VALIKKO

Kaikkonen: Välikysymys satutti hallitusta – Orpo: ”Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.”

Eduskunnassa sanailtiin keskiviikkona kiivaasti, kun hallitus vastasi oppositiopuolueiden SDP:n ja keskustan välikysymykseen valtion velkaantumisesta.

Oppositio syytti hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

-  Kaksi vuotta on nyt mennyt, eikä hyvältä näytä. Velkaantuminen jatkuu, eikä loppua näy. Selittelyä kyllä kuulemme, mutta yksi asia on selkeä: lupaukset eivät ole pitäneet, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Lupauksista muistutti myös SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen ryhmäpuheenvuorossa.

-  Edellisen vaalikauden velkakriitikko Orpo olikin tosiasiassa velkaantumisen salarakas. Tällä kaudella tämä kiintymys velkaan on käynyt kaikille ilmi. Ei teitä turhaan tituleerata todelliseksi velkalaivan kippariksi, Räsänen sanoi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi myöhemmin Räsäsen puheenvuoroon antamalla tälle arvosanoja.

-  Edustaja Räsäselle: retoriikka 10, vakavuus ja uskottavuus 4, Orpo sanoi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kuittaili oppositiolle antaessaan hallituksen vastauksen välikysymykseen. Hän muun muassa perusteli veronkevennyksiä.

Purra sanoi, että verotuksen keventäminen on politiikkaa ja ennen muuta arvovalinta. Hänen mukaansa verotuksen painopisteen siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen on ”oppikirjan suositus”. Lisäksi Purra sanoi, että muun verotuksen täytyy keventyä, sillä työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun.

-  SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosiaalidemokraattien käärmehuilusta. Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen, Purra sanoi.

ORPO sanoi täysistunnossa, että jo edellisen hallituksen olisi pitänyt olla huolissaan velkaantumisesta. Hän nosti esiin velkaan vaikuttaneina tekijöinä korkotason nousun, Ukrainan tukemisen ja panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen.

Orpo sanoi myös tuntuvan siltä, että lisäleikkauksille ei löytyisi salista tukea ja toisaalta korosti, että hallituksen päättämät kasvutoimet alkavat vaikuttaa viiveellä. Lisäksi hän nosti esiin hallituksen vaikean toimintaympäristön.

-  Kuka meistä olisi silloin aikanaan tiennyt pari vuotta sitten, että Ukrainassa käytävä Venäjän sota hankaloituu, pahenee ja talouskasvu viivästyy? Orpo kysyi.

-  Kuka olisi osannut arvata, että Trump aloittaa tämänkaltaisen kauppasodan, jonka hän on aloittanut, joka viivästyttää talouden kasvua? Osasiko joku teistä sen ennustaa? Ei.

Keskustan Kaikkonen oli hallituksen vastaukset kuultuaan sitä mieltä, että välikysymys oli mennyt hallituksen ihon alle.

-  Syyllisiä te löydätte kyllä paljonkin. Muutamia, mitä mainitsitte: vuoden 2007 hallitus, sen jälkeiset hallitukset, pitkä itäraja, Ukrainan sota, suhdannetilanne, edellinen hallitus, fläppitaulu, käärmehuilut, nykyinen oppositio, SDP, keskusta tietenkin, Kaikkonen sanoi.

Kaikkosen mielestä syyllisten listalta puuttui ainoastaan Orpon ja Purran hallitus.

Hallituspuolueista taas ihmeteltiin opposition huolta velkaantumisesta sen jälkeen, kun se on vastustanut aiempia leikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallituspuolueista peräänkuulutettiin oppositiolta vaihtoehtoja.

Välikysymyksen tekivät SDP ja keskusta, mutta arvostelijoiden joukkoon liittyivät myös muut oppositioryhmät.

Vihreät korosti ryhmäpuheessaan ylivelkaantumisen haittoihin yhteiskunnalle. Vasemmistoliitto muun muassa viittasi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen arvioon, jonka mukaan hallituksen veronalennukset johtavat voimakkaampaan julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Hallitus kertoi huhtikuussa merkittävistä kevennyksistä työn ja yritysten verotukseen.

Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen. Välikysymyskeskustelua seuraa äänestys hallituksen luottamuksesta.

Anni Keski-Heikkilä/STT

AVAINSANAT

Puhemiesneuvosto puoltaa Saarikon vapautuspyyntöä

Annika Saarikko (kesk.) saa Sofia Virralta (vihr.) onnitteluhalauksen eduskunnan täysistunnossa 6. kesäkuuta.

Eduskunnan puhemiesneuvosto puoltaa keskustan Annika Saarikon vapautuspyyntöä kansanedustajan tehtävästä.

Puhemiesneuvosto päätti asiasta kokouksessaan tänään.

