Jutta Urpilainen kannattaa EU:n puolustuskomissaarin tehtävää – turvallisuus EU:n kärkihankkeita myös ensi kaudella

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd.) uskoo puolustuksen olevan Euroopan unionin tärkeimpiä tehtäviä myös tulevalla kaudella. Hän sanoi Ylen Ykkösaamussa EU-maiden jakavan näkemyksen, että EU:n pitää vahvistaa omaa puolustustaan ja varautumista erilaisiin kriiseihin.

Urpilainen piti hyvänä presidentti Sauli Niinistön tehtävää, jossa hän tekee raportin Euroopan kriisivarautumisesta.

– EU:n on kyettävä vahvistamaan omia kyvykkyyksiään niin jäsenvaltioiden kuin koko unionin tasolla. Tämä tarkoittaa myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Pidän esitystä puolustuskomissaarin tehtävän perustamisesta on hyvänä.

URPILAINEN näkee Suomen tilanteen haastavaksi Venäjän aggression lisääntyessä. Myös itärajan tilanne huolestuttaa.

Urpilainen arvioi, että EU:ssa on hyvin laaja tuki Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomessa ja itärajalla viime kuussa. Hän lupasi vierailullaan EU:n tukevan Suomea puolustuksessa.

– Von der Leyenin lupaus tarkoittaa sitä, että Suomi ei ole yksin. Kyse on etenkin poliittisesta tuesta. Sen lisäksi EU on antanut meille Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kautta konkreettista henkilöstötukea ja teknistä apua, Urpilainen sanoi Ykkösaamussa.

Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme.

Itärajan jännittyneestä tilanteesta huolimatta Urpilainen ei kannata sellaisten rajoihin liittyvien lakien säätämistä, jotka olisivat kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien vastaisia.

– Suomi on oikeusvaltio ja noudatamme niitä kansainvälisiä sopimuksia, joiden puolesta maailmalla puhumme. Ihmisoikeussopimukset velvoittavat meitä huomioimaan tämän lakeja säädettäessä.

Urpilainen pitää tärkeänä myös Itä-Suomen taloudellista tukemista.

– Tämä on välttämätöntä, koska etenkin Itä-Suomi on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

KESÄN EU-vaaleihin liittyvissä kyselyissä on ennakoitu menestystä niin sanotulle laitaoikeistolle. Jo nyt monessa Euroopan maassa on laitaoikeiston kannatus vahvassa kasvussa.

Jutta Urpilainen näkee tässä kehityksessä riskejä. Hän sanoo laitaoikeiston monien näkemysten eroavan merkittävästi EU:n tämän kauden peruslinjasta. Hän pelkää laitaoikeiston vaalimenestyksen vaarantavan EU:ta kehittävän ja eteenpäin vievän suunnan.

Laitaoikeisto nousu voisi Urpilaisen mukaan muuttaa merkittävästi muun muassa EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Hän arvioi tässä tilanteessa ympäristötoimien kunnianhimon tason laskevan ja tavoitteiden aikataulun hidastuvan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä voisi siirtyä myöhemmäksi.

– Takapakkia voisi tulla myös maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvokysymyksissä ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat perinteisesti olleet laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

KIINAN johtaja Xi Jinping vierailee ensi viikolla Euroopassa.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava Urpilainen näkee Kiinalla olevan kaksi vastakkaista roolia Euroopassa. Se on EU:lle taloudellinen kilpailija, joka ajaa poliitikallaan Euroopan arvoista eroavaa yhteiskuntajärjestelmää. Samalla EU:lla ja Kiinalla on paljon yhteisiä intressejä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä alkaen.

Takapakkia voisi tulla maahanmuutossa, naisten oikeuksissa, tasa-arvossa ja työntekijöiden oikeuksissa. Nämä ovat laitaoikeistolle niitä vähemmän tärkeitä asioita.

Urpiainen korostaa rakentavan vuoropuhelun ylläpitämistä Kiinan kanssa, vaikka samalla pohditaan kauppaan ja kiinalaisiin investointeihin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa.

Kiina on ollut myös Afrikassa pitkäjänteinen toimija, joka on sielläkin samalla pyrkinyt edistämään omia poliittisia pyrkimyksiään.

