Israelin parlamentti knesset on äänestänyt kumoon opposition aloitteen parlamentin hajottamisesta. Aamuöisessä äänestyksessä varhain torstaina aloitteen puolesta äänesti 53 ja sitä vastusti 61 kansanedustajaa.
Israelilaismedian Times of Israelin ja Haaretzin mukaan hallituksen sisällä päästiin kompromissiin ortodoksijuutalaisten puolueiden kanssa niin, että ne eivät aiemmista vihjailuistaan huolimatta lopulta puoltaneetkaan parlamentin hajottamista.
Israelin oppositiojohtajat jättivät keskiviikkona lakiesityksen knessetin hajottamisesta.
Jos lakiesitys olisi mennyt läpi, olisi tämä voinut johtaa ennenaikaisiin vaaleihin ja pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksenkin vaihtumiseen. Astuakseen voimaan lakiesityksen olisi kuitenkin pitänyt läpäistä vielä kolme äänestystä.
Aloitteen kariutuminen tarkoittaa Times of Israelin mukaan samalla sitä, ettei oppositio voi tehdä vastaavanlaista aloitetta seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Oppositio oli toivonut voivansa kaataa hallituksen ultraortodoksisten puolueiden tuella.
NETANJAHUN hallitus on ajautunut kriisiin asevelvollisuuslain muuttamisaikeiden vuoksi. Uusi lakiesitys määräisi myös ortodoksijuutalaiset armeijaan, josta heidät on nykyisin vapautettu.
Hallituksessa istuvat uskonnolliset puolueet olivat suuttuneet Netanjahulle lakiesityksen ajamisesta.
Hallituksella on knessetissä 68 paikkaa 120:sta, ja mennäkseen läpi opposition aloite olisi tarvinnut taakseen kaikki hallituksen uskonnolliset puolueet.
Uusi lakiesitys määräisi myös ortodoksijuutalaiset armeijaan.
Äänestyksen alla ortodoksijuutalaiset puolueet Shas ja Degel HaTorah ilmoittivat äänestävänsä opposition aloitetta vastaan, vaikka olivat aiemmin puhuneet toista.
Puolueiden edustajat olivat käyneet keskusteluja knessetin ulko- ja puolustusasiainvaliokunnan puheenjohtajan Yuli Edelsteinin kanssa. Puolueiden lausunnon mukaan keskusteluissa päästiin sopuun periaatteista, joiden perusteella valmisteilla oleva laki turvaisi ainakin uskontoa opiskelevien ortodoksijuutalaisten aseman.
ISRAELISSA on kaikkia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus, mutta päätoimisesti uskonnollisiin opintoihin omistautuvat miehet on käytännössä vapautettu asepalveluksesta.
Tämän vapautuksen poistaminen on ollut pitkäaikainen kiistanaihe. Paine asian ympärillä on kasvanut Gazan sodan pitkittyessä, kun Israelin asevoimat on kaivannut reservistä taisteluihin lisää sotilaita.
Pääministeri Netanjahun oikeistopuolue Likud on ajanut asevelvollisuuden laajentamista ortodoksijuutalaisiin ja rangaistusten määräämistä aseistakieltäytyjille. Ortodoksijuutalaisten puolueet taas ovat vastustaneet tätä jyrkästi.
Netanjahun hallitus koostuu Likudin lisäksi laitaoikeistolaisista ja uskonnollisista puolueista, eikä liittouma ole aina toiminut saumattomasti.
Laitaoikeistolainen valtiovarainministeri Bezalel Smotrich sanoi keskiviikkona, että hallituksen kaataminen sota-aikana vaarantaisi koko Israelin tulevaisuuden.
- Historia ei anna anteeksi kenellekään, joka raahaa Israelin valtion vaaleihin sodan aikana, Smotrich sanoi. Hän painotti myös, että kansallinen turvallisuus edellyttää vastedes myös ortodoksijuutalaisten asepalvelusta.
