Kaisa Juuso: Opposition välikysymys täynnä virheitä – emme heikennä sotepalveluita

Ministeri Kaisa Juuso (ps) vastasi hallinnonalaansa koskevaan välikysymykseen.

Sairauslomaltaan palaneen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mielestä opposition välikysymys on väärin perusteltu – ja lisäsopeutuksia jää vielä seuraavallekin hallitukselle tehtäväksi.

Juuso antoi keskiviikkona hallituksen puolesta vastauksen lähes koko opposition yhteiseen välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen leikkauksista.

Opposition arvostelu kohdistui sote-palveluihin tehtäviin 170 miljoonan euron säästöihin ja 75 miljoonan euron lisäsäästöihin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille.

Juuso perusteli leikkauksia erityisesti Suomen julkisen talouden vaikealla tilanteella. Hän sanoi, että on selvää, että myös seuraava hallitus joutuu toteuttamaan mittavia sopeutuksia.

Juuso väitti myös, että välikysymys sisältää virheellisiä väittämiä.

-  Hallitus ei ole tehnyt lisäleikkauksia soteen, vaan kyseessä ovat sopeutustoimet, joista on päätetty jo vuosi sitten. Hallitus ei myöskään ole romuttanut hoitoonpääsyä eikä heikentänyt vanhusten hoivaa, Juuso sanoi.

-  Monissa jo tehdyissä ja tekeillä olevissa päätöksissä on kyse siitä, että hallitus mahdollistaa asioiden järkevämmän tekemisen. Tämä tuo myös säästöjä, mutta ei heikennä palveluita ja on aivan keskeistä henkilöstöpulankin ratkaisemisen kannalta.

OPPOSITIO arvosteli leikkausten kohdentamista muun muassa vanhuksiin, vammaisiin ja lapsiin. Kritiikkiä sai myös se, ettei tietoja kaikista säästökohteista ole edelleenkään kerrottu.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Ilmari Nurminen sanoi, että vaikka hallituksen piiristä pakettia on kutsuttu ”järkeväksi ja kohtuulliseksi”, ovat järki ja kohtuus siitä kaukana.

Myös keskustan puheenvuoron käyttänyt Jouni Ovaska sanoi pitävänsä irvokkaana, että hallitus nimittää leikkauksia ”parannuksiksi” tai ”asioiden järkevöittämiseksi”.

-  Kyllä leikkaus on leikkaus. Ei kannata vähätellä ihmisten ymmärrystä, saati huolia näin vakavista asioista.

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta kysyi ryhmäpuheenvuorossaan, onko oikein leikata esimerkiksi ikäihmisiltä, vammaisilta tai lastensuojelun asiakkailta.

-  Yhteiskunnasta kertoo paljon se, miten pidetään huolta kaikkein heikoimmista, hän totesi.

Vasemmistoliiton puheenvuoron käyttänyt Aino-Kaisa Pekonen kysyi, ymmärtääkö pääministeri Petteri Orpo (kok.), että esimerkiksi leikkauksella vammaispalvelulakiin viedään etenkin monilta ikääntyviltä vammaisilta oikeus lain mukaisiin palveluihin.

Pekonen lisäsi, että kotipalvelun leikkaukset tarkoittavat vähempiä käyntejä vanhusten koteihin.

-  Pääministeri Orpo, te lupasitte, että hallitusohjelman sote-kirjaukset eivät tarkoita palveluista leikkaamista. Nyt hoitohenkilökuntaa irtisanotaan ympäri Suomea ja kaikesta leikataan. Te nousitte valtaan katteettomilla lupauksilla ja suoranaisella epärehellisyydellä, Pekonen sanoi.

Zelenskyi kehui Trump-tapaamisen antia – AFP:n mukaan presidentit keskustelivat 50 minuuttia

Presidentti Zelenskyin mukaan hän ja Donald Trump keskustelivat siitä, kuinka saavuttaa aselepo ja pysyvä rauha Ukrainassa. Myös Trump kiitteli keskustelua.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehui tänään tapaamistaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Zelenskyi sanoo käyneensä Trumpin kanssa kasvokkain pitkän ja syvällisen keskustelun Ukrainasta.

Zelenskyi tapasi Trumpin Haagissa, jossa on meneillään kaksipäiväinen Naton huippukokous.