Afrikassakin on kasvavaa kritiikkiä Kiinan toiminaa kohtaan. Kiinan Afrikkaan liittyvät hankkeet rahoitetaan pääosin kiinalaisella lainarahalla. Osassa Afrikan maita jopa 50 prosenttia budjetista menee lainanhoitokustannuksiin.

Afrikan maiden kumppanuuksista vastaava Urpilainen kertoi EU:n muuttaneen tällä kaudella kansainvälisiin kumppanuuksiin liittyvää kehityspolitiikkansa paradigmaa. Tavoitteena on rakentaa EU:n ja Afrikan maiden välillä tasavertaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

EU:n suunnitelmana on aloittaa Afrikassa yksityisiä ja julkisia investointeja 150 miljardin euron arvosta vuoteen 2027 mennessä.

AVAINSANAT

Petteri Orpoa pyydetään jatkamaan puheenjohtajana

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Kokoomuksen Varsinais-Suomen piiri pyytää Petteri Orpoa jatkamaan puolueen puheenjohtajana.

Piirin mukaan Orpo on osoittanut puolueen puheenjohtajana poikkeuksellista omistautumista isänmaan, yhteisten asioiden ja kansanliikkeen eteen.

Orpo on johtanut kokoomusta vuodesta 2016, jolloin tämä voitti puheenjohtajakilvassa edeltäjänsä Alexander Stubbin.

Mikäli Orpo valitaan puheenjohtajaksi, kausi olisi hänelle viides puolueen johdossa.

Kokoomus valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan kesäkuun puolivälissä Tampereella.

“Haluamme, että Orpon hallitus kaatuu”

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta piti avauspuheen vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä tänään.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sanoo, että Suomesta puuttuu visio ja siksi vihreät haluaa kaataa hallituksen. Virta puhui vihreiden puoluevaltuustolle lauantaiaamuna.

– Tämän maan yksi merkittävin ongelma on, että visio Suomesta puuttuu. Me haluamme, että Orpon hallitus kaatuu, sillä Suomea johtavalla hallituksella ei ole mitään visiota siitä, miten hyvinvoivaa, elinvoimaista ja kaikille lajeille kestävää Suomea poliittisin päätöksin olisi mahdollista rakentaa. Arvon pääministeri Orpo kyllä kertoo, että tavoite on Suomen velkauran kääntäminen – mikä on tavoitteena kannatettava – mutta ei se ole vastaus kysymykseen, mitä Suomesta tulee isona, Virta sanoi tiedotteensa mukaan.

– Mikä on hallituksen visio Suomen sotesta pitkällä ajalla? Mikä on hallituksen visio Suomen teollisuuden murroksesta ajalla? Entä maatalouden tai metsäpolitiikan? Suomea rakennetaan poliittisin päätöksin pala palalta mutta vaarana on, että ilman visiota touhussa ei ole mitään järkeä, ei pitkäjänteisyyttä saati päätöksentekoa, mikä johtaisi mihinkään kestävään. Hallitus ei kykene antamaan vastausta, minkälaiseen Suomeen tyttäreni aikuistuu 15 vuoden päästä – saati minkälaiseen Suomeen vauvat neljänkymmenen vuoden päästä syntyvät, Virta jatkoi.

Hän nimesi vihreät vaihtoehdoksi muun muassa Suomen blokkiutumiselle.

Virran mukaan pääministeripuolue kokoomuksella on vision puutteen lisäksi toinenkin ongelma.

– Varoitan pääministeri Orpoa, että peli perussuomalaisten kanssa ei välttämättä pysy hanskassa. Kun antaa pikkusormen on vaarana, että viedäänkin koko käsi. Siinä lieneekin se syy miksi katsomme nyt työperäisen maahanmuuton järjetöntä tulppaamista ja epäinhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa, bensapopulismia ja satumetsäkriteereitä aidon uudistamisen ja kestävämmän Suomen rakentamisen sijaan. Kokoomuksen visio on jäänyt perussuomalaisten panttivangiksi, Virta sanoi.

EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Atte Harjanne oli Virran kanssa samoilla linjoilla sanoessaan näkevänsä mieluummin hallituksen kuin luonnonmetsän kaatuvan.

Harjanne sanoi tiedotteensa mukaan puoluevaltuustossa, että hallituksen politiikasta ei löydy mitään rakkautta luontoa kohtaan.

