VALIKKO

Juristiliitto on nyt virallisesti Juristiliitto

Juristien edunvalvontajärjestö Juristiliiton valtuuskunta päätti maanantaina liiton virallisen nimen muuttamisesta. Liiton uusi virallinen nimi on jatkossa Juristiliitto.

Valtuuskunta keskusteli nimenmuutoksesta kevätkokouksessa ja päätti siitä yksimielisesti ilman äänestystä.

Juristiliitto on ollut liiton käyttönimenä jo syksystä 2022. Tuolloin nimenmuutoksesta äänestettiin, mutta se jäi yhden äänen päähän vaaditusta kolmen neljäsosan määräenemmistöstä.

Aiempi liiton virallinen nimi oli Suomen Lakimiesliitto. Juristiliittoa kuvailtiin jo vuonna 2022 nykyaikaisemmaksi ja liiton jäsenkuntaa paremmin kuvaavaksi nimeksi. Jo tuolloin liiton jäsenistä yli puolet oli naisia.

AVAINSANAT

Näin paljon työttömien määrä kasvoi huhtikuussa

Työttömien määrä kasvoi huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna 25 000:lla, kertoo Tilastokeskus.

Yhteensä työttömiä oli 288 000. Miehiä heistä oli noin 170 000 ja naisia 117 000.

Työllisiä oli huhtikuussa puolestaan lähes 2,6 miljoonaa. Määrä kasvoi parilla tuhannella edellisvuoteen verrattuna.

Työvoiman ulkopuolella oli huhtikuussa noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni 11 000:lla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

AVAINSANAT

Kyselytutkimus: Yli puolet yksin- ja pienyrittäjistä tekee töitä kesälomallaan, valtaosa voi lomailla vain 1-2 viikkoa

53 prosenttia kyselyyn vastanneista yksin- ja pienyrittäjistä kertoo työskentelevänsä myös kesälomansa aikana, mikä heikentää töistä palautumista..

Tuoreen kyselyn mukaan neljän viikon mittainen kesäloma on valtaosalle suomalaisista pien- ja yksinyrittäjistä mahdottomuus. Yleisin loman pituus on 1-2 viikkoa, mutta harva kykenee silloinkaan irrottautumaan töistä.

Kyselyn tulosten mukaan 87 prosenttia suomalaisista pienyrittäjistä aikoo pitää kesäloman, mutta palkansaajille yleinen neljän viikon mittainen loma on suurelle osalle mahdottomuus.

Yleisin kesäloman pituus on kyselyn mukaan 1-2 viikkoa (36 prosenttia vastaajista). Joka viides yrittäjä lomailee alle viikon. Vastaajista 30 prosenttia kertoo pitävänsä 3-4 viikon mittaisen kesäloman.

Taloudelliset paineet ja yhden hengen vastuu pakottavat monet pitämään vain viikon tai kaksi vapaata, ja joka kolmas joutuu rajaamaan lomansa rahasyistä.

Yli puolet eli 53 prosenttia vastaajista kertoo työskentelevänsä myös lomansa aikana.

– Etenkin yksinyrittäjien on oltava asiakkaiden tavoitettavissa sieltä riippumatosta tai laiturinnokastakin. Mahdollisuus sulkea työpuhelin tai jättää lomailmoitus sähköpostiin tai sovelluksiin on enemmän teoreettinen, jolloin loman palauttava vaikutus heikkenee. Kyseessä on enemmän kevennetty työviikko, kommentoi kyselyn toteuttaneen yritystilejä ja yritysten taloushallinnon palveluita tarjoavan Holvin toimitusjohtaja Tuomas Toivonen Demokraatille.

Vastaajista 24 prosenttia kertookin, ettei yrityksen toiminta salli pidempää lomailua, mikä johtunee etenkin yksinyrittäjien työn luonteesta. Vain 12 prosenttia sanoo, ettei lomailu kiinnosta.

