Kamppailu rasismia vastaan: tällainen oli hallituksen saama oppitunti – ”Mihin sinä haluat vaikuttaa? Miten?”

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ministerit, valtiosihteerit ja ministeriryhmien sihteerit ovat käyneet torstaina rasisminvastaisen koulutuksen, kertoo valtioneuvosto tiedotteessaan.

Koulutus kesti tunnin, josta käytettiin materiaalien mukaan keskusteluun noin puolet.

Tiedotteen mukaan koulutuksen nimi oli ”Kohti yhdenvertaista Suomea” ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, millaisia näkemyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa on yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta sekä rasismin tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.

Kouluttajana toimi tutkimusprofessori Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Hänen alustuksensa käsitteli suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta, rasismin eri muotoja sekä rasismin ilmenemistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lisäksi koulutus sisälsi keskustelua Romaniasiain neuvottelukunnan ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan edustajien johdolla.

Hallituksen rasisminvastaisesta koulutuksesta päätettiin jo vuonna 2023 sen jälkeen, kun julkisuudessa oli keskusteltu perussuomalaisten ministereiden vanhoista kirjoituksista. Kohu horjutti Orpon hallitusta, ja erityisesti hallituspuolue RKP:stä otettiin vahvasti kantaa perussuomalaisten kirjoituksiin.

Alun perin koulutus oli määrä pitää alkuvuonna, mutta se siirrettiin pidettäväksi alue- ja kuntavaalien jälkeen.

VALTIONEUVOSTO julkisti myös koulutuksen esitysmateriaalit. Niiden perusteella tilaisuuden aluksi osallistujille kerrattiin, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo yhdenvertaisuudesta ja sen edistämisestä. Siitä linjataan muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.

THL:n Castanedan koulutus rakentui kolmen rasismia koskevan myytin ympärille. Näitä olivat uskomukset, että Suomen väestö olisi etnisesti homogeeninen, rasismi olisi helppo tunnistaa ja että rasismia ei esiintyisi Suomessa.

Ensimmäisestä myytistä Castaneda muistuttaa esitysdioissa, että Suomi on aina ollut väestöltään moninainen.

-  Erilaisista syistä johtuen (esim. kansallisvaltion suojeluntarve) ylläpidämme kuitenkin mielikuvaa kulttuurisesti yhtenäisestä Suomesta tai kapeasta suomalaisuuden kuvasta, vaikka se ei pidä paikkaansa eikä ole ainakaan enää tässä ajassa tarkoituksenmukaista, esityksessä sanotaan.

Toisesta myytistä esityksessä sanotaan, että osa rasismista ja syrjinnästä on vaikeampaa tunnistaa, esimerkiksi kun se on yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvaa.

Kolmannessa osiossa sanotaan, että ulkomaalaistaustaisella väestöllä on useiden tuoreiden väestötutkimusten mukaan runsaasti syrjintäkokemuksia muuhun väestöön nähden. Kokemuksia sanotaan olevan esimerkiksi työelämässä, opiskelussa, asuntomarkkinoilla, poliisin kanssa, harrastuksissa, julkisilla paikoilla ja verkossa.

Esityksen päätteeksi ministereille, valtiosihteereille ja paikalla olleille erityisavustajille esitettiin dioilla kysymys.

– Mihin Sinä voit/haluat vaikuttaa? Miten? esitysdiassa luki.

JO huhtikuussa rasisminvastainen koulutus järjestettiin ministeriöiden kansliapäälliköille. Valtioneuvoston kanslian mukaan se järjestettiin testimielessä osana ministereille järjestettävän koulutuksen valmistelua.

Valtioneuvoston kanslia kuitenkin panttasi tuon koulutuksen sisältöä julkisuudelta, eikä luovuttanut materiaaleja pyydettäessä STT:lle. Kanslia vetosi valmistelun keskeneräisyyteen.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta katsoi STT:n haastattelussa, että asiakirjat olisi pitänyt luovuttaa.

STT:n jutun jälkeen pääministeri Orpokin puhui luovuttamisen puolesta.

-  Minusta tällaiset materiaalit pitää luovuttaa. En näe mitään erityistä syytä, miksi niitä ei luovutettaisi. Minusta avoimuus on hyvästä, Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Valtioneuvosto ei tästä huolimatta luovuttanut kansliapäälliköiden koulutuksen materiaaleja ennen ministereiden koulutusta.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Vihreiden Sofia Virta ei saanut haastajaa puolueen puheenjohtajaksi

Vihreiden kaksipäiväinen puoluekokous Hämeenlinnassa alkoi tänään. Kokouksessa on tarkoitus äänestää puolueen puheenjohtajasta.

