VALIKKO

Kansallispuistoissa riittää yhä retkeilijöitä – vatsataudin pelkokaan ei karkota kaikkia

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 7:55
  • (Päivitetty: 23.06. 13:55)

Viime vuonna kansallispuistoihin tehtiin Metsähallituksen mukaan noin 3,6 miljoonaa käyntiä, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Tänä kesänä pohjoisen kohteissa podettu vatsatautiepidemiakaan ei vielä hetkeen näy retkeilijämäärissä.

Suomen Retkeilyliiton puheenjohtajan Hannele Pöllän mukaan retkeilyharrastuksen suosio on kasvanut viime vuosina ja on edelleen hyvä.

Kansallispuistojen kävijämäärissä nähtiin koronavuosina piikki, josta on sittemmin tultu alas. Vierailijoita on silti nyt enemmän kuin ennen korona-aikaa.

Piikkiä lukuun ottamatta kasvu on ollut 2000-luvulla tasaista. Esimerkiksi vuonna 2015 kansallispuistoissa käytiin noin 2,6 miljoonaa kertaa.

Esimerkiksi Etelä-Suomessa suosittuja retkikohteita ovat Pöllän mukaan pääkaupunkiseudulta helposti tavoitettavat Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot.

-  Siellähän näkyy enemmän väkeä, kun sinne menee viikonloppuna.

Myös pohjoisen suosituimpien reittien suuret kävijämäärät ovat erotettavissa paljain silmin. Pöllän mukaan esimerkiksi Karhunkierroksella maaston kuluminen näkyy selvästi. Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on Suomen suosituimpia vaellusreittejä.

Metsähallituksen kävijämäärätietojen perusteella suosituimmat kansallispuistot olivat viime vuonna Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistot.

SUOSITUIMPIA ovat Pöllän mukaan lyhyemmät päivä- ja viikonloppuretket. Retkeilyliiton järjestämien pidempien vaelluksien osallistujamäärät ovat laskeneet, mikä johtuu Pöllän mukaan ainakin siitä, että yhdistysten järjestämästä retkeilytoiminnasta kiinnostuneet ovat usein ikääntyneempiä. Vaeltaminen kiinnostaa nuorempiakin, mutta he tekevät retkiään enemmän omilla pienemmillä porukoillaan.

-  Silloin ollaan vapaampia liikkumaan, Pöllä sanoo.

Lyhyemmät retket lähimetsiin taas houkuttelevat liikkumaan luontoon matalalla kynnyksellä ja sopivat myös koko perheen harrastukseksi. Omaa asuinpaikkaa lähellä olevat luontokohteet ovat suosittuja ja lähiluonnon merkitys on suuri, Pöllä kertoo.

Pöllän mukaan moni hakee retkeilystä luonnon rauhaa vastapainoksi hektiselle ja stressaavalle työelämälle.

-  Luonto antaa mahdollisuuden rauhoittua ja olla vaikka hiljaa.

Metsähallituksen mukaan aloittelevia retkeilijöitä kiinnostavat helposti saavutettavat kohteet ja mahdollisuudet päiväretkeilyyn sekä kevyisiin yöpymisiin. Heidän suosiossaan ovat selkeästi merkityt reitit ja vaihtelevat maisemat esimerkiksi Hossan, Repoveden ja Kolin kansallispuistoissa.

Kokeneemmat metsänkävijät taas haluavat useammin välttää ruuhkat ja suunnata pidemmille vaelluksille erämaihin. Suosittuja reittejä ovat esimerkiksi pohjoisen Hetta-Pallas, Karhunkierros sekä Kevo.

Retkeilyn suosion kasvulla voi olla Pöllän mukaan myös kääntöpuoli, kun kävijämäärät suosituimmissa ja helposti saavutettavissa kohteissa kasvavat. Hiljaisuutta etsivän retkeilijän on silloin suunnattava syrjempään ja vähemmän tunnetuille reiteille.

RETKEILYN aloittaminen on helppoa ja harrastus on joustava, kertoo Pöllä. Retkeilyharrastuksen voi aloittaa päiväretkillä sekä yhden yön retkillä ja kasvattaa pituutta ja haastavuutta hiljalleen.

