- ja luontopolitiikan. Sinivihreistä oikeistolaisista ei ole enää tietoakaan. Ilmastotoimien lykkääminen ja peruutukset ovat paitsi lyhytnäköistä politiikkaa myös kansantaloudellisesti lopulta kalliimpaa, Perholehto sanoo.

– Varmin tapa estää uudet investoinnit ja työn syntyminen Suomeen on olla passiivinen änkyrä, vetäytyä jo sovituista ilmastotoimista ja lisätä päästöjä entisestään. Tämä poliittinen nokkapokka käy Suomelle kalliiksi.

AVAINSANAT

Taas alkoi hallitustaipaleen hiekoitus: perussuomalaisissa heräsi ilmastokapina

Perussuomalaiset löysi kannatuskuopan pohjalta vanhan populistisen linjansa. Viimeistään kesäkuun puoluekokouksessa Lahdessa tuli selväksi, että toiseksi suurin hallituspuolue ryhtyy historiasta tutuilla tempuillaan hiekottamaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) latua.

Heinäkuun hiljaisuudessa syyksi kelpasi kokoomuslaisen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan kommentti, jonka mukaan Suomi tukee Euroopan komission esitystä tulevaisuuden päästövähennystavoitteeksi.

Ei tue eikä tule tukemaan, mikäli Suomen eli hallituksen kanta on perussuomalaisista kiinni, ilmoitti perussuomalaisten uusi 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja Ylellä. Keskisarjan näkemys sai nopeasti tukea myös hallituksen sisältä, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) arvosteli Multalaa itsenäisestä kannanmuodostuksesta. Hallitus ei Ranteen mukaan ollut komission esityksestä keskustellut.

Aivan näin asia mennyt, koska hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli Suomen ennakkovaikuttamiskantaa päästövähennystavoitteeseen jo keväällä. Näkemys oli käytännössä komission esityksen mukainen.

KOMISSION esitys päästövähennystavoitteeksi tähtää vuoteen 2040. Siihen mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi esityksen mukaan vähentää päästöistään 90 prosenttia.

Luku kuulostaa isolta, mutta on emeritusprofessori Markku Ollikaisen mukaan linjassa Suomen voimassa olevan ilmastolain kanssa, johon perussuomalaiset ovat Orpon hallitusohjelmassa sitoutuneet. Jos lakia noudatetaan, Suomen päästövähennyksiin ei vaadita ylimääräisiä tiukennuksia.

Kun ministeri Multala sanoo Suomen tukevan komission esitystä, hän siis nojaa hallitusohjelman kirjauksiin.

Miksi perussuomalaiset sitten huutavat? Koska he ovat jo pidempään pyrkineet vesittämään ilmastolakia, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi. Samalla asialla on länsimaissa moni muukin.

PS pyrkii leimaamaan ilmastopolitiikan epärealistiseksi, ihmisten elämää hankaloittavaksi huuhaaksi.

Linjan nykyinen pääarkkitehti on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Euroopan unionissa tämä ilmastodenialismia lähestyvä linja saa kannatusta erityisesti laitaoikeistoa edustavilta puolueilta.

ORPON hallituksessa ilmastolain tavoitteita puolustaa voimakkaimmin RKP, joka oli lakia viime kaudella hyväksymässä. Myös pääministeri Orpo itse on useaan kertaan muistuttanut tavoitteiden olevan hallitusohjelman mukaisia ja voimassa. Onhan ilmastoministerin salkkukin kokoomuksella.

Perussuomalaisten puoluekokous osoitti henkilövalinnoillaan haluavansa poliittista muutosta. Siksi Keskisarja on 1. varapuheenjohtaja ja jyrkästä maahanmuuttolinjastaan tuttu Simo Grönroos 3. varapuheenjohtaja.

Näin 1. varapuheenjohtaja Keskisarja on kirjoittanut Sarastus-lehdessä ilmastopolitiikan tavoitteista:

”Suomen osuus ihmiskunnan CO2-päästöistä on promille, siis tuhannesosa. Mitä mieltä sinä olet, parahin lukija? Tapahtuuko 99,9 prosentin täyskäännös? Uskotko siihen mielikuvateollisuuden tuotteeseen, että Suomen ilmastoponnistuksilla on globaali merkitys, ja että esikuvana me käännytämme hiilituhruiset EU-valtiot, Yhdysvallat, Kiinan ja kehitysmaat, arabit ja Venäjän… vaikka ne vuonna 2025 eivät osoita pikkiriikkisintäkään hinkua fossiilisten polttoaineiden hylkäykseen.”

Aivan. Tosin professori Markku Ollikaisen mukaan EU on yksi Kiinan viime aikoina kohentuneen ilmastopolitiikan keskeisistä kirittäjistä.

Suomi on EU:n jäsenvaltio ja Keskisarja Suomen hallituksessa valtaa käyttävän puolueen 1. varapuheenjohtaja.

Ajatus fossiilitalouteen jäämisestä on vaarallista, menneisyyden romantisoimisella ryyditettyä ja dieselin katkuista humppaa, jota muun muassa itänaapurin Vladimir suosii levylautasellaan.

AVAINSANAT

Tukeeko hallitus EU-ilmastotavoitteita vai ei – näin vastaa Sari Multala

Hallituksen sisäiset kiistat ilmastoasioista nousivat torstaina esiin, kun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) arvosteli julkisesti kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalaa.

Multala sanoi keskiviikkona, että Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Ranteen mukaan Multala ei olisi saanut kertoa julkisesti Suomen kantaa, koska siitä ei ole hänen mielestään vielä päätetty hallituksessa.

EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja EU:n ilmastotavoitteisiin maaliskuussa 2024. Ranteen näkemys on, että aiemmin muodostettu kanta perustui ”vanhoihin kuvioihin” ja olosuhteet ovat siitä muuttuneet. Hänen mukaansa uudesta kannasta ei ole vielä neuvoteltu.

-  Eli ministeri Multala ei voi ilmoittaa julkisesti, että on olemassa joku kanta, Ranne sanoi STT:n haastattelussa.

Ranteen mukaan perussuomalaiset ei seiso Multalan esittämän kannan takana.

-  Emme ole kuittaamassa tässä tilanteessa minkäänlaisia uusia kiristyksiä. Suomen täytyy pitää tiukasti kiinni hallitusohjelmakirjauksesta siinä, että me emme voi aiheuttaa energia- ja ilmastopoliittisilla linjauksilla lisäkustannuksia Suomelle.

YMPÄRISTÖMINISTERI kiistää Ranteen kritiikin. Multalan mukaan Suomen ennakkovaikuttamiskannat on normaalin poliittisen prosessin mukaisesti viety EU-ministerivaliokunnan kautta eduskuntaan.

-  Suomen hallitus on sama Suomen hallitus, mikä tässä on ollut, ja nämä kannat on otettu tämän hallituksen aikana, Sari Multala sanoi STT:lle.

Kokoomusministeri ei ymmärrä, mihin Ranne viittaa olosuhteiden muuttumisella. Hänen mukaansa olisi erikoista, jos Suomi muuttaisi kantaansa sen jälkeen, kun se on saanut EU:n esitykseen sen, mitä on siihen ennakkovaikuttamisessa ajanutkin.

-  Maana meidän pitää olla johdonmukaisia, kun vaikutamme Euroopan unionin asioihin. Ja tietysti se luo meille uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Olisi erikoista, jos nyt yhtäkkiä muuttaisimme mieltämme, Multala sanoi.

Seuraavaksi hallitus ottaa kantaa komission yksityiskohtaisempaan esitykseen normaalin kannanmuodostusprosessin mukaan.

LULU RANNE piti myös epätodennäköisenä, että hallitus saisi energia- ja ilmastostrategian lausuntokierrokselle heinäkuun aikana. Luonnoksen oli tarkoitus valmistua tällä viikolla.

-  Tilanne ei näytä kauhean hyvältä, Ranne kommentoi neuvottelujen aikatauluja.

Ranteen mukaan neuvotteluissa hiertää useampikin asia. Erimielisyyttä on muun muassa energia- ja ilmastotoimien taloudellisesta puolesta.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

Vastuuministeri Multalan mukaan myös strategian valmistelu on sujunut normaalin poliittisen prosessin mukaan ministerityöryhmässä, jossa kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina.

Multala ei tiedä, mikä luonnoksessa on perussuomalaisten mielestä ongelma.

-  En ole heiltä vielä saanut ehdotuksia, että mitä muutoksia he haluavat tähän. Odotan saavani nyt toivottavasti lähiaikoina.

Ministerin mukaan strategiapaperi on edelleen tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle lähiaikoina.

-  Kaikki toimet, mitä siellä on, on yhdessä sovittu ministerityöryhmässä.

Ranteen mielestä strategiassa eivät näy tarpeeksi esimerkiksi hallitusohjelman kirjaukset siitä, että energia- ja ilmastopolitiikka ei saa nostaa sähkön hintoja.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

AVAINSANAT

”Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja” – vihreiden Hyrkkö pitää hallituksen toimintaa omituisena

Vihreiden Saara Hyrkkö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 10. kesäkuuta.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ihmettelee hallituksen epäselvää linjaa EU:n päästövähennystavoitteeseen. Hyrkön mukaan on kestämätöntä, että Suomen linjaa joudutaan toistuvasti ihmettelemään maailmalla.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksensä EU:n päästövähennystavoitteeksi vuodelle 2040 ja Suomi ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) suulla tukevansa tavoitetta. Heti seuraavana päivänä, torstaina hallituspuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kuitenkin torppasivat tämän ja ilmoittivat, että asiasta ei ole hallituksen kesken sovittu.

Hyrkkö pitää hallituksen toistuvia linjaepäselvyyksiä omituisina ja haitallisina.

– Hallituksella on eväät levällään ilmastopolitiikassa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus viestii kumppaneillemme maailmalla eri ministereiden suulla ensin yhtä, sitten toista. Tällainen linjattomuus on tuhoisaa paitsi ilmastolle, myös Suomen kansainväliselle asemalle, Hyrkkö toteaa tiedotteessaan.

VIHREIDEN kanta EU:n vuoden 2040-tavoitteeseen on selvä ja Hyrkkö kertoo antavansa tukensa ministeri Multalalle. Tavoiteltu 90 prosentin päästövähennys on asiantuntijoiden mukaan vähintä, mitä Euroopassa voidaan ilmastokriisin hillitsemiseksi tehdä.

Hyrkön mukaan esityksessä olisi pikemminkin kiristämisen varaa.

– En tue komission ajatusta siitä, että osan kansallisista päästötavoitteista voisi kattaa ostamalla päästöoikeuksia muissa maissa. Tämä käytäntö on jo osoittautunut epävarmaksi ja toimimattomaksi. Suomen tulisikin kirittää EU:ta kunnianhimoisempaan ja toimivampaan ilmastopolitiikkaan.

Hyrkön mukaan vähintä mitä hallitukselta odotetaan, on saada rivit suoriksi sekä kotimaassa että EU:n suuntaan.

– Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja Suomen EU-politiikkaa. Kysyn Petteri Orpolta: Mikä on hallituksen linja EU:n päästövähennystavoitteissa? Onko se Multalan, Ranteen vai kenties jonkun kolmannen ministerin linja? Hyrkkö kysyy tiedotteessaan.

AVAINSANAT