Puheenjohtajan valinnasta käytävään jäsenäänestykseen asetettiin määräaikaan mennessä vain yksi ehdokas, puolueen nykyinen puheenjohtaja Sofia Virta.

Lisäksi kokoomuksen puoluevaltuuston kevätkokous järjestetään tänään Helsingissä.

Kokouksen aluksi pääministeri Petteri Orpon on määrä pitää ajankohtaiskatsaus.

AVAINSANAT

Saamelaiskäräjälaki hiertää hallitusta – rivit yritetään pitää äänestyksessä suorana

Kokoomuksesta ja perussuomalaisista kerrotaan, että ainakaan toistaiseksi kenellekään ei ole annettu lupaa äänestää hallituksen esitystä vastaan.

Lapin kansanedustajat hallituspuolueissa eivät ole saaneet erivapauksia tulevassa äänestyksessä saamelaiskäräjälaista, kerrotaan eduskuntaryhmistä STT:lle. Kokoomuksen Heikki Autto kuitenkin toivoo, että saisi luvan äänestää hallituksen esitystä vastaan.

Pitkään veivattu ja kiistelty saamelaiskäräjälain uudistus otti tällä viikolla suuren askeleen eteenpäin, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta sai valmiiksi mietintönsä siitä. Tämä tarkoittaa, että tulevina viikkoina eduskunta äänestää lain hyväksymisestä. Mietinnössä ei esitetty muutoksia hallituksen alkuperäisen esityksen keskeisiin kohtiin.

Uudistus ei ole ollut kiistaton hallituspuolueiden sisällä. Erityisen nihkeästi esitettyihin muutoksiin ovat suhtautuneet Lapin vaalipiirin kansanedustajat.

Kysymys koskee kokoomusta ja perussuomalaisia, sillä hallituspuolueista RKP:llä tai kristillisdemokraateilla ei ole Lapista kansanedustajia.

Yksittäiset hallitusrintamasta lipeämiset tuskin vaikuttaisivat lain läpimenoon, sillä se on saanut eduskuntakäsittelyn aikana tukea myös oppositiosta. Kysymys hallituspuolueiden kansanedustajien äänestyskäytöksestä on lähinnä periaatteellinen.

Erityisen nihkeästi esitettyihin muutoksiin ovat suhtautuneet Lapin vaalipiirin kansanedustajat.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoo, että asiasta on käyty kansanedustajien kanssa keskusteluja eikä laki ole ”monellekaan kovin mieleinen”. Epäilyksiä on hänen mukaansa ryhmässä muillakin kuin Lapin kansanedustajilla. Kukaan ei ole kuitenkaan toistaiseksi saanut lupaa äänestää muuta kuin esityksen puolesta.

-  Lähtökohta on se, että se on hallituksen esitys ja hallituksen esityksen puolesta äänestetään hallituksessa, Mäkelä sanoo STT:lle.

Mäkelä itsekin ihmettelee, miksi laki on ”eräälle hallituspuolueelle” niin tärkeä, mutta hallitusohjelman mukaan on mentävä. Uudistus on ollut tärkeä RKP:lle.

-  Itse hyväksyn sen osana hallitusohjelmaa, mihin sisältyy myös sellaisia asioita, jotka eivät ole itselle mieluisia. En henkilökohtaisesti ymmärrä tuon lain tarvetta.

Mäkelä ei halua ennakoida mahdollisia rangaistuksia, jos hallituslinjasta livetään. Hän sanoo, että kaikki asiat katsotaan tilanteen mukaan.

-  Sitten, jos jotain poikkeamia normaalista tapahtuu, ne käydään läpi ryhmässä.

STT ei perjantaina iltapäivällä tavoittanut perussuomalaisten lappilaisia kansanedustajia Kaisa Juusoa tai Sara Seppästä kommentoimaan asiaa.

MYÖS kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra sanoo, että kaikkien ryhmän kansanedustajien pitäisi äänestää lain puolesta.

-  Hallituksen esityksen takana ollaan, eikä ole mitään päätöksiä erivapauksista. Tämä on oletus, sanoo Kopra.

