Juho Romakkaniemi saapui SDP:n puoluekokoukseen – tässä arvio Sanna Marinista

SDP:n väistyvä puheenjohtaja Sanna Marin Jyväskylän puoluekokouksessa puheensa jälkeen.

Sanna Marinin kausi SDP:n puheenjohtajana tulee tänään päätökseensä Jyväskylän puoluekokouksessa. Seuraaja valitaan illansuussa kahden ehdokkaan joukosta, Krista Kiurun ja Antti Lindtmanin.

Demokraatti kysyi arvioita Sanna Marinin kaudesta paikan päällä Jyväskylässä.

Entinen SDP:n puoluesihteeri, Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Industrianställda i Norden -järjestön pääsihteerinä työskentelevä Reijo Paananen toteaa, että Marinin valinta SDP:n puheenjohtajaksi osui hyvään kohtaan.

– Vaikka hän hyppäsi niihin saappaisiin suht kylmiltään, kuten itse asiassa kaikki hyppäävät – ei tuollaisiin tehtäviin ole paljon harjoitteluaikaa – onneksi Marinilla oli ja on hyvä taustakokemus ja myös hallinnon osaaminen.

– Kun on lisäksi karismaa, vaikka sattui pahoja kriisejä (korona ja Ukrainan sota) parikin kappaletta, Marin klaarasi ne hyvin. Kun puolueessa on myös tehty hyvää ohjelmatyötä, minusta paketti oli kasassa.

Paananen toteaa, että SDP:n tulevan puheenjohtajan saappaat ovat aina isot.

– Ne on täytettävä, mutta ei minulla ole näistä ehdokkaista mitään epäilystä, etteivät he siihen pystyisi. Heillä on erinomaisen hyvä kokemus myöskin ja osaaminen sekä poliittinen hoksnokka, jolloin kyllä minä uskon, että tästä tulee hyvää oppositiopolitiikkaa.

JULKISESSA sanassa on on katsottu Marinin vieneen puoluetta vasemmalle.

Paananen ei näe SDP:n sisällä mitään erityistä jakoa vasemman ja oikean laidan demareihin.

– Meillä on erilaisia ihmisiä puoluejohdossa, tarkoittaen koko puoluehallitusta ja -valtuustoa. Sehän on erinomaisen hyvä. Niissä käydään hyvät keskustelut ja sitten tulee linja.

– Minä olen suoraan sanoen aina hiukan vierastanut tätä ulkopuolelta lyötyä eli ollaanko nyt vasemmalla vai oikealla. Yksi puheenjohtaja (Rafael Paasio) halusi siirtää pari piirua vasemmalle ja se on oikeastaan paikka, mistä lähtien tämä leimaaminen tapahtunut. Minusta on hyvä, että SDP elää ajassa. Erilainen aika tarvitsee erilaista politiikkaa, Paananen sanoo.

SDP:N puoluekokouksessa on vierailemassa myös pitkäaikaisena kokoomuksen taustavaikuttajana tunnettu Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemi näkee Marinin olleen SDP:lle valovoimainen puheenjohtaja.

– Kun SDP:stä arvioitiin jossain vaiheessa, että se harmaantuu ja vanhentuu, kyllähän hän onnistui nuorentamaan imagoa ja oli myös kansainvälinen tähti. Hän sai poikkeuksellisen paljon huomiota suomalaisena poliitikkona kansainvälisillä areenoilla.

Romakkaniemen mukaan Marin oli myös ideologinen ja puolue oli hänen aikanaan kovin vasemmalla – osin hallitusyhteistyöstä johtuen.

– Oli hankala jopa erottaa, että missä vasemmistoliiton ja SDP:n välinen ero on talouspolitiikassa.

ROMAKKANIEMI kertoo seuraavansa uuden puheenjohtajan valintaa ja ensimmäisiä linjapuheita mielenkiinnolla.

