VALIKKO

Jäsenmaksujen verovähennyksen poisto osuu tarkasti työntekijöihin – yritys voi kikkailla näilläkin veroeduillaan

SAK:n mukaan jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessään poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden kaikilta alan toimijoilta – mutta näin työnantajayritykset voivat poistoa kiertää.

Vaikka poisto koskee teoriassa tasapuolisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjä, työnantajilla on hyvät mahdollisuudet kiertää päätöksen vaikutukset yritysverotuksen kautta.

Yritysverotuksessa voi vähentää liiketoimintamenoina periaatteessa kaikki yritykseen toimintaan liittyvät kulut, kunhan niillä on yhteys toimialaan. Tämä on koskenut muun muassa erilaisten edunvalvontayhteisöjen kuten Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Yrittäjänaisten liittymis- ja jäsenmaksuja.

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, verotusasiantuntija Niko Pankka pitää selvänä, että hallituksen vähennyslinjaus jättää toimintakentän eri tavoin avoimeksi työnantaja- ja tekijäjärjestöille. Tämä johtuu siitä, että henkilö- ja yritysverotuksen periaatteet ovat erilaisia.

– Jos työntekijältä poistetaan jäsenmaksun verovähennysoikeus, se poistetaan ja sillä selvä. Sen sijaan yritykselle jää mahdollisuus ulkoistaa edunvalvontansa toiselle työnantajajärjestölle, jolloin sen kulut voi edelleen vähentää.

PANKKA korostaa, että nyt valtiovarainministeriön on oleellista tehdä selväksi, mitä työnantajajärjestön toimintaa vähennysoikeuden poisto koskee: sopimus- ja neuvottelutoimintaa vai koko edunvalvontaa.

– Jos muutos rajataan koskemaan vain sopimus- ja neuvottelutoimintaa, yrityksen edunvalvonta eli lobbaus voidaan eriyttää toiseen työnantajajärjestöön ja edelleen vähentää kaikki siitä koituvat jäsenmaksut. Jo nyt on paljon tahoja, jotka ovat ulkoistaneet oman edunvalvontansa esimerkiksi Keskuskauppakamarille tai Suomen Yrittäjille.

Pankan mukaan asiasta on saatava täsmällinen ja suora rajaus, ja sellaista ei hallituksen tämänhetkisessä esityksessä ole.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki painottaa, että hallitus päätti kehysriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen symmetrisesti niin, että vähennysoikeus poistuu sekä työnantajajärjestöjen että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuilta.

– Kehysriihipäätöksen sanamuodosta ei voida tehdä johtopäätöstä, että muutoksella olisi automaattisesti vaikutusta muiden kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen. Lainvalmistelun käynnistyttyä ja edetessä selviää, millaisella sääntelyratkaisulla hallituksen päättämä muutos aiotaan toteuttaa, Kurki muotoilee.

TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖISTÄ STTK luonnehti tuoreeltaan, että päätös on jatkoa ”hallituksen ideologiselle ajojahdille ay-liikettä kohtaan ja uusi läimäytys järjestäytyneiden palkansaajien poskelle”.

Samalla linjalla on SAK, joka muistutti, että muutos tarkoittaisi veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle.

Jopa työnantajaleiri eli elinkeinoelämän suurjärjestö EK on pitänyt omien vähennystensä poistoa tarpeettomana, eikä ole tähän asti ollut kovinkaan vakuuttunut muutoksen hyödyistä.

Kokonaan oma lukunsa on, miten päätös vaikuttaa jo valmiiksi horjuvaan työrauhaan, järjestöjen kärjistyneisiin väleihin ja yhä ahtaammalle työmarkkinoiden epävarmuudessa ja työttömyys- ja sosiaaliturvaleikkauksilla ajettuihin ihmisiin.

Moni kokenut työmarkkina- ja poliittinen vaikuttaja on leiriin katsomatta jo aiemmin varoitellut, että niin sanottujen tyrmäysvoittojen hakeminen harvemmin on kestävää toimintaa: se rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia ja lyö ennemmin tai myöhemmin takaisin.

Juttua muokattu pe 25.4. klo 12.21: lisätty Laura Kurjen kommentit.

AVAINSANAT

Sari Essayah hakee jatkokautta puoluejohdossa – ”Kiitän yhteydenotoista”

Sari Essayah (kd.).

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraatien puheenjohtaja Sari Essayah hakee jatkokautta puolueen johdossa. Essayah vahvisti asian kristillisdemokraattien puoluevaltuuston etäkokouksessa lauantaina.

– Kiitän yhteydenotoista piireistä, ja vahvistan, että olen käytettävissä puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle, Essayah totesi puheessaan KD:n tiedotteen mukaan.

KD järjestää puoluekokouksen Porissa 23-24. elokuuta. Essayahin mukaan muun muassa varapuheenjohtajistoon ja puoluevaltuuston johtoon on tulossa useita ehdokkaita.

