VALIKKO

Kaija Stormbom Lindtmanin valinnan jälkeen: ”Kyllä se pärjää”

SDP:n tuore puheenjohtaja Antti Lindtman ja hänen puolisonsa, viestinnän asiantuntija Kaija Stormbom (oikealla).

SDP:n puheenjohtajakisan toinen ehdokas Krista Kiuru kertoi puoluekokouspaikalla Jyväskylässä, ettei varsinaista äänestystä kokouksessa tarvita. Lindtman oli saanut SDP:n neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä 77,8 prosenttia äänistä ja Kiuru 22,2 prosenttia.

Antti Lindtmanista tuli SDP:n uusi puheenjohtaja Sanna Marinin jälkeen.

Lindtmanin kanssa puoluekokoussalin etuosassa vaalin tuloksia jännitti hänen puolisonsa, viestinnän asiantuntija Kaija Stormbom.

– Onhan tämä ihan huikea kokemus olla tuolla edessä ja kuulla tulokset, Stormbom kertoi Demokraatille tunnelmistaan heti jäsenäänestyksen tuloksen ratkettua.

Miltä nyt tuntuu?

– Hyvältä. Hyvältähän tämä tuntuu. Tämä on yksi mieleenpainuvimmista päivistä, mitä minä olen Antin kanssa yhdessä ollut.

Stormbom sanoo, että puheenjohtajuudessa on paljon hyvää. Toisaalta vaateet politiikassa ovat kovia ja hän on myös realisti.

– Kyllähän minä tiedän, että Antilla tulee olemaan rankkaa. Mutta kyllä me perheellä tuetaan, niin kyllä se pärjää, kyllä se pärjää, Stormbom sanoo.

Stormbom viljelee tilanteessa myös huumoria:

– Onhan siinä se hyvä puoli, kun parantaa maailmaa tai on kalassa, ei ole pahanteossa, hän nauraa.

MENNYTTÄ kesää Kaija Stormbom kuvaa hektiseksi. Siihen on kuulunut paitsi Lindtmanin kiertämistä puheenjohtajakisan paneeleissa myös pitkään jatkunut perussuomalaisten ministerien ympärillä pyörinyt rasismikeskustelu.

– Tämä oli erilainen kesä. Mutta kyllähän se on tiedossa, poliitikot ja Antti, nehän tykkäävät, että saavat tätä maailmaa parantaa. Se on niiden homma, he ovat siinä hyviä, Stormbom sanoo.

Joulukuussa 2019 Lindtman hävisi erittäin niukasti SDP:n puoluevaltuustossa käydyn äänestyksen pääministeriehdokkuusesta Sanna Marinille.

– Se oli niin lyhyt se pätkä. Siitä minulla ei ole oikeastaan kovin paljon edes muistikuvaa. Sehän oli vain reilu viikko. Se tuli ja meni, Stormbom kertaa tuolloista vaalikamppailua.

– Kyllähän tuollaiset lyhyet pätkä ovat aina siinä mielessä parempia, ettei tarvitse jännittää niin pitkään. Tämä oli aika pitkä jännitysmatka, hän sanoo Jyväskylän puoluekokousta edeltäneestä vaalityöstä.

Aivan näin hyvää tulosta Kaija Stormbom ei osannut tämän päivän jäsenäänestyksestä odottaa.

– Ajattelin kuitenkin, että Antti saa aika kovan tuloksen ja hyvin se menee. Mutta en minä ehkä kuvitellut, että prosentit olivat näin hyvät.

AVAINSANAT

”Iso tappio Suomelle” – Heinäluoma huolestui komission budjettiesityksestä

Eero Heinäluoma (sd.).

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) pitää Euroopan komission budjettiesitystä Suomen kannalta huolestuttavana. Maria Guzeninan (sd.) mukaan esitys osoittaa EU:n valmistautuvan entistä vaikeampaan geopoliittiseen ympäristöön.

Heinäluoman mukaan Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä useamman kokonaisuuden osalta samalla, kun jäsenmaksut nousevat. Esimerkiksi maaseudun kehittämistä uhkaavat leikkaukset ja Suomelle tärkeätä Horisontti-tutkimusohjelmaa uudelleenmäärittelyt. Myös kilpailukykyrahaston pelisäännöt näyttävät Heinäluoman mukaan monimutkaisilta ja vain olemassa olevan rahan uudelleenjärjestelyltä.

– Lisäksi EU:n itäisten ulkoraja-alueiden tarpeisiin ei olisi tulossa erillistä tukivälinettä, mikä on iso tappio Suomelle ja hallituksen ennakkovaikuttamiselle, Heinäluoma sanoo tiedotteessaan.