– Keskuskauppakamari tekee aina hyvää yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Me yritämme tuoda markkinatalouden merkitystä hyvinvointivaltion moottorinakin esille. Jollain pitää maksaa se kaikki hyvä, mitä me täällä ihmisille tuotamme.

Keskuskauppakamarin yhteydet Mariniin pelasivat Romakkaniemen mukaan ihan hyvin – muodollisesti.

– Tavattiin säännöllisesti silloin tällöin.

Romakkaniemi tuntuu ennakoivan, että sinipuna saattaisi olla nykyistä enemmän mahdollinen hallitusvaihtoehto SDP:n puheenjohtajan vaihtuessa.

Hän muistelee, miten esimerkiksi Lipposen hallitusten aikana otettiin EU-politiikan ensiaskeleet ja vietiin Suomi euroon.

– Tällä vuosituhannella uudistumistahti on ollut vähän hitaampaa kuin meidän kilpailijamaissamme Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa. Suomessa konsensus ja työnantajien sekä työntekijöiden yhteistyö on ollut voimavara silloin, kun se on ollut plus-summakompromissia. Nyt on juututtu ehkä pariksi vuosikymmeneksi pienemmän yhteisen nimittäjän kompromisseihin. Toivotaan, että tulevaisuudessa tulisi enemmän sellaista tehdään yhdessä enemmän -meininkiä.

SDP:N puoluehallituksen jäsen, Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Miia Nahkuri katsoo Marinin puheenjohtajakautta ennen muuta arvojen näkökulmasta.

En ole yhtään huolissani siitä, etteikö Marinin saappaita voitaisi täyttää.

– Sanna todellakin osoitti teoillaan sen, että politiikassa on kyse arvoista. Hän on ollut vankkumaton, sitkeä ja aivan upea puheenjohtaja. Totta kai päällimmäisenä on haikea fiilis. Minusta on myös ihanaa, että Sanna on luonut uskoa siihen, että liike jatkuu.

Nahkurin mukaan Marin on tuonut puolueeseen lisää itseluottamusta. Osa kiitoksista menee puoluesihteerin tehtävät jättävälle Antton Rönnholmille.

– Rönnholm on ollut erinomainen puoluesihteeri. Tuossa oli paikalla muitakin puoluehallituksen jäseniä ja herkistyimme Anttonin puheen kohdalla useampaan otteeseen. Hän on tehnyt erinomaista työtä puolueen uudistamisessa ja ollut paitsi ilmiömäinen puhuja myös loistava puoluesihteeri.

Nahkuri on haluton pohtimaan Marinin ja tulevan SDP:n puheenjohtajan eroja. Hän pitää vertailua turhana.

– Politiikkaa tehdään aina persoonasta käsin ja olemme yksilöitä. En ole yhtään huolissani siitä, etteikö saappaita voitaisi täyttää.

Viestintätoimisto Rud Pedersenin hallituksen puheenjohtaja, entinen valtiosihteeri Esa Suominen pitää Marinin perintöä myönteisenä.

– Ehkä saimme ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja väriä mitä on vuosien aikana monesti kaivattu. Nyt sitä saatiin ja sitä toivottavasti kannetaan tästä eteenpäinkin mukana.

TULEVAN puheenjohtajan kansainvälinen näkyvyys jää Suomisen mukaan luultavasti pienemmäksi kuin Sanna Marinilla.

– Kun puheenjohtajaksi on ehdolla pitkän linjan poliitikkoja, niin eiköhän näistä löydy niin sisällön kuin politiikan tekemisen osaajaa täyttämään Marinin saappaat. He toimivat vähän eri vahvuuksilla kuin Marin, kumpi nyt ikinä valitaankaan, mutta kuitenkin vahvuuksilla.

Suomisen mukaan varsinainen puoluetyö jäi Marinin kolmen vuoden puheenjohtajakaudella muiden tapahtumien jalkoihin.