AFP kertoi, että Zelenskyin kanslian lähteiden mukaan tapaaminen kesti noin 50 minuuttia ja sitä pidettiin onnistuneena.

Zelenskyi kertoi X-viestissään, että keskustelussa oli käyty läpi kaikki aivan tärkeimmät asiat. Johtajat keskustelivat hänen mukaansa siitä, kuinka saavuttaa aselepo ja pysyvä rauha Ukrainassa.

Hän kiitti Trumpia ja Yhdysvaltoja ja sanoi, että tapaamisen yksityiskohdista kerrotaan myöhemmin.

MYÖS Trump kiitteli osaltaan Zelenskyiä. Hän myös vaikutti viittaavan epäsuorasti riitelyyn johtaneeseen tapaamiseen helmikuussa Valkoisessa talossa, jossa Trumpin varapresidentti J. D. Vance syytti Zelenskyiä muun muassa kiittämättömyydestä.

-  Tiedättehän, että meillä on joskus ollut vähän kovia aikoja, mutta hän ei olisi voinut olla mukavampi, Trump sanoi tapaamisen jälkeen.

Tutkija: Nato-kokous väisti pahimmat vaarat, mutta lopputulosta ei voi pitää suurena onnistumisena

UPIn tutkija Matti Pesu suhtautuu epäillen juhlallisten ja yksimielisten puolustusmenokirjauksien toteutumiseen käytännössä.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan Naton huippukokous väisti suurimman vaaran eli välirikon Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten välillä. Yhdysvallat sai Haagista sen mitä halusi, hän tiivistää.

-  Suhteessa liittokunnan nykytilaan vältyttiin epäonnistumiselta, mutta eihän se mikään massiivinen onnistuminenkaan voi olla, jos on pakko typistää julkilausuma viiteen pykälään ja puhua käytännössä vain yhdestä asiasta (puolustusmenoista), Pesu kuvaili STT:lle puhelimitse Haagista keskiviikkona.

Hänen mukaan riskejä vältettiin viimeiseen asti muun muassa lievennetyllä kirjauksella Venäjän uhasta ja Ukrainan Nato-jäsenyystien pudottamisella pois loppujulkilausumasta. Viimeksi mainittu olisi ollut Pesun mukaan Yhdysvalloille punainen vaate.

-  Toisaalta tämä on ehkä realistisempaa tämän hetken poliittisiin realiteetteihin nähden. Aiemmin Ukraina-kirjauksissa on jouduttu Natossa aikamoiseen sana-akrobatiaan, eikä Ukrainan jäsenyys ole siitä kuitenkaan edennyt, Pesu sanoo.

Samalla hän muistuttaa, ettei aiempia kirjauksia Venäjästä ja Ukrainasta suoranaisesti kumottu, vaikkei niitä toistettukaan. Pääsihteeri Mark Rutte mainitsikin Ukrainan pyrkimyksen Naton jäseneksi lehdistötilaisuudessa.

PÄÄAIHEEN eli puolustusmenojen nostamisen osalta Pesu suhtautuu varsin epäillen juhlallisten ja yksimielisten kirjauksien toteutumiseen käytännössä.

-  Se ei todellakaan ole kirkossa kuulutettu. Jos Euroopassa ei oikeasti ajauduta sodan partaalle, niin voisin kuvitella, että se viisi prosenttia bruttokansantuotteesta jää aika monelta tekemättä, Pesu sanoo.

Hänen mukaansa tavoitteen pitkä aikajänne vuoteen 2035 saakka sekä kirjaus ympäröivän strategisen tilanteen huomioimisesta tavoitteen saavuttamisessa jättävät liittolaismaille pelivaraa. Pesu arvioi suurimman osan Nato-maiden johtajista olevan sitä mieltä, ettei turvallisuustilanne todellisuudessa edellytä viiden prosentin bkt-osuuden uhraamista puolustukseen.

Pesun mukaan jatkossa on mielenkiintoista nähdä, kuinka tarkasti Yhdysvallat ryhtyy tavoitteen toteutumista seuraamaan. Tilanne saattaa elää myös muutoin, sillä Donald Trump on ollut vasta muutamia kuukausia presidenttinä.