SAARIKKO kertoi aamupäivällä, että hän on siirtymässä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimitusjohtajaksi syyskuussa.

Eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos vapautukseen on hyväksyttävä syy.

Vapautuspyyntö käsitellään ensin puhemiesneuvostossa ja sen jälkeen täysistunnossa.

AVAINSANAT

”Suomi turvautui taikatemppuihin” – Heinäluoman mukaan 30 vuotta jatkunut linja ei keskiviikkona pitänyt

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.).

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Suomi teki EU:n tarkkailuluokan välttääkseen sen, mistä on 30 vuoden ajan arvostellut muita.

Heinäluoma toteaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että koko Suomen EU:n jäsenyyden ajan voimassa ollut ”samat säännöt kaikille” -linja keskeytyi tällä viikolla.

– Keskiviikkona Suomi turvautui taikatemppuihin välttääkseen joutumisen Unionin liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio osoitti ymmärrystä Suomen hallituksen vaikeuksille ja katsoi, että ennen muuta Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmat ja puolustusmenojen lisäykset antavat mahdollisuuden olla käynnistämättä erityistarkkailumenettelyä.

– Suomi siis nyt hyödynsi sitä tietä mistä se on 30 vuoden ajan arvostellut komissiota ja muita maita. Epäonnistuneeseen taloudenpitoon ei puututa yhdenmukaisesti mikä ei herätä juurikaan luottamusta EU:n talouden tulevaisuuteen, Heinäluoma kirjoittaa.

ALIJÄÄMÄMENETTELYN välttäminen riman heiluessa ei Heinäluoman mukaan anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus on vaalikauden puolivälin ylittyessä epäonnistunut kaikissa keskeisissä taloustavoitteissaan. Talouskasvu mataa, työllisyys heikkenee ja velkaralli jatkuu.

– Suurista puheista huolimatta Orpon johdolla ollaan ottamassa enemmän velkaa kuin Marinin ja Rinteen hallitukset yhteensä. Yksin tänä vuonna lisävelkaa syntyy ruhtinaalliset 13 miljardia euroa. Näillä näkymin olen Orpo-Purran hallituksen päättäessä toimintansa edelleenkin viimeinen valtiovarainministeri, joka on luovuttanut seuraajalleen ylijäämäisen budjetin, Heinäluoma toteaa.

Hän huomauttaa budjetin olleen keväällä 2007 ylijäämäinen. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta oli alle 40 prosenttia, kun Heinäluoma lopetti valtiovarainministerinä.

– Orpon hallituksen lopettaessasi julkinen velka uhkaa nousta jo lähelle 90 prosenttia kansantuotteesta. Se on tietysti ihan jotain muuta kuin EU-sääntöjen enimmäisraja 60 prosenttia.

ORPON hallitus on Heinäluoman mukaan ylpeillyt menoleikkauksilla ja saksien innokkaalla käytöllä.

– Velkaantumiseen vaikuttaa kuitenkin paitsi menot myös tulot. Ehkä pikku hiljaa kannattaisi katsetta siirtää aidosti työllisyyden vahvistamiseen, tulojen lisäämiseen ja sen vaatimaan kestävään talouskasvuun. Muutoin leikkauskierteelle ei näy loppua.

– Suomi on jälleen siksi vakavassa paikassa, ettemme tästä selviä ilman voimien kokoamista, laajaa yhteistyötä ja toistemme arvostamista, Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa.

AVAINSANAT

Hallitus ei kaatunut velkavälikysymykseen – eduskunta luottaa äänin 92-71

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen äänin 92-71. Oppositiopuolueiden tekemä välikysymys koski Suomen ennätysmäistä velkaantumista.

Oppositio on syyttänyt hallitusta vaalilupausten pettämisestä. Hallituspuolueista luvattiin velaksi elämisen lopettamista, ja hallitus sopi ohjelmassaan tavoittelevansa velkasuhteen vakauttamista vaalikauden loppuun mennessä.

VÄLIKYSYMYKSESSÄ olivat mukana oppositiopuolueista SDP, keskusta ja Liike Nyt.

Poissa äänestyksestä oli 36 kansanedustajaa. Puhemiehenä äänestyksessä toimi Jussi Halla-aho (ps.). Puhemies ei osallistu äänestykseen.

AVAINSANAT

”Melkein kaikki on nähty” – kolmessa hallituksessa ministerinä toiminut Annika Saarikko vaihtaa työpaikkaa

Annika Saarikko tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa 6. kesäkuuta.

Keskustaa Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella johtanut entinen valtiovarainministeri ja nykyinen kansanedustaja Annika Saarikko jättää politiikan.

Saarikko siirtyy 1950-luvulla perustetun valtakunnallisen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) johtajaksi. Perjantain tiedotustilaisuudessaan Saarikko kertoi hakeneensa eroa kansanedustajan tehtävästä. Hän vakuutti, että lähdön syyt liittyvät henkilökohtaiseen kiinnostukseen.

