VALIKKO

Jussi Halla-aho jatkaa eduskunnan puhemiehenä – näitä kansanedustajia äänestettiin

Viime kaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Jussi Halla-ahoa äänestää puhemiehen vaalissa eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 4. helmikuuta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho jatkaa eduskunnan puhemiehenä.

Halla-aho sai puhemiehen vaalissa 105 ääntä.

Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) sai 24 ääntä.

VIIME vuonna Halla-aho sai puhemiehen vaalissa 91 ääntä ja Eerola 17 ääntä.

Sakari Puisto (ps.) sai kaksi ääntä. Lisäksi Timo Heinonen (ps.), Arja Juvonen (ps.), Anna Kontula (vas.), Antti Lindtman (sd.), Sheikki Laakso, Ville Vähämäki (ps.), Anne Rintamäki (ps.) saivat kukin yhden äänen.

Tyhjää äänesti 31. Kaikkiaan ääniä annettiin 170.

YKSI äänestyslippu hylättiin puutteellisena, väärän nimen tai vaalisäännön viidennen pykälän kanssa ristiriitaisen merkinnän vuoksi. Äänestyslipussa saa vaalisäännön mukaan olla vain valittavan nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä henkilöstä synny.

Parlamentaarisen perinteen mukaan puhemies valitaan toiseksi suurimmasta hallitusryhmästä.

EDUSKUNNAN ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa kokoomuksen Paula Risikko, joka sai 161 ääntä.

Toiseksi varapuhemieheksi valittiin Tarja Filatov (sd.). Hän sai vaalissa 124 ääntä.

Uutista täydennetty klo 13.36 Risikon valinnalla ja klo 14.25 Filatovin valinnalla.

AVAINSANAT

Työmarkkinakonkari suuttui työttömyysennätyksestä: Hallituksen tukitoimet riittämättömiä ja osin järjenvastaisiakin

Hallituksen toimet ovat täysin riittämättömiä työttömyyden helpottamiseksi, SDP:n kansanedustaja ja entinen ay-vaikuttaja Lauri Lyly sanoo.

– Jokainen kuukausi on ollut koko hallituskauden ajan huonompi edelliseen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Niin on nytkin. Orastava talouskasvu ei näy työttömyysluvuissa eikä avoimissa työpaikoissa, hän sanoo tiedotteessa.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (Keha-keskus) tänään julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä oli toukokuun lopussa 325 300, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tilastokeskus puolestaan kertoi tänään, että työttömyys kasvoi suurimmilleen 2000-luvulla ja työttömiä on nyt enemmän kuin suuren laman jäljiltä oli vuonna 1998.

Työmarkkinatorille ilmoitettiin uusia avoimia työpaikkoja toukokuussa 33 900, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna.

Lyly sanoo hallituksen epäonnistuneen työllisyyden hoidossa täysin. Työttömyyskriisin selättämisen sijaan hallitus on Lylyn mukaan pahentanut tilannetta.

– Esimerkiksi kotitalousvähennystä hallitus laski juuri rakentamisen syvimmässä kriisissä. Se on järjenvastaista, koska 75 prosenttia kotitalousvähennyksestä menee käytännössä rakentamiseen ja kunnossapitoon. Nyt hallitus palautti sitä vähän, mutta liian myöhään. Sen olisi pitänyt olla koko ajan käytettävissä, Lyly kertoo Demokraatille.

Hallitus laski kotitalousvähennyksen määrää vuoden 2025 alusta alkaen 2250 eurosta 1600 euron. Vuosille 2026 ja 2027 vähennystä korotetaan 2100 euroon.

”Hallitus tekee päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi.”

Rakennusalan ahdinkoa helpottaakseen hallitus olisi voinut Lylyn mukaan käynnistää erityisryhmien, kuten opiskelijoiden ja ikäihmisten, asumisen rakentamista.

– Vaikka asuntomarkkinoilla ei mene hirveästi muuten asuntoja kaupaksi, on näistä huutava pula koko ajan. Niihin olisi ollut hyvä ja oikea aika panostaa, mutta hallitus lopetti asuntorahaston, niin tätä ei ole nyt mahdollisuuksia tehdä. Nämä kaksi esimerkkiä rakentamisessa kuvastavat hyvin hallituksen tekemistä. Hallitus tekee päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi.