-  Riittääkö tämä vai haluaako Trump eurooppalaisilta lisää tulevaisuudessa? En kyllä Nato-liittolaisena ajattelisi, että tämä oli Yhdysvaltain puolelta välttämättä tässä, Pesu sanoo.

TUTKIJA myös kyseenalaistaa sen, mikä merkitys työllä ja tuskalla saavutetuilla yksimielisillä kirjauksilla on esimerkiksi Venäjän suuntaan – ihan jokainen kun kykenee joka tapauksessa näkemään, että liittokunnassa on jännitteitä.

Kaikista epäilyistä huolimatta Euroopan oma puolustuskyky kiistatta kasvaa lähitulevaisuudessa, Pesu sanoo. Näin ollen Haagin huippukokouksessa voi olla hänen mukaansa ainekset lähtölaukaukseen aidolle uudelle taakanjaolle Yhdysvaltain ja Euroopan välillä.

Nyt toimittiin Pesun mukaan paljolti Trumpin pelossa, mutta vaikka hallinto Yhdysvalloissa vaihtuisi, ei demokraateillakaan olisi erilaista näkemystä toivottavan kehityksen suunnasta.

Haagin kokouksen yhteydessä herätti paljon huomiota pääsihteeri Rutten lipevä käytös Trumpia kohtaan. Pesun mukaan historian kehitys lopulta osoittaa, oliko se reaalipoliittista viisautta vai epätoivoista mielistelyä.

-  Mutta eihän se kauniilta näytä, tutkija myöntää.

Stubb ei kritisoi Rutten Trump-imartelua: ”Uskon, että Trump on tyytyväinen Nato-kokouksen tuloksiin”

Presidentti Stubb sanoi Haagissa medialle, että Mark Rutte on hänen mielestään yksi parhaista liittokunnalla olleista pääsihteereistä.

Presidentti Alexander Stubb ei kritisoi Naton pääsihteerin Mark Rutten imartelua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suuntaan.

Rutte kutsui Haagissa pidetyn Naton huippukokouksen aikana Trumpia muun muassa ”isukiksi” ja ”vahvaksi mieheksi” ja ylisti tätä useaan otteeseen.

Stubb sanoi toimittajille huippukokouksen yhteydessä, että Rutte on saanut kaikki jäsenmaat sitoutumaan uuteen puolustusmenotavoitteeseen ja Yhdysvallat sitoutumaan Naton yhteispuolustusartiklaan. Stubb piti tätä vaikuttavana ja sanoi, että Rutte on hänen mielestään yksi parhaista liittokunnalla olleista pääsihteereistä.

NATON jäsenmaat sopivat kokouksessa puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin kunkin maan bruttokansantuotteesta. Stubb sanoi uskovansa, että Trump on tyytyväinen tähän lopputulemaan.

-  En halua pistää sanoja Yhdysvaltain presidentin suuhun, mutta voisin uskoa, että Trump on tyytyväinen, Stubb sanoi tiedotustilaisuudessa.

Stubb muisteli sitä, kun Trump mainitsi ensimmäisen kerran, että jäsenmaiden puolustusmenot on nostettava viiden prosentin tasolle.

-  Enpä usko, että meistä kukaan ajatteli, että näin tulisi tässä kokouksessa käymään.

NATO-KOKOUKSEN loppujulistuksessa ei mainita Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämistä, toisin kuin viime vuonna.

Stubbin mukaan viime vuoden julistus on voimassa, vaikkei Ukrainan Nato-tietä nyt mainitakaan kokouksen loppujulistuksessa.

Stubbilta kysyttiin, olisiko Suomi halunnut maininnan julistukseen myös nyt, mutta Stubb ei kommentoinut asiaa.

Työministeri Finnairiin vaikuttavasta työriidasta: ”Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti”

Työministeri Matias Marttinen (kok.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 12. kesäkuuta.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) toivoo mahdollisimman nopeaa ratkaisua Finnairin lentoihin vaikuttavaan lentoliikenteen palvelujen työriitaan. Hän kuitenkin sanoo, ettei halua kommentoida neuvotteluosapuolen julkisuudessa esittämiä näkemyksiä.

-  Valtakunnansovittelija hakee tällä hetkellä osapuolten kanssa ratkaisua. Toivon tietysti, että ratkaisu löytyisi mahdollisimman nopeasti. Toimivat lentoliikenneyhteydet ovat täysin kriittisiä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, Marttinen kommentoi STT:lle Suomi areena -tapahtumassa Porissa.

