VALIKKO

Jarrutus ei auttanut, Trump sai budjettilakinsa läpi kongressissa

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson pääsi allekirjoittamaan lain myöhään torstaina Suomen aikaa.
  • Ulkomaat
  • 04.07.2025
  • 6:49
  • (Päivitetty: 04.07. 6:51)

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin laaja lakipaketti hyväksyttiin lopulta kongressissa, kun edustajainhuone äänesti jarrutusyritysten jälkeen sen puolesta myöhään torstaina Suomen aikaa.

Edustajainhuoneessa ryhmä aiemmin lakipakettia vastustaneita republikaaneja muutti viime hetkellä mieltään ja päätti sittenkin puoltaa kattavia veromuutoksia ja muita muutoksia, jotka vaikuttavat Yhdysvalloissa kaikkiin väestöryhmiin.

Jättimäinen vero- ja menoleikkauspaketti muun muassa keventää veroja, lisää rahoitusta puolustukseen ja maahanmuuton valvontaan sekä kasvattaa valtion velkaa. Veronkevennyksiä rahoitetaan muun muassa leikkaamalla julkisesta terveysvakuutuksesta.

Trumpin mukaan lakipaketti aloittaa maan ”uuden kultaisen ajan”. Trump kommentoi asiaa Truth Social -viestipalvelussaan.

Trumpin mukaan lakipaketin myötä yhdysvaltalaiset ovat rikkaampia ja enemmän turvassa kuin koskaan aiemmin. Trump myös kuvaili republikaanisen puolueen olevan yhtenäisempi kuin koskaan.

Trump puhui myöhemmin Iowan osavaltiossa Des Moinesin kaupungissa, jossa hän sanoi uutiskanava CNN:n mukaan lakipaketin läpimenon olevan ”ilmiömäinen voitto” Yhdysvalloille.

VALKOISEN TALON mukaan presidentti allekirjoittaa lakipakettinsa keskiyöllä lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Kyseessä on viimeinen askel paketin hyväksymisessä Yhdysvalloissa. Senaatissa lakipaketti meni läpi alkuviikosta.

-  Lakiesitys tulee presidentin pöydälle allekirjoitettavaksi suuressa, kauniissa seremoniassa huomenna heinäkuun neljäntenä päivänä — aivan kuten presidentti oli aina sanonut ja toivonut tapahtuvan, Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt sanoi toimittajille myöhään torstaina Suomen aikaa.

Heinäkuun neljäntenä päivänä vietetään Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää.

ILLAN AIKANA demokraatit jarruttivat tahallaan lakipaketista äänestämistä yrittäen tuoda esiin, millä eri tavoin heidän vastustamansa muutokset tulevat vaikuttamaan kansalaisiin.

Edustajainhuoneen demokraattijohtaja Hakeem Jeffries piti tästä useita tunteja kestäneen maratonpuheen. Politicon mukaan puhe kesti kahdeksan tuntia ja 45 minuuttia, ja se rikkoi pisimmän edustajainhuoneen nykyhistoriassa pidetyn puheen ennätyksen.

Jeffries muun muassa kertoi esimerkkejä ihmisistä, joiden elämää lakipaketin tuomat terveydenhuollon ja muiden palvelujen leikkaukset tulisivat vaikeuttamaan. Hän piti pitkiä taukoja ja lausui välillä sanansa hyvin hitaasti.

Sosiaalisessa mediassa republikaanit kirjoittivat vihaisia viestejä Jeffriesin puheesta ja vakuuttivat sen vain vahvistavan heidän haluaan hyväksyä lakipaketti.

Demokraattien kongressiedustaja Jason Crow kertoi CNN:lle, että taktiikan tarkoituksena oli antaa tavallisille amerikkalaisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

Maratonpuheessaan Jeffries muun muassa luki äänestäjien kirjeitä. Joitain kirjeistä luettiin sitä mukaa kun niitä saapui, Crow kertoi.

Crow’n mukaan republikaanit eivät ole keskustelleet tarpeeksi paketin sisällöstä julkisuudessa vaan kiirehtivät sen läpiviemistä ilman riittävää julkista keskustelua.

LAKIPAKETTI oli kyselyiden perusteella useiden väestö- ja ikäryhmien keskuudessa yksi epäsuosituimmista koskaan käsitellyistä lakiehdotuksista, kertoi AFP. Demokraattien lisäksi useat republikaaniedustajat olivat vastustaneet esitystä.