Hän pitää komission ehdotuksen myönteisenä puolena huomattavia panostuksia turvallisuuteen ja puolustukseen.

EUROPARLAMENTAARIKKO Maria Guzeninan mukaan komission esitys monivuotisesta rahoituskehyksestä heijastaa geopoliittisen ympäristön muutosta.

Ehdotettu noin 2 000 miljardin euron budjetti vastaa 1,26 prosenttia EU:n
bruttokansantuotteesta. Nykyinen budjetti vuosille 2021-2027 on noin 1 200 miljardia euroa, eli
1,15 prosenttia EU:n bkt:stä.

– EU tarvitsee vahvistusta rahoitukseen, koska tarpeita on nyt enemmän kuin aikaisemmin.
Erilaiset sotilaalliset ja taloudelliset uhat vaativat, että Eurooppa investoi turvallisuuteen,
vihreään siirtymään, infrastruktuuriin ja kansainväliseen vakauteen. Olisi kuitenkin
kestämätöntä, jos nämä panostukset tapahtuvat muun tulevaisuuden rakentamisen
kustannuksella, Guzenina muistuttaa.

Guzenina nostaa esiin erityisenä huolena Erasmus-ohjelman rahoituksen. Euroopan on hänen mukaansa pärjättävä osaamisessa.

– Osaaminen lähtee siemenenä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ilman tätä perustaa Eurooppa jää kilpailukyvyssä muiden jalkoihin. Silloin edellyttykset hyvinvointiyhteiskuntien ylläpitämiseen romahtavat.

KOMISSION ehdotuksessa 865 miljardia euroa (43 %) kohdennetaan alue- ja maataloustukiin,
ja 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla tuetaan muun muassa tutkimusta, infrastruktuuria ja puolustusta. Ulkosuhteisiin, mukaan lukien Ukrainan tukeminen, on varattu 200 miljardia euroa.

– Ihmisten hyvinvointi. Osaaminen. Nämä on nostettava tulevan rahoituskehyksen prioriteetteihin. Me emme voi leikata niistä asioista, jotka määrittävät Euroopan paikkaa maailmassa seuraavat vuosikymmenet, Guzenina korostaa tiedotteessaan.

Tulevista neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä osa jäsenmaista, kuten Saksa, Ruotsi ja myös Suomen hallitus, vastustavat budjetin kasvattamista. Guzeninan mukaan on tärkeää, että parlamentti ja jäsenmaat katsovat kokonaisuutta rohkeasti ja vastuullisesti.

– EU tarvitsee uutta rahoitusta ja itse olen kannattanut muun muassa Kiinasta Eurooppaan tuleville pikkupaketeille käsittelymaksua. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät vuosittain noin 19,3 miljardia euroa usein heikkolaatuisten ja vaarallisten tuotteiden tilaamiseen Kiinalaisista verkkokaupoista. Pienikin käsittelymaksu toisi tuntuvan lisän EU:n budjettiin.

– Kyse on siitä millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Tarvitsemme päätöksiä, jotka kantavat tulevaisuuteen asti. Lyhytnäköinen politiikka ei tuo meille turvaa eikä menestystä.

AVAINSANAT

Saksa torjuu EU:n budjettiesityksen – Suomi komppaa

Pääministeri Orpon mukaan EU-budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

Saksa torjuu EU-komission budjettiesityksen liian suurena.

-  EU:n budjetin kattava korotus ei ole hyväksyttävää aikana, jolloin kaikki jäsenvaltiot pyrkivät merkittävästi vakauttamaan kansallisia budjettejaan, Saksan hallituksen edustaja Stefan Kornelius sanoi lausunnossa.

-  Siksi emme voi hyväksyä komission ehdotusta.

EU-komissio julkisti keskiviikkona alkuillasta esityksensä EU:n budjetista vuosille 2028-2034. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2  000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1  200 miljardia euroa.

Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan noin kaksi vuotta, valmista ennustetaan tulevan kesällä 2027.

Yksi komission ehdottamista uusista tavoista kerätä rahaa on vero suurille eurooppalaisille yrityksille, joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Korneliuksen mukaan Saksa ei hyväksy myöskään ehdotusta yritysten lisäverotuksesta.

-  Meidän on jatkettava komission uudistusaloitetta ja budjetin keskittämistä uusiin prioriteetteihin, Kornelius kuitenkin lisäsi.

KESKIVIIKKOILTANA julkistettu budjettiesitys keskittyy ulkomaisen kilpailun torjumiseen ja Venäjän vastaiseen toimintaan samalla, kun sillä pyritään parantamaan kilpailukykyä unionissa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan budjettiehdotus vastaa suuriin haasteisiin, joita Eurooppa tällä hetkellä kohtaa, mutta budjetin kokonaistaso on liian korkea ja sitä pitää jatkoneuvotteluissa alentaa.

