VALIKKO

Jani Mäkelä vastaa nyt Vornasen tapaukseen liittyviin kysymyksiin – “Se on varmaan aika ilmiselvää”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työvaliokunta esittää edustaja Timo Vornasen erottamista eduskuntaryhmästä, puolue tiedotti tänään.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajistosta ja neljästä muusta kansanedustajasta koostuva työvaliokunta kävi tänään aamulla etäkokouksessaan läpi saamansa selvityksen ja kuuli kansanedustaja Timo Vornasta viime viikolla tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta.

Työvaliokunta päätti yksimielisesti esittää eduskuntaryhmälle, että edustaja Vornanen erotetaan eduskuntaryhmästä luottamuspulan vuoksi.

Näin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi päivällä Demokraatin esittämiin kysymyksiin käydystä työvaliokunnan kokouksesta.

Mistä luottamuspula (Vornaseen) johtuu?

– Se on varmaan aika ilmiselvää, että on ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka eivät yleisen järjenkäytön perusteella oikein istu kansanedustajan toimintaan.

Mitä seikkoja ne ovat?

– Nämä julkisuudessa olleet asiat liittyen perjantaiaamuyön tapahtumiin.

Helsingin poliisi epäilee, että 54-vuotias mies osoitti aseella kahta henkilöä päin ja ampui laukauksen maahan ravintola Ihkun edessä Helsingissä torstain ja perjantain välisenä yönä 26. huhtikuuta. Miestä epäillään tällä hetkellä vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.

Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä esitutkintalain perusteella, mutta mediatietojen mukaan kyseessä on Vornanen.

Mitä seikkoja painotitte, kun pohditte päätöstä?

– Kokonaisharkinta. Eli me emme ota kantaa juridiikkaan, vaan tässä on kysymys…luottamuksesta, Mäkelä vastaa.

Vornanen on sairauslomalla, siitä huolimatta katsotaan, että tällainen päätösprosessi voidaan viedä läpi?

– Sairausloman suhteen oli sellainen kunnioitus, että kysyin häneltä etukäteen, onko hän käytettävissä kuultavaksi. Kertoi olevansa, niin sitten kuultiin.

Pidätkö selvänä, että eduskuntaryhmä erottaa hänet?

– En lähde ryhmän puolesta ennakoimaan. Tämä on selkeästi työvaliokunnan esitys, joka nyt vähän ehkä poikkeuksellisesti päätettiin tiedottaa asiaan liittyvän voimakkaan julkisen intressin johdossa. Normaalistihan näistä ei tiedoteta, vaan ne vain esitetään ryhmälle ja ryhmä tekee päätöksensä. Niin tekee nytkin päätökset, kunnioitan ryhmän päätösvaltaa.

Miten te olette kuulleet Vornasta?

– Etäyhteyden välityksellä kuultiin tänään työvaliokunnan kokouksessa. Myös kirjallisesti hän oli voinut lähettää oman näkemyksensä asioista meille.

Onko hän lähettänyt myös kirjallisesti?

– On lähettänyt.

Mitä voit sanoa siitä, että miten Vornanen suhtautuu työvaliokunnan esitykseen?

– En lähde hänen puolestaan asiaa kommentoimaan. Jos häneltä siihen kommentin haluatte, kannattaa pyytää. En pysty siihen ottamaan kantaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Vornasta kommenttia varten.

Onko hän itse myötämielinen teidän ratkaisullenne?

– Tämä on juuri osa sitä asiaa, mihin en pysty ottamaan kantaa. Sitä pitää kysyä häneltä itseltään, jos haluatte tietää.

Aikooko hän jättää kansanedustajan tehtävän?

– En tiedä. En ole sellaista kysymystä lähtenyt ainakaan itse hänelle esittämään.

Mitä käytännössä tarkoittaa, jos hänet erotetaan ryhmästä? Hänestä tulisi sitten oma eduskuntaryhmänsä, näinkö se menee?

