Kaja Kallas torjuu yhtä tiukasti vaatimukset erostaan – presidenttikin puuttui eilen peliin

Virossa aviomiehensä Venäjä-liiketoimien takia kohun keskelle joutunut pääministeri Kaja Kallas torjuu yhtä tiukasti vaatimukset erostaan.

Kallas olisi haluttu tänään kuultavaksi parlamentin, riigikogun, korruption vastaisen valiokunnan kokoukseen, mutta hän kieltäytyi osallistumasta.

Sen sijaan Kallas sanoi eilen haastatteluissa olevansa valmis vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, jos oppositio esittää hänelle epäluottamuslausetta. Tämä voinee tapahtua vasta ensi viikon jälkeen, jolloin riigikogu palaa kesän istuntotauolta.

Viron presidentti Alar Karis puuttui tilanteeseen eilen ja kehotti pääministeriä vastaamaan myös ”epämiellyttäviin kysymyksiin”.

Viron suurimmat lehdet puolestaan arvostelivat tänään epädemokraattiseksi Kallaksen päätöstä olla menemättä parlamentin valiokuntien kokoukseen. Viime viikon lopulla tehdyssä mielipidekyselyssä 57 prosenttia vastaajista olisi sitä mieltä, että Kallaksen pitäisi erota pääministerin paikalta.

Kohu puhkesi viime viikolla, kun kävi ilmi, että Kallaksen miehen Arvo Hallikin osin omistama kuljetusyhtiö oli jatkanut kuljetuksia Venäjälle myös laajamittaisen sodan alkamisen jälkeen Ukrainassa. Hallikin mukaan kyseessä oli halu auttaa Venäjällä toiminutta toista virolaisyhtiötä lopettamaan toimintansa maassa.

Viime perjantaina Hallik kuitenkin pyysi anteeksi ja ilmoitti myyvänsä osuutensa kuljetusyhtiöstä. Samalla hän vakuutti, ettei hänen vaimollaan ollut mitään osuutta liiketoimiin Venäjällä.

Kallas on tullut kansainvälisesti tunnetuksi kovana Venäjä-arvostelijana. Hän on myös vaatinut virolaisia irtautumaan kaikista liiketoimista Venäjän kanssa.

AVAINSANAT

Trumpilta kova uhkaus EU:lle – pörssikurssit laskuun

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa Euroopan unionia jättimäisillä 50 prosentin tuontitulleilla kesäkuusta alkaen.

Trumpin mukaan neuvottelut EU:n kanssa eivät etene. Trump kertoi asiasta Truth Social -viestipalvelussa.

JOS 50 prosentin tullit tulisivat voimaan, ne nostaisivat dramaattisesti Yhdysvaltojen tämänhetkistä 10 prosentin yleistariffia EU:sta tuleville tuotteille.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi viestipalvelu X:ssä, että on sanomattakin selvää, että 50 prosentin tullien toteutuessa näkymät olisivat aiemmin ennakoitua huonommat.

-  Haluaisin kuitenkin uskoa, että todennäköisyys tälle on pieni, Heiskanen kirjoittaa.

EU on aiemmin kertonut suunnittelemistaan 95 miljardin euron suuruisista vastatulleista, jotka otettaisiin tarvittaessa käyttöön.

Trumpin uhkauksen myötä pörssikurssit lähtivät Euroopassa laskuun. Esimerkiksi Frankfurtin pörssin DAX-indeksi on vajaan kolmen prosentin pudotuksessa.

AVAINSANAT

Pohjoismaisten ex-ministerien joukko vetoaa: Pysäyttäkää Israelin sotakone ja tunnustakaa Palestiina

Joukko entisiä pohjoismaisia ministereitä vetoaa Euroopan unioniin ja Euroopan maiden hallituksiin Israelin sotatoimien pysäyttämiseksi ja Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Perjantaina julkistetun vetoomuksen mukaan Israelilla oli täysi oikeus puolustautua Hamas-järjestön terroritekoja vastaan, mutta maan viimeaikaiset sotatoimet Gazassa siviilien näännyttämisineen ovat ylittäneet sotarikosten rajan. Vetoajat pitävät Israelin esittämiä väestönsiirtoaikeita etnisen puhdistamisen kaltaisina.

