VALIKKO

Kansallismielinen historioitsija voitti presidentinvaalit Puolassa – voi heikentää hallituksen toimintakykyä

Kansallismielinen Karol Nawrocki voitti Puolan presidentinvaalit.

Puolan presidentinvaalit on voittanut kansallismielinen historioitsija Karol Nawrocki.

Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen tukema Nawrocki sai sunnuntaina järjestetyllä presidentinvaalien toisella kierroksella äänistä 50,9 prosenttia.

Vastaehdokkaana ollut Varsovan EU-myönteinen pormestari Rafal Trzaskowski sai 49,1 prosenttia äänistä.

-  Onnittelut voittajalle! sanoi väistyvä presidentti Andrzej Duda viestipalvelu X:ssä maanantaiaamuna vaalituloksen varmistuttua. Konservatiivinen Duda tuki vaaleissa Nawrockia.

VAALIEN tiukkuudesta kertoo se, että vaalihuoneistojen sulkeuduttua julkaistu Ipsosin ovensuukysely povasi Trzaskowskin voittavan Nawrockin 0,6 prosenttiyksiköllä. Molemmat ehdokkaat olivat heti ovensuukyselyn julkaisun jälkeen valmiita julistautumaan voittajaksi.

-  Voitimme täpärästi, Trzaskowski sanoi kannattajilleen ovensuukyselyn julkaisun jälkeen.

-  Me voitamme yön mittaan, Nawrocki taas sanoi.

-  Voitamme ja pelastamme Puolan.

Suomen aikaa kello kahden jälkeen julkaistussa Ipsosin ennusteessa Nawrocki taas oli edellä kaksi prosenttiyksikköä.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella Trzaskowski sai noin 31 prosenttia ja Nawrocki noin 30 prosenttia äänistä.

Äänestysprosentti nousi toisella kierroksella yli 71 prosenttiin verrattuna ensimmäisen kierroksen runsaaseen 67 prosenttiin.

PUOLAN presidentin tehtävä on monessa suhteessa seremoniallinen. Presidentillä on kuitenkin veto-oikeus, jolla väistyvä presidentti Duda on estänyt monia nykyisen liberaalin ja EU-myönteisen pääministeri Donald Tuskin hallituksen uudistuksia.

Saman asetelman odotetaan nyt jatkuvan, sillä myös Nawrockin odotetaan jarruttavan valtaosaa hallituksen uudistuksista. Pääministeri Tusk tuki vaaleissa Trzaskowskia.

Nawrockin valinta voi heikentää Tuskin hallituksen toimintakykyä. Se lupasi vuoden 2023 parlamenttivaalikampanjassaan muun muassa höllennyksiä maan tiukkaan aborttikieltoon, mutta ei ole pystynyt toteuttamaan niitä Dudan vastustuksen vuoksi.

NAWROCKIN presidenttiys saattaa myös heikentää Puolan tiiviitä suhteita Ukrainaan. Vaalivoittaja on luvannut jatkaa Ukrainan tukemista Venäjän hyökkäystä vastaan. Hän on kuitenkin ollut kriittinen Ukrainan Nato- ja EU-haaveita kohtaan ja kertonut haluavansa leikata ukrainalaispakolaisten tukia.

Ukrainalaispakolaisten saamat etuudet ovat olleet Puolassa kuuma peruna.

-  Lääkärijonoissa Puolan kansalaisilla on oltava prioriteetti, Nawrocki sanoi kampanjavideolla huhtikuussa.

Nawrocki on vahva Naton tukija. Yhdysvaltain nykyistä presidenttiä Donald Trumpia ihaileva Nawrocki on esikuvansa tapaan kritisoinut myös Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä röyhkeäksi ja sanonut, ettei Ukraina ei ole osoittanut tarpeeksi kiitollisuutta puolalaisille.

Kampanjansa loppusuoralla viime perjantaina Nawrocki laski kukat muistomerkille, joka kunnioittaa ukrainalaisnationalistien toisessa maailmansodassa tappamia puolalaisia.

Nawrocki, 42, on tutkinut Puolan kommunistiajan vastarintaliikettä, järjestäytynyttä rikollisuutta kommunistiaikana sekä urheiluhistoriaa. Hän on toiminut toisen maailmansodan museon johtajana kotikaupungissaan Gdanskissa, ja vuodesta 2021 hän on johtanut Kansallisen muistin instituuttia, joka tutkii natsien ja kommunistihallinnon tekemiä rikoksia.