– Kyllähän tässä puoluetyö jäi lopulta aika vähälle, kun oli paitsi hallitustyö myös pandemia ja sota. Ne söivät sitä kaistaa. Voi olla, että puoluejohtajuuden ja kauden merkitys on enemmänkin henkinen kuin sisällöllinen tai järjestöllisesti kehittynyt, mutta se toi näkyvyyttä, ylpeyttä ja profiloi puoluetta.

Sanna Marin on Suomisen mukaan kansainvälisestikin esikuva.

– Ajattelen, että tämän pääministeri- ja puheenjohtajakauden suurimmaksi perinnöksi jää se, että kyllä tuolta maailmalta varmaan kymmenen vuoden sisään aletaan nähdä enemmän ja enemmän nuoria naisia, jotka nousevat politiikassa hyviin asemiin. Luulen, että niistä aika moni tulee sanomaan, että inspiroiduin tästä ajasta ja tästä henkilöstä. Se on paljon isompi asia kuin meidän puolueemme.

TULEVA puheenjohtaja saa vastattavakseen oppositiopolitiikan johtamisen poliittisesti hyvin myrskyisässä tilanteessa.

– Asioita tulee varmaan riittämään. Rasismitiedonantokeskustelu tietysti käydään ja mitataan ministerien luottamus, mutta näyttää siltä, että hallitus saa nämä rivinsä kasaan. Voimme tietysti kysyä kuten Demokraatissa kysyttiin, että kun Neuvostoliitto lopetti työttömyyden julkilausumalla, niin lopettaako Suomen hallitus rasismin julkilausumalla. Kuinka todellista tämä perussuomalaisten kohdalla on eikä vain temppu mikä piti yleisistä syistä tehdä?

Oppositiopolitiikan kovin ydin liittyy Suomisen mukaan työmarkkinoihin ja talouden hoitoon.

– Kyllä tuota budjettia sietää rusikoida niiltä osin. Kaikki eivät voi olla totta yhtä aikaa. Julkista taloutta pitäisi tasapainottaa, veroastetta laskea ja tehdä hienoja investointeja. Kyllähän näistä väkisin jää yksi kolmesta tai kaksi kolmesta tekemättä. Näitä kaikkia meille vaaleissa kuitenkin nykyisten hallituspuolueiden puolelta myytiin. Sen paikkansapitävyyteen ja toimivuuteen kannattaa varmaan keskittyä.

– Kun tätä kritisoitavaa riittää, olisi hyvä valita aiheet oikein ja rakentaa omaa pohjaa suoraan sinne kolmen vuoden päähän ja olla samalla valmiina siihen, että hallitus ei koko kautta istu. Miten ne vahingot korjataan mitä nyt tapahtuu ja keskittyä ennen kaikkea siihen mitä halutaan luvata ja edistää.

Näin Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta etenee seuraavaksi

Suomen irtautumisen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta odotetaan etenevän nopeasti myös käytännössä. Eduskunta antoi ennen juhannusta suostumuksensa sopimuksen irtisanomiselle.

Seuraavaksi asia on etenemässä presidentin päätettäväksi. Tämän odotetaan tapahtuvan heinäkuun alkupuolella.

Sen jälkeen Suomen on tarkoitus ilmoittaa varsin nopeasti sopimuksen irtisanomisesta muille sopimusosapuolille YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanomiskirjassa tulee antaa tyhjentävä selitys irtisanomisen syistä.

Syyt ovat oletettavasti samat, joilla irtautumista perusteltiin hallituksen esityksessä eli erityisesti heikentynyt turvallisuustilanne ja pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.

ULKOMINISTERIÖN mukaan irtisanomiskirjan toimittaa YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille Suomen pysyvä edustusto New Yorkissa. Toimituksen käytännön toteuttamisesta, eli siitä, viekö esimerkiksi joku kirjan henkilökohtaisesti, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Ulkoministeriö ja YK selvittävät myös parhaillaan, kuuluuko jäsenmaiden informointi Suomen vai YK:n tehtäviin.

Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Tämä tapahtuu näillä näkymin joskus ensi vuoden alussa. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan.

VALTIOIDEN EROAMINEN monenvälisestä asevalvontasopimuksesta on hyvin poikkeuksellista. Ottawa-irtautumisprosessin ovat tänä keväänä aloittaneet myös Puola, Latvia, Liettua ja Viro.

Viime vuosina on nähty myös joitakin muita eroamisia asevalvontasopimuksista. Liettua päätti viime vuonna vetäytyä ensimmäisenä maana rypäleaseita koskevasta yleissopimuksesta. Se vetosi alueellisiin turvallisuusuhkiin Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Venäjä ei ole rypäleaseiden kieltosopimuksen osapuoli.

Venäjä puolestaan perui ratifiointinsa ydinkokeet kieltävästä CTBT-sopimuksesta toissa marraskuussa. Samaan aikaan se vetäytyi myös tavanomaisia aseita Euroopassa rajoittavasta TAE-sopimuksesta, joka rajoittaa joukkojen ja aseiden sijoittamista.

Venäjä ja Yhdysvallat vetäytyivät molemmat keskimatkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta vuonna 2019.

Viimeinen voimassa oleva strateginen asevalvontasopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, kahdenvälinen Uusi START-sopimus, on vanhenemassa ensi helmikuussa.

Teksti: STT / Terhi Riolo Uusivaara

EU jatkaa Venäjä-pakotteita – Israel-toimista ei saatu aikaan kannanottoa

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis tullidiiliin Yhdysvaltojen kanssa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

EU-maiden johtajat päättivät jatkaa Venäjän-vastaisia pakotteita kuudella kuukaudella, kertoivat virkamieslähteet EU:n torstain huippukokouksen tuloksista. Siihen kokous ei ottanut kantaa, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Gazan sodan ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Päätös pakotteista syntyi sen jälkeen, kun virkamiehet olivat sanoneet laativansa suunnitelmia siltä varalta, että Venäjä-myönteinen Unkari yrittäisi torpata pakotteiden jatkamisen. EU:n nykyiset Venäjä-pakotteet on uusittava puolen vuoden välein, tai ne ovat vaarassa umpeutua.

Tammikuussa päätöksen teko venyi viime hetkille Unkarin pääministerin Viktor Orbanin viivyttelyn vuoksi.

EU on asettanut Venäjälle laajoja pakotteita sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen jälkeen olevansa pettynyt, että Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden edistäminen kaatui Unkarin vastustukseen.

Hänen mukaansa EU:n on nyt löydettävä tapa edetä joko Unkarin kanssa tai ilman Unkaria.

STT:n tietojen mukaan EU:ssa selvitetään nyt vaihtoehtoisia lakiteknisiä reittejä, jotta jäsenyysneuvotteluita voitaisiin edistää ilman yksimielistä päätöstä, joka asiassa normaalisti vaaditaan. Siihen saakka neuvotteluita voidaan edistää myös epävirallisesti ilman Unkaria.

Korkea EU-lähde kertoi ennen kokousta, että Ukraina on edistynyt nopeasti uudistuksissaan ja neuvotteluissa voitaisiin siksi edetä kohti ensimmäistä neuvotteluklusterin avaamista.

Venäjään kohdistuvaa uutta pakotepakettia koskevaa päätöstä puolestaan lykättiin Slovakian vuoksi. Slovakian pääministeri Robert Fico on esittänyt huolensa EU-komission suunnitelmasta irtautua kokonaan venäläisestä kaasusta ja öljystä vuoteen 2027 mennessä. Slovakia haluaa komissiolta ratkaisuja huoliinsa ennen vihreän valon antamista.

Pääministeri Orpo sanoi kuitenkin kokouksen jälkeen olevansa luottavainen, että ratkaisu pakotepaketin osalta saadaan lähipäivinä.