– Niin se periaatteessa menee. Voi toimia haluamallaan tavalla sen ryhmän jäsenyyden suhteen.

Tarkoitat oman ryhmänsä jäsenyytensä suhteen?

– Voi toimia silloin monella eri tavoin, esimerkiksi oman ryhmän perustamalla.

Mitä ne muut tavat ovat?

– Se varmaan pitäisi kysyä eduskunnan hallinnolta, onko tavallaan pakko kuulua mihinkään ryhmään, voisiko olla täysin ulkopuolisena tai muuta. En ole lähtenyt sellaisella spekuloimaan. Varmaan heiltä kannattaa varmistaa, miten se menee hallinnollisesti.

Lain mukaan kansanedustaja voi kesken vaalikauden erota eduskuntaryhmästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti eduskuntaryhmälle ja siirtyä eduskuntaryhmästä toiseen, perustaa uuden eduskuntaryhmän tai jättäytyä eduskuntaryhmien ulkopuolelle.

Demokraatin tietojen mukaan Vornanen ei ole pyytänyt eduskunnalta vapautusta edustajantoimesta.

Oliko sinulla ennalta tietoa Vornasen tavasta säilyttää, tai että hänellä on aseita. Oliko sinulla mitään tietoa, että hänellä on mahdollisesti ase?

– Siis tämä ase (ampumavälikohtauksessa olleeksi epäilty ase) vai ylipäänsä aseita?

Sekä että, oliko kummastakaan tietoa?

– Oli se ymmärrys, että hän on metsästyksen harrastaja ja sitä kautta oletus, että hänellä jotain aseita jossain on, mutta ei tietenkään ollut mitään käsitystä tähän tilanteeseen kuuluneesta käsiaseesta.

Mitä ajattelet siitä, että hänellä oli käsiase tilanteessa, josta poliisi on kertonut?

– Olisin hyvin varovainen ottamaan kantaa hallussapitoon liittyviin kysymyksiin, kun ne liittyvät rikostutkintaan ja juridiseen prosessiin. Mutta ei se taas yleisellä järjellä arvioituna oikein ole kansanedustajan asia kannella aseita mukanaan.

Mediassa on kerrottu, että poliisi on takavarikoinut Vornasen aseet ja niiden aseluvat harkitaan nyt uudelleen.

Vornanen on väittänyt Savon Sanomille ja Karjalaiselle, että hänelle on myönnetty aseenkantolupa myös 6.35-kaliiberiseen CZ 92 -taskuaseeseen aikaisemman työn ja itsensä suojaamisen perusteella. Juuri tällä aseella hänen epäillään HS:n mukaan ampuneen Helsingin yössä maahan.

Vornanen, joka on siviiliammatiltaan poliisi, on kirjoittanut asiasta myös Facebookissa, jossa hän sanoo, että “poliisin aserekisterissä näkyy hyvin selvästi mihin käyttötarkoitukseen Vornasen aseen kantolupa on myönnetty”.

Poliisin työ ei ole peruste aseluvalle, sanoo taasen ylitarkastaja Tarja Ranta Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lupahallinnosta Helsingin Sanomille.

– Virka-aseet ovat asia erikseen. Tuo liittyy nyt johonkin ihan muuhun, Ranta toteaa lehdelle.

Onko muista hallituspuolueista oltu teihin yhteydessä Vornasen tapauksesta? Jos ovat olleet, mikä viesti on ollut?

– Olen itse asiassa oma-aloitteisesti ollut yhteydessä kaikkien hallituspuolueiden ryhmien puheenjohtajiin vähintäänkin ja tarjoutunut vastaamaan heidän ja heidän ryhmänsä kysymyksiin liittyen tähän asiaan. Ollaan pidetty avoimesti yhteyttä.

Minkälaisia kysymyksiä heillä on noin pääsääntöisesti ollut?