JOKA kolmas kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoo, ettei ole koskaan pitänyt yli kolmen viikon lomaa putkeen. Noin puolet pienyrittäjistä pitää koko vuoden aikana korkeintaan 20 lomapäivää.

Vastaajista 31 prosenttia kertoo lomailevansa nykyään vähemmän kuin ennen.

Kaksi kolmasosaa kertoo, että kesälomailu parantaa työssä jaksamista, 18 prosenttia sanoo sen auttavan vain hetkellisesti. Ainoastaan 15 prosenttia ei koe lomailun juuri vaikuttavan työssä jaksamiseen.

Vastanneista yrittäjistä nuoremmat ikäryhmät eli 18-35-vuotiaat lomailevat vähiten: joka viides ei pidä kesälomaa ollenkaan, ja joka kolmas pitää alle viikon. Yli 36-vuotiaiden joukossa puolet vastaajista ainakin pyrkii pitämään lomaa suunnitellusti.

TILANTEESSA, jossa työelämä on ollut murroksessa jo vuosia, niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ja -urat alkavat olla tyypillisiä ja yhä useammalle yrittäjyys on ainoita keinoja työllistyä, ei ole yhdentekevää, miten siellä toimivat ihmiset pystyvät pitämään vapaata ja palautumaan.

– Vaikka yrittäjyys koetaan paikoin myös palkitsevaksi, se ei ole enää kaikille valinta. Yrittäjien jaksaminen ei liioin ole vain yksilön hyvinvointikysymys, vaan se heijastuu suoraan yrityksen tuottavuuteen ja koko kansantalouteen, Tuomas Toivonen vahvistaa.

Toivonen antaa esimerkin: jos 60 000 yksinyrittäjää pystyy palaamaan täyteen tehoon yhdenkin ylimääräisen viikon levon ansiosta, puhutaan jo sadoista miljoonista euroista lisää arvonlisää vuodessa.

Pienyrittäjiä, joilla on alle kymmenen työntekijää, on Suomessa kymmeniä tuhansia. Yksinyrittäjiä on liki parisataatuhatta. Yli 90 prosenttia kaikista suomalaisyrityksistä kuuluu yksin- ja pienyrittäjien ryhmään.

Ensi kertaa tehtyyn Holvin lomakyselyyn vastasi 703 pienyrittäjää, joista noin 90 prosenttia on yksinyrittäjiä. Pienyrittäjäpulssi toteutettiin yrityksen asiakkaille 17.-28. huhtikuuta anonyyminä kyselynä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

AVAINSANAT

JHL pettyi suojelutyölakiin, myös hätätyösäännösten uudistamiselle huutia – ”Mitään tarvetta uudistamiseen ei ole ollut olemassa”

Eduskunnan hyväksymä suojelutyölaki uudistettiin työnantajia suosien, ammattiliitto JHL kritisoi. Laki on liiton mukaan yksipuolinen, koska huolehtimisvelvollisuus ei koske työnantajan työsulkuja.

Suojelutyölakiin pettynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström pitää suojelutyöhön tulleita muutoksia turhina.

– Suomessa ammattiliitot ovat käyttäneet työtaisteluoikeuttaan todella vastuullisesti eikä lakkotilanteissa ole paria yksittäistapausta lukuun ottamatta ole jätetty tarjoamatta suojelutyötä yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa, Ekström sanoo tiedotteessa.

– Työtaistelujen kieltämisen sijaan olisi pitänyt luoda neuvottelumenettelyjä, kun halutaan varmistaa suojelutyö yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa.

JHL on Ekströmin mukaan erittäin tyytymätön siihen, että nyt muutettiin myös työaikalain hätätyösäännöstä. Hän muistuttaa, että hätätyön teettäminen on aiemmin katsottu joissain tilanteissa lakon aikana mahdolliseksi.