Tässä vaiheessa kaikkien pitäisi siis olla esityksen takana. Kopra kuitenkin sanoo asian olevan sillä tavalla keskeneräinen, että sitä varmasti käsitellään vielä ensi viikolla, esimerkiksi kunkin eduskuntaryhmän kokouksissa.

-  Tietenkin on selvää, että lappilaiset kansanedustajat tällaista kysymystä herättelevät. Ja toki se käsitellään, tämä heidän huolensa.

Kopran mukaan ryhmän tiedossa on, että lappilainen Heikki Autto on vastustanut esitystä. Hänen tiedossaan ei ole muita esitystä vastustavia kokoomusedustajia.

Itse hyväksyn sen osana hallitusohjelmaa, mihin sisältyy myös sellaisia asioita, jotka eivät ole itselle mieluisia.

HEIKKI Autto sanoo STT:lle, että hän toivoo saavansa luvan äänestää esitystä vastaan. Suurimpana ongelmana hän pitää sitä, että vaaliluetteloon ei enää voisi suoraan merkitä ihmistä, joka polveutuu henkilöön, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Muitakin ongelmia hän näkee.

Pääpiirteissään vastaavia muutoksia yritettiin säätää jo Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. Autto sanoo, että perustuslakivaliokunta pyrki kyllä huomioimaan hänen tärkeinä pitämiään näkökulmia ja että mietinnössä on hyviä kirjauksia.

-  Mutta lain pykäläthän ovat käytännössä ihan sen Marinin hallituksen esityksen mukaiset, ja siksi en kannata tätä tässä muodossa.

Autto nostaa esiin, että kysymys koskettaa vahvasti häntä itseään.

-  Olen tiettävästi näiden valtiopäivien ainoa saamelainen. Siinä mielessä varmaan uskon, että vaikka eduskunnan enemmistö olisi eri mieltä kanssani, he arvostavat mielipidettäni asiasta.

Autto ei ole Japanin-työmatkan vuoksi paikalla, kun ensi keskiviikkona eduskunnan on määrä äänestää lain sisällöstä. Autto sanoo, että olisi keskustan kansanedustajien vastalauseen kannalla, jos olisi paikalla.

Työmatkan ei kuitenkaan pitäisi häiritä Autton osallistumista myöhempään äänestykseen lakimuutoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Äänestys osunee juhannusviikolle.

Autto ei halua ennakoida, äänestäisikö lakia vastaan, vaikka ei saisi siihen ryhmältä lupaa.

AVAINSANAT

SDP:n Perholehto: Taas opiskelijoilta höylätään – nyt tarvitaan tukea, ei hallituksen moraalisaarnaa

Kansanedustaja Pinja Perholehdon (sd.) mielestä hallituksen päätös siirtää opiskelijat yleisestä asumistuesta takaisin opintotuen asumislisän piiriin on hyökkäys opiskelijoiden jo valmiiksi heikkoa toimeentuloa vastaan.

– Vuokralla asuvan opiskelijan suurin mahdollinen yleinen asumistuki on nyt ollut 394 euroa kuukaudessa. Opintotuen asumislisä on tätä merkittävästi, vähintään satasen pienempi. Tämä on koulutusleikkaus, Perholehto tiivistää.

Tilannetta pahentaa entisestään se, että asumislisää maksetaan vain niiltä kuukausilta, joina opiskelijalla on oikeus opintotukeen.

– Koska opiskelija on oikeutettu asumislisään vain opiskelukuukausina, on kesä monille todella tiukka. Vuokra juoksee riippumatta siitä, onko nuori saanut esimerkiksi edes kesätöitä – puhumattakaan siitä, että lomalla voisi myös kirjaimellisesti lomailla ja hetken levähtää, Perholehto toteaa.

Opiskelijat eivät tarvitse moraalisaarnaa talouskurista – vaan tukea, jotta voivat selvitä arjesta ja keskittyä opiskeluun.

Työtä ei välttämättä löydy, vaikka kuinka hakisi. Nuorisotyöttömyys ja korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Silti hallitus syyttää ihmisiä, ja korostaa, että syy on oma – vaikka tilanne on toinen.

– Yhtä kesätyöpaikkaa kohden voi olla jopa satoja hakijoita. Moni opiskelija elää jo nyt kädestä suuhun. Vuokra ei jousta, vaikka toimeentulo heikkenee. Kun asumistuki leikataan ja kesällä sitä ei saa lainkaan, tilanne on yksinkertaisesti kestämätön. Opiskelijat eivät tarvitse moraalisaarnaa talouskurista – he tarvitsevat tukea, jotta voivat selvitä arjesta ja keskittyä tärkeimpään: opiskeluun.