– Ei mitään dramaattisempaa. On vain pidetty ajan tasalla, missä mennään. Kerroin esimerkiksi, että meidän työvaliokuntamme kokoontuu ja käsittelee tätä asiaa. Ei sieltä nyt toiselta puoleltakaan ole mitään sen dramaattisempaa kyselty. On arvostettu, että ollaan avoimia meidän puolelta.

Koetko, että olette ollut avoimia puolueessa?

– Kyllä. Ollaan ainakin hallituskumppaneiden suuntaan oltu avoimia ja medialle ollaan kerrottu se, mikä on siinä tilanteessa kerrottavissa.

Onko muista puolueista toivottu, että tekisitte tämän ratkaisun, jota työvaliokunta nyt suosittelee?

– En osaa kantaa heidän toiveisiinsa, mutta mielestäni minulle ei ainakaan ole sellaisia kovin voimakkaasti esitetty. Se olisi aika turhaa, koska me teemme omat ratkaisumme sen mukaan mitä hyväksi näemme.

Ei ole voimakkaasti esitetty, mutta onko kuitenkin annettu ymmärtää, että olisi hyvä, että hänet erotettaisiin?

– Viittaan lähinnä siihen, mitä julkisuudessa joittenkin puolueiden edustajat ovat antaneet kommentteja, niin kyllä siellä on sen suuntaisia näkemyksiä esitetty, mutta ei sen voimakkaammin.

Vaikuttaako tämä tapaus mitenkään hallitusyhteistyöhön?

– Mielestäni sillä ei ole mitään yhteyttä siihen asiaan.

Mitä ajattelet median toiminnasta tässä tapauksessa?

– Ymmärrän sinänsä, että mediaa nämä asiat kiinnostavat. Mutta tavallaan maltti olisi valttia aina näissä asioissa.

Missä se on näkynyt, että maltti ei olisi ollut valttia?

– Viittaan esimerkiksi siihen, että ei ole mitään kohtuullisuutta lähteä kenenkään kotiovelle koputtelemaan ja kuvia ottamaan siitä. Se on täysin törkeätä toimintaa.

Näetkö tarpeita muuttaa eduskunnan turvallisuustarkastuksia tai aseiden säilyttämisen käytäntöä?

– En.

Miksi et?

– Eihän millään työpaikalla ihmiset mene työpaikalle sisään turvatarkastuksen läpi. Ei missään sellaista käytäntöä ole työntekijöillä. Toki vieraat ja asiakkaat menevät moniinkin yrityksiin, mutta eihän työntekijöitä missään turvatarkasteta ennen kuin he pääsevät töihin. Se olisi aika erikoista, että eduskunnassa olisi tällainen käytäntö.

Kansanedustajat, heidän avustajansa ja virkamiehet pääsevät taloon tällä hetkellä ilman turvatarkastusta.

Poliisi on kertonut Helsingin Sanomille, ettei Vornasella ole ollut asetta ravintola Ihkun edustan tapahtumia ennen eduskunnassa torstaina päivällä. Eduskunnasta on myös aiemmin annettu tieto, että vaikka kansanedustajat voivat tilapäisesti säilyttää harrastusaseitaan eduskunnan turvatiloissa, Vornanen ei ole säilytyspalvelua käyttänyt.

Oletko itse metsästys- tai ampuma-aseharrastaja ja onko sinulla ollut eduskunnassa säilössä aseita?

– Minulla on metsästyskortti eikä ole ollut ainakaan tähän päivään mennessä säilössä aseita eduskunnassa. Voi sellainenkin päivä tulla, että sitä palvelua tarvitsee, Jani Mäkelä pohtii.

Miten Vornasen tapaus vertautuu mielestäsi muihin perussuomalaisten edustajien aiempiin edesottamuksiin, joihin puolue on joutunut puuttumaan?