LYLY kritisoi hallitusta myös työttömien aktivointiasteen laskusta ja peräänkuuluttaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Keha-keskuksen mukaan aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli toukokuun lopussa 74 500 henkilöä, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Aktivointiasteeseen laskettavia palveluita ovat muun muassa palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.

– Palkkatuetun työn käyttö on käytännössä poistettu kunnilta ja kuntayhtymiltä ja kuntouttava työtoiminta aiotaan lopettaa säästövimmassa. Siis toimia, joilla työllisyyttä nimenomaan parannettaisiin ja autettaisiin työttömiä työnhakijoita työllistymään, lopetetaan yksi toisensa jälkeen. Ja tilalle ei anneta mitään työllistämistyökaluja, jotka auttavat pitkässä juoksussa työllisyyden paranemisessa.

Lylyn mielestä palkkatuettuun työhön olisi syytä panostaa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi nuorten työllistymisseteli on käytännössä palkkatuettua työtä. Hän ihmettelee, miksi sille on pitänyt tehdä ”oma kategoriansa”.

– Se olisi voitu suoraan toteuttaa palkkatuetulla työllä, ei olisi tarvinnut mitään byrokratiaa kasvattaa. Siinä olisi ollut olemassa kaikki välineet, kun olisi vain laittanut sen rahan siihen ja kohdentanut sen nuorisotyöttömyyteen erityisesti.

Lyly huomauttaa, että työllistämissetelin on saanut vasta noin 500 nuorta, kun kohderyhmän koko on kaikkiaan 76 000.

Pitkäaikaistyöttömyyden selättämisessäkin riittäisi hallitukselle tehtävää. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 73 800, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

– Pitkäaikaistyöttömät ovat ihan heitteillä. Siinä on aika paljon töitä, että pystyttäisiin heidän tilannettaan helpottamaan. Pitkäaikaistyöttömyyden taso jää korkealle ja se on näiden kriisien pahin puoli.

LYLYN mukaan Suomi tarvitsee uuden suunnan. Mikä se suunta on – mitä ensi vaalikaudella täytyy SDP:n mielestä tehdä?

– Näitä toimenpiteitä ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa, kasvuhakuista politiikkaa pitäisi saada aikaiseksi. Meillä on sillä alueella tehtävää. Työttömien palveluita joudutaan katsomaan ja miettimään, miten niitä pitäisi korjata, jotta ne toimisivat paremmin kuin nyt.

– Tarkoitus on siinä ollut hyvä, että työllisyyspalvelut ovat kunnilla, mutta kun rahat ja resurssit vietiin pois, niin eihän tyhjästä nyhjäisemällä saada mitään aikaiseksi.

AVAINSANAT

Kysely: Lähes kaikilla puolueilla kehno maine – Syynä muiden moittiminen ja tulehtunut, näköalaton keskustelu

Tutkimuksessa mitattiin ihmisten käsityksiä muun muassa siitä, kuinka puolueet kunnioittavat demokratian pelisääntöjä.

Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden maine on kansalaisten mielissä heikolla tasolla. Tulos ilmenee poliittisten puolueiden Luottamus & Maine 2026 -tutkimuksessa.

Huonoimman arvosanan kyselyssä sai perussuomalaiset.

Puolueiden saamat heikot mainearvosanat kertovat siitä, että poliittinen keskustelukulttuuri Suomessa on tulehtunut, arvioi Stefan Wallin, tutkimuksen toteuttaneen Reputation and Trust Analytics -yhtiön vanhempi neuvonantaja.

- Keskustelu on ajautunut siihen, että puolueet moittivat julkisuudessa muita puolueita sen sijaan, että puhuisivat omista visioistaan, Wallin sanoo tiedotteessa.

Polarisoituneen ja visiottoman keskustelun keskellä on Wallinin mukaan vaikeaa rakentaa näkymää yhteisestä yhteiskunnasta ja seuraavan vaalikauden haasteista.

HEIKOILLA arvosanoilla on silti myös hopeareunus, hän katsoo:

- Kansalaiset eivät luota poliittisiin päättäjiin sokeasti eivätkä pelkää arvostella vallassa olevia puolueita.

Samaan aikaan Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin Suomessa.