– Puoluekokous antaa hyvän startin kaudelle kohti eduskuntavaaleja,

Essayah on johtanut puoluetta vuodesta 2015, viimeiset kaksi vuotta hallitusvastuussa.

AVAINSANAT

Lindtman: Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on kaadettavissa

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi (oik.) SDP:n puoluevaltuuston kevätkokouksessa Helsingissä 24. toukokuuta..

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo pitävänsä todennäköisenä, että hallituksen puoliväliriihessään päättämä ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto voidaan kaataa jo ennen sen voimaantuloa.

Lindtman kommentoi asiaa SDP:n puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä lauantaina Helsingissä.

Hän perusteli uudistuksen kaatumisen todennäköisyyttä muun muassa sillä, että valtiovarainministeriön mukaan verovähennysoikeuden poisto symmetrisesti myös työnantajapuolelta on erittäin hankala toteuttaa.

-  Käsittääkseni perussuomalaisista on korostettu, että tämän päätöksen ehto on ollut se, että se on symmetrinen. Niin tässähän on suuria vaikeuksia tässä lainsäädäntötyössä jo pelkästään tästä näkökulmasta, Lindtman sanoi.

ORPON hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen.

Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.

AVAINSANAT

Lindtman vaatii Orpolta selontekoa – tavoitteena kiertotie Palestiinan tunnustamiseksi

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui SDP:n puoluevaltuuston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Helsingissä 24. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii pääministeri Petteri Orpoa (kok.) antamaan eduskunnalle Gazan tilanteeseen ja Palestiinan tunnustamiseen liittyvän selonteon.

SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä puhuneen Lindtmanin mukaan tavoitteena on Palestiinan valtion tunnustaminen.

– Hallituksen pitää tuoda vastaus Gazan humanitaariseen kriisiin ja Palestiinan valtion tunnustaminen eduskunnan käsittelyyn selonteon muodossa. Tähän menettelyyn perustuslaki antaa selvät tienviitat. Eduskunnan kantaan nojaten presidentti voisi yhteistoiminnassa hallituksen kanssa päättää Palestiinan tunnustamisesta osana kansainvälistä yhteisöä, Lindtman sanoi.

– Olen vakuuttunut, että selkeä enemmistö eduskunnasta asettuisi tukemaan Palestiinan valtion tunnustamista, jos asia eduskuntaan tuotaisiin.

ORPON hallitus ei perussuomalaisten ja kristillisdemokraatien vuoksi tule Lindtmanin mukaa Palestiinaa muussa tapauksessa tunnustamaan.

– Oikeaa aikaa heille ei ilmeisesti tule koskaan.

Parhaillaan Israelin armeija valmistautuu valtaamaan Gazan alueen kokonaan.

– Gazan kahta miljoonaa asukasta ollaan siirtämässä hyvin pienelle, Espoota pienemmälle alueelle tai vaihtoehtoisesti kokonaan muihin maihin. Alueen kahden viimeisenkin sairaalan toimintaa uhataan, ne on armeija jo saartanut. Riksinä on, että tuhansia ja tuhansia uusia ihmisiä tulee väestön pakkosiirtojen seurauksena kuolemaan tauteihin ja sairauksiin, pahimmillaan jopa nälkään.

– Hamasin hyökkäys, sen toiminta terroristijärjestönä, ja sen aloittama sota ovat yksiselitteisen tuomittavia, mutta mikään – ei mikään – oikeuta Israelin nyt tekemiä ja suunnitteilla olevia hirvittävyyksiä. Mitä Gazassa näemme on uusi musta tahra ihmiskunnan historiassa, Lindtman sanoi.

LINDTMANIN mukaan on ratkaisevaa, mitä tekevät ne maat, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Palestiinan valtiota. Suomi on yksi näistä maista.

– Suomen pitäisi nyt vastata Ranskan esittämään kutsuun myönteisesti ja käynnistää välittömästi valmistelu Palestiinan tunnustamisesta. Näin toimien voimme kesäkuussa olla YK:n New Yorkin kahden valtion mallia käsittelevässä korkean tason konferenssissa kokoamme suurempi toimija maailmanpolitiikassa.

HALLITUKSEN toimintaa Lähi-idän ja Palestiinan asiassa Lindtman kuvasi vaikeaksi. Myös päätökset tehdään myöhässä.

– Syykin on ilmeinen. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tekee kyllä hyvää työtä ja laittaa itsensä likoon, mutta hallitukselta puuttuu yhteinen linja ja tahto.

– Päättyneellä viikolla on käynyt selväksi, että pääministeri Orpon vakuutteluista huolimatta, Suomen hallituksella ei ole yhteistä ja yhtenäistä linjaa Lähi-idän politiikassaan. Jatkuessaan tämä syö Suomen ulkopoliittisen linjan uskottavuutta, Lindtman jatkoi puoluevaltuuston puheessaan.