 

AVAINSANAT

Macron valtiovierailulle Britanniaan – Sarkozyn käynnistä yli 15 vuotta

Keir Starmer ja Emmanuel Macron tapasivat G7-kokouksessa Kanadan Albertassa 16. kesäkuuta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aloittaa tänään kolmipäiväisen valtiovierailun Britanniaan.

Vierailunsa aikana Macron muun muassa puhuu tänään Britannian parlamentissa ja isännöi ylihuomenna Britannian pääministerin Keir Starmerin kanssa Ukraina-huippukokousta Lontoossa.

MACRONIN vierailu on ensimmäinen Ranskan presidentin valtiovierailu Britanniaan yli 15 vuoteen. Entinen presidentti Nicolas Sarkozy vieraili Britanniassa vuonna 2008.

Britannian ja Ranskan välit olivat jännitteisiä usean vuoden ajan Britannian EU-eron jälkeen.

Välit ovat lämmenneet sen jälkeen, kun työväenpuoluetta edustava Starmer nousi pääministeriksi vuosi sitten.

AVAINSANAT

”Heihin kohdistuu erittäin, erittäin kovia iskuja” – Trump lupasi lisää aseapua Ukrainaan

Trump tapasi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun Valkoisessa talossa 7. heinäkuuta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat aikoo lähettää lisää aseita Ukrainaan.

-  Meidän on lähetettävä lisää aseita — ensisijaisesti puolustusaseita, Trump sanoi toimittajille Valkoisessa talossa maanantaina.

-  Heihin kohdistuu erittäin, erittäin kovia iskuja, hän luonnehti tilannetta Ukrainassa.

Viime viikolla Yhdysvallat kertoi, että maa keskeyttää osan edellisen hallinnon aikana luvatuista aseiden ja ammusten toimituksista Ukrainaan. Päätöstä perusteltiin Yhdysvaltain omien varastojen ehtymisellä.

Uutiskanava NBC Newsin mukaan puolustusministeri Pete Hegseth olisi kuitenkin keskeyttänyt asetoimitukset hatarin perustein. Uutiskanavan lähteiden mukaan aseapu Ukrainaan ei olisi todellisuudessa vaarantanut Yhdysvaltain ammusvarastoja.

NBC:n lähteet kertovat, että päätös asetoimitusten keskeyttämisestä yllätti Ukrainan ja sen eurooppalaisten liittolaisten lisäksi Yhdysvaltain ulkoministeriön ja kongressin.

HEGSETH oli vaatinut aiemmin tänä vuonna, että Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto tarkistaa maan ammusvarastot. Kolme asiaan perehtynyttä lähdettä kertoo NBC:lle, että arvioinnissa havaittiin, että joidenkin ammusten varastot olivat aiempaa alhaisemmalla tasolla, mutta ne eivät olleet huvenneet kriittiselle tasolle.

Lähteiden mukaan puolustushaarakomentajien neuvosto oli todennut, että aseaputoimitusten jatkaminen Ukrainaan ei laskisi Yhdysvaltain omia varastoja sotilaallisen valmiuden edellyttämän tason alle.

Trump sanoi maanantaina lisäksi, ettei hän ole tyytyväinen Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Trump on ilmaissut tyytymättömyyttään venäläispresidenttiin aiemminkin.

-  Hän haluaa mennä päätyyn asti, jatkaa vain ihmisten tappamista. Se ei ole hyvä, Trump sanoi toimittajille Yhdysvaltain presidentin Air Force One -lentokoneessa viime viikolla.

Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa vuoden 2022 helmikuussa.

VENÄJÄ on tehnyt kuluvan kesän aikana mittavia lennokki- ja ohjusiskuja Ukrainaan. Maanantaina Venäjän puolustusministeriö sanoi, että venäläisjoukot ovat vallanneet kylän Ukrainan keskiosassa sijaitsevalta Dnipropetrovskin alueelta. Venäläisjoukot eivät ole aiemmin yltäneet Dnipropetrovskiin saakka.

Yhdysvallat sitoutui edellisen presidenttinsä Joe Bidenin johdolla tarjoamaan Ukrainalle yli 65 miljardin dollarin edestä sotilaallista apua.

