• Politiikka
• 13.11.2024
• 17:01

SAK:n jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotusta. Kyseessä olisi sekalinja, jossa tavoitteena on ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia tai vähintään 150 euroa lisää kuukausipalkkaa. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia tai vähintään 100 euroa lisää kuukausipalkkaa.

Palkankorotustavoitteen taustalla on työntekijöiden ostovoiman supistuminen. EK:ssa SAK:n liittojen toimintaa ei kuitenkaan ymmärretä.

– Tässä oli vähän tällaista keskitetyn (palkkaratkaisun) kaipuuta, koska kaikki SAK:n liitot olivat tässä takana. Miksi pidän tätä yllättävänä tai harmillisena johtuu tietenkin siitä, että eri alat on ihan eri tilanteissa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi SAK:n liittojen avauksesta Demokraatille.

Häkämieheltä eivät adjektiivit loppuneet kesken, sillä Helsingin Sanomille hän totesi 10 prosentin tavoitteen olevan ”jyrkkä” tai ”huikea” ja kyseli, pitäisikö avausta kutsua ”keskitetyksi liittokohtaiseksi palkkaratkaisuksi”. EK ei enää keskitettyjä ratkaisuja tee.

Teollisuusliiton Riku Aalto toteaa Häkämiehelle, että he voivat pohtia ihan itse, miten asian näkevät.

– Heillähän on oma tiivis kontrolli siellä, minkälaisia sopimuksia heidän jäsenliittonsa saavat tehdä, Aalto lisää Demokraatin haastattelussa Häkämiehen suuntaan.

Näin ollen SAK:n liittojen yhteistyön tiivistäminen kumpuaa EK:n tiukasta koordinaatiosta ja on vastaus siihen.

– He vahtivat (työnantajapuolella) toinen toisiaan sillä tavalla, että ei tule prosenttiyksikön kymmenystä kenellekään enempää kuin mitä yleinen linja heidän mielestään on. He voivat omalta osaltaan pohtia, kuinka järkevää sitten on tehdä tällä tavalla, kun tupo-sanaa ei saa enää käyttää. Nyt sitten kumpikin osapuoli tiivistää (koordinaatiota) ja katsotaan sitten, mihin se lopputulos menee, Riku Aalto sanoo.

HÄKÄMIEHEN SAK:n palkankorotusvaateen värikkääseen kuvailuun Aalto muistuttaa, ettei työnantajapuolelta ole koskaan nähty työntekijöiden palkankorotusvaateen olevan vaatimaton.

– Heidän kuuluu sanoakin, että korkeat ovat vaatimukset.

Teollisuusliitolla on neuvoteltavanaan 35 valtakunnallista työehtosopimusta. Neuvotteluprosessit ovat erilaisia.

Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto aloittavat 12. syyskuuta neuvottelut teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta.

Aalto selvittää, että Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa tehtävässä sopimuksessa on pitkään ollut vallalla avoin palkankorotusmalli eli voidaan paikallisesti sopia, kenelle maksetaan, kuinka paljon ja koska.

– Luulen, että se meillä säilyy nytkin ensisijaisena vaihtoehtona. Mutta jos ei päästä työpaikalla sopimukseen, sitten tulee niin sanottu perämalli, millä tavoilla palkkoja korotetaan: meillä on ollut perinteisesti yleiskorotusosaa ja paikallista erän osaa. Luulen, että ratkaisu tulee nytkin olemaan sen kaltainen, missä on kumpaakin elementtiä.

Myös kemian alalla sopua hierotaan jo.

SAK:N puheenjohtaja Jarkko Elorantakin pitää Häkämiehen puheita hieman outoina, koska nimenomaan EK on tehnyt vahvasti koordinoituja ratkaisuja.

– He jos ketkä ovat pyrkineet ajamaan tähän maahan vientivetoista mallia niin, että kaikki toimialat sitten seuraisivat yleistä linjaa. Me olemme nyt sitten omalta osaltamme pyrkineet yleistä linjaa muovaamaan meidän liittojemme tarpeiden mukaan. Siinä mielessä pidän vähän kummallisena pöyristymistä EK:n suunnassa, että me teemme nyt jotain liittotupoa. Me teemme yhteistä SAK:laista palkkapolitiikkaa ja pyrimme saamaan hyvät sopimukset kaikille meidän jäsenillemme.

Eloranta summaa, että SAK:laiset palkankorotusvaateet ovat nyt vähän suurempia kuin viime vuosina on Suomessa totuttu näkemään.

– Ehkä tämä on myös muistutus työnantajille siitä, että joskus kuitenkin on myös palkansaajien vuoro. Me olemme tehneet miinusmerkkisiä tai maltillisia ratkaisuja hyvin pitkään. Kilpailijamaissa on viime vuosina inflaatiosta johtuen tehty korkeita korotuksia ja me olimme silloin maltillisia. Nyt sitten jos aavistuksen pyritään palkansaajien ostovoimaa parantamaan, sen ei pitäisi olla yllätys työnantajille eikä se myöskään Suomen taloutta kaada, Eloranta sanoo.

OMAA kierrettä syksyn työmarkkinakierrokseen luovat myös kunta-, hyvinvointi- ja sote-alaa koskevat pitkät palkkaohjelmat, joista on luvassa näille aloille korotuksia yleisen linjan päälle.

Silläkin on spekuloitu jo, olisiko Kunta- ja hyvinvoinaluetyönantajat käyttämässä kevällä mahdollisuutta palkkaohjelmasta irtisanoutumiseen.

Jarkko Eloranta ei lähde spekuloimaan SAK:n liittojen avauksen vaikutuksia tähän keskusteluun. Eihän vielä edes tiedetä, mille tasolle palkankorotukset asettuvat.

