VALIKKO

Joutuuko Orpon hallitus välittömästi korjaamaan hallitusohjelmaansa? – SDP:stä vaade pöytään

Tuleva pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Suomen Pankin johtokunnan mukaan hallitusohjelman keskuspankkeja koskevat kirjaukset ovat ristiriidassa voimassa olevan eurooppalaisen ja kansallisen lainsäädännön kanssa.

Suomen Pankin johtokunta kirjelmöi asiasta hallituksen muodostajalle, kokoomuksen Petteri Orpolle.

Orpo on Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen.

Kirjelmästä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

SDP:stä on jo tänään ehditty vaatia, että hallitus peruu hallitusohjelmasta Suomen pankkiin liittyvän lainsvastaisen kirjauksen.

– Mitä pikemmin hallituksen muodostaja, pankkivaltuuston jäsen, Petteri Orpo tämän päätöksen peruu hallitusohjelmasta, sitä parempi. Toivottavasti tämä tapahtuu ennen kuin hallitusohjelma annetaan eduskunnalle, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen sanoi tiedotteessaan.

– Kun maan hallitus pyrkii puuttumaan keskuspankkien itsenäiseen toimintaan, on siitä vain huonoja esimerkkejä. Viimeksi muun muassa Turkista. Erityisesti vaikea tätä on ymmärtää siksi, että hallituksen muodostaja Petteri Orpo on istunut koko kuluneen kauden pankkivaltuustossa ja on edelleen sen jäsen. Hän on myös entinen valtionvarainministeri. Hänen luulisi tuntevan keskuspankkien riippumattomuuden merkityksen ja lainsäädännön, Viitanen sanoi.

PETTERI Orpo vastasi tänään eduskunnassa ministerivalintoihin liittyvässä tiedotustilaisuudessa kysymykseen, aiotaanko kirjaus perua ennen kuin hallitusohjelma tulee eduskunnan käsiin.

– Meidän lähtökohta on tietenkin se, että hallitusohjelma on perussopimusten mukainen. Jos sitten on jokin virhe, se sitten tietysti pitää korjata, Orpo vastasi.

– Eiköhän tässä ole vain tulkinnasta kyse. Ei ole tarkoitus tietenkään mennä EU:n perussopimuksia vastaan esimerkiksi, kun on kyse no bailout -kirjauksesta, se sitoo jo nykyisin tietysti myös Euroopan keskuspankkia. Kyse ei ole mistään sen ihmeellisemmästä, tuleva ulkoministeri Elina Valtonen täydensi.

 

AVAINSANAT

Akavan puheenjohtaja soitti Orpolle kokoomuksen mainoksesta: ”Alatyylistä ja sopimatonta”

Maria Löfgren on johtanut Akavaa vuodesta 2022. Viime vuoden toukokuussa hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle.

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo kokoomuksen mainoskampanjan verojen keventämisestä olevan alatyylinen, rajan ylittävä ja kaikkia korkeakoulutettuja ammattiliittojen jäseniä loukkaava.

Aiemmin tänään opetusalan ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti Facebook-tilillään eroavansa kokoomuksesta 20 vuoden jäsenyyden jälkeen. Syyksi hän kertoi hallituksen työmarkkinapäätökset, etenkin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisen sekä vientivetoisen palkkamallin.

Viimeinen pisara Murrolle oli kokoomuksen mainoskampanja, jossa käytännössä kehotettiin eroamaan ammattiliitosta, jotta veronkevennyksistä jäisi enemmän käteen.

– En tietenkään kommentoi Katariinan päätöstä, koska se, mihin puolueeseen kuuluu tai ketä äänestää, on jokaisen oma asia. Mutta en voi kuin ihmetellä, onko tämä se viesti, jonka kokoomus haluaa korkeakoulutetuille ammatti-ihmisille lähettää – ja tätä kysyin myös pääministeri (Petteri) Orpolta itseltään puhelimessa, Maria Löfgren sanoi Demokraatille.

Mitä pääministeri vastasi?

– No, en ala siteerata, mutta sanotaanko, että tyylinsä mukaisesti. Eli pyöritteli sanoja.

MYÖS OAJ:n Murto kirjoitti fb-päivityksessään pitävänsä kokoomuksen mainoskampanjaa työn verotuksen keventämisestä ”erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan”.

– Kampanja on alatyylinen ja sopimaton, eikä varmasti edistä yhteistyötä akateemisten alojen kanssa vaikeassa taloustilanteessa. Ratkaisukeskeisenä ihmisenä toivoisin, ettei tällaiseen lähdettäisiin ollenkaan, Akavan Löfgren kommentoi.

Sopimusyhteiskunnan kannattajaksi ilmoittautunut Murto kirjoitti, että ”onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, muun muassa sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut”.

– Akavalaisten järjestäytymisastetta ja intoa siihen nämä päätökset ja viestintätyyli eivät kyllä ole vähentäneet. Sanoisin, että pikemmin päinvastoin, Maria Löfgren tokaisi.

KOKOOMUS on nyt poistanut mainoskampanjansa Facebook-sivuiltaan.

Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää tässä asiassa.

AVAINSANAT

Kokoomuksen kampanja sai OAJ:n Katarina Murron kupin nurin – luopuu puolueen jäsenyydestä

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto Educa-messuilla Helsingissä 25. tammikuuta 2025.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo luopuneensa kokoomuksen jäsenkirjasta. Murto kirjoittaa asiasta Facebook-päivityksessä.

Murto kommentoi päivityksessään kokoomuksen kampanjaa, jossa vertaillaan työn verotuksen kevenemistä ammattiliittoon kuuluvien ja siihen kuulumattomien välillä.

– Pidän Kokoomuksen kampanjaa erittäin ikävänä ja käsittämättömänä hyökkäyksenä erityisesti opettajien, mutta muidenkin palkansaajien ammattiliittoon kuulumista kohtaan, Murto sanoo.

MURTO KERTOO olleensa puolueen jäsen yli 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa se on mahdollistanut parempaa vuoropuhelua ja mahdollisuutta ajaa palkansaajien ja Murron edustamien organisaatioiden etua, koska ulkokehältä on vaikeampi vaikuttaa.

– Jo vientimallilain säätämisen aikana pohdin asiaa, ja nyt toimin. Olen luopunut kokoomuksen jäsenyydestä, sillä olen vahvasti sopimusyhteiskunnan puolustaja. Minkään muun puolueen jäsenkirjaa en aio ottaa, hän kirjoittaa.

Murto kertoo, ettei hän ole koskaan ollut puoluepoliittisesti aktiivinen ja on työssään palkansaajien edunvalvojana vuodesta 2007 lähtien ajanut ”vain ja ainoastaan” jäsenten etua.

– Onneksi opettajat ymmärtävät laajasti OAJ:hin kuulumisen merkityksen, mm. sen tuoman turvan, sopimusedunvalvonnan, liiton tarjoaman oikeusturvan ja lakipalvelun, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut.

Hän huomauttaa, että kukaan muu kuin OAJ ei olisi neuvotellut opettajille ostovoimaa parantavia palkankorotuksia ja uutta palkkaohjelmaa.

– Ammattiliitot ovat toiminnassaan hyvinkin erilaisia. Itse teen työtä jäseniä varten ja seison vahvasti OAJ:n arvojen takana: rakennamme sivistystä, vaikutamme rohkeasti, uudistamme yhdessä, toimimme oikeudenmukaisesti, hän sanoo.

KOKOOMUS poisti sittemmin kohua herättäneet mainoskuvansa Facebook-sivuiltaan. Puolueen viestintäpäällikkö Raine Tiessalo vastasi Murron Facebook-päivitykseen ja pahoitteli puolueensa ”epäonnistunutta” viestintää.

 

AVAINSANAT

Heinäluoma ja Kumpula-Natri Helsingin sote-leikkauksista: ”Härski ryöstöretki, riistoa ja epäloogista sanelua”

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen vain Helsinkiin kohdistuvia 35 miljoonan euron siirtymätasausleikkauksia vuosille 2026-27.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:51
  • (Päivitetty: 06.05. 14:54)

Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa hallituksen Helsingin sote-palveluihin kahdessa vuodessa esittämät 35 miljoonan euron leikkaukset aiheuttivat vähemmän yllättäen puheenvuoropyyntöjen vyöryn ja kiivasta debattia.

– Härski ryöstöretki helsinkiläisten veronmaksajien kukkarolle. On järjetöntä ja epäloogista rangaista siitä, että alue toimii juuri kuten hallitus on esittänyt, eli hoitaa talouttaan vastuullisesti. Nyt tilanne ja viesti on se, että rahat viedään ja aina vain leikataan, tehtiin mitä ja miten tahansa, Eveliina Heinäluoma (sd.) kommentoi.

Demareista Miapetra Kumpula-Natri moitti esitystä epäloogisuudesta ja siitä, ettei ”tässäkään asiassa ole suostuttu kuuntelemaan asiantuntijoita tai hakemaan ratkaisuja, vaan jatketaan jääräpäistä sanelua”.

– Helsingin riisto, jossa hallituksen käsi on syvällä sen taskussa, Kumpula-Natri tiivisti.

JÄRIN yllättävää ei ole sekään, että etenkin kokoomusedustajat puolustelivat päätöstä edellisen hallituksen sote-uudistukseen jättämillä ”valuvioilla”.

Kuitenkin myös kokoomusta edustavat poliitikot, väistyvä pormestari Juhana Vartiainen etunenässä, ovat arvostelleet kovin sanoin leikkauksia, kutsuen niitä muun muassa mielivaltaiseksi ja järjettömäksi rangaistukseksi.

Muusta oppositiosta hallituksen päätöstä ryöpyttivät etenkin Minja Koskela (vas.) ja Atte Harjanne (vihr.).

Koskelan mukaan hallituksen viesti on, että tekivät alueet mitä tahansa, aina leikataan ja viedään rahoitus. Harjanne puolestaan kysyi, miksi hallitus vihaa Helsinkiä.