Vetoomuksessa vaaditaan sekä EU:ta että yksittäisiä Euroopan maita päättäväisiin toimiin Israelin painostamiseksi tulitaukoon muun muassa talouspakotteiden avulla. Samalla Palestiinan valtio olisi tunnustettava ja kaikkien osapuolten sotarikolliset saatettava tuomiolle.

VETOOMUKSESSA on erikoinen yksityiskohta.

Ellei Israelin ja palestiinalaisten keskelle saada toimivaa ja kaikille asukkailleen oikeudenmukaista kahden valtion järjestelmää, allekirjoittajien mielestä seuraava vaihtoehto on ryhtyä luomaan alueelle yhtenäistä, sekulaaria ja demokraattista valtiota jossa kaikki väestöryhmät voivat elää rauhassa keskenään.

Apartheid-tyylinen valtio ei ole kestävä ratkaisu, vetoomuksessa todetaan, yksilöimättä tarkoitetaanko tällä nykyistä Israelia vai palestiinalaisalueiden hallintoja.

Vetoomuksen allekirjoittajina on liuta pohjoismaiden entisiä ministereitä ja konkaripoliitikkoja eri puolueista.

Suomesta vetoomuksessa ovat mukana entinen puolustusministeri Elisabet Rehn (rkp), ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok), oikeusministeri Per Stenbäck (rkp), kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr) sekä pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd).

AVAINSANAT

Viron asevoimien komentaja: Jos Venäjä hyökkää länteen, se pysähtyy vain näillä keinoilla

Virolaiskomentajan mukaan lännen pitää heti pystyä iskemään syvälle Venäjän sisäosiin, jos maa aloittaa sodan Natoa vastaan. Tätä ainoaa tehokasta pysäyttämistapaa ei hänen mielestään siviiliyhteiskunnissa ymmärretä.

Ukraina on runsaan kolmen sotavuoden aikana kehittänyt kykyään iskeä syvälle Venäjän alueelle, koska länsimaista ei ole saatu siihen sopivia aseita tai lupaa niiden käyttöön. Viron asevoimien komentajan Andrus Merilon mukaan Euroopassa on syytä sopeutua samaan todellisuuteen.

-  Kun nähdään, kuinka Venäjä valmistautuu eskaloimaan (laajentamaan sotaa), on selvää, että eskalaatio tulee. Missä, milloin ja millaisena, se nähtäneen lähitulevaisuudessa, Merilo sanoi Lennart Meri -konferenssissa viime viikonloppuna.

Hänen mukaansa ajatukset pitää viedä pelkkää sotaan valmistautumista pidemmälle.

-  Yksi tärkeimmistä opetuksista Ukrainasta on ollut, että jos Venäjä hyökkää, niin on voitettava ensimmäinen taistelu. Juuri näin tapahtui Ukrainassa, ja siksi he pitävät yhä puoliaan neljättä vuotta ja torjuvat Venäjän hyökkäyksiä, Merilo perusteli Tallinnassa.

Voittamisen yksi edellytys on hänen mukaansa juuri iskut syvälle Venäjän alueelle. Tämä ymmärretään hyvin eri maiden asevoimissa, mutta ei kaikkialla läntisissä yhteiskunnissa.

MERILON MIELESTÄ vastustajaa pitää ajatella järjestelmänä, joka on riippuvainen kriittisistä solmukohdista.

-  Ei riitä, että selvitään tankeista, tykistöstä ja jalkaväestä, vaan meidän täytyy kyetä käyttämään tappavaa voimaa myös solmukohtiin ja kriittisiin järjestelmiin, Merilo perustelee.

Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä.

-  Me emme aloita sotaa, mutta puolustaudumme vaikuttamalla takaisin Venäjän alueelle.

Merilon mukaan Virolla ei ole varaa siihen, että taistelut käytäisiin sen maaperällä. Tarvittavaa strategista syvyyttä ei omasta selustasta löydy.

Näkemyksen jakaa kollega huomattavasti lännempää, Hollannin asevoimien komentaja Onno Eichelsheim.

-  Meidän strateginen syvyytemme on Venäjällä, hän tiivisti Tallinnassa.

Merilon mukaan koulutettava upseeri ei missään asevoimissa läpäisisi koulutusta, jos hän ei yhdistäisi puolustussuunnitelmiin myös iskuja syvälle vihollisen alueelle.