Kustannuksia ei juuri alussa kerry, kunhan ulkoiluvaatteet ja hyvät kengät löytyvät. Autoakaan ei välttämättä tarvita: moneen kohteeseen pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä.

Retkeillä voi yksin tai yhdessä, milloin vain ja missä vain, Pöllä kertoo.

-  Se on helppo harrastus, kun luontoa on meillä niin lähellä joka paikassa.

Lähiluontoretkeilyn kehittyessä vaellusharrastukseksi kustannuksetkin toki kasvavat helposti, sillä matkat ja varusteet maksavat. Pöllä kuitenkin vinkkaa, että aloitteleva vaeltaja voi säästää esimerkiksi lainaamalla varusteita ja kulkemalla kohteeseen kimppakyydeillä.

Vaikka päiväretkelle lähteminen ei suuria valmisteluja tai varusteita vaadi, on pidempi vaeltaminen jo vaativampaa. Retkeilijän on suunniteltava matkansa tarkemmin, jotta hän tietää esimerkiksi, missä yöpyy, mitä syö ja mistä saa vettä. Pitkien matkojen vaeltaminen rinkan kanssa vaihtelevissa maastoissa vaatii hyvää peruskuntoa ja luonnon keskellä selviäminen erätaitoja.

-  Se vaatii enemmän erähenkisyyttä, että lähtee viikoksi painavan rinkan kanssa kulkemaan, Pöllä sanoo.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ ja alkukesällä kansallispuistoja piinasi norovirusepidemia, joka hetkellisesti sai matkailijat kaikkoamaan vilkkaimmilta reiteiltä.

Urho Kekkosen kansallispuistossa oli juhannuksen jälkeen raportoitu yhteensä yli 60 tautitapausta. Metsähallitus kertoo. Alueella neuvotaan yhä välttämään yön yli vaelluksia sekä tupia, taukopaikkoja ja käymälöitä.

Vatsatautia on havaittu myös Kalottireitillä sekä Kuusamossa ja Sallan alueella sijaitsevalla Karhunkierroksella.

Karhunkierroksen taudinaiheuttaja ei ole tiedossa, mutta reitistön tupia ja käymälöitä voi Metsähallituksen mukaan taas käyttää.

Teksti: STT / Eevi Grönlund

AVAINSANAT

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäen urheiluopiston toimet markkinaoikeuteen

Kuluttaja-asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kuluttaja-asiamies vie Vierumäellä toimivan Suomen Urheiluopiston toimintaa markkinaoikeuteen, kertoi Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV tiedotteessa maanantaina.

Kuluttaja-asiamies vaatii, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sportsia tarjoamasta kuluttajille tiettyjä lomapaketteja.

Kiellettäväksi vaaditaan lomapaketit, joissa asiakkaalta peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu lain edellyttämää maksukyvyttömyysvakuutta. Kiellolle vaaditaan 100  000 euron uhkasakkoa.

OPISTOLLA ja kuluttaja-asiamiehellä on erilaiset näkemykset palveluiden luonteesta. Kuluttaja-asiamies katsoo, että palvelut ovat kuluttajille tarjottavia matkapalveluita. Opisto pitää palveluita koulutuksina, jolloin asiakkaat olisivat asemaltaan opiskelijoita.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ylläpitää opiston toimintaa. Vierumäki Sports vastaa muun muassa myynti-, markkinointi- ja asiakaspalvelutoiminnoista alueella.

AVAINSANAT

Raportti: Valtaosa Suomen uimavesistä erinomaisia tai hyviä – Sisävedet rannikkoa paremmassa kunnossa

Uimaveden laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla.

Suomen yleisten rantojen uimavesistä 93 prosenttia on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, kertoo THL tiedotteessa. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttyyn luokkaan kuului 12 rantaa. Kolmella uimarannalla uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi. Tiedot selviävät Euroopan ympäristökeskuksen uimavesiraportista.

Sisämaassa uimavesi luokiteltiin laadultaan useammin erinomaiseksi tai hyväksi kuin rannikolla.

