VALIKKO

Jos Suomi päättäisi tunnustaa Palestiinan, näin se tapahtuisi

Suomessa on vironnut keskustelu Palestiinan tunnustamisesta. Demokraatti selvitti, kuka siitä lopulta päättäisi ja miten.

Vastaus on sinänsä yksinkertainen mutta prosessina tekninen. Lyhyesti ilmaistuna asian voi tiivistää niin, että Suomessa presidentti päättää myös valtion tunnustamisesta mutta valtio­neuvoston ratkaisuehdotuksesta.

Valtioneuvosto on käytännössä yhtä kuin maan kulloinenkin hallitus.

Jos siis Suomi päättäisi tunnustaa esimerkiksi Palestiinan valtion ja ratkaisusta olisi maan ylimmässä poliittisessa johdossa yksimielisyys, ratkaisu voisi syntyä nopeastikin, ainakin teoriassa.

Protokollaa kuvataan esimerkiksi ministerin käsikirjassa.

”Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Valtioneuvosto vastaa ulkopoliittisten ratkaisujen ja linjanvetojen valmistelusta. Presidentti tekee päätökset ulkopolitiikan alaan kuuluvissa kysymyksissä valtio­neuvoston ratkaisuehdotuksesta.”

”Presidentti päättää valtioneuvostossa muun muassa valtion tunnustamisesta, diplomaatti­suhteiden solmimisesta tai katkaisemisesta, diplomaattisista edustustoista, jäsenyydestä kansainvälisessä järjestössä, valtuuskuntien asettamisesta merkittäviin kansainvälisiin neuvotteluihin sekä pääsääntöisesti kansainvälisten velvoitteiden allekirjoittamisesta ja niihin sitoutumisesta.”

DEMOKRAATTI kysyi asiasta myös ulkoministeriöstä ja sai vastauksen ministeriön viestinnästä.

– Suomen kansallisessa menettelyssä valtion tunnustamisesta päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla tasavallan presidentti valtioneuvoston yleisistunnon ratkaisuehdotuksesta. Ennen tasavallan presidentille esittelyä asiaa voidaan käsitellä valmistelevasti TP-UTVA:ssa.

TP-UTVA on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.

– Kansallinen päätös valtion tunnustamisesta on tehtävä ennen kansainvälistä tunnustamisaktia. Asian esittelemisestä valtioneuvoston yleisistunnolle ja edelleen tasavallan presidentille vastaa ulkoministeriön asianomainen alueosasto, UM:stä vastataan.

Ministeriöstä kerrotaan myös, että eduskunta osallistuu asian käsittelyyn perustuslain 97 pykälän nojalla. Pykälässä kuvataan eduskunnan tietojensaantioikeutta kansainvälisissä asioissa.

Demokraatti kysyi ulkoministeriöstä myös, edellyttääkö päätöksen tekeminen koko ulkopoliittisen johdon yksimielisyyttä sekä tehdäänkö valtion tunnustamisessa päätös tapauskohtaisesti vai edellyttääkö tunnustaminen joidenkin tiettyjen kriteerien täyttymistä.

Näihin kysymyksiin ulkoministeriö ei aluksi vastannut. Pari tuntia jutun julkaisun jälkeen ministeriö kuitenkin täydensi vastaustaan.

– Valtion tunnustaminen on poliittinen toimi, mutta vähintäänkin edellytetään, että tunnustettavalla valtiolla on alue, väestö, tehokas hallinto ja kyky muodostaa kansainvälisiä suhteita. Lisäksi voidaan asettaa muita kriteereitä. EY:n puitesäännöt vuodelta 1991 korostivat tarvetta olemassa olevien rajojen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen sekä sitoutumista oikeusvaltioon ja demokratiaan.

Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi jo vuosi sitten kääntyneensä kannattamaan Palestiinan valtion tunnustamista.

– Aiemmin kantani oli, että on tärkeää, että maan rajat ovat vakiintuneet ja että maalla on toimiva hallinto. Nämä ehdot eivät täyty, mutta palestiinalaiset jäävät nyt kovasti alakynteen, kun he eivät voi puolustaa itseään kansainvälisissä elimissä, Haavisto sanoi Helsingin Sanomissa.

SUOMI on viimeksi tunnustanut Itä-Timorin 2002, Kosovon 2008 ja Etelä-Sudanin 2011. Suomen ja Etelä-Sudanin välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta päätettiin presidentin esittelyssä.

Erityisesti viimeisen vuoden aikana tapetilla on ollut Palestiina, mutta Orpon hallituksessa ei ole yksimielisyyttä asiassa. Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ovat tehneet sen eri tavoin selväksi myös tällä viikolla.