– Jo hallitusohjelma on luonnon suojelun ja vaalimisen kannalta riittämätön. Pala palalta lisäksi on käynyt ilmi, että ohjelman hyvätkin kirjaukset ovat niin sanottuja kokoomuslaisia juhlapuheita. Lupauksia, jotka on ollut tarkoituskin pettää, Harjanne sanoi.

Vihreät on tehnyt yhdessä SDP:n ja vasemmistoliiton kanssa välikysymyksen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta.

– Näen mieluummin hallituksen kuin luonnonmetsän kaatuvan, Harjanne sanoi.

Europarlamentin jäsen Ville Niinistö korosti vihreiden puoluevaltuustolle pitämässään puheessa puolueensa roolia Eurooppa-myönteisenä takuupuolueena ja äärioikeiston vastavoimana.

Niinistön mukaan eurooppalaiset valitsevat nyt, annetaanko valtaa niille, jotka haluavat rakentaa vai niille, jotka rikkovat ja uhkaavat ihmisten sekä EU-maiden välistä yhteisöllisyyttä sekä palvelevat Putinin intressejä, tiedotteessa todetaan.

“Harvinaisen irvokasta” – SDP:n Mäkynen kaipaa kokoomukselta ja Orpolta johtajuutta

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

Kokoomus on pettänyt eduskuntavaaleja edeltäneet lupauksensa luontokadon torjumisesta ja valmistautuu nyt tekemään saman eurovaaleissa, väittää SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen.

– Ennen eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi, että luontokatoa torjutaan ja valtion vanhat metsät suojellaan. Nyt pääministeri Orpon hallitus on rajaamassa suojelun metsiin, joita löytyy asiantuntijoiden mukaan vain saduista. Ympäristöjärjestöt penäävät hallitukselta vastauksia, mutta pääministeri on hiljaa. Missä on Petteri Orpon johtajuus? Mäkynen kysyy tiedotteessaan.

Mäkysen mukaan kokoomusvetoinen hallitus on sivuuttamassa vanhojen metsien määrittelyssä tutkitun tiedon, jotta valtion omistamien metsien lisäsuojelulta vältyttäisiin. Mäkynen katsoo myös, että jo tätä ennen hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta yli kolmanneksen.

– Jos luontokadon torjumisessa epäonnistutaan nyt, vahinkoa ei voida ottaa myöhemmin takaisin. Hallitus on kuitenkin vesittämässä luontokadon torjumisen edellytykset Suomessa. Tämä ei olisi mahdollista, jos kokoomus pitäisi kiinni vaaleja edeltäneistä puheistaan ja arvoistaan, Mäkynen sanoo.

HÄNEN mukaansa tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi ei onnistu tavoitteessaan pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Mäkynen sanoo, että vastuu kuuluu ennen kaikkea kokoomukselle, joka mahdollistaa omalla toiminnallaan luontokadon etenemisen jatkumisen.

– Pääministerillä olisi mahdollisuus ottaa asiassa johtajuus ja ilmoittaa, että hallitus ei jousta vanhojen metsien suojelussa. Pääministeriä ei kuitenkaan näy eikä kuulu. Siksi onkin harvinaisen irvokasta, että kokoomus nyt eurovaaliohjelmassaan puhuu kauniisti luontokadon pysäyttämisen puolesta. Kun katsoo kotimaan politiikkaa, näille lupauksille ei löydy mitään katetta.

Kokoomusvetoinen hallitus on myös ollut vesittämässä luontokadon torjuntaa EU-tasolla muun muassa vastustamalla ennallistamisasetusta, jota tarvittaisiin luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan heikkenevän kehityssuunnan kääntämiseksi EU-tasolla, Mäkynen sanoo.

– Suomalaisista 70 prosenttia kannattaa ennallistamisasetusta, mutta Orpon hallitus asettui asetusta vastaan ratkaisevassa äänestyksessä. Hallitus oli EU:ssa mukana vesittämässä myös yritysvastuudirektiiviä, jolla ympäristöä tuhoavaa yritystä vastaan olisi voitu nostaa joukkokanne. Kun historia on tämä, on härskiä äänestäjien sumutusta väittää, että kokoomus haluaisi Euroopan parlamenttiin luontokatoa torjumaan. Luonnon monimuotoisuus on kokoomuksen vaaliohjelmassa vain sanoja paperilla, Mäkynen päättää tiedotteensa.