HUIPPUKOKOUKSESSA puhutti myös Lähi-idän tilanne ja Israelin Gazaan tekemän hyökkäyksen aiheuttama humanitaarinen kriisi.

EU:n johtajat eivät huippukokouksessaan ottaneet kantaa siihen, tulisiko Israelin kanssa solmittu assosiaatiosopimus jäädyttää Israelin ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Sen sijaan johtajat kehottivat jatkamaan keskustelua EU:n mahdollisista jatkotoimista heinäkuussa. Orpon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sai tehtäväksi valmistella erilaisia ratkaisumalleja Gazan tilanteeseen.

Petteri Orpo kommentoi, että ensimmäisenä toimena on oltava vakavat yhteydenotot alueelle ja Israelin pääministeriin Benjamin Netanjahuun humanitaarisen avun perille saamiseksi.

Orpolta kysyttiin, onko EU:n arvopuhe jäämässä täysin tyhjäksi, koska EU ei ole kyennyt toimimaan Gazan kriisissä tehokkaasti tai tuomitsemaan Yhdysvaltojen Iraniin viime viikonloppuna tekemiä iskuja.

-  Ei se ole tyhjää puhetta. Mutta on tosiasia, että EU-maiden linjat suhteessa Lähi-idän kriisiin ovat kovin kaukana toisistaan. Meillä on maita, joilla on täysi tuki Israelin toimille ja sitten on niitä maita, jotka ajattelevat täysin päinvastoin, pääministeri sanoi.

EU-JOHTAJAT saivat huippukokouksessa myös katsauksen EU:n ja Yhdysvaltojen käynnissä olevista tullineuvotteluista. Yhdysvaltojen asettama tullipaussi on näillä näkymin umpeutumassa heinäkuun 9. päivä.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU on valmis diiliin Yhdysvaltojen kanssa.

-  Mutta varaudumme siihen mahdollisuuteen, että tyydyttävää sopimusta ei ole saavutettavissa. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä pöydällä, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan EU on vastaanottanut Yhdysvaltojen uuden vastaehdotuksen ja sitä arvioidaan parhaillaan.

Pääministeri Orpo myönsi, että nollatullilinjaan tuskin on mahdollista päästä.

-  Yhdysvaltojen halu kerätä tulleja on ilmeinen. Jos saisimme periaatepäätöksen isosta linjasta ja voisimme mennä yksityiskohtiin myöhemmin, se olisi hyvä ratkaisu.

Navalnajan Krim-kommentit kuohuttivat Porissa – ”Tuemmeko aidosti demokraattista oppositiota?”

Vankilassa kuolleen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Julija Navalnaja puhui Porin Suomi Areenassa 24. kesäkuuta.

Manipulatiivinen esitys, sanoo ukrainalaistaustainen suomalainen sellisti ja dokumentaristi Lukas Stasevskij Venäjän hallintoa vastustavan Julija Navalnajan esiintymisestä Suomi Areenassa.

Tiistaina Porissa esiintynyt Navalnaja vastasi ympäripyöreästi kysymykseen, joka koski laittomasti miehitetyn Krimin palauttamista Ukrainalle.

-  Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ja se tosiasiassa kuuluu nyt Venäjälle. Siitä tulee monimutkainen kysymys, koska ei pidä unohtaa miljoonia ihmisiä, joilla on nyt venäläiset passit, hän kommentoi.

Jopa ukrainalaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että on kyse monimutkaisesta asiasta, Navalnaja jatkoi.

Niin ikään Suomi Areenassa esiintynyt Stasevskij kertoi kuunnelleensa esiintymistä kiinnostuneena siitä, miten Navalnaja esittää asiansa läntiselle yleisölle. Facebookissa julkaisemassaan tekstissä Stasevskij kritisoi Navalnajaa tiukasti.

Väitettä ukrainalaisten suhtautumisesta Stasevskij sanoo muunnelluksi totuudeksi.