Tammikuussa toisen presidenttikautensa aloittanut Trump suhtautuu Bidenia nihkeämmin Ukrainan avustamiseen, eikä hän ole seurannut edeltäjänsä esimerkkiä. Trump ei ole esimerkiksi ilmoittanut kuluvan kautensa aikana uusista sotilasapupaketeista Ukrainalle.

AVAINSANAT

Israelin ja Hamasin epäsuorat aseleponeuvottelut alkoivat Dohassa

Hamasin ottamia panttivankeja esittelevä taulu Jerusalemissa 4. heinäkuuta.

Israelin ja äärijärjestö Hamasin väliset epäsuorat aseleponeuvottelut alkoivat sunnuntaina Qatarin Dohassa. Uutistoimisto AFP:n lähteen mukaan neuvottelut aloitettiin illalla puoli kymmeneltä.

Palestiinalaislähteet kertoivat uutistoimisto Reutersille varhain maanantaina, että ensimmäinen tapaaminen oli päättynyt ilman selkeää lopputulemaa. Lähteet sanoivat lisäksi, ettei Israelin neuvottelijoilla ole riittäviä valtuuksia sopimuksen tekemiseen.

Hamas on pyrkinyt hakemaan tuoreimpaan aselepoehdotukseen yksittäisiä muutoksia. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on torjunut Hamasin ehdotukset.

HAMAS ei ole kertonut julkisuudessa tarkempia yksityiskohtia vastauksestaan aselepoehdotukseen. Palestiinalaislähteet ovat kuitenkin kertoneet uutistoimisto AFP:lle, että Hamas on esittänyt vaatimuksia liittyen muun muassa Israelin vetäytymiseen alueelta sekä YK-johtoisen avustustoiminnan jatkamiseen Gazassa.

Sunnuntaina palestiinalainen virkamies kertoi vielä AFP:lle, että Hamas haluaa saada Rafahin rajanylityspaikan avattua, jotta sitä kautta voidaan evakuoida haavoittuneita.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi, että Gazassa olevien panttivankien vapauttamisesta saadaan hyvällä todennäköisyydellä sopimus äärijärjestö Hamasin kanssa alkavalla viikolla. Trump sanoi, että Gazassa vielä olevista panttivangeista melko moni saataisiin vapautettua.

Trump kommentoi Gazan tilannetta ja aseleponeuvotteluja toimittajille sunnuntaina.

TRUMPIN on määrä tavata Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa Valkoisessa talossa maanantaina. Netanjahuun on kohdistunut viime aikoina enenevässä määrin painetta saada taistelut Gazassa loppumaan ja panttivangit vapautettua.

Netanjahu lähti sunnuntaina matkaamaan kohti Yhdysvaltoja. Hän sanoi toivovansa, että tapaaminen Trumpin kanssa auttaisi edistämään aseleponeuvotteluja.

-  Teemme työtä saavuttaaksemme tämän sopimuksen, josta olemme keskustelleet, niillä ehdoilla, joista olemme sopineet, Netanjahu sanoi ennen lentokoneeseen nousemista.

Israelilaislehti Haaretz julkaisi sunnuntaina analyysin, jonka mukaan tuore aselepoehdotus palvelee Netanjahun omia poliittisia tarpeita. Aselepoehdotuksen välitti Hamasille Qatar, mutta lehden mukaan Netanjahun ja Trumpin hallinnot ovat käytännössä kynäilleet sen yhteistyössä.

TUOREIN sopimusluonnos käsittää 60 päivän aselevon, jonka aikana Hamas vapauttaisi Gazasta kymmenen elossa olevaa panttivankia sekä palauttaisi Israelille useita ruumiita. Vastineeksi Israelin on määrä vapauttaa palestiinalaisvankeja.

Gazassa on tiettävästi vielä viitisenkymmentä panttivankia, joista vajaat 30 on Israelin mukaan kuollut. Gazasta vapautettavien määrä vastaa siis noin puolta kaistalla yhä olevista panttivangeista ja Haaretzin mukaan tämä on linjassa Netanjahun vaatimusten kanssa.

Netanjahun koalitiohallituksen äärioikeistolaiset edustajat ovat uhanneet kaataa hallituksen, jos Israel lopettaa taistelut. Netanjahu yrittää lehden mukaan estää tätä tapahtumasta vakuuttamalla heidät siitä, että hän jatkaa taisteluita kahden kuukauden tauon jälkeen.