AVAINSANAT

Pukki kaalimaan selvittäjänä – järjestörahoituksen selvitysmiehen rooli epäselvä

Aivoliiton toiminnanjohtaja nimitettiin tekemään selvitystä järjestöjen valtionavustuksista – nyt omaa järjestöä epäillään avustusten väärinkäytöstä

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) nimesi viime vuonna Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykön tekemään selvitystä sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten jakamisesta.

Pyykkö kertoo STT:lle, että hän ei kertonut Aivoliiton talousongelmista sosiaali- ja terveysministeriölle tai ministeri Juusolle suoraan hänen aloittaessaan selvityshenkilönä.

-  Nyt kun kysyt tätä, niin ymmärrän, että tuollaiset asiathan olisi pitänyt ottaa ehkä esille. Näin tosiaan jälkikäteen ajateltuna.

Aivoliiton ongelmista oli Pyykön mukaan kuitenkin tullut tässä vaiheessa jo hänelle arkea, eikä hän siksi ymmärtänyt tuoda asiaa esille. Lisäksi Pyykön mielessä selvitystehtävä ja Aivoliiton tilanne ovat olleet kaksi eri asiaa.

-  Olin tottunut siihen, että me erityisesti liiton hallituksen kanssa nyt pelastetaan liitto ja tehdään nämä asiat. Samalla minulla oli selvityksen osalta vain innostus, että voin hyödyntää omaa järjestö- ja muuta kokemustani ja antaa näkemykseni siihen, miten vähentyneet rahat käytetään niin, että saadaan aidosti hyödyllistä aikaan.

Viime joulukuussa sosiaali- ja terveysjärjestöjä avustava valtionapuviranomainen Stea teki tarkastuksen Aivoliiton avustuskäytännöistä. Tuolloin tarkastajat Helsingin Sanomien mukaan huomasivat järjestön käyttäneen saamiaan avustuksia tappiollisen tytäryhtiönsä Aivoliiton palvelut oy:n rahoittamiseen.

Maaliskuussa valtionavustuksia sotejärjestöille jakava Stea päätti keskeyttää avustusten jakamisen Aivoliitolle.

Helsingin Sanomien mukaan järjestö on rahoittanut vuodesta 2018 alkaen tytäryhtiönsä toimintaa noin 650  000 eurolla. Osa rahoista oli Stean maksamia avustuksia.

Aivoliiton hallitus kertoi viime kuussa hakevansa liiton konkurssiin.

Aivoliitto on vuonna 1977 perustettu järjestö, joka tukee ja auttaa henkilöitä, jotka ovat muun muassa sairastaneet aivoverenkiertohäiriön.

Jotkut ovat katsoneet, että tämä selvitys painottuukin hänen oman järjestönsä suuntaan.

PYYKKÖ kertoo käyneensä loppusyksystä ministeri Juuson esikunnan kanssa lyhyen keskustelun, jossa on otettu esille Aivoliiton taloudelliset ongelmat. Pyykkö sanoo kysyneensä tuolloin esikunnalta, aiheuttavatko tiedot ongelmista seuraamuksia hänen selvitystyölleen.

-  Minulle sanottiin, että tämä on erillinen homma ja voin jatkaa selvitystyötä.

Pyykön tapauksessa kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän mukaan täysin poliittinen nimitys, josta vastaa ministeri Juuso. Juuso vastasi kysymyksiin Pyykön nimityksestä tekstiviestitse huolimatta siitä, että haastattelua pyydettiin puhelimitse lukuisia kertoja.

Juuson mukaan hän ei ole ollut tietoinen Stean tarkastuksesta Aivoliittoon ennen joulukuuta.

-  Pyykkö nimitettiin selvityshenkilöksi entisen valtiosihteerini Marjo Lindgrenin ehdotuksesta. Tiedon Stean tarkastuksesta Aivoliittoon sain joulukuun -24 lopulla, jolloin Pyykön toimeksianto oli jo päättymässä.

Sekä Lindgren että Juuso vetoavat, ettei Stean selvitysprosessi Aivoliiton tilanteesta liity mitenkään Pyykön vuodenvaihteessa päättyneeseen toimeksiantoon.