– Mitään tarvetta hätätyösäännösten uudistamiseen ei siten ole ollut olemassa. Hätätyötä koskeva pykälä tuotiin hallituksen esitykseen vasta sen jälkeen, kun lakiehdotus oli käynyt lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä. Tähän on julkisuudessa puututtu monissa kannanotoissa ja siihen kiinnitti huomiota lausunnossaan myös sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Ekström muistuttaa, että perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota hätätyötä koskevan muutosesitykseen ja pyysi harkitsemaan, onko hätätyösäännösten muuttaminen tässä yhteydessä perusteltua.

– Sitä huolimatta lain lopullisessakin muotoilussa on päädytty laajentamaan hätätyön käyttöalaa työtaisteluiden yhteydessä.

Ekström moittii sitä, että työnantajalle tarjotaan kieltotuomion hakemisen lisäksi mahdollisuus velvoittaa työntekijä hätätyöhön viimesijaisena keinona.

Hätätyön käytössä on ongelmana Ekströmin mukaan sen laillisuuden valvonnan heikkous.

– Työnantajalle ei ole käytännössä koitunut seuraamuksia, vaikka hätätyön käyttö on useissa tapauksissa katsottu jälkikäteen perusteettomaksi työtaistelutilanteissa.

– Kun hätätyön perusteettomalla käyttämisestä ei ole seurauksia, niin nyt tehdyt lakimuutokset muodostavat työnantajalle keinon perusteettomasti rajoittaa tehokkaita työtaisteluita.

AVAINSANAT

SAK:n kysely: Kansa tyrmää kohuhankkeen – myös hallituspuolueiden kannattajilta satikutia

Selvä enemmistö eli 69 % vastaajista kannattaa SAK:n kyselyssä sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksuissa olisi jatkossakin verovähennysoikeus.

Vielä suurempi osa kyselyyn vastanneista kokee hyötyneensä myös yleissitovista työehtosopimuksista.

Kyselyn taustalla on Orpon hallituksen puoliväliriihessään huhtikuussa tekemä päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta vuodesta 2026 alkaen. Hallitus arvioi muutoksen kasvattavan verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Myöhemmin on kuitenkin jo selvinnyt, että laskelmien pohjalla oli ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain niiltä työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita.

Arvostelua on herättänyt sekin, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolen jäsenmaksuista on erittäin hankala toteuttaa. Näin tämäkin muutos kohdistuisi vain työntekijäpuoleen.

Työntekijäjärjestöissä on pelätty sitäkin, että verovähennysoikeuden poisto vähentää halua kuulua ammattiliittoihin, mikä taas voisi johtaa siihen, että jotkin alat putoavat yleissitovuuden piiristä.

Vaakalaudalla voisi siis olla jopa nykyinen työehtosopimusjärjestelmä.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

SAK:N Verianilla teettämässä kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, kannattavatko vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa.

Samaa kysyttiin myös toisesta suunnasta eli vastaajilta tiedusteltiin, kannattavatko he vai vastustavatko he hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa.

SAK:n kyselyn kaikista vastaajista noin joka viides eli 19 % sanoi kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työntekijä ei enää voisi vähentää ammattiliiton jäsenmaksua verotuksessa. Vastustajia eli nykytilanteen kannattajia oli siis 69 %.

Tasan 20 % eli joka viides sanoi taas kannattavansa hallituksen suunnitelmaa, jossa työnantaja ei enää voisi vähentää työnantajaliiton jäsenmaksua verotuksessa. Suunnitelmaa vastusti 59 % vastaajista eli hieman harvempi kuin työntekijöiden kohdalla.

Kyselystä osuu silmään, että hallituspuolueista vain kokoomuksen kannattajien enemmistö on hallituksen suunnitelman takana poistaa verovähennysoikeus työntekijöiltä.

Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajien selvä enemmistö vastustaa hanketta, mutta myös perussuomalaisten kannattajien niukka enemmistö vastustaa esitystä. Tulos on samansuuntainen myös työnantajien kohdalla.