Muutamat edustajat nostivat myös esiin epäilyksen siitä, ettei hallituksessa joko tiedetä tai välitetä, mikä on julkisen terveydenhuollon toimivuus paitsi yleisesti myös juuri tiiviisti kansoitetulla ja kasvavalla pääkaupunkiseudulla.

Tietyillä kriittisillä sektorilla, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, ilman työterveyshuoltoa tai varoja yksityisten palvelujen käyttöön avun saaminen ja hoitopolulle pääsy on Helsingissä käytännössä mahdotonta palvelujen ruuhkautumisen vuoksi.

AVAINSANAT

”Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden” – Näin pääministeri Orpo selventää pääkaupungin lisäleikkauksia

Pääministeri Petteri Orpo Ylen pääministerin haastattelutunnilla Kesärannassa Helsingissä sunnuntaina 27. huhtikuuta.
  • Helsinki
  • 06.05.2025
  • 14:18
  • (Päivitetty: 06.05. 14:30)

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myöntää, etteivät hallituksen Helsingille esittämät kertaluonteiset 35 miljoonan euron lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon ole kannustavia.

– Ei sitä nyt kannustavaksi malliksi voi ratkaista, mutta meidän haaste on yksinkertaisesti se, että kun sieltä hyvinvointialueiden rahoituksesta pitää pystyä säästämään ja Helsingin taloudellinen tilanne on niin paljon parempi kuin muiden, niin tämä on erittäin ikävä ratkaisu mutta se tehdään tässä vaiheessa. Helsinki pärjää kyllä, Orpo kommentoi eduskunnassa tiistaina.

Hallitus ehdottaa sote-rahoitukseen kertaluonteisia siirtymätasausleikkauksia 15 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan Helsinkiin. Eduskunta käy tiistaina hallituksen esityksestä lähetekeskustelun.

Vielä helmikuussa Orpo totesi Demokraatin haastattelussa, että tavoitteena on kannustavuus.

– Järjestelmän halutaan olevan kannustava. Toinen on pohjaesitys, joka lähti lausunnoille. Siitä tehdään lopullinen ratkaisu myöhemmin, ja katsotaan, että se on myöskin Helsingin kannalta järkevä, Orpo kommentoi helmikuussa.

PÄÄMINISTERIN mukaan kannustavuus on edelleen hyvinvointialueiden rahoituksen tavoitteena, vaikka se ei Helsingin kohdalla parina seuraavana vuotena toteudukaan.

– Nyt kun kehitämme tätä rahoitusmallia eteenpäin, niin kyllä meidän on pakko saada sinne sellainen elementti, joka ihan aidosti kannustaa hyvään taloudenpitoon ja hyvään palveluiden järjestämiseen. Työ on kesken, Orpo sanoi tiistaina.

Pääministeriltä kysyttiin myös suurituloisten eläkeläisten veronkevennyksistä, joita muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz on julkisesti hämmästellyt. Orpon mukaan suuria eläkkeitä saavien veroale tuli puoliväliriihessä ansiotuloverotukseen esitettyjen kevennysten sivutuotteena.

– Se ei ole ollut missään tapauksessa primääritarkoitus, vaan ensisijaisesti me olemme hakeneet työn verotuksen keventämistä, jota tehdäänkin puolellatoista miljardilla vaalikauden aikana kokonaisuudessaan, myöskin näiden ylimpien marginaalien laskemista. Kun nämä päätökset nyt sitten konkretisoidaan lakiesityksiksi, niin tämä kysymys varmasti katsotaan läpi siinä yhteydessä.

AVAINSANAT

Näin Purra ja Orpo kommentoivat palkkasopua, jota Tehykin ehti jo hehkuttaa

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on tyytyväinen valtion ja kunta-alan virka- ja työehtosopimusten syntyyn.

Tehy ehti jo tulla julkisuuteen laskemalla, että keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla ovat yli 14 prosenttia. Tätä on moni pitänyt kovana lukuna.

– En kommentoi työmarkkinapöytien ratkaisuja, pääasia, että on tultu sopimukseen sekä valtiolla, kunnilla ja hyvinvointialueilla, Purra kommentoi medialle eduskunnassa.

Purra pitää kuitenkin sopua sinänsä hyvänä asiana ja totesi, että se on myönteinen seikka myös palkansaajalle.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi sopua sanomalla, etteivät poliitikot ole mukana palkkaneuvotteluissa. Hän sanoi, että on kuitenkin selvää, että ”tämä on kova lisähaaste julkiselle taloudelle”.

– Olemme juuri hyväksyneet julkisen talouden raamit ja toki näissä käsitykseni mukaan on palkankorotusvaraa. Mutta kai nyt sitten kun nämä palkkaneuvottelut ja ratkaisut syntyvät, niin täytyy käydä läpi kokonaisuus.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedotti eilen, että palkkoja korotetaan niin sanotun yleisen linjan mukaisesti yhteensä 7,37 prosenttia vajaan kolmen vuoden aikana. Tehy laskee lukuihinsa mukaan ainakin erilaisia palkkaohjelmia.

AVAINSANAT