– Tässä on ihan omana aspektinaan yhtymäkohta ampuma-aseeseen. Se tekee niin poikkeuksellisen tästä tapauksesta. Sen takia käytinkin termiä poikkeuksellinen siihen aiemmin kantaa ottaessani.

Koska teidän puoluehallitus kokoontuu?

– Siihen en osaa ottaa kantaa, kun en ole sen kokouksen koollekutsuja.

Käsitelläänkö siellä Timo Vornasen erottamista puolueesta?

– Sama asia (eli ei osaa ottaa kantaa).

Mäkelä on puoluehallituksen jäsen eduskuntaryhmän mandaatilla.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on tällä hetkellä 48 kansanedustajaa, perussuomalaisten 46 ja SDP:n 43. Jos Vornanen erotetaan ryhmästä, sillä ei vaikutusta eduskuntaryhmien suuruusjärjestykseen.

Lisätty viimeinen kappale kello 15.56.

AVAINSANAT

Euroopan neuvosto: tekoälysopimus on hyväksytty

Kuva: Istock

Euroopan neuvosto hyväksyi perjantaina ensimmäisen sitovan kansainvälisen tekoälysopimuksen.

Sopimuksessa vaaditaan muun muassa sitä, että tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa demokraattisia instituutioita tai toimintoja. Läpinäkyvyys- ja valvontavaatimuksiin sisältyy tekoälyn tuottaman sisällön merkitseminen käyttäjiä varten.

Tekoälyä koskeva puiteyleissopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomitean kokouksessa, johon kokoontui edustajia kaikista neuvoston 46 jäsenmaasta.

Sopimuksen valmistelussa on ollut mukana myös 11 neuvoston ulkopuolista valtiota kuten Yhdysvallat ja Vatikaani.

Puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen aloitetaan syyskuussa Vilnassa järjestettävässä oikeusministerien kokouksessa. Sopimuksen voivat allekirjoittaa myös Euroopan neuvoston ulkopuoliset valtiot.

AVAINSANAT

Purra jyrähtää X:ssä: “Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta…”

Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvassa eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää hallituksen alkoholilakiesityksen hylkäämistä. Asia ratkesi tänään, kun hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kannatti valiokunnassa hylkäämistä opposition rinnalla.

Räsäsen toiminta on närästänyt muissa hallituspuolueissa ja ryhmäjohtajat ovat käyneet asiasta pelisääntökeskustelua.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi X:ssä tänään asiaa. Tosin hän ei suoraan kerro, mihin tapaukseen hänen kommenttinsa viittaa – luultavimmin kuitenkin juuri Räsäseen.

– Yhdellekään hallituspuolueelle tai sellaisen edustajalle ei ole annettu hallitusneuvotteluissa oikeutta kaataa hallituksen esityksiä tai vaikeuttaa niiden etenemistä, Purra kirjoittaa.

Demokraatti ei ole tavoittanut Purraa kommentoimaan päivitystään.

Eilen perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila otti myös keskusteluun kantaa.

– Hallitusohjelmassa on useita asioita, joissa neljä puoluetta ovat päätyneet kompromissiin. Nyt yhteisesti sovittua vesitetään alkoholilain 8 % osalta. Jos kompromissi ei kelpaa, katson, että voimme jatkossa enemmistöpäätöksellä edistää viinien saamista ruokakauppaan, Junnila sanoi X:ssä.

AVAINSANAT

“Valtava takaisku” – järjestöt kertovat tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttamisesta

Kuvituskuvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juuri päättyneiden muutosneuvotteluiden seurauksena tasa-arvotiedon keskus lakkautetaan. Asiasta kertovat naisjärjestöt tiedotteessaan.

“Lakkauttaminen on valtava takaisku tasa-arvon edistämistyölle, sillä keskus on toiminut yhtenä Suomen tasa-arvoviranomaisista, ja se on tuottanut tutkimukseen perustuvaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta. Lakkauttamisen myötä Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole valtakunnallista tasa-arvotiedon keskusta”, todetaan Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n, Naisasialiitto Unionin ja Naisjärjestöjen Keskusliiton yhteisessä tiedotteessa.