AVAINSANAT

Bloomberg: EU harkitsee yli 20 pankin irrottamista Swift-järjestelmästä

EU harkitsee irrottavansa yli 20 pankkia kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Lisäksi EU:n suunnitelmissa on venäläisen öljyn hintakaton lasku sekä ja Nord Stream -kaasuputkien kielto.

SUUNNITELMAT ovat uutistoimiston lähteiden mukaan osa uutta pakotepakettia, jonka tavoitteena on luoda Venäjälle painetta lopettaa Ukrainan sota.

EU-komissio on kysynyt jäsenmaiden mielipidettä suunnitelmiin. Päätöksiä mahdollisten uusien pakotteiden aikataulusta ei lähteiden mukaan ole vielä tehty.

EU-pakotteet vaativat kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Lisäksi EU:n kerrotaan harkitsevansa liiketoimintakieltoja noin parillekymmenelle pankille sekä 2,5 miljardin euron edestä uusia rajoitteita kaupalle. Toimilla pyritään suitsimaan Venäjän käymää kauppaa ja sen mahdollisuuksia saada käsiinsä uutta teknologiaa, jota tarvitaan aseiden valmistukseen.

AVAINSANAT

Puolustusministeri Häkkänen Ylellä: Jännitteet Itämerellä selvästi lisääntyneet

Puolustusministeri Antti Häkkänen Helsingissä 14. toukokuuta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei Venäjän sotilaallisessa varustautumisessa itärajan tuntumassa ole mitään uutta tai yllätyksellistä. Häkkänen kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Kansainvälisessä mediassa on viime aikoina uutisoitu Venäjän lisääntyneestä sotilasvarustelusta itärajan tuntumassa. Esimerkiksi yhdysvaltalaislehti New York Times kertoi asiasta kuluneen viikon maanantaina.

HÄKKÄSEN mukaan Venäjä julkaisi jo vuosia sitten suunnitelman uusien sotilaspiirien ja varuskuntien rakentamiseksi. Hän sanoo, että kyse on kylmän sodan aikaisen sotilaallisen suorituskyvyn palauttamisesta, minkä lisäksi myös uusia rakenteita on tekeillä.

-  Tiedämme aika hyvin Venäjän puolella tapahtuvista asioista ja heidän suunnitelmistaan. Nämä eivät ole meille mitään uutisia tai yllätyksiä, Häkkänen kertoi.

Hän arvioi, että Venäjällä on Ukrainan sodan päättymisen jälkeen kykyä ja ehkä myös halua ryhmitellä joukkojaan uudelleen itärajan takaisiin tukikohtiin. Toistaiseksi tukikohdissa on Häkkäsen mukaan kuitenkin ”hyvin tyhjähköä” ainakin maavoimien osalta.

-  Tiedämme, että Venäjä vahvistaa myös Ukrainan sodan jälkeen pitkällä aikavälillä omaa sotilaallista toimintakykyään ja on aggressiivinen naapuri koko Euroopalle. Siksi vahvistamme puolustusta ja kokonaisturvallisuutta Suomessa, Häkkänen sanoi.

ITÄRAJAN varuskuntien lisäksi Venäjä näyttää viime aikoina aktivoituneen myös Itämerellä. Häkkäsen mukaan on nähtävissä merkkejä Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymisestä merellä.

-  Tässä ovat selvästi jollain lailla jännitteet lisääntyneet Itämerellä ja Suomenlahden kapeikossa, Häkkänen sanoi.

Hän viittasi perjantaina havaittuun epäiltyyn venäläisten ilmatilaloukkaukseen Suomessa sekä viime viikon tapaukseen, jossa Viro yritti pysäyttää venäläiseen varjolaivastoon kuuluvaa alusta. Tankkeri ei pysähtynyt, minkä lisäksi venäläinen hävittäjä saattoi tankkeria lentämällä Viron ilmatilassa.

HÄKKÄNEN arvioi, että tämä oli uusi piirre Venäjän toiminnassa Itämerellä.

-  Siinä oli sotilaallista saattotoimintaa, jossa Venäjä käytti asevoimia ja näytti läsnäoloaan. Se on uusi muttei ihan ennenkuulumaton piirre, jolla Venäjä yrittää signaloida, että he ovat aika riippuvaisia varjolaivastostaan, Häkkänen sanoi.

Hän kuitenkin lisäsi, että Venäjällä on ”tietysti aina” sotilaallista läsnäoloa Itämerellä, ja vakuutti Suomen ilma- ja merialueen valvonnan olevan Suomenlahdella ”erittäin tehokasta”.

-  Suomella on kaikki kyky valvoa alueellista koskemattomuuttaan liittolaistensa kanssa. Ei tästä pidä kenenkään sen kummemmin olla huolissaan, Häkkänen sanoi.

AVAINSANAT