Wallinilla itsellään on tausta puoluepolitiikassa. Hän toimi RKP:n puheenjohtajana vuosina 2006-2012, ministerinä 2007-2012 ja kansanedustajana 2007-2019.

LUOTTAMUS & Maine on tutkimusmalli, joka mittaa organisaatioihin liitettyjä näkemyksiä muun muassa taloudesta ja vastuullisuudesta viisiportaisella arviointiasteikolla.

Puolueiden tutkimuksessa mitattiin myös ihmisten käsitystä muun muassa siitä, kuinka puolue kunnioittaa demokratian pelisääntöjä.

Puolueista Liike Nyt menestyi kyselyssä parhaiten. Se ylsi kohtalaiseen maineeseen arvosanalla 3,08, kun maksimipistemäärä oli 5.

Wallin arvioi Liike Nytin vähäisemmän näkyvyyden julkisessa keskustelussa ja riitelyssä vaikuttaneen puolueen maineeseen positiivisesti.

Maineeltaan heikoin oli perussuomalaiset arvosanalla 2,57. Muiden puolueiden mainearvosanat sijoittuivat näiden kahden välimaastoon. Maineiden keskiarvosana oli 2,83.

Tutkimus toteutettiin huhti-toukokuussa sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi yli 2 500 suomalaista. Aineiston virhemarginaali on korkeintaan noin 1,94 prosenttiyksikköä suuntaansa.

STT/Petra Viitanen

AVAINSANAT

STT: Vihreiden puheenjohtajalle ei seurauksia poissaolosta

Sofia Virta (vihr.) eduskunnan täysistunnossa 3. kesäkuuta.

STT:n tietojen mukaan Sofia Virralle (vihr.) ei ole tulossa seuraamuksia hänen poissaolostaan eduskunnasta tosi-tv-ohjelman kuvausten vuoksi.

Eduskunnan puhemiesneuvosto käsitteli edustajien poissaoloja tiistaina kokouksessaan.

Neuvosto totesi jälleen pitävänsä ongelmallisena erityisesti edustajien pitkiä poissaoloja ilman hyväksyttävää syytä. Saman se oli todennut jo viime vuonna käsitellessään muun muassa kansanedustajien osallistumista tosi-tv-ohjelmiin.

NEUVOSTON mukaan osana edustajien palkkiolain uudistamistyötä tulisi arvioida, voisiko edustaja jatkossa palauttaa oma-aloitteisesti palkkionsa tai osan siitä joustavasti lyhyidenkin poissaolojen osalta.

Virta oli Erikoisjoukot-ohjelman kuvausten takia noin viikon poissa eduskunnasta. Poissaolo on saanut julkisuudessa runsaasti kritiikkiä.

Useat kansanedustajat ovat viime vuosina olleet poissa eduskunnasta tosi-tv-ohjelmiin osallistumisen vuoksi.

Erikoisjoukot on Nelosen ohjelma. Nelonen kuuluu Sanoma-konserniin, joka on STT:n pääomistaja.

AVAINSANAT

EU: Itämerelle kuuden maan yhteinen kaapelikeskus valvomaan meriturvallisuutta

Kiinalaisaluksen Itämerellä marraskuussa 2024 katkaiseman C-Lion1 -datakaapelin pätkä valokuituineen.

Itämerelle perustetaan alueellinen kaapelikeskus, jonka tarkoituksena on vahvistaa alueen valvonta- ja reagointimekanismeja, kertoo Euroopan komission Suomen-edustusto.

2,5 miljoonaa euroa maksavan hankkeen rahoittaa Euroopan komissio. Keskuksen toimintaa koordinoivat yhdessä EU-maista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Saksa.

- Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen meri-infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia tällä kyseisen infrastruktuurin kannalta erityisen herkällä alueella, tiedotteessa kerrotaan.

Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Itämerestä on tullut jännittynyt alue, ja lukuisia merenpohjassa kulkevia kaapeleita on viime vuosina mennyt rikki. Viimeisin Suomea koskenut kaapelivaurio sattui uudenvuodenaattona 2025.

VASTAAVA keskus perustetaan myös Välimerelle. Etelä-Eurooppaan perustettava keskus saa rahoitusta 3,3 miljoonaa euroa.

Tiedotteen mukaan alueen maat voisivat jatkossa vaihtaa tietoja reaaliajassa, havaita poikkeamia ja koordinoida tarvittavia toimia keskenään.