SDP vaati viimeksi maanantaina, että hallituksen on käynnistettävä välittömästi valmistelu Palestiinan valtion tunnustamiseksi. Lausunnon taustalla ovat muun muassa Israelin valtiovarainministeriltä kuullut uhkaukset Gazan väestön pakkosiirrosta muihin maihin.

Presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) julkaisivat maanantaina identtiset viestit, joiden mukaan rauhanneuvottelut on käynnistettävä välittömästi kahden valtion mallin pohjalta. He muistuttivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp.) kirjoitti puolestaan eilen, että Suomi voisi hyvin tunnustaa Palestiinan valtion jo nyt. Presidentti Stubb on puolestaan ilmaissut, että Palestiinan tunnustaminen on edessä aikanaan.

Juttuun lisätty ulkoministeriön vastauksen täydennys 21.5. kello 15.55.

AVAINSANAT

OECD epäilee hallituksen veronkevennysten kasvuvaikutuksia

Talousjärjestö OECD arvelee, että hallituksen puoliväliriihen veronkevennykset hidastavat Suomen talouden vakauttamista – eikä niiden vaikutuksia kasvuun vielä tiedetä.

Perjantaina julkaisemassaan uudessa Suomi-raportissa järjestö on arvioinut muutenkin hallituksen talouspolitiikkaa. OECD:n mielestä Suomen pitäisi vahvistaa julkisen talouden tasapainottamista ja vauhdittaa nimenomaan kestävää talouskasvua.

OECD:n mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus otti viime vuonna tärkeitä askeleita julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta tämän kevään päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen kasvattamisesta hidastavat vakauttamista.

Veronkevennysten kasvuvaikutuksia järjestö kuvaa kooltaan epävarmoiksi.

Uutinen päivittyy.

AVAINSANAT

Lindtman: Missä on Suomen yhtenäinen linja Gazan tilanteesta?

Demarien puheenjohtaja Antti Lindtman peräsi eduskunnan Gaza-keskustelussa hallitukselta yhteistä viestiä Suomen linjasta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman nosti eduskunnan Gaza-keskustelussa esiin epäselvyydet ja erimielisyydet hallituksen ulkopoliittisissa linjauksissa.

Lindtman painotti puheenvuorossaan, ettei Hamasin terrori oikeuta Israelin toimia Gazassa.

– Gazan siviilien ja varsinkin lasten kärsimyksille ei löydy oikein edes sanoja. Sen sijaan tämä on hetki, jolloin Suomen pitää lähettää maailmalle yhteinen viesti tilanteen kestämättömyydestä ja tapahtuvista sotarikoksista.

Lindtman osoitti sanansa pääministeri Petteri Orpolle (kok.) joka vakuutti aiemmin, ettei hallituksen ulkopoliittisessa linjassa ole erimielisyyttä.

– Kuitenkin olemme saaneet lukea mediasta, miten kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri (Sari) Essayah kutsuu ulkopoliittisen johdon lausuntoja heidän omiksi X-viesteikseen. Eikö tämä ole erimielisyyttä, ja missä se yhteinen linja silloin on, Lindtman kysyi.

Essayah kommentoi viimeksi ennen torstain kyselytuntia myös Demokraatille, ettei X-viesteihin ole ”mitään hallituksen sisäistä prosessia, jossa otettaisiin kantaa”. Näin ollen valtiojohdon X-viestit Gazan tilanteesta eivät hänen mukaansa ole hallituksen yhteinen kanta.

– He ovat ilmaisseet omia näkemyksiään omasta asemastaan, mihin heillä on tietysti oikeus, Essayah muotoili.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN demarijäsenet vaativat yhteisessä kannanotossaan hallitukselta toimia Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

– Kansainvälisellä yhteisöllä, Suomi mukaan lukien, on velvollisuus edistää rauhanomaista ratkaisua. Palestiinan tunnustamisella yhdessä muiden valtioiden kanssa, jotka eivät ole tätä askelta vielä ottaneet, voi olla merkittävä vaikutus Israelin toimintaan verenvuodatuksen lopettamiseksi, kannanotossa sanottiin.

Valiokuntalaisten mielestä Suomen ulkopoliittinen johto on jäänyt toistuvasti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien linjausten vangiksi. Tällöin kansainvälistä vastuutamme ei ole kannettu.

– SDP:n valiokuntaryhmä kysyy: milloin on oikea hetki tunnustaa Palestiina, jos ei nyt, kannanotossa korostetaan.

AVAINSANAT

Essayah jakaa ulkopoliittisen johdon huolen Gazan siviileistä ”tietyin varauksin”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 22. toukokuuta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) on yritetty tavoittaa eri tavoin useamman median toimesta viime päivinä.

Nyt kiireisiinsä vedonnut puolueen puheenjohtaja toisti medialle eduskunnassa ennen kyselytuntia ja Gaza-keskustelua, että jakaa ulkopoliittisen johdon huolen Gazan siviilien tilanteesta – tietyin varauksin.