– Senhän me tietysti tiedämme, että kunta- ja hyvinvointialueiden talous on tiukka ja siellä palkkabudjettien kanssa joka tapauksessa myös kipuillaan, on siellä palkkaohjelmaa tai ei. Siinä mielessä tällaista välitöntä vaikutusta me emme tässä nyt ole ajatelleet ja laskeneet. Tietysti jokainen liittohan sitten viime kädessä kuitenkin on tehnyt sen päätöksen, lähteekö millä prosenteilla liikkeelle. Tämä huoli tietysti ostovoimasta on kaikilla SAK:laisilla yhteinen. Se on ehkä kuitenkin tärkeä muistaa, että niitä laskuja ei makseta niillä prosenteilla eikä sillä mitä kaveri saa vaan sillä mitä itse saa, Eloranta toteaa.

RIKU Aalto toteaa kunta-alan palkkaohjelmasta, että se alkaa olla kolme vuotta vanha päätös.

– Ei me tietysti voida ihan hirveästi enää sen asian kanssa miettiä, miten se vaikuttaa tai ei vaikuta. Siellä on aikanaan tehty semmoiset ratkaisut ja me teemme nyt sitten tässä kohtaa uusia ratkaisuja ja jos sillä on jotain vaikutusta heille, he varmaan arvioivat sen. Ei se ole meidän tehtävä oikein arvioida sitä sen enempää.

Teollisuusliitosta arvosteltiin vuonna 2022 mallia, jolla palkkaohjelma toteutettiin, ei sinänsä sitä, että esimerkiksi hoitajille ja kunta-alalle tulee korkeampia palkankorotuksia.

Aalto pitää mahdollisena työmarkkinakierroksen politisoitumista hyvinvointialueen taloustilanteen takia.

– Kyllä minä luulen, että varmaan osaltaan. Siellä tietysti julkisen sektorin työntekijäjärjestöt varmaan keskustelevat näistä asioista ja miettivät sitten omaa näkökulmaansa.

JULKISTEN alojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa, että SAK:n liittojen ulostulo huomioi sen, että kaikilla sopimusaloilla ihmisten ostovoima on mennyt alaspäin.

– Nyt haluttiin luoda alusta tekemisille, joka liittyy siihen, mikä näkemys meillä SAK:laisissa liitoissa on palkankorotustarpeeseen.

Ekström muistuttaa, että palkkaohjelmia on ollut pitkin matkaa eri aloilla. Niitä otetaan käyttöön, kun kyseessä ovat laajat järjestelmämuutokset tai palkkausrakennetta uudistetaan. Hän muistuttaa, että myös työnantaja tarvitse työkaluja pito- ja vetovoiman varmistamiseksi. Muutoin ei saada väkeä rekrytoitua töihin.

– Merkittävä tekijä on myös se, että ihmisillä on kohtuullinen ansiotaso julkisen puolen vaativista tehtävistä.

Ekström toteaa, että tässä vaiheessa vasta teollisuuden puolella neuvotellaan. Heidän pitäisi tulla ensin maaliin, jotta suma ei ala seistä, mikä tietäisi ongelmien kasaantumista kevääseen.

JHL:ssä lähdetään siitä, että palkkaohjelmia kunnioitetaan ja sovitut asiat pätevät eteenpäinkin.

AUTO- JA KULJETUSALAN työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa, ettei SAK:laiset liitot eivät ole palkkavaateineen ja koordinaatioineen kevyin perustein liikkeellä.

Hän toteaa nykytilanteen juuren olevan siinä, kun EK viime vuosikymmenellä sääntönsä ja ilmoitti, että jatkossa neuvotellaan liittokohtaisesti.

– Kissan marjat, tämähän on mennyt entistä tiukempaan. Riippumatta nyt mistään alakohtaisista asioista, se on aina tiukempaa ja tiukempaa, että mistään ei saa poiketa, Kokko viittaa tiukkaan työnantajakoordinaatioon.

Kokko näkee, että kyseessä on luonnollinen kehitys, että työntekijäpuolellakin pitää tehdä enemmän yhteistyötä.

Myös Kokko ennakoi, että työmarkkinakierros saa myös poliittisella puolella kierroksia. Julkisen puolen palkkaohjelmat puhuttanevat myös.

– Siinä on kuntavaalit samaan aikaan, niin onhan se nyt ihan päivänselvää, että se tietyllä tavalla politisoituu. Kyllä varmasti nämä kunta- ja hyvinvointialueiden ammattiliitot pistävät puolueet lujille siinä vaalien yhteydessä.

Kokko pohtii, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajan valinta voisi indikoida maltillista linjaa suhteessa siihen, että kunta-alan palkkaohjelmaa lähdettäisiin irtisanomaan.

Muun maussa työministeri Arto Satosen (kok.) valtiosihteerinä toimiva Mika Nykänen hävisi KT:n toimitusjohtajan paikan äänin 8-7 KT:n hallituksessa. Valituksi tuli talon sisältä neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas, jonka työt alkavat maaliskuussa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Nybondas-Kangasta tämän valinnan jälkeen.

Kokko ei muutoinkaan näe, että palkkaohjelma olisi SAK:laisten liittojen tavoittelemasta palkankorotustasosta kiinni. Jää kuitenkin nähtäväksi, pitääkö KT sitoumuksistaan kiinni. On myös selvää, että ohjelmasta irtisanoutuminen saisi aikaan melkoisen turbulenssin.

– Toivon, että he pitävät kiinni. Jos kerran palkkaohjelma sovitaan ja lyödään kättä päälle, kyllä minä nyt odotan, että siitä sitten pidetään kiinni, Ismo Kokko sanoo.