NEUVOTTELUJA välittävät maat ovat kuitenkin sanoneet, että 60 päivän jälkeen taistelut loppuvat vielä aselepoa pysyvämmin. Tästä välittäjien lupailemasta jatkosta on tarkoitus neuvotella tulevan aselevon aikana.

Viime aikoina hyökkäystään Gazan kaistalla laajentanut Israel jatkoi iskujaan sunnuntaina. Gazan väestönsuojeluviraston mukaan Israelin iskut surmasivat sunnuntaina ainakin 26 ihmistä Gazassa.

Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut noin 21 kuukauden aikana päälle 57  400 ihmistä Gazassa. YK pitää uhrilukuja luotettavina.

ISRAEL alkoi moukaroida Gazaa sen jälkeen, kun Gazan aluetta hallitseva Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät iskun Israelin puolelle 7. lokakuuta vuonna 2023. Israelin mukaan hyökkäyksessä sai surmansa päälle 1  200 ihmistä ja noin 250 ihmistä otettiin panttivangiksi Gazaan.

YK:n erityiskomitea on arvioinut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.

AVAINSANAT

Zelenskyin ja Trumpin puhelu: Ilmapuolustusta ja teollisuusdiilejä

Vielä eilen Zelenskyi oli itse vierailulla Tanskassa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat keskustelleet tänään puhelimitse.

Zelenskyi kertoi viestipalvelu X:ssä, että hän sopi puhelussaan Trumpin kanssa siitä, että presidentit työskentelevät ilmapuolustuksen vahvistamiseksi Ukrainassa.

Zelenskyi sanoi käyneensä Trumpin kanssa yksityiskohtaisen keskustelun maiden ilmapuolustuksen ja puolustusteollisuuden mahdollisuuksista sekä yhteistuotannosta.

Hän sanoi sopineensa Trumpin kanssa, että maiden ryhmät tapaavat asiasta.

Zelenskyi sanoi Ukrainan olevan valmis hankkeisiin Yhdysvaltojen kanssa erityisesti lennokkien ja niihin liittyvien teknologioiden osalta.

Presidentit olivat Zelenskyin mukaan puhuneet myös Venäjän iskuista Ukrainaan sekä rintamatilanteesta laajemmin.

-  Presidentti Trump on erittäin hyvin perillä asioista, ja kiitän häntä hänen huomiostaan ​​Ukrainaa kohtaan, Zelenskyi kirjoitti.

Puhelinkeskustelu käytiin päivä sen jälkeen, kun Trump oli ensin puhunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

TRUMPIN MUKAAN torstainen puhelinkeskustelu Putinin kanssa ei kuitenkaan edistänyt aselevon solmimista Ukrainassa.

Trump kuvaili keskustelua pitkäksi ja kertoi toimittajille, ettei hän ole tyytyväinen sotaan Ukrainassa.

Toimittajat kysyivät Trumpilta, päästiinkö puhelimessa sopuun sodan päättämiseksi.

-  Ei, en tehnyt minkäänlaista edistystä hänen kanssaan, Trump sanoi.

AVAINSANAT

IAEA sai tarkkailijansa ulos Iranista – haluaa yhä palata maahan

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajat ovat poistuneet tänään Iranista sen jälkeen, kun Iran keskeytti keskiviikkona virallisesti yhteistyönsä järjestön kanssa. Järjestö kertoo asiasta X-viestipalvelussa.

Tarkastajat palaavat takaisin järjestön päämajaan Wieniin. Tarkastajat olivat viestin mukaan Iranissa Israelin ja Iranin välisten sotatoimien ajan.

Myös Yhdysvallat osallistui 12 päivää kestäneeseen sotaan iskemällä kolmeen Iranin ydinlaitokseen.

IRAN ON uhannut irtautua myös kansainvälisestä ydinsulkusopimuksesta, jonka toteutumista IAEA valvoo.

– IAEA:n johtaja Rafael Grossi toisti, että on ratkaisevan tärkeää, että IAEA keskustelee Iranin kanssa ehdoista sen korvaamattoman seuranta- ja vahvistustyön käynnistämiseksi uudelleen Iranissa niin pian kuin mahdollista, järjestö lisäsi.

Yhdysvallat on arvostellut Iranin päätöstä yhteistyön keskeyttämisestä ja sanonut, ettei sitä voida hyväksyä.

AVAINSANAT