VIIME vuonna Venäjä lisäsi Narwockin etsintäkuulutettujen henkilöiden listalleen, koska syytti häntä Puolassa olevien neuvostoaikaisten muistomerkkien poistamisyrityksistä.

Nuorena Nawrocki oli amatöörinyrkkeilijä. Kampanjan aikana häntä syytettiin yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta Nawrockin mukaan hänen kontaktinsa liittyivät hänen työhönsä tutkijana.

Vaalikampanjan aikana syntyi skandaali myös syytöksistä, joiden mukaan Nawrocki olisi järjestänyt hotellivieraille prostituoituja toimiessaan hotellin turvamiehenä nuoruudessaan. Nawrocki kiisti syytökset.

Nawrocki ei ole koskaan kuulunut poliittiseen puolueeseen.

AVAINSANAT

Musk ja Trump nokittelukierteessä – SpaceX poistaa käytöstä Dragon-avaruusaluksen

Donald Trump ja Elon Musk ovat ajautuneet törmäyskurssille.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja teknologiamiljardööri Elon Musk ovat ajautuneet ilmiriitaan.

Miesten kuukausia kestänyt tiivis kumppanuus kariutui dramaattisella tavalla torstaina, kun Muskin Trumpille esittämä kritiikki sai presidentin ärsyyntymään. Päivän edetessä nokittelu vain kiihtyi.

Lopulta Musk ilmoitti, että hänen avaruusyhtiönsä SpaceX poistaa käytöstä Dragon-avaruusaluksen, jolla on kuljetettu Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan astronautteja kansainväliselle avaruusasemalle. Muskin mukaan syynä on Trumpin uhkailu hänen yrityksiään kohtaan.

MUSK höykytti muutenkin Trumpia rajusti viestipalvelu X:ssä. Hän esimerkiksi kommentoi hyväksyvästi julkaisuun, jossa vaadittiin Trumpin viraltapanoa ja varapresidentti J. D. Vancen nostamista presidentiksi. Hän myös nosti sarkastisesti esiin Trumpin vanhoja julkaisuja, joissa tämä oli vaatinut tasapainoista budjettia.

Musk myös sanoi, että Trumpin asettamat tullit aiheuttavat taantuman vuoden jälkipuoliskolla.

Trumpin ja Muskin sanasota alkoi, kun Trump ryöpytti entistä neuvonantajaansa Muskia Valkoisessa talossa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin vierailun yhteydessä. Hän kertoi olevansa ”äärimmäisen pettynyt” Muskin esittämään kritiikkiin Trumpin ajamaa budjettilakia kohtaan.

VIIME viikolla työnsä Trumpin hallinnossa lopettanut Musk on kritisoinut viime päivinä rajusti massiivista budjettilakia, jonka odotetaan kasvattavan liittovaltion budjettivajetta.

Musk sanoi torstaina sosiaalisessa mediassa, että Trump olisi hävinnyt presidentinvaalit ilman hänen tukeaan.

-  Millaista kiittämättömyyttä, Musk kirjoitti.

Trump taas väläytti liittovaltion sopimusten ja avustusten viemistä Muskin yhtiöiltä.

-  Helpoin keino säästää liittovaltion budjetista miljardeja ja miljardeja dollareita on lopettaa Elonin avustukset ja sopimukset, Trump kirjoitti Truth Social -viestipalvelussaan torstaina viitaten Muskin yhtiöihin, kuten sähköautoyhtiö Teslaan ja SpaceX:ään.

Musk on sekä Teslan että SpaceX:n toimitusjohtaja ja merkittävä omistaja. Teslan osakekurssi sukelsi torstaina riitautumisen jälkeen yli 14 prosenttia.

MUSKIN ja Trumpin välirikko on kytenyt jo jonkin aikaa. Vielä huhtikuussa Musk piti kritiikkinsä Trumpin tulleja kohtaan hillittynä, vaikka ilmaisikin kannattavansa vapaakauppaa. Viime ja tällä viikolla hän on kuitenkin alkanut kritisoida yhä rohkeammin Trumpin budjettilakia, samalla kun hänen työnsä hallinnossa on tullut päätökseen.

-  Olen pahoillani, en siedä tätä enää. Tämä massiivinen, pöyristyttävä, täynnä siltarumpupolitiikkaa oleva kongressin laki on ällöttävä iljetys. Te, jotka äänestitte sen puolesta, hävetkää. Te tiedätte, että te teitte väärin. Te tiedätte sen, Musk sanoi X:ssä tiistaina.