Tulosta selittää tyydyttäväksi luokiteltujen uimavesien kasvanut osuus rannikon uimarannoilla. Tyydyttävään luokkaan kuuluvista uimavesistä kaksi oli sisämaan uimarannalla ja kymmenen rannikon uimarannalla. Kaikki kolme huonoksi luokiteltua uimavettä olivat rannikon uimarannalla.

-  Edelliseen seurantakauteen verrattuna huonojen uimarantojen osuus on ilahduttavasti vähentynyt. Parhaimpiin uimavesiluokkiin kuuluvien uimavesien osuus on vähentynyt ja tyydyttävien osuus kasvanut erityisesti rannikolla, sanoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus tiedotteessa.

Zacheuksen mukaan esimerkiksi uimaveteen päätyneet jätevedet ja eläinten ulosteet voivat huonontaa uimaveden laatua. Hän muistuttaa, että rannikon uimavesiin sovelletaan tiukempia laadun raja-arvoja.

UIMAVEDEN laatu määritellään bakteerimääriä seuraamalla. Sinilevän esiintymistä ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Uimaveden laatua on arvioitu rannoilla, joita on seurattu jo usean kesän ajan.

Neljä uutta uimarantaa jäivät ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut seurattu vielä riittävän pitkään.

THL raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Maanantaina julkaistu raportti perustuu uimakausien 2021‒2024 seurantaan.

Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22  000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

AVAINSANAT

Opiskelijajärjestöt: Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen – Kansainvälisten opiskelijoiden syrjiminen lopetettava

Opiskelijajärjestöjen mukaan kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat hallitukselta ja työnantajilta toimia kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisen taakan ja työllistymisvaikeuksien helpottamiseksi.

Kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisista haasteista on raportoitu kevään aikana useaan otteeseen mediassa. Samok ja SYL kertaavat yhteisestä kannanotossaan, että Suomessa opiskelee yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, ja heidän osuutensa korkeakouluopiskelijoista kasvaa kovaa vauhtia.

Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksellä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta kansainvälisiltä opiskelijoilta aletaan 1. elokuuta 2026 alkaen periä korkeampia koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja.

Tiedotteen mukaan ne voivat nousta tietyillä aloilla jopa 28 000 euroon vuodessa. Lisäksi opiskelijoilla tulee olla 800 euroa käytössä kuukausittain elinkustannusten kattamiseen sekä yksityinen vakuutus opiskellessaan Suomessa.

Kasvavat kustannukset pakottavat opiskelijat työskentelemään opintojen ohessa, mikä ei kuitenkaan ole kestävä, tai aina edes mahdollinen ratkaisu. Opiskeluperustaisella oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi työskennellä keskimäärin 30 tuntia viikossa vuoden aikana.

KANNANOTOSSA muistutetaan, että työpaikan löytäminen Suomesta on tällä hetkellä hyvin vaikeaa erityisesti ilman kotimaisten kielten osaamista.

– Suomessa arviolta 75 prosenttia avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, mikä tarkoittaa, että niistä ei ilmoiteta julkisesti. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että vieraskielinen nimi johtaa harvempiin työhaastattelukutsuihin, siinä todetaan.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen elinkustannukset ovat myös Euroopan korkeimpien joukossa. Samanaikaisesti opiskelija-asunnoista on huutava pula eri puolilla maata, mikä lisää kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon haasteita.

JÄRJESTÖT muistuttavat myös, että Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö vanhenee.

– Työllistymisen ollessa haastavaa ja elinkustannusten korkeita, vastavalmistuneet kansainväliset opiskelijat ajetaan etsimään työmahdollisuuksia ja parempia elinolosuhteita Suomen ulkopuolelta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukukausimaksut eivät toimi niin kuin ne oli tarkoitettu – lukukausimaksuja kun perusteltiin kannustimena Suomeen jäämiselle ja työllistymiselle, tiedotteessa sanotaan.

Samokin ja SYLin näkemys on, että kansainväliset opiskelijat kohtaavat Suomessa taloudellisia haasteita, jotka vaativat hallitukselta, työnantajilta ja korkeakouluilta koordinoituja toimenpiteitä.

TIEDOTTEEN mukaan niitä voisivat olla kansainvälisten opiskelijoiden pääsy tutkintoon tähtäävien korkeakouluopintojen suorittamista taloudellisesti tukevien kannustimien piiriin ja tukipalvelujen tarjoaminen valmistumisen jälkeen.

Työnantajien tulisi uudelleenarvioida korkean kotimaisen kielitaidon välttämättömyyttä työnsaannissa ja lisätä anonyymin rekrytoinnin ja positiivisen erityiskohtelun käyttöä.

Lisäksi tulisi luoda kannustimia työnantajien tarjoamille kielikoulutuksille, puuttua aktiivisesti syrjintään työnhaussa ja kehitettää kattava, korkeakoulujen autonomiaa kunnioittava apurahajärjestelmä.

– Korkeakoulujen on myös vahvistettava työelämäpalvelujaan ja varmistettava eettisesti toimiva opiskelijarekrytointi. Kansainvälisille hakijoille on tarjottava realistinen kuva opiskelusta ja elämisestä Suomessa, tiedotteessa painotetaan.

 

AVAINSANAT

Avustuspetosepäily Karjalan kielen seurassa johti syytteisiin

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 13:50
  • (Päivitetty: 23.06. 16:29)

Syyttäjä on nostanut kahta ihmistä vastaan syytteet Karjalan kielen seuraan liittyvistä rikosepäilyistä. Konkurssiin ajautuneen seuran epäillään käyttäneen valtion avustuksia väärin.

Toimintansa lopettaneen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaa ja entistä sihteeriä vastaan on nostettu syytteet törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo Syyttäjälaitos.

Karjalan kielen asemaa parantamaan perustetun yhdistyksen viimeisenä puheenjohtajana toimi Suomen ortodoksisen kirkon entinen arkkipiispa Leo eli Leo Makkonen.

Hän on aiemmin kommentoinut kirkon Aamun koitto -lehdelle, että Karjalan kielen seuran toiminta ei ole liittynyt kirkon toimintaan, vaan kyseessä on ollut arkkipiispa Leon osalta hänen vapaa-aikaansa kuuluva asia.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Yhdistys ajautui konkurssiin vuonna 2020.

SYYTTÄJÄN mielestä Karjalan kielen seuran puheenjohtaja ja entinen sihteeri ovat käytännössä viime kädessä tienneet ja vastanneet yhdistyksen talousasioista.

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäiltyinä on kuultu muitakin henkilöitä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017-2020. Heidän osaltaan syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen riittävän näytön puuttumisen vuoksi.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Syyttäjälaitoksen tiedotteessa ei kerrota, miten suurista rahasummista rikosepäilyissä on kyse. Tutkintaa johtanut rikoskomisario kertoi viime syksynä Ylelle, että maaliskuun 2017 ja syyskuun 2020 välisenä aikana Karjalan kielen seura sai avustuksia kaikkiaan noin 565  000 euroa.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa. Yhdistys perustettiin Joensuussa vuonna 1995.

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.

AVAINSANAT

Näin juhannusviikonloppu työllisti ensihoitoa ja poliisia – hätäilmoituksia tehtiin kuitenkin hieman viime vuotta vähemmän

  • Kotimaa
  • 23.06.2025
  • 9:51
  • (Päivitetty: 23.06. 10:08)

Hätäkeskuslaitos vastaanotti juhannusaaton ja sunnuntain välisenä aikana lähes 25 000 hätäilmoitusta, kertoo Hätäkeskuslaitos. Ilmoituksista noin puolet välitettiin tehtäväksi viranomaisille.

Juhannusviikonloppu aiheutti eniten tehtäviä ensihoidolle ja poliisille. Työtä aiheuttivat muun muassa kaatumiset ja muut sairastumiset, häiriökäyttäytyminen, rintakivut ja hengitysvaikeudet.

Kesän juhlat ovat Hätäkeskuslaitoksen mukaan perinteisesti kiireistä aikaa hätänumerossa. Juhannuksena ne näkyvät ruuhkahuippuina, jolloin hätäpuheluita tulee runsaasti samaan aikaan.

Hätäilmoituksia tehtiin hieman viime vuotta vähemmän. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin juhannuksena hieman yli 28 000.

AVAINSANAT