-  Näin ei kukaan Ukrainassa ajattele. Krimin palauttaminen on hyvinkin yksinkertainen kysymys kaikille, jotka ymmärtävät alueellisen koskemattomuuden periaatteen, hän sanoo STT:lle.

Navalnajan mies oli oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, joka kuoli viime vuonna Siperiassa vankileirillä epäselvissä olosuhteissa. Navalnaja on jatkanut työtä Venäjän hallintoa vastaan.

OPTIMISTISENA esiintynyt Navalnaja sanoi haluavansa nähdä Putinin vankilassa Venäjällä, mutta halusi myös valaa uskoa Venäjän muutokseen ja siihen mahdollisuuteen, että Venäjästä voi vielä tulla demokraattinen ja eurooppalainen maa.

Stasevskij katsoo Navalnajan vähätelleen venäläisten vastuuta korostamalla Venäjän hyökkäyssodan olevan presidentti Vladimir Putinin sota.

Krimin miehitykselle on kansan laaja tuki ja venäläiset tietävät, mitä Ukrainassa tehdään, Stasevskij sanoo.

-  Narratiivi Putinin sodasta avaa ovia myös sille, että jos Venäjä toivon mukaan joskus joutuu vastuuseen tästä, niin uudet päättäjät voivat sanoa, että ei meidän tarvitse mitään sotakorvauksia maksaa, eihän me oltu vastuussa, Stasevskij sanoo.

Stasevskij huomauttaa, että Navalnaja ei maininnut puheessaan sotakorvauksien maksamista Ukrainalle tai esimerkiksi Venäjän sieppaamia ukrainalaislapsia.

Stasevskij pitää Navalnajan nostamista sankariksi naiivina.

-  Hän ei kykene jakamaan perustavanlaatuisia demokraattisia arvoja. Herää kysymys, että tuetaanko me täällä länsimaissa oikeasti demokraattista oppositiota, Stasevskij sanoo.

VENÄLÄISOPPOSITIOTA tutkinut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya luonnehtii Navalnajan lausuntoja problemaattisiksi mutta pragmaattisiksi.

Problemaattinen vastaus on, koska Krim todellakin kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle.

Pragmaattiseksi vastauksen tekee pyrkimys puhutella Venäjällä asuvien venäläisten valtavirtaa.

-  Syy sille, miksi Navalnaja tai muut oppositiopoliitikot kuten Ilja Jashin välttelevät näitä kysymyksiä on se, että he pitävät itseään ennen kaikkea venäläisinä poliitikkoina.

Todennäköisesti maanpaossa olevat poliitikot ajattelevat, että yli 10 vuotta aivopesun kohteeksi joutuneille venäläisille on hyvin vaikeaa alkaa kampanjoida sanomalla, että Krim palautetaan, Zavadskaya toteaa.

Myös Stasevskij pitää Navalnajaa ennen kaikkea poliitikkona.

-  Venäjällä ei kykene olemaan varteenotettava haastaja nykyiselle valtajärjestelmälle, jos avoimesti vastustaa Krimin miehitystä tai tukee sen palauttamista Ukrainalle, hän sanoo.

SAMALLA poliitikot yrittävät saada viestinsä sellaiseen muotoon, että se kelpaa myös eurooppalaisille.

-  Siksi emme saa koskaan mitään selkeitä vastauksia, koska he eivät halua koskea tähän asiaan, Zavadskaya sanoo.

Zavadskayan mukaan enemmistö Venäjän maanpaossa elävästä oppositiosta ei kuitenkaan kannata Krimin miehitystä. Hän huomauttaa, että Navalnajan esittämä näkemys on ympäripyöreydestä huolimatta yhä vastoin myös venäläistä valtavirtaa.

Venäläisen propagandan mukaan Ukraina on aina ollut osa Venäjän poliittista aluetta. Navalnaja ei siis vastannut tavalla, joka sopisi myöskään Venäjän ultrapatrioottisen yleisön näkemyksiin.