Liitot toteavat, että tasa-arvotiedon keskus on koonnut ja välittänyt sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa kaikkien saataville, vastannut tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviin tietopyyntöihin muun muassa päätöksentekijöille, virkamiehille ja medialle ja tehnyt yhteistyötä sekä kotimaisten että kansainvälisten tasa-arvotoimijoiden kanssa.

“Yksi tämän yhteistyön konkreettisista ilmenemismuodoista on vuosittaiset tasa-arvopäivät, joiden kymmenvuotisen perinteen lakkauttaminen myös katkaissee. Lakkauttaminen vaikeuttaa pääsyä tutkittuun tasa-arvotietoon ja heikentää sitä kautta tietopohjaisen päätöksenteon edellytyksiä.”

“Hallitusohjelmassa luvataan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan, että tasa-arvotyölle on turvattava riittävät koordinaatio- ja asiantuntijaresurssit. Nyt tehty päätös keskuksen lakkauttamisesta on räikeästi ristiriidassa näiden kirjausten kanssa”, tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt vaativat, että päätöstä keskuksen lakkauttamisesta arvioidaan uudelleen.

Asiaa on kommentoinut viestipalvelu X:ssä myös Jytyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara.

– Tämä tasa-arvotiedon keskuksen lakkauttaminen kertoo karua kieltä hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen, Maarianvaara kirjoittaa.

Maarianvaara on toiminut aiemmin tasa-arvovaltuutettuna.

AVAINSANAT

“Eriskummallista, jopa ylimielistä” – SDP:n Berg odottaa Orpolta pahoittelua harhaanjohtamisesta

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg muistuttaa, että ministeriltä edellytetään erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta tämän vastatessa eduskunnalle.

Berg viittaa eiliseen kyselytuntiin, jossa pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi hänen mukaansa ministeriaitiosta eduskunnalle väärää tietoa hoitotakuusta väittäessään, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Moni muistaa varmasti vielä, miten kokoomuksen entinen puheenjohtaja, nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi pääministerinä ollessaan vääriä prosenttilukuja eduskunnalle ja esitti myöhemmin tästä pahoittelunsa, Berg muistuttaa tiedotteessa.

Hänen mielestään tuntuu eriskummalliselta, jopa ylimieliseltä, ettei istuva pääministeri näe omassa toiminnassaan ongelmaa.

– Aivan kuin häntä koskisivat eri säännöt kuin edeltäjiään. Se tuntuu tahdittomalta etenkin, kun juuri tapahtumaa edeltäneenä päivänä uutisoitiin Orpon antaneen ristiriitaisia lausuntoja medialle niin sanotussa Pelttarin tapauksessa.

BERG MUISTUTTAA, että pääministerillä on suuri vastuu ja esimerkin näytön paikka. Kansalaisten on voitava luottaa poliitikkoihin.

– Eduskuntainstituutio edellyttää ministereiltä, myös pääministereiltä, tiettyä käytöstä. Olisi erittäin suotavaa, että pääministeri esittäisi eduskunnalle pahoittelunsa harhaanjohtamisesta ja korjaisi antamansa virheellisen tiedon.

Vaihtoehtoisesti pääministeri Orpon olisi hyvä avata tarkemmin, miksi hän kyseenalaistaa asiantuntijaorganisaation, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, näkemyksen hoitotakuun tuloksista, Berg huomauttaa.

– Osoittaa aikamoista ylenkatsetta pääministeriltä, ettei hän kyennyt myöntämään virhettään ja pahoittelemaan sitä heti istunnossa, vaikka hänelle tarjoutui tähän useita mahdollisuuksia.

AVAINSANAT

Oppositiosta syytetään Orpon antaneen väärää tietoa eduskunnassa – Näin pääministeri vastaa

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman ja pääministeri Petteri Orpo (oikealla) eduskunnan suullisella kyselytunnilla eilen.