Hänen mukaansa näiden mahdollisten iskujen kohteet ovat siksi jo ennalta hyvin tiedossa, mitä ei myöskään pidä arkailla viestittää Venäjälle.

-  Muuten venäläiset voivat kuvitella voittavansa, ja se olisi kaikkein vaarallisinta, Merilo perustelee.

YHDYSVALTAIN sotilaallisen läsnäolon väheneminen voi heikentää Euroopan puolustuskykyä. Toisaalta arvioissa pitää muistaa, että myös Ukraina on kokeneine joukkoineen tärkeä osa Euroopan puolustusta.

-  Meidän ensimmäinen puolustuslinjamme kulkee Ukrainassa, tiivisti Viron pääministeri Kristen Michal Lennart Meri -konferenssissa.

Tämän vuoksi Euroopan on oman etunsa nimissä varmistettava, ettei sota pääty Ukrainalle saneltuihin epäedullisiin rauhanehtoihin.

Naton entisen apulaispääsihteerin, ECFR-ajatuspajan tutkijan Camille Grandin mielestä Euroopan puolustuksen kannalta olisi suorastaan absurdi ajatus rajoittaa Ukrainan asevoimien kokoa.

-  Kukapa haluaisi luopua 900  000 sotilaasta, joista huomattava osa on taisteluissa kovettuneita? He ovat osa Euroopan puolustusta, kuuluipa Ukraina Natoon tai ei, Grand sanoi.

Merilon mukaan sodassa on edessä on kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisessä Venäjä voittaa ja miehittää Ukrainan, jonka Eurooppa samalla menettää.

-  Tai sitten integroimme Ukrainan Euroopan eteentyönnettyyn puolustukseen ilman Nato-jäsenyyttä, koska se (Naton jäsenyyden toteutuminen) vie aikaa, Merilo sanoo.

Teksti: STT / Niilo Simojoki

AVAINSANAT

”On todella väärin käyttää ruokaa aseena” – WHO:n pääjohtaja pyytää Israelia osoittamaan armeliaisuutta Gazassa

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on vedonnut Israeliin, että maa osoittaisi armeliaisuutta Gazassa. Hän kommentoi Gazan tilannetta WHO:n vuosikokouksessa pitämässään tunteikkaassa puheessa.

-  Voitte kuvitella, kuinka ihmiset kärsivät. On todella väärin käyttää ruokaa aseena. On todella väärin käyttää lääkintätarvikkeita aseina, Tedros sanoi.

Tedros sanoi lisäksi, että toimet Gazassa vahingoittavat Israelia itseään eivätkä tuo pysyvää ratkaisua. Tedrosin mukaan rauha olisi Israelin omien etujen mukaista.

Gazan 36 sairaalasta vain 19 on WHO:n mukaan enää toiminnassa, ja niissäkin henkilökunta joutuu tekemään töitä mahdottomissa olosuhteissa. Viimeisen viikon aikana neljä suurta sairaalaa on WHO:n mukaan joutunut keskeyttämään toimintansa sotatoimien vuoksi.

Pohjois-Gazassa terveydenhuollosta ei järjestön mukaan ole jäljellä juuri mitään.

ENNEN tätä viikkoa Israel ei ollut päästänyt Gazaan lainkaan humanitaarista apua sitten maaliskuun alun.

YK:n mukaan Gazassa saatiin torstaina jakoon noin 90 rekkakuormaa humanitaarista apua. Gazassa äärijärjestö Hamasin alaiset viranomaiset vahvistivat rekkojen saapuneen.

Maailman ruokaohjelma (WFP) kertoi myöhemmin, että kourallinen leipomoita on pystynyt aloittamaan uudelleen leivän leipomisen ja jakamisen.

YK:n alaisten järjestöjen mukaan Israelin Gazaan päästämä apu jää kauas siitä, mitä todellisuudessa tarvittaisiin kriisin helpottamiseksi.

Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö sanoi keskiviikkona, että Israelin tällä viikolla Gazan kaistalle päästämän avun määrä on naurettavan pieni ja riittämätön. Avustusten määrä viestii järjestön mukaan Israelin yrityksistä ​​välttää syytökset Gazan nälkäkuolemista.

ISRAELIN iskut Gazaan ovat surmanneet tämän vuorokauden puolella ainakin 16 ihmistä, kertoivat Hamasin hallinnoiman Gazan väestönsuojeluviranomaiset uutistoimisto AFP:lle aamulla.