– On ehdottoman tärkeää, että alueelle saadaan tulitauko ja humanitaarista apua perille, mutta yhtä tärkeää on vapauttaa panttivangit – ja muistaa, että terroristijärjestö Hamas aloitti koko hyökkäyksen, Essayah kommentoi.

PRESIDENTTI Alexander Stubb sekä kokoomuslaiset pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen julkaisivat viime maanantaina viestipalvelu X:ssä yhdenmukaiset viestit, jossa Israelin toimien Gazassa ja etenkin väestön pakkosiirtojen todettiin olevan sotarikos.

Orpo kertoi aiemmin tänään eduskunnassa medialle, että kristillisdemokraatit eivät ole esittäneet hallituksen ulkopoliittisesta kannasta eroavia mielipiteitä eikä aiheesta ole käyty keskustelua.

Kysyttäessä Sari Essayah toisti myös, ettei X-viesteihin ole ”mitään halllituksen sisäistä prosessia, jossa otettaisiin kantaa”. Näin ollen valtiojohdon X-viestit Gazan tilanteesta eivät hänen mukaansa ole hallituksen kanta.

– He ovat ilmaisseet omia näkemyksiään omasta asemastaan, mihin heillä on tietysti oikeus, Essayah muotoili.

KRISTILLISDEMOKRAATEILLE ja osalle perussuomalaisista Gazan tilanteen käsittely, siitä annetut ulkopoliittisen johdon lausumat ja koko Israel-Palestiina -dilemma näyttää olevan asia, jossa hallituksen riveissä seisominen tuntuu ylivoimaisen vaikealta.

Essayah arvosteli aiemmin suoraan opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) blogissaan esittämää kannanottoa siitä, että ei olisi dramaattista tunnustaa Palestiinan olemassaoloa jo nyt, ja sanoi olevansa siitä ”täysin eri mieltä”.

Jos Suomi tunnustaa Palestiinan valtion, onko se kysymys, jonka vuoksi kristillisdemokraatit olisi valmis lähtemään hallituksesta?

– Suomi ei ole tunnustamassa Palestiinaa, mikä todetaan eduskunnassa yksimielisesti hyväksytyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, Essayah vastasi Demokraatille.

Kyseisessä selonteossa todetaan, että Israelin ja Palestiinan välisen ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen reunaehtojen mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin. Tunnustamiseen siinä ei suoraan oteta kantaa.

Eduskunta aloittaa ajankohtaiskeskustelun Gazan tilanteesta torstaina klo 17.

AVAINSANAT

Eduskunnan kansliatoimikunta haluaa kuulla Antti Pelttaria – syynä pääsihteerin esitutkinta

  • Kotimaa
  • 22.05.2025
  • 15:43
  • (Päivitetty: 22.05. 17:47)

​Eduskunnan kansliatoimikunta kutsuu pääsihteeri Antti Pelttarin kuultavakseen. Pelttarin toimet suojelupoliisin päällikkönä ovat paraikaa poliisin tutkittavana.

– Kuulemisen jälkeen kansliatoimikunta voi perustellun harkinnan jälkeen päättää antaa pääsihteerin jatkaa tehtävässään tai pidättää hänet virantoimituksesta, eduskunta tiedottaa.

Pelttari itse kertoo X-palvelussa, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.

Epäilyt liittyvät siihen, että Supo on hänen johtaja-aikanaan (2011-2023) käyttänyt vastatiedustelunsa apuna tiedustelupalvelusta eläkkeelle jääneitä työntekijöitä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyi tutkimaan asiaa viime vuoden keväällä, kun Supo oli itse vienyt syksyllä 2023 asian tiedusteluvalvontavaltuutetun ratkottavaksi.

ELÄKELÄISILLÄ, jotka eivät enää ole toimivaltaisia virkamiehiä tai virkavastuussa toiminnastaan, on voinut olla tiedustelupalvelua auttaessaan pääsy salaisiksi katsottuihin Supon tietoihin.

Tällaisten epätavallisten avustajien ja keinojen käyttö vastavakoilussa ja tietolähdetoiminnassa on ollut takavuosina ilmeisen yleistä, mutta todennäköisesti se on nykyisten lakien vastaista.

Syyttäjälaitos kertoi torstaina epäilevänsä, että suojelupoliisi ei ole toiminnassaan noudattanut ainakaan salaisten tiedonhankintakeinojen ja siviilitiedustelun säännöksiä tai määräyksiä.

– Menettelyn vuoksi suojelupoliisissa järjestelystä vastanneita on syytä epäillä virkarikoksista, syyttäjälaitos kertoo tiedotteessa.