SAK kysyi suomalaisilta myös, kannattavatko vai vastustavatko he sitä, että valtio tukee työmarkkinajärjestelmää verovähennyksellä kannustaen molempia osapuolia liittymään omaan työmarkkinajärjestöönsä sekä sitä, ovatko he hyötyneet työuransa aikana yleissitovasta työehtosopimuksesta.

76 % vastaajista kertoo kokeneensa, että on hyötynyt yleissitovista työehtosopimuksista. 55 % kannattaa puolestaan sitä, että valtio tukee järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.

TUTKIMUSAINEISTO kerättiin Kantarin Media Finlandin Gallup Forumissa. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko osallistuu säännöllisesti kyselyihin. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Aineisto koostuu 2 073 vastauksesta, joista 1 610 palkansaajia. Kenttätyö toteutettiin 12.-19.5.2025. Kerätty aineisto edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,2 %-yksikköä suuntaansa ja pelkkien palkansaajien kohdalla 2,4 %-yksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

”Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää” – AKT:n Kokko vaatii seuraavaa hallitusta pistämään vientimallin uusiksi

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että valtakunnansovittelijan kädet on sidottu noudattamaan työnantajien tahtoa.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii Suomen seuraavaa hallitusta purkamaan vientimallin ja sen aiheuttaman pattitilanteen.

AKT:n liki puoli vuotta kestänyt neuvottelukierros on jo melkein maalissa. Liitto huomauttaa, että kaikki työehtosopimukset tällä kierroksella ovat syntyneet neuvotteluteitse. Yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ovat syntyneet yleiskorotuksina.

– Laatuasioita ei ole saatu sopimuksissa juuri vietyä eteenpäin, koska vientimalli on esteenä. Meille kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoasiat seisovat paikoillaan. Asiat eivät kehity, jos pelataan vain vientimallin nollasummapeliä, Kokko arvosteli tiedotteen mukaan puheessaan AKT:n valtuuston kokouksessa tänään.

AKT:n mielestä vientimalli on nyt osoittanut, että alakohtaisia asioita ei huomioida. Kokon mukaan kaikki viennin perässä tulevat alat halutaan sulloa samaan muottiin. Kokko vaatiikin, että pistää vientimallin uusiksi ja peruu lisäksi ratkaisut, joilla valtakunnansovittelijan kädet on sidottu.

– Nyt työnantajilla ei ole mitään hävittävää sovittelijan taholta ja siksi he ovat sinne niin innokkaasti menossa. Tällä kierroksella on nähty tilanteita, jossa työntekijäliitto on joutunut sovitteluun ilman että edes lakkovaroitusta on jätetty. Tämä suorastaan huutaa ääneen sen, miten epätasapainoon arvostettu sovitteluinstituutio on hallituksen ja työnantajien toimesta saatu, Kokko sanoo.

Työnantaja on saanut läpi tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan.

AKT:N varapuheenjohtaja Niko Blom totesi puheessaan, että koko ajan työpaikoilla työntekijöitä liittyy ammattiliittoon. Blomin mukaan hallituksen ja työnantajien toimet aiheuttavat vastareaktion ja saavat ihmiset harkitsemaan liittymistä. Puheessaan medialle haasteen heittänyt Blom totesi, että ammattiliiton jäsenyys on lopulta ainoa keino kääntää kehitys toiseen suuntaan.

– Työnantaja on saanut pitkäaikaisella työllä läpi sen tavan, millä ay-liikkeestä puhutaan. Meidän pitää puhua asioista meidän näkökulmastamme. Jatkossa myös median pitää kysyä, että ”onko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asemaa näin heikennetään”.

Hallitus päätti kehysriihessään ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta. Sen jälkeen mediassa on tuotu esiin sitä, miten päätös mahdollisesti vaikuttaa ihmisten haluun kuulua liittoon.

AVAINSANAT