-  Sisältö on hyvin pitkälle Suomen tavoitteiden mukainen, tästä työ alkaa, Orpo sanoi STT:lle keskiviikkoiltana.

Orpo mainitsi hyvänä muun muassa sen, kuinka ehdotuksesta löytyy jatkoa Ukrainan tuelle sekä reippaita panostuksia puolustukseen ja kilpailukykyyn.

Pääministerin mukaan Suomen kannalta on olennaista, että vaikka Suomen toivomaa erillistä välinettä itärajan tukemiseen ei nyt budjetissa ole, itäisten raja-alueiden painotus kuitenkin mainitaan useaan otteeseen budjetin yhteydessä.

-  Se on sitten jatkoneuvotteluista kiinni, miten se konkretisoituu rahana.

Orpon mukaan rahat puolustukseen viisinkertaistetaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen kymmenkertaistetaan sekä panostukset rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttoon kolminkertaistetaan.

-  Ne ovat erittäin kovia tasoja. Ne ovat painopisteitä ja tarvitsevat lisää rahaa, mutta jatkossa se sitten arvioidaan, kuinka paljon se nousu lopulta on.

AVAINSANAT

30 prosentin kummitus – Saksan sätti Yhdysvaltoja provokaatiosta tullineuvotteluissa

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Hän sanoi yhteydenpidon maan kanssa jatkuvan.

EU:n kauppakomissaari Maros Sefcovic matkusti keskiviikkona Washingtoniin jatkamaan neuvotteluja kauppasopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.

EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Komission tiedottajan mukaan Sefcovicin on määrä tavata Yhdysvaltojen kauppaministeri Howard Lutnick ja kauppaedustaja Jamieson Greer.

Kauppakomissaarin matkasta Washingtoniin ja neuvottelujen jatkumisesta ei keskiviikkona iltakuuteen mennessä tullut lisätietoja.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

EU tavoittelee edelleen kauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa, koska 30 prosentin tullit uhkaisivat lamauttaa transatlanttisen kaupan. Sefcovic sanoi maanantaina, että EU on valmis ottamaan käyttöön jopa 72 miljardin euron vastatoimet, jos sopua ei löydy.

Uutistoimisto AFP:n näkemän listan perusteella vastatoimet iskisivät muun muassa lentokoneisiin, autoihin, kemikaaleihin, sähkölaitteisiin, mutta myös muun muassa eläviin mehiläisiin, kameleihin, papukaijoihin sekä kondomeihin ja oopiumiin.

Trumpin uhkausta on kuitenkin laajasti arvioitu neuvottelutaktiikaksi. Tähän mennessä Trump on lykännyt kovimpien tullien voimaantuloa jo pariin otteeseen.

AVAINSANAT

EU-komissiolta järeä kasvuesitys EU:n budjettiin – edessä kiivaat ja vaikeat neuvottelut

EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2  000 miljardiin euroon vuosille 2028-2034.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.

-  Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan, von der Leyen sanoi keskiviikkona.

EU:n budjetin halutaan vastaavan haasteisiin joita unionilla on niin kilpailukyvyn, puolustuksen kuin ilmastonmuutoksen saralla.

Budjetin rahaa ohjataan muun muassa kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardia. Maataloudelle on tarkoitus varmistaa ainakin 300 miljardin euron rahoitus.

EU-komissio haluaa ohjata rahaa puolustukseen ja avaruusohjelmaan noin 131 miljardin euron edestä.

Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi.

Tämä on EU:n kunnianhimoisin budjetti koskaan.

JÄSENMAAT ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta. Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia.

Osa jäsenmaista on ilmaissut jo vastustavansa budjetin kasvattamista, muun muassa Ruotsi ja Saksa. Suomen kanta on ollut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.

Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021-2027 ja on kooltaan 121 miljardia.

Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.

RAHOITUS tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.

-  Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.

AVAINSANAT

Saksan valtiovarainministeri puuttui Trumpin provokaatioihin

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil Berliinissä 24. kesäkuuta.

Ranskan ja Saksan valtiovarainministerit kehottavat Yhdysvaltoja vakaviin neuvotteluihin, jotta Yhdysvallat ja EU saavuttaisivat oikeudenmukaisen kauppasopimuksen tullikiistassa.

Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil korosti maiden yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Yhdysvaltojen päivittäiset uudet provokaatiot eivät auta neuvottelujen etenemistä.

Klingbeilin mukaan EU ei aio hyväksyä mitä tahansa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on uhannut määrätä EU:sta tulevalle tuonnille 30 prosentin tullit elokuun alusta lähtien, ellei kauppasopimusta synny.

AVAINSANAT