-  Selvityshenkilön mahdolliseen jääviyteen liittyvä harkinta on tehty virkakunnan toimesta jo nimitystä koskevaa esitystä laadittaessa, Lindgren sanoo tekstiviestissään STT:lle.

Pyykkö oli toimivapaalla Aivoliiton toiminnanjohtajan tehtävästään, kun hän työskenteli selvityksen parissa.

PYYKÖN tammikuussa julkaistua selvitystä on kritisoitu järjestökentällä jo ennen Aivoliiton taloudellisten sotkujen paljastumista julkisuudessa. Selvitys on saanut järjestöiltä kritiikkiä muun muassa järjestöjen autonomian heikentämisestä ja sen teemapohjaisesta rahoitusmallista.

Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Sosten pääsihteeri Vertti Kiukkaan mukaan Pyykön rooli selvitystyössä jakoi myös järjestöissä mielipiteitä. Pyykkö on saanut järjestöiltä kiitosta laajasta kokemuksestaan, mutta osa on kuitenkin ajatellut, että Pyykön rooli järjestökentän sisällä on voinut aiheuttaa tehtävässä jääviystilanteita.

-  Jotkut ovat katsoneet, että tämä selvitys painottuukin hänen oman järjestönsä suuntaan, Kiukas sanoo.

Pyykön mukaan ministeriössä käytiin ennen hänen valintaansa keskustelua, onko hän yhtenä valtionavustuksen saajana jäävi tekemään selvitystä sotejärjestöjen valtionavustuksista.

-  Siellä todettiin, että en ole, koska minullahan ei ole lopullista päätösvaltaa asiaan. Olin selvityshenkilö, jolle annettiin 10-kohtainen toimeksianto ja pyydettiin näkemystä niihin kysymyksiin. Sen jälkeen itse selvitys on mennyt virkahenkilöille ja poliittiseen päätöksentekoon eli minulla ei sinänsä ole ollut tässä mitään valtaa. Ainoastaan mahdollisuus esittää näkemykseni siitä, miten avustusvarat voitaisiin käyttää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Pyykkö ei allekirjoita väitettä, että selvitystyö myötäilisi hänen omaa organisaatiotaan.

-  Minunhan pitäisi olla aivan suunnattoman ovela ja älykäs, jotta voisin selvitykseen kirjoittaa jotakin Aivoliitolle hyödyllistä, niin että kukaan ei sitä huomaisi ja se olisi ainoastaan Aivoliitolle hyödyllistä.

Pyykkö ei myöskään allekirjoita kritiikkiä siitä, että hänen selvityksensä siirtäisi järjestöjen autonomiaa hallitukselle.

-  Näin vilpittömästi, että teemakohtainen rahoitus on se, millä pystyttäisiin oikeasti pidemmällä aikajänteellä järjestöjen toiminnalla tuottamaan parhaiten hyötyä yhteiskunnalle. Selvityksessä en sano, että päätösvalta tästä olisi hallituksella tai muulla. Sen sijaan sanon, että järjestöt yhdessä asiantuntijoiden kanssa valitsisivat ne teemat, jotka mielestäni sinällään ovat hyvin ajankohtaisia ja perusteltuja.

Pyykkö ei allekirjoita kritiikkiä siitä, että hänen selvityksensä siirtäisi järjestöjen autonomiaa hallitukselle

STT:N sosiaali- ja terveysministeriöltä saamien dokumenttien perusteella selviää, että Pyykkö valittiin tehtävään suorahankintana hänen omasta tarjouksestaan. Ministeriön mukaan selvityshenkilön asettaminen ilman hakuprosessia on normaali käytäntö.

Pyykkö on toiminut ensin ministeriölle ulkoisena selvityshenkilönä, kunnes hänet on palkattu ajalle 3.10.2024-31.12.2024 erityisasiantuntijan määräaikaiseen virkasuhteeseen liki 9  000 euron kuukausipalkalla.

Pyykön mukaan ajatus selvitystyön aloittamisesta lähti tammikuussa 2024 Sosten järjestöjohdon foorumissa. Ehdotuksesta selvitystyön aloittamiseksi tehtiin Diabetesliiton toiminnanjohtaja Juha Viertolan kanssa lyhyt kuvaus, johon listattiin myös ehdotuksia sopivista nimistä selvityshenkilöihin. Mukana nimilistalla oli Pyykön mukaan myös muita nimiä hänen ja Viertolan lisäksi. Maaliskuussa 2024 ehdotus toimitettiin sosiaali- ja terveysministeriöön ministeri Juuson esikunnalle.

