VALIKKO

Jäänmurtajia Suomesta Yhdysvaltoihin? – Vastausaika USA:n tietopyyntöön alusten rakentamisesta päättyy tänään

Jäänmurtajat Sisu ja Urho laiturissa Helsingin Katajanokalla tammikuussa 2024.

Vastausaika Yhdysvaltain rannikkovartioston tietopyyntöön jäänmurtokykyisten alusten rakentamisesta päättyy perjantaina. Mediatietojen mukaan kiinnostusta alusten rakentamiseen on ollut muun muassa telakoilla Kanadassa ja Suomessa.

Aiemmin tässä kuussa julkaistun avoimen tietopyynnön vastausaika oli vain kaksi viikkoa. Yhdysvaltojen kiireestä jäänmurtokapasiteetin lisäämisessä kielii se, että alukset pitäisi kyetä rakentamaan vain kolmessa vuodessa tilauksen tekemisestä.

Yhdysvaltojen omasta puutteellisesta kyvystä rakentaa jäänmurtajia kertoo puolestaan se, että tietopyyntö on poikkeuksellisesti suunnattu myös maan rajojen ulkopuolelle.

Yhdysvaltain laki kieltää rannikkovartioston alusten rakentamisen ulkomaisilla telakoilla. Presidentti voi tehdä tästä määräyksestä kuitenkin poikkeuksen, jos sen katsotaan olevan tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Voikin olla, että kotimaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolesta puhuva Donald Trump joutuu tinkimään tavoitteistaan, mikäli hän haluaa saada rannikkovartiostolle edes muutamia jäänmurtajia – puhumattakaan Trumpin aiemmin väläyttämästä jopa 40 murtajasta.

Kanadan, eli Trumpin sanoin Yhdysvaltain 51. osavaltion, osalta ennen murtajakauppoja olisivat ylitettävänä myös poliittisen riitelyn aiheuttamat ongelmat.

SUOMI on maailman johtavia jäänmurtajien rakentajia, ja mahdollisuus niiden myynnistä Yhdysvaltoihin on ollut esillä muun muassa presidentti Alexander Stubbin ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tapaamisissa yhdysvaltalaisten kollegojensa kanssa. Mahdollisina alusten rakentajina on media-arviossa pidetty Helsingin ja Rauman telakoita.

Yhdyskuntasuhdejohtaja Antti Leinon mukaan Helsingin telakka ei voi kommentoida Yhdysvaltain rannikkovartioston tietopyyntöä tai mahdollista vastausta siihen millään tavoin.

-  Emme voi kommentoida Yhdysvaltain tai Suomen hallitusten laivanrakennushankintoja, emmekä spekuloi hallitusten välisiä keskusteluja, Leino vastaisi sähköpostitse STT:lle.

Rauman telakalta STT ei ole toistaiseksi tavoittanut ketään kommentoimaan tietopyyntöä.

Suomen jäänmurtajien rakennuskykyä on kehuttu muun muassa Wilson-keskuksen kirjoituksessa, jossa Suomen on arvioitu kykenevän rakentamaan alukset viidesosalla Yhdysvaltain hinnasta jopa kahdessa vuodessa.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla nimettömiin lähteisiin perustuen Rauman telakan jo neuvottelevan Yhdysvaltain rannikkovartioston kanssa keskikokoisten ja isojen murtajien rakentamisesta. Salaiset neuvottelut tuntuisivat sopivan huonosti yhteen samaan aikaan avoimena olevan ja samaa asiaa koskevan tietopyynnön kanssa.

YHDYSVALTAIN rannikkovartiosto korostaa tietopyynnössä vasta kartoittavansa markkinatilannetta, eikä Yhdysvallat vielä sitoudu sen myötä mihinkään.

Tietopyynnössä