Marttinen nosti esiin, että kevään työmarkkinakierroksella joillakin aloilla ratkaisujen löytyminen on kestänyt pitkäänkin, mutta lopulta kaikille näille toimialoille on saatu sopimus.

Työriitaa soviteltiin viimeksi eilen, mutta valtakunnansovittelijan mukaan näkemyserot ovat edelleen suuria.

Julkinen keskustelu sai lisäkierroksia keskiviikkona, kun Palvelualojen työnantajat Palta arvosteli työntekijöitä edustavaa Ilmailualan Unioni IAU:ta. Paltan mielestä IAU:n tavoitteena ei ole sovinto vaan maksimoida lentoyhtiö Finnairille aiheutuvat taloudelliset vahingot. IAU kommentoi STT:lle tekstiviestitse, että työriitaan tulisi löytää kompromissi, joka ei perustu pelkästään Paltan yksipuolisiin linjauksiin.

FINNAIR on perunut IAU:n aiempien lakkojen vuoksi viime kuukausina arviolta noin tuhat lentoa.

Joidenkin mielestä lakoista johtuvat lentojen perumiset alkavat jo haitata Suomen mainetta. Tätä mieltä on ollut esimerkiksi Marttisen puoluetoveri, kansanedustaja Pia Kauma (kok.), joka otti asiaan kantaa sosiaalisessa mediassa. Kauman mielestä lentojen perumiset ovat haitaksi Suomen maineelle luotettavana kumppanina ja matkakohteena.

Marttinen ei halunnut tässä vaiheessa ottaa kantaa lakkojen ja työriidan vaikutuksiin Finnairin tai Suomen maineelle. Hänestä on vielä aikaista arvioida asiaa.

-  Totta kai on selvää, että lentoliikenteen häiriöillä on paljon vaikutusta suomalaisten matkustamiseen ja yritysten tilanteeseen, Marttinen kommentoi.

Naton Rutte: Yhdysvallat on sitoutunut Natoon – ”Trump vahvisti asian tänään selkeästi”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte keskustelivat Naton huippukokouksessa Haagissa 25. kesäkuuta.

Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoo uuden puolustusmenotavoitteen tekevän Natosta vahvemman ja reilumman. Hän myös sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tehneen selväksi, että maa on sitoutunut Natoon.

-  Trump vahvisti asian tänään selkeästi. Samalla hän teki selväksi, että hän odottaa Euroopalta enemmän sitoutumista. Ja sen me näemme heidän tekevän, Rutte sanoi.

Rutte kehotti eurooppalaisia lopettamaan panikoinnin asiasta.

-  Kuinka monta kertaa Yhdysvaltojen pitää vastata tähän kysymykseen, Rutte kysyi lehdistötilaisuudessa.

Rutte kommentoi asiaa Naton huippukokouksen päätteeksi Haagissa. Jäsenmaat sopivat kokouksessa puolustusmenojen nostosta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Ruttelta kysyttiin hänen imartelustaan Trumpia kohtaan, mikä on noussut puheenaiheeksi kokouksen aikana. Rutte kutsui kokouksen aikana Trumpia muun muassa ”isukiksi” ja ”vahvaksi mieheksi” ja ylisti tätä useaan otteeseen. Keskustelua herätti myös Rutten Trumpille lähettämä imelähkö kirje.

-  Luuletko että tämä (puolustusmenojen nosto) olisi ollut kokouksen lopputulema, jos Trumpia ei olisi valittu taas presidentiksi?

Hänen mukaansa Trump ansaitsee kehuja tässä asiassa ja toimista Iranissa.

RUTTE mainitsi Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämisen loppulehdistötilaisuudessa.

Viime vuoden huippukokouksesta poiketen asiaa ei mainita tämän kokouksen loppujulistuksessa. Erityisesti Yhdysvallat on torpannut Ukrainan Nato-haaveita tämän vuoden aikana.

-  Seisomme Ukrainan rinnalla sen tavoitellessa rauhaa, ja jatkamme Ukrainan tukemista sen peruuttamattomalla tiellä kohti Naton jäsenyyttä, Rutte sanoi.