Lisäksi kymmeniä ihmisiä on viranomaisten mukaan haavoittunut. Iskut kohdistuivat pääasiassa alueen keski- ja eteläosiin.

Israelin armeija sanoo iskeneensä kuluneen vuorokauden aikana sotilaallisille alueille, asevarastoihin, tarkka-ampujien asemiin sekä 75 terrorikohteeseen.

Eilen Israelin iskuissa Gazaan kuoli viranomaisten mukaan yli 50 ihmistä.

Israel on ilmoittanut aikovansa ottaa Gazan kokonaan haltuunsa ja siirtävänsä sen väestön kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

Israelin sotatoimissa runsaan 1,5 vuoden aikana on kuollut Gazan terveysministeriön mukaan lähes 54  000 ihmistä.

Gazassa on Hamasin ja muiden palestiinalaisten äärijärjestöjen lokakuussa 2023 tekemän hyökkäyksen jäljiltä edelleen 57 panttivankia, joista 34 on Israelin asevoimien mukaan kuollut.

Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea sanoi marraskuussa, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

Suomalaistenkin suosima Harvardin yliopisto voi menettää ulkomaiset opiskelijansa

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto on vienyt Harvardin huippuyliopistolta oikeuden ottaa ulkomaisia opiskelijoita.

Kotimaan turvallisuuden ministeri Kristi Noem ilmoitti torstaina, että oikeuden peruminen astuu voimaan heti.

-  Sen seurauksena, että olette kieltäytyneet noudattamasta useita pyyntöjä antaa sisäisen turvallisuuden ministeriölle olennaisia tietoja samalla kun olette pitäneet yllä turvatonta kampusympäristöä, joka on vihamielinen juutalaisopiskelijoille, edistää Hamas-myönteisiä sympatioita ja käyttää rasistisia monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden (DEI) käytäntöjä, olette menettänyt tämän etuoikeuden, Noem kirjoitti Harvardille osoitetussa kirjeessään.

Hallinto pystyy rajoittamaan opiskelijoidenkin maahantuloa mielensä mukaan, koska ihmisten pääsy Yhdysvaltoihin on liittovaltion määräysvallassa.

Harvard kutsui toimea lainvastaiseksi ja sanoi sen uhkaavan paitsi yliopistoa, myös koko maata. Harvardissa paraikaa oleville ulkomaisille opiskelijoille pyritään yliopiston mukaan tarjoamaan ohjausta ja tukea. Vielä ei tiedetä, mitä päätös heille käytännössä tarkoittaa.

-  Olemme täysin sitoutuneet ylläpitämään Harvardin kykyä isännöidä kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita, yliopisto sanoi lausunnossaan.

ITÄRANNIKON eliittiyliopistoihin kuuluva Harvard on ollut haluttu vaihto- ja jatko-opiskelupaikka myös suomalaisille. Muun muassa entinen pääministeri Esko Aho toimi yliopiston alaisessa Harvard Kennedy Schoolissa 2010-luvun alussa.

Tällä hetkellä siellä opiskelee ainakin NHL-kiekkoilija Aku Koskenvuo.

Yhdysvaltain hallinnon opiskelijapäätös voi tarkoittaa Harvardille merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ulkomaisia opiskelijoita on yli neljäsosa sen oppilaskunnasta, ja lukuvuosimaksut liikkuvat kymmenissä tuhansissa dollareissa.

ULKOMAISTEN opiskelijoiden kieltäminen on viimeisin käänne Trumpin taistelussa Harvardia vastaan.

Trumpin hallinto on aiemmin jäädyttänyt yli kahden miljardin dollarin edestä Harvardin rahoitusta. Rahoituksen vastineeksi hallinto on muun muassa vaatinut, että Harvard muuttaa opetuskäytäntöjään, lakkauttaa monimuotoisuusohjelmiaan ja uudistaa opiskelijavalintaansa.

Harvard reagoi toimiin haastamalla hallinnon oikeuteen. Harvard syyttää Trumpia pyrkimyksestä vaikuttaa akateemiseen päätöksentekoon rahoituksen epäämisellä.

Trumpin hallinto on perustellut yliopistojen toimintaan kohdistuneita hyökkäyksiään antisemitismisyytöksillä.

AVAINSANAT