Trumpin sisäpoliittisten tavoitteiden kulmakiveksi luonnehdittu ”Big Beautiful Bill” (suuri ja kaunis lakiesitys) on jo hyväksytty kongressin edustajainhuoneessa ja edennyt senaatin käsittelyyn.

Musk on kritisoinut budjettilakia, koska hänen mukaansa se kasvattaa Yhdysvaltain alijäämää ”massiivisesti”.

LAKIPAKETTI alentaa veroja merkittävästi ja leikkaa menoja muun muassa sairausvakuutusjärjestelmä Medicaidista. Kokonaisuudessaan lakipaketin arvioidaan kasvattavan budjetin alijäämää jopa neljällä biljoonalla dollarilla 10 vuoden aikana.

Musk lopetti viime viikolla työnsä Valkoisessa talossa, jossa hän toimi liittovaltion kuluja karsineen niin sanotun hallinnon tehokkuuden viraston (Doge) johdossa.

Trump hämmästeli torstaina, että vielä viime viikolla Musk kehui Trumpia vuolaasti läksiäistilaisuudessaan Valkoisessa talossa.

-  Elonilla ja minulla oli loistava suhde. En tiedä onko meillä enää, Trump sanoi lehdistötilaisuudessaan Merzin kanssa.

-  Olen hyvin pettynyt Eloniin. Olen auttanut Elonia paljon.

Presidentti sanoi, että Muskin kritiikki on kohdistunut nimenomaan hänen lakiesitykseensä eikä häneen itseensä. Hän kuitenkin arvioi, että seuraavaksi olisi vuorossa henkilökohtainen hyökkäys. Trumpin ennustus toteutuikin muutaman tunnin kuluessa, kun Musk aloitti ryöpytyksensä sosiaalisessa mediassa.

AVAINSANAT

Yhdysvallat asetti pakotteita ICC:n tuomareille – Netanjahulta kiitokset

Kansainvälinen rikostuomioistuin Hollannin Haagissa.

Yhdysvallat on asettanut pakotteita neljälle Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomarille. Päätöksen taustalla ovat ICC:n Yhdysvaltoihin ja Israeliin liittyvät tutkinnat.

Tuomareilta estetään pääsy Yhdysvaltoihin, ja kaikki heidän omaisuutensa Yhdysvalloissa jäädytetään.

-  Yhdysvallat ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen itsemääräämisoikeuttaan sekä Israelin ja muiden Yhdysvaltain liittolaisten itsemääräämisoikeutta ICC:n laittomilta toimilta, ulkoministeri Marco Rubio sanoi lausunnossa torstaina.

Hollannin Haagissa toimiva ICC tuomitsi välittömästi Yhdysvaltain pakotteet yrityksenä heikentää tuomioistuimen riippumattomuutta.

ISRAELIN pääministeri Benjamin Netanjahu puolestaan kiitti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sekä ulkoministeri Rubiota pakotteiden määräämisestä ”poliittisille tuomareille”.

Yhdysvallat ei ole tunnustanut ICC:n toimivaltaa eikä ole sen jäsen. Jo helmikuussa Trump asetti pakotteita ja matkustuskieltoja ICC:n virkailijoille ja työntekijöille, koska Trumpin mukaan ICC oli aloittanut ”laittomia ja perusteettomia” tutkintoja Yhdysvalloista ja Israelista.

ICC antoi viime vuonna pidätysmääräykset Netanjahusta sekä Israelin entisestä puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä sotarikoksista, joiden epäillään tapahtuneen Gazan sodan aikana.

Tuomioistuin on lisäksi tutkinut Yhdysvaltain epäiltyjä sotarikoksia Afganistanin sodan aikana. Trump asetti tutkinnan takia pakotteita ICC:tä vastaan myös ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2020.

Torstaina asetetut pakotteet kohdistuivat kyseisissä tutkinnoissa mukana olleisiin tuomareihin.

AVAINSANAT

Häkkänen: Suomi tukee Rutten esitystä – ”Tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa”

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä, jonka mukaan jäsenmaiden puolustusmenotavoite nostettaisiin yhteensä viiteen prosenttiin suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen.

Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja, Häkkänen kertoi STT:lle puhelimitse Brysselistä torstai-iltana.