Krista Kiurua vaaditaan kuultavaksi suureen valiokuntaan

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi kuluneella viikolla hallituksen esityksen alkoholilain muuttamisesta.

Mietintö etenee ensi viikolla täysistuntoon, josta se ennakoidaan lähetettävän suureen valiokuntaan.

Suuren valiokunnan jäsenen, keskustan valiokuntavastaavan, Jouni Ovaskan mielestä asia on syytä perata kunnolla.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurua (sd.) on kuultava valiokunnassa ja selvitettävä, mitä sotevaliokunnassa on tapahtunut ja miksi hallitus jäi vähemmistöön, Ovaska sanoo tiedotteessaan.

Ovaskan mielestä alkoholilain muutokset eivät sinänsä ole radikaaleja mutta hallituksen esitys vaikuttaa hänen nähdäkseen olevan EU-oikeuden vastainen. Hän katsoo, että suuren valiokunnan on arvioitava esityksen suhdetta EU-oikeuteen ja kuultava asiantuntijoita sekä tarvittaessa konsultoitava komissiota.

– Jo tässä vaiheessa jokaisen kansanedustajan, olipa muutoksen puolesta tai vastaan, on tiedostettava päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa. Kun kaupassa myytävän alkoholin prosenttiosuuksia muutetaan, Alkon asema heikkenee ja duopolimme (K- ja S-kauppa) asema vahvistuu. Tämä vain on fakta, joka pitää ymmärtää, Ovaska sanoo tiedotteessa.

Ovaska kertoo pitävänsä hieman huvittavana, että alkoholin saatavuutta helpotetaan erityisesti kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa.

– Tätä kutsuttaneen politiikaksi. Ehkäpä KD on saanut vastapalveluksena jotain todella arvokasta.

Lauri Lyly: “Tämä on synkkä päivä”

Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.).

Lakkolait siirtävät yksipuolisesti vallan painopistettä työnantajaleirin suuntaan ja heikentävät palkansaajapuolen neuvotteluvoimaa. Vaikutukset ovat kauaskantoisia, arvioi kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) tiedotteessaan.

Työehtosopimukset määrittelevät Suomessa minimipalkan ja minimityöehdot.

– Mikäli työntekijöiden asemaa tes-neuvotteluissa tai muuten ei pystytä täydellä voimalla puolustamaan, niin kyllä se tarkoittaa heikennyksiä työntekijöiden sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan. Ja koska tämä laki on vain yksi osa työntekijöiden aseman heikentämisarsenaalia, on suunta jatkossa työntekijöiden osalta vain alaspäin, Lyly huolehtii.

– Muita Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romuttaminen, aikuiskoulutustuen lopettaminen, paikallisen sopimisen avaaminen ilman velvollisuuksia, irtisanomisen helpottaminen, ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi ja niin edelleen. Pala kerrallaan heikennetään työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Mihin vielä päädytäänkään tällä hallituskaudella, hän jatkaa tiedotteessaan.

Lyly toteeaa, että tästä eteenpäin hallituksen “työntekijöihin kurjistavaa politiikkaa” voi vastustaa lakoilla vain vuorokauden ajan per vuosi per aihe.

– Työntekijöihin, ammattiyhdistyksiin ja liittoihin kohdistuvia lakkosakkoja korotetaan nelinkertaisesti. Myötätuntotyötaisteluita rajataan kohtuuttomasti, joten esimerkiksi matalapalkka-alojen tukeminen vaikeutuu nykyisestä.

Lakkolait astuvat voimaan tänään, lauantaina 18.5. Lyly sanoo, että lain voimaantulon myötä hallitus romuttaa työntekijäpuolen mahdollisuuksia sekä uskallusta asettua lakkoon tulevaisuudessa.

– Hallitus murtaa työntekijöiden asemaa ja vie meidät kauas pohjoismaisesta linjasta. Tämä on synkkä päivä.

– Hallitus väitti koko kevään ajan, että lakkolakien osalta voimaan asettamisella ei ole kiire. Lakiesityksessä voimaantulopäiväksi asetettiin 1.7. Kuitenkin Eduskunnassa työ- ja tasa-arvovaliokunta ja muut valiokunnat työskentelivät poikkeusaikoina ison kiireen saattelemana. Voimaantuloaika osoittaa kiireen, mutta syytä, miksi näin toimittiin, se ei kerro, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lyly päättää tiedotteensa.