Toukokuun lopulla Pyykkö kertoo saaneensa kutsun tavata ministeri Juuson entisen valtiosihteerin kanssa. Tapaamisen jälkeen Pyykkö sai ministeriöstä uuden yhteydenoton, jossa häntä kysyttiin selvityshenkilöksi tehtävään.

STEA on ollut tietoinen Aivoliiton taloudellisista haasteista jo pidempään.

Epäillyistä väärinkäytöksistä Aivoliiton valtionavustuksissa Stea sai tietoa syksyllä. Käytännössä asia paljastui kuitenkin vasta tarkastuksen yhteydessä joulukuussa, kertoo Stean valvontapäällikkö Juuso Heikkilä.

Stea vei asian joulukuussa eteenpäin ministeriön johdolle. Pyykkö nimitettiin selvitystyöhön järjestöjen valtionavustuksista kesäkuun alussa.

-  Aivoliittoon on tehty tarkastus joulukuussa ia siinä kohtaa on saatu valmiiksi vasta alustava tarkastuskertomus, jonka jälkeen Aivoliitolla on ollut useita viikkoja aikaa laatia siihen vastinetta. Tarkastus on varsinaisesti valmistunut vasta maaliskuussa, Heikkilä sanoo.

Pyykkö kertoo itse ymmärtäneensä Aivoliiton taloudellisten ongelmien laajuuden noin puoli vuotta sen jälkeen, kun hän oli astunut Aivoliiton toiminnanjohtajan tehtävään elokuussa 2021.

-  Kun minua haastateltiin sinne, minulle ei edes kerrottu, että on olemassa myös yhtiö. Minulle ei kerrottu myöskään, että Aivoliiton ja koko konsernin taloustilanne on haastava. Olin naiivi optimisti ja omasin vanhentuneen käsityksen siitä, että Aivoliitolla menee hyvin ja halusin sen kautta tehdä työtä paremman vuoksi.

Pyykkö ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, onko Aivoliitto käyttänyt valtionavustuksiaan väärin, mutta myöntää, että on ollut virhe ajatella, että järjestön saamia avustuksia voitaisiin käyttää hetkellisesti myös yhtiön puolella.

– Koskaan tarkoituksena ei ole ollut, että ne jäisivät yhtiöön pysyvästi, vaan että siltarahoitetaan yhtiötä hetkellisesti, jotta rahat palautuvat viimeistään tilivuoden loppuun mennessä takaisin.

Pyykön mukaan Aivoliiton palvelut -yhtiö on lisäksi toiminut Aivoliiton ensisijaisten kohderyhmien hyväksi.

Viime kuussa Oikeuspalveluvirasto ilmoitti perivänsä Aivoliitto-yhdistykseltä takaisin sille myönnetyn 85  000 euron valtionavustuksen. Pyykön mukaan kokonaisuudessa Stean yhdistykseltä takaisin perimä summa tulee olemaan 260  000 euroa.

Pyykkö kuitenkin korostaa, että Stean Aivoliitolta takaisin perimä summa on vain pieni osa Aivoliitolle myönnettyjä Stea-avustuksia vuosina 2018-2024.

-  Aivoliiton hallitus ja minä tunnustamme, että Stean näkökulmasta takaisinperittävä summa on ok. Pitää kuitenkin muistaa, että niiltä tarkasteluvuosilta se on alle 1,7 prosenttia kaikista liitolle myönnetyistä Stea-avustuksista.
Stean valvontapäällikkö Heikkilä ei kommentoinut STT:lle, onko asiasta tehty vielä tutkintapyyntöä poliisille, vaan sanoo Stean lakimiehen tekevän harkinnan.

Aliisa Uusitalo / STT

AVAINSANAT

Puhemiesneuvosto puoltaa Saarikon vapautuspyyntöä

Annika Saarikko (kesk.) saa Sofia Virralta (vihr.) onnitteluhalauksen eduskunnan täysistunnossa 6. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiesneuvosto puoltaa keskustan Annika Saarikon vapautuspyyntöä kansanedustajan tehtävästä.

Puhemiesneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään.

SAARIKKO kertoi aamupäivällä, että hän on siirtymässä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi syyskuussa.

Eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos vapautukseen on hyväksyttävä syy.

Vapautuspyyntö käsitellään ensin puhemiesneuvostossa ja sen jälkeen täysistunnossa.