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin eilen kiivas keskustelu (pöytäkirja) hoitotakuusta. Siinä pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että “hoitojonot ovat pidentyneet”.

Oppositio puuttui tiukasti Orpon sanoihin.

– Pääministeri Orpo, te taisitte tässä edellä tulla antaneeksi väärän todistuksen eduskunnan edessä. Te sanoitte ihan sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet, ja sillä ikään kuin perustelitte tätä teidän hoitotakuun leikkaustanne, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tarttui Orpon lausumaan.

Näin Orpo oli sanonut tarkalleen ottaen, edellistä hallitusta syytellen:

– Te teitte lain hoitotakuusta, mutta se ei toiminut, koska te teitte siihen ympärille sote-ratkaisun, joka on räjäyttänyt kustannukset. Hoitojonot ovat pidentyneet, ja tämän järjestelmän rakentaminen on kesken. Me peruutettiin, koska on pakko löytää jostain säästöjä. Me peruutimme hoitotakuussa.

Tuppurainen viittasi Orpolle THL:n arvioon, jonka mukaan ”lokakuussa 2023 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen pääsi selvästi aiempaa paremmin jo viikon kuluessa. Edeltävän kahden vuoden aikainen hoitoonpääsyn odotusaikojen pidentyminen on siis pysähtynyt ja odotusajat ovat lyhentyneet lokakuussa 2023”.

– Tämä kertoo siitä, että hoitotakuu nimenomaan toimi, Tuppurainen painotti.

Orpo jatkoi, että “isossa kuvassa tosiasia on se, että meillä on erittäin pitkät jonot hoitoon. Viestejä tulee jatkuvasti eri puolilta Suomea, miten hoitojonot ovat pitkiä”.

VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo löi kyselytunnilla lisää löylyä.

– Kyllä oli aika huippu tämä, että pääministeri Orpo tässä antoi täysin väärän todistuksen, eikä äsken vastannut edustaja Tuppuraisen kysymykseen. Kyllä ministerien pitää puhua eduskunnalle ja kansalaisille totta. Hoitojonot ovat nyt lyhentyneet sote-uudistuksen ja hoitotakuun jälkeen, Saramo sanoi.

Orpo vetikin keskustelussa eri tavoin vähän sanojaan takaisin.

– Kyllä se tarkoitukseni oli kuvata sitä tilannetta, mikä on tosiasia meidän tämän hetken sosiaali- ja terveyspalveluissa. Meillä on valtavan pitkät jonot, hän sanoi.

– Voi olla, että jollain aikavälillä voi olla niin, että jonoissa on joillakin alueilla tapahtunut parannusta, mutta kun me katsomme koko Suomea ja koko sitä tilannetta, mikä meillä on, niin meillä on samaan aikaan pitkät hoitojonot ja meillä on pulaa hoitajista, osaavasta henkilökunnasta, ja valtava puute rahasta, hän jatkoi.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai puheenvuoron ja totesi Orpon sanoneen sanatarkasti, että hoitojonot ovat pidentyneet.

– Mutta niin kuin ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen tässä totesi, THL hyvin selvästi on todennut täällä, että vuonna 23 hoitojonot ovat lyhentyneet. Kun tämä on teidän keskeinen argumenttinne, että tämä ei ole toiminut, niin sanokaa nyt: antaako THL väärää tietoa, vai haluaisitteko korjata äskeistä lausuntoanne, Lindtman sanoi.

– Täytyy olla tarkkana, mitä sanoo, mutta oliko niin, että tämä hoitotakuulainsäädäntö tuli voimaan 1.9.23.? Tuskin se on ihan valtavasti ehtinyt vaikuttamaan, jos hoitojonot ovat sitten vuoden 23 aikana lyhentyneet, Orpo vastasi.