Yhteensä kaapelikeskuksiin siis käytetään 5,8 miljoonaa euroa.

- Kaapelikeskukset ovat osoitus, että alueiden jäsenmaat panostavat yhteistyöhön muuttuvassa turvallisuustilanteessa, kommentoi Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen tiedotteessa.

Virkkunen on teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja.

KOMISSIO ehdottaa myös 40 miljoonan euron kohdentamista merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteetin parantamiseksi Välimerellä ja Atlantilla. Ajatuksena on, että merikaapeleiden vahingoittuessa vaurioihin pystyttäisiin reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti.

Käyttöön otettaisiin siirrettäviä korjausmoduuleja, joita voitaisiin ottaa käyttöön nykyisillä korjausaluksilla.

Uusi kohdentamisehdotus on jatkoa aiemmin keväällä tehdylle 20 miljoonan euron ehdotukselle, jolla saatiin rahoitus korjausmoduuleille Itämerellä.

STT/Ilja Minkin

AVAINSANAT

Uudistus laskisi pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja – lakiesitys lähti lausuntokierrokselle

Hallituksen lakiluonnos yrittäjien eläkeuudistuksesta lähtee lausuntokierrokselle, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö. Lausuntoja otetaan vastaan elokuun 5. päivään saakka.

Nykyisessä mallissa yrittäjien eläkemaksu ei perustu heidän todellisiin tuloihinsa vaan laskennalliseen arvioon heidän työpanoksensa arvosta.

Uudistettu yrittäjien eläkejärjestelmä (yel) muuttaisi käytännön.

- Yrittäjä saa jatkossa itse valita, perustaako eläkevakuutuksensa nykymalliin vai todellisiin, veronalaisiin ansiotuloihin, sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo tiedotteessa.

Muutos laskisi erityisesti pienituloisten yrittäjien ja yksinyrittäjien eläkemaksuja. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo, että vuoden 2033 tasossa eläkemaksut pienenisivät lähes 40 prosentilla yrittäjistä.

Maksut pysyisivät ennallaan arviolta puolella yrittäjistä. Vajaa viidennes taas joutuisi maksamaan nykyistä enemmän.

SUOMEN Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että uusi eläkejärjestelmä lisäisi valinnanvapautta. Se kiittää lisäksi sitä, että nykyisen mallin mukaista työtulon arviointia uudistettaisiin.

Suomen Yrittäjien mielestä lakiesitys ei nykymuodossaan kuitenkaan takaisi, että laskennallinen työtulo perustuisi reaaliaikaisesti yrittäjän ansioihin. Etujärjestö toivoo myös yrittäjille mahdollisuutta hakea työtuloonsa muutosta, jos heidän ansionsa muuttuvat olennaisesti.

Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että nykyjärjestelmän ongelmat johtuvat pitkälti eläkeyhtiöiden työtulolaskurista, joka on hänen mukaansa johtanut kohtuuttomiin lopputuloksiin.

- Lainsäädäntöä on täsmennettävä niin, että eläkeyhtiön on työtuloa vahvistaessaan kerrottava selkeästi, mihin työtuloa koskeva kokonaisarvio perustuu ja yrittäjällä on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa kokonaisarvion pohjana käytettäviin tietoihin, hän sanoo tiedotteessa.

Ministeri Partanen pitää tärkeänä, että lausuntokierroksella saadaan laajasti palautetta uudistuksesta.

- On selvää, että tavoitteena pitää olla mahdollisimman luotettavasti yrittäjän todellisiin, vuosikohtaisiin ansioihin perustuva tulojen seuranta. Tämän osalta työtä jatketaan edelleen, hän sanoo tiedotteessa.

Ehdotusta on aiemmin kritisoitu siitä, että se lisäisi valtion kustannuksia. Esimerkiksi Työeläkevakuuttajat sanoi huhtikuussa, ettei uudistus saa johtaa siihen, että valtion rahoitusvastuu yrittäjien eläkemenojen kattamisesta kasvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo, että arvion mukaan uudistus kasvattaisi valtionosuutta aluksi noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Pitkällä aikavälillä valtionosuus kuitenkin laskisi.

Uuden järjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2028 alussa.

AVAINSANAT