TIETOLÄHDETOIMINTAA ovat pyörittäneet Pelttarin alaiset, mutta julkisuudessa on arveltu hänen vähintäänkin tienneen käytännöstä, ja hyväksyneen sen.

– En katso syyllistyneeni tässä asiakokonaisuudessa rikokseen, Pelttari kirjoittaa X-päivityksessään.

Vielä viime syksynä Pelttari kertoi Helsingin Sanomille, ettei poliisi ole ollut yhteydessä häneen tästä asiasta.

Pääsihteeri on eduskunnan korkein virkamies.

 

AVAINSANAT

”Ei aiheuttanut keskustelua” – Pääministeri Orpo kommentoi hallituksen kohua herättänyttä Gaza-linjausta

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Gazan konfliktiin ja humanitääriseen tilanteeseen liittyvistä valtiojohdon näkemyksistä kerrottiin etukäteen hallituskumppaneille.

Pääministerin mukaan maanantaina julkaistut linjaukset eivät aiheuttaneet hallituksessa keskustelua. Jälkikäteen keskustelua on hallituspuolue perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveissä kuitenkin virinnyt.

Orpolta kysyttiin torstaina eduskunnassa tuliko valtiojohdon Gaza-kannanotto yllätyksenä perussuomalaisille ja kristillisdemokraateille.

– Lähetin tiedoksi ja käytännössä, kun otimme meidän linjojen mukaisen kannan, niin se ei aiheuttanut keskustelua, Orpo totesi toimittajille.

PÄÄMINISTERILLE huomautettiin, että kristillisdemokraatit olisivat toivoneet ulostuloon muutoksia.

– Ei aiheuttanut keskustelua, Orpo toisti.

Orpo kutsui maanantaina X:ssä väestön pakkosiirtoja, joihin Israelin epäillään Gazassa valmistautuvan, sotarikoksiksi. Lisäksi hän vaati Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja sallimaan humanitäärisen avun perille pääsyn Gazaan.

Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) viesti maanantaina X:ssä samansisältöisesti. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah viestitti keskiviikkona Demokraatille näin.

– Meillä ei ole valtiojohdon X-viesteille mitään omaa prosessia, jossa niiden sisältöä käsiteltäisiin tai tehtäisiin esimerkiksi muutosesityksiä, Essayah kommentoi tekstiviestitse.

ESSAYAHIN viestistä syntyi vaikutelma, ettei Orpon ja Valtosen Gaza-aiheisia X-viestejä ollut etukäteen hyväksytetty hallituskumppaneilla.

Essayahin mukaan kristillisdemokraateille on tärkeää, että terroristijärjestö Hamasin rooli iskujen aloittajana selkeästi tuomitaan, israelilaisten panttivankien vapauttamista vaaditaan ja siviileille tarjotaan humanitääristä apua.

Myös KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on arvostellut valtiojohdon kantaa liian yksipuoliseksi ja todennut, että israelilaisten panttivankien vapauttamisen tulisi olla ensimmäinen vaatimus.

– Se minkä valtiojohto tiedotti yhteisellä viestillään, niin se on hallituksen yhteinen linja ja sitä ei ole kukaan kiistänyt. Se perustuu meidän olemassaoleviin linjauksiin, Orpo sanoi torstaina eduskunnassa.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi torstaina, ettei ole Gaza-kannanotossa olevista asioista eri mieltä.

-  En minä ole tämän viestin kanssa siinä olevista asioista erimielinen, Purra sanoi toimittajille eduskunnassa.

Valtionjohdon kannanotosta annettiin Purran mukaan tieto etukäteen, mutta sille ei odotettukaan kuittauksia.

SUOMEN tavoitteiksi Orpo listasi tulitauon, israelilaisten panttivankien vapauttamisen ja rauhanneuvottelujen käynnistämisen tavoitteena kahden valtion malli.

– Tämä on meidän hallituksen linjan mukaista. Erityisesti juuri nyt kriittinen tilanne Gazassa on järkyttävä.

Orpolta kysyttiin mitä kaiken tekeminen käytännössä tarkoittaa.

– Me istumme eri ministerineuvostojen pöydässä. EU on meidän keskeisin toimintafoorumi, jossa haetaan koko ajan EU:n yhteisiä voimakkaita toimia, jotta nämä tavoitteet saadaan toteutumaan. Suomi on hyvin aktiivinen.

SUOMI avustaa Orpon mukaan Gazan aluetta merkittävällä tavalla.

– Olemme voimakkaasti siinä rintamassa kansainvälisesti niin EU:ssa kuin YK:ssa, jossa vaaditaan tulitaukoa ja humanitääristä apua. Teemme yhdessä kumppaneidemme kanssa niin paljon kuin voimme.

Pääministeri ei halunnut arvioida milloin Palestiinan valtion tunnustaminen voisi tulla ajankohtaiseksi.

AVAINSANAT