ORPON puheet eivät kuitenkaan vakuuttaneet oppositiota, sillä Tytti Tuppurainen jatkoi välittömästi keskustelua kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä.

– Pääministeri Petteri Orpo ei kyennyt myöntämään että antoi eduskunnalle väärän todistuksen. ”Hoitojonot ovat pidentyneet” ei pidä THL:n datan mukaan paikkaansa. Tällä pääministeri silti perusteli hoitotakuun romuttamista. Saako eduskuntaa johtaa harhaan, Tuppurainen kirjoitti.

Tänä aamuna vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen vaati tiedotteessaan Orpoa vastaamaan, “mihin eduskunnalle esitetty väite hoitotakuun toimimattomuudesta ja hoitojonojen pidentymisestä perustuu”, joka oli otsikoitu “pääministerin on lopetettava eduskunnan harhaanjohtaminen sote-asioissa”.

Mikä sitten on totuus hoitotakuun toteutumisesta?

THL:n tuoreetkin tietokantaraportit näyttävät tukevan sitä, että hoitotakuu on toteutunut hyvin myös vuoden 2023 lokakuun jälkeen. THL:n tietoja on päivitetty pari päivää sitten ja tiedot ulottuvat aina tämän vuoden huhtikuuhun saakka.

THL:n tiedoista voi katsoa toteutuneiden kiireettömien avosairaanhoidon käyntien odotusaikojen jakaumaa prosentteina tapauksissa, joissa hoidon tarpeen arvion tekijä on tulkinnut asiakkaan tarvitsevan hoitoa 14 vuorokauden kuluessa.

Esimerkiksi näkymästä, jossa on vastaanottajan kaikki ammattiryhmät avosairaanhoidossa, voi nähdä hoitoon pääsyn nopeutuneen nopeuttaneen lokakuun lisäksi myös vuoden 2024 puolella. Pelkissä lääkärikäynneissä kehitys ei näyttäisi olevan aivan yhtä selvä, mutta nekin indikoivat hoitojonojen lyhenemistä. Avosairaanhoidilla tarkoitetaan yleiskielisesti terveysasemine vastaanottotoimintaa. Käynneistä entistä suurempi osuus näyttää tapahtuu entistä lyhyemmässä ajassa hoidon tarpeen arvioinnista, toisin sanoen hoitojonot ovat lyhentyneet hoitotakuun tiukentumisen jälkeen.

Kyseisten tietojen laatu on hyvinvointialueiden ja niiden alla olevien palveluntuottajien vastuulla. THL analysoi tiedot pari kertaa vuodessa, mutta yleensä tiedot eivät muutu.

DEMOKRAATTI kysyi vielä tänään eduskunnassa pääministeri Petteri Orpolta hoitojonojen pidentymisestä. Hän jatkaa pitkälti samalla linjalla kuin kyselytunnilla.

– Minusta tämä ei ole nyt se oleellisin kysymys, vaan katsoo sitä isoa kuvaa. Silloin koronan aikana, edellisen hallituksen aikana ne hoitojonothan nousivat ihan valtavan korkeiksi. Sitten tämä laki (hoitotakuun tiukentuminen) tuli voimaan 1.9.2023. Jos hoitojonot 2023 olivat lyhentyneet, niin hyvä asia. Mutta sitten kun katson kokonaiskehitystä, mikä Suomessa on, niin Suomessahan hoitojonot ovat aivan liian pitkät. Niissä voi olla vähän jotain vaihteluita, kun tarkastellaan eri vuosia, mutta ne ovat liian pitkiä ja meillä on pulaa hoitohenkilöstöstä, meillä on pulaa rahasta. Se on minusta oleellista, Orpo sanoo.

Väitettä siitä, että hän olisi antanut väärää tietoa, hän ei kysyttäessä kommentoinut.

Kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyi syyskuun alussa 2023 kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Suun terveydenhuollossa hoitotakuu kiristyi kuudesta neljään kuukauteen.

AVAINSANAT