SUOMI Areenan kaltaisia esiintymisiä voisi kuvailla pokeriksi, jossa pyritään ohjaamaan toisten tulkintaa omasta asemasta, sanoo Zavadskaya. Suomalainen yleisö pyrkii arvioimaan poliitikon luotettavuutta.

-  Suomi haluaa turvallisuutta ja ennustettavaa naapuria, eikä Venäjän oppositio tarjoa vastausta, joka tyydyttäisi meitä.

Hallitus ehdottaa: 2500€ käteen, jos romutat autosi ja ostat uuden sähköauton

Hallitus ehdottaa esitysluonnoksessaan, että Suomessa otettaisiin jälleen käyttöön romutuspalkkio vuosille 2026-2027.

Ehdotus on, että valtio maksaisi romutuspalkkiota 2 500 euroa, jos romutettavan auton tilalle hankitaan uutena nollapäästöinen sähkö- tai vetyauto. Jos uuden auton käyttövoima olisi jokin muu, mutta hiilidioksidipäästöt alittavat tietyn rajan, romutuspalkkiota maksettaisiin 2 000 euroa. Hiilidioksidipäästöt saisivat olla enintään 140 grammaa kilometriltä.

Romutettavan auton tulisi olla vähintään kymmenen vuotta vanha.

Sekä romutetun että uuden auton omistajan tai haltijan tulisi olla sama henkilö. Romutettavan auton olisi lisäksi täytynyt olla liikennekäytössä ja uuden auton ostajan omistuksessa tai pääasiallisessa käytössä vähintään 12 kuukautta juuri ennen romutusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja tästä esitysluonnoksesta.

EHDOTETUN lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Romutuspalkkiota voisi hakea lain tultua voimaan takautuvasti 1.10.2025 alkaen laissa säädellyin ehdoin.

Esitysluonnoksen mukaan valtion varoista varattaisiin romutuspalkkioon yhteensä 20 miljoonaa euroa käytettäväksi vuosina 2026-2027. Romutuspalkkio loppuisi vuoden 2027 lopussa tai jos määräraha loppuu.

Hallitus perustelee romutuspalkkiota siellä, että henkilöautokannan keski-ikä on jatkanut Suomessa nousuaan yhtäjaksoisesti vuodesta 2007. Viime vuonna liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli noin 13,6 vuotta.

Tiedotteen mukaan romutuspalkkion avulla vähennetään liikenteen päästöjä, parannetaan liikenneturvallisuutta ja uudistetaan autokantaa teknologianeutraalisti.

AVAINSANAT

Puolustusministeriö: Suomelle ensimmäiset omat tutkasatelliitit

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan satelliittihankinta vie Suomen puolustuksen uuteen aikaan.

Suomi hankkii ensimmäiset omat satelliitit puolustuksen käyttöön, kertoo puolustusministeriö tiedotteessaan. Ministeriö ja avaruusteknologiayritys Iceye ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka pohjalta valtiolle voidaan hankkia SAR-tutkasatelliitteja.

Satelliitit kykenevät kuvaamaan ja valvomaan kohteita kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

Tiedotteen mukaan tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudesta.

-  Avaruuden merkityksen kasvaessa otamme nyt pitkien valmisteluiden jälkeen myös Suomen puolustuksessa ainutlaatuisen askeleen. Omien satelliittien hankinnalla vahvistamme puolustuksemme itsenäistä tiedustelu- ja valvontakykyä avaruudessa, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotteessa.

HÄKKÄSEN mukaan samalla tuetaan kotimaan korkean teknologian puolustusteollisuutta ja avataan uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämisessä liittolaisten ja kumppanien kanssa.

Tiedotteen mukaan hankittavien satelliittien tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten kuin Puolustusvoimien tarpeisiin.

Iceye on suomalainen, vuonna 2014 perustettu avaruusteknologiayhtiö. Yritys omistaa satelliittiparven, joka tuottaa tutkakuvaa maapallosta lähes reaaliajassa.