Varsinkin jälkimmäisen pienemmän osuuden sisällöstä käydään vielä jatkokeskusteluja, Häkkänen kertoi.

Häkkäsen mukaan tarve menojen nostamiseen liittyy Naton puolustussuunnittelusta tuleviin uusiin suorituskykytavoitteisiin, jotka torstain puolustusministerikokous hyväksyi jäsenmaille.

Lopullisesti puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton Haagin huippukokouksessa juhannuksen jälkeisellä viikolla.

-  Olen luottavainen siihen, että tässä saavutetaan yhteinen ymmärrys. Keskustelussa on tietysti vielä lukuisia asioita, muun muassa aikataulu, mutta kaikki tiedostavat, että tässä ei ole mihinkään vuosikymmeniin aikaa, Häkkänen kuvaili.

Näin siksi, että Venäjän ja sen kumppanimaiden muodostama uhka kehittyy koko ajan samalla, kun Yhdysvallat haluaa siirtää oman sotilaallisen läsnäolonsa painopistettä indopasifiselle alueelle.

-  Heilläkään ei ole aikaa loputtomasti odotella, koska Kiinan sotilaallinen nousu etenee todella voimakasta vauhtia, Häkkänen sanoi.

YHDYSVALTAIN puolustusministeri Pete Hegseth sanoi aiemmin torstaina Nato-maiden olevan hyvin lähellä yksimielisyyttä puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin.

Hänen mukaansa enää muutamat maat epäröivät.

-  En mainitse mitään nimiä, koska olemme tässä ystävien kesken. Mutta saamme heidätkin (epäröijät) mukaan, Hegseth sanoi.

Viiden prosentin tavoitteeseen on suhtautunut epäillen muun muassa Espanja. Espanjan puolustusministerin Margarita Roblesin mukaan maa ei aio kuitenkaan kaataa sopua, vaikka onkin eri mieltä uuden tarkan prosenttitavoitteen kirjaamisesta ja tavoittelee yhä kahta prosenttia.

Hegseth korosti puolustusministerien kokoukseen saapuessaan, ettei Nato-maiden tule luottaa pelkästään siihen, että Yhdysvallat hoitaa puolustuksen.

-  Viestimme on edelleen selvä: luomme pelotteen ja rauhan voiman avulla, mutta emme riippuvuudella. Kyse ei voi olla, eikä tule olemaan, riippuvuudesta Yhdysvaltoihin sellaisessa maailmassa, joka on täynnä uhkia, Hegseth korosti.

HEGSETHIN mukaan Nato-maiden uusi aika alkoi jo presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella.

-  Presidentti sanoi, ettei Natossa voi olla vapaamatkustajia, puolustusministeri sanoi.

Varsinaisen puolustusministerikokouksen lisäksi torstaina pidettiin myös Naton ja Ukrainan neuvoston epävirallinen työlounas sekä Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän (NPG) kokous.

Häkkänen kertoi Ukrainan puolustusministerin Rustem Umjerovin raportoineen ministereille Venäjän kanssa käydyistä neuvotteluista. Häkkäsen mukaan on ilmeistä, että presidentti Vladimir Putin ei halua rauhaa.

-  Kaikille näyttää nyt olevan päivänselvää, että Venäjä pelaa vain aikaa välttääkseen sanktioita, Häkkänen sanoi suomalaistoimittajille.

Tämän vuoksi erityisesti Euroopassa on varauduttava Ukrainan tuen jatkamiseen.

Hannu Aaltonen, Niilo Simojoki/STT

AVAINSANAT

Ukraina: Venäjä valmistautuu valtaamaan kokonaan Donetskin ja Luhanskin

Ukrainan presidentinkanslian varajohtaja Pavlo Palisa Washingtonissa 4. kesäkuuta.

Venäjä suunnittelee mittavaa hyökkäystä, jolla se valtaisi Donetskin ja Luhanskin kokonaan syyskuun loppuun mennessä, kertoo Ukrainan presidentinkanslian varajohtaja Pavlo Palisa.

Palisan mukaan Ukrainan sotilastiedustelu on selvittänyt, että Venäjä haluaa perustaa puskurivyöhykkeen Ukrainan ja Venäjän rajalle.

-  Heillä on suunnitelmia jo ensi vuodellekin. Silloin tarkoituksena on miehittää koko se alue Ukrainasta, joka sijaitsee Dnepr-joen vasemmalla rannalla, Palisa sanoi puhuessaan toimittajille Washingtonissa keskiviikkona paikallista aikaa.