– Minulla ei ole työntötekijöitä eduskunnan tai keskustan puolelta. Nämä liittyvät omaan ammatilliseen nälkääni ja energiani määrään, jota haluan käyttää merkityksellisessä tehtävässä.

JOS eduskunta Saarikolle vapautuksen suo, hän aloittaa uudessa työssään syyskuussa. Tulevaa työnantajaansa Saarikko kiitteli rohkeudesta valita johtaja suoraan poliittisen sorvin ääreltä.

– On reilua sanoa ääneen, että ei entisten ministereiden ja puoluejohtajien työllistyminen ja täällä hankitun osaamisen tunnistaminen työelämässä ole aina ihan erityisen helppoa.

Taustalla on paljon julkisuutta keväällä saanut Kelan johtajavalinta, jossa Saarikko ja työministerin tehtävän hiljattain jättänyt kokoomuksen Arto Satonen olivat poliittisina ehdokkaina. Tehtävään valittiin HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

Juha Sipilän (kesk), Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin hallituksissa ministerinä toiminut Saarikko kävi tiedotustilaisuudessa tiivistetysti läpi poliittisen uransa.

– Olen 41-vuotias ja takana on nyt 5162 päivää kansanedustajana. Olen palvellut valtioneuvostossa kolmessa eri ministeriössä, useammassa eri hallituksessa, yhteistyössä käytännössä kaikkien suomalaisten puolueiden kanssa. Olen toiminut kymmenen vuoden ajan keskustan eri johtotehtävissä. Olen nähnyt nousut ja laskut. Olen onnistunut ja epäonnistunut. Koskaan ei kai voi sanoa, että kaikki on nähty mutta voin sanoa, että melkein kaikki on nähty.

SAARIKOLLA oli kysyttäessä politiikasta kiinnostuneille myös vinkkejä.

– Jos rohkenen jonkun evään antaa, se liittyy rohkeuteen tehdä kompromisseja, tulla puolimatkaan vastaan ja ymmärtää yhteinen hyvä. Siitä on Suomessa liikaa puutetta.

– Parasta mitä tässä lajissa voi tehdä on yhteistyö. Ei pieni maa muuten pärjää.

Onko lähtö politiikasta lopullinen? Sitä Saarikko ei halunnut vielä lukita.

– Mutta nyt on aika mennä. Lähden kiitollisena ja suuresti parlamentarismia kunnioittaen. Tämä on tärkeää työtä ja suosittelen kansanedustajan tehtävää lämpimästi. Puolustan aina ja ikuisesti kansanvaltaa, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessaan eduskunnassa.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee varasijalta yrittäjä Mauri Kontu Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

AVAINSANAT

Annika Saarikosta YTHS:n toimitusjohtaja

Keskustan kansanedustaja Annika Saarikko on valittu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) uudeksi toimitusjohtajaksi, säätiö kertoo tiedotteessa.

Saarikko aloittaa tehtävässä 8. syyskuuta.

Tiedotteessa Saarikko sanoo kokevansa YTHS:n tehtävän merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti tärkeänä. Hän kertoo pyytäneensä eroa kansanedustajan tehtävästään.

-  YTHS:n työssä on vahvasti tulevaisuus läsnä ja se on palvelutehtävä uudelle sukupolvelle. Koulutukseen nojaava Suomi menestyy, jos korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan, Saarikko sanoi.

Konkaripoliitikon mukaan erityisesti kasvava mielenterveyspalvelujen tarve haastaa YTHS:ää onnistumaan tehtävässään yhä paremmin.

VUODEN 2023 eduskuntavaaleissa Saarikko valittiin eduskuntaan neljännelle kaudelle. Hän toimi keskustan puheenjohtajana vuosina 2020-2024.

Saarikko on kolminkertainen ministeri. Hän on kantanut valtiovarainministerin, tiede- ja kulttuuriministerin sekä perhe- ja peruspalveluministerin salkkua.

Saarikko haki hiljattain Kelan pääjohtajan tehtävää, mutta ei tullut valituksi.

41-vuotias kansanedustaja asuu syntymäpaikkakunnallaan Oripäässä, Varsinais-Suomessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri Turun yliopistosta, pääaineenaan mediatutkimus.

Eduskunnassa hän on ulkoasiainvaliokunnan ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Saarikon tilalle eduskuntaan nousee Varsinais-Suomesta Mauri Kontu Uudestakaupungista. Kontu on yrittäjä ja koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän toimii Uudenkaupungin valtuutettuna.

Kontu sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vajaat 3  500 ääntä.

Juttua päivitetty kello 10.25.

AVAINSANAT