Palisan mukaan Venäjä haluaa miehittää Odessan ja Mykolajivin alueet ja katkaista näin Ukrainan pääsyn Mustallemerelle.

Palisan mukaan sotilastiedustelun hankkimat tiedot paljastavat Venäjän todelliset pyrkimykset.

-  Valitettavasti he eivät puhu rauhasta. He valmistautuvat sotaan.

PALISA kuuluu ukrainalaisdelegaatioon, joka on Yhdysvalloissa neuvottelemassa amerikkalaispoliitikkojen kanssa. Delegaatiota johtava Andri Jermak painotti jälleen, että Venäjälle olisi asetettava uusia pakotteita.

-  On saatava aikaan sellainen ilmapiiri, että Venäjä haluaa neuvotella. Ei vain osallistua neuvotteluihin näytösmielessä, vaan käydä konkreettisia ja todellisia neuvotteluja, Jermak sanoi.

Venäjä jatkoi ilmahyökkäyksiään Ukrainaan torstain vastaisena yönä. Ainakin viisi ihmistä kuoli ja kuusi haavoittui lennokki-iskussa Prylukyn kaupunkiin Pohjois-Ukrainassa, kertoivat viranomaiset.

Paikallisviranomaisten mukaan kuolleiden joukossa on pikkulapsi sekä kaksi naista. Lennokit osuivat asuintaloihin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona Venäjän presidentin Vladimir Putinin kertoneen hänelle puhelinkeskustelun aikana, että Venäjän on vastattava Ukrainan viikonlopun aikana Venäjän lentotukikohtiin tekemiin iskuihin. Iskuissa tuhoutui ja vahingoittui Venäjän strategisia pommikoneita.

AVAINSANAT

YK: Kaksi miljoonaa gazalaista jätetty ilman välttämättömyyksiä – ”Ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan, kun he yrittävät vain syödä”

Kaksi miljoonaa gazalaista on jätetty ilman välttämättömiä tarvikkeita järjestelmällisesti ja tahallisesti, sanoi YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher lausunnossaan keskiviikkona.

Fletcherin mukaan viime päivien kauhistuttavat uutiset ovat seurausta tällaisista harkituista valinnoista. Fletcher viittaa tapauksiin, joissa Israelia on syytetty iskujen kohdistamisesta avustuspisteille.

-  Maailma seuraa päivästä toiseen kauhistuttavia kohtauksia, joissa palestiinalaisia ​​ammutaan, haavoitetaan tai tapetaan Gazassa kun he yrittävät vain syödä, Fletcher sanoi.

Tiistaina ainakin 27 ihmistä kuoli, kun Israelin joukot avasivat tulen lähellä avustuspistettä Gazassa. Kyse oli kiistanalaisen, Yhdysvaltain ja Israelin tukeman Gaza Humanitarian Foundationin (GHF) avustuspisteestä.

Israelin asevoimien mukaan se ampui joukkojaan lähestyneitä epäilyttäviä henkilöitä. Israelin mukaan nämä henkilöt olivat poikenneet määrätyltä reitiltä avustuspisteelle eivätkä välittäneet sotilaiden varoituslaukauksista.

Israelin asevoimat sanoi tutkivansa tapausta. Asevoimat kiisti ampuneensa siviilejä.

GHF kertoi keskiviikkona sulkeneensa avustuspisteensä Gazassa. Israelin armeija oli aikaisemmin varoittanut, että avustuspisteille johtavia reittejä pidetään sotatoimialueina.

GHF:n mukaan avustuspisteet ”uudistetaan ja järjestetään uudelleen tehokkuuden parantamiseksi”. Ne on määrä avata uudelleen torstaina.

YK ja useat keskeiset avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä GHF:n kanssa, koska sen katsotaan toimivan Israelin sotilaallisten etujen ajamiseksi.

Gazan väestönsuojeluviranomaisten mukaan ainakin 16 ihmistä sai surmansa Israelin ilmaiskuissa Gazassa keskiviikkona.

YK:n turvallisuusneuvoston oli määrä keskiviikkona äänestää päätöslauselmasta, jossa vaaditaan aselepoa ja humanitaarisen avun päästämistä täysimääräisesti Gazaan. Yhdysvaltojen odotettiin kaatavan päätöslauselman veto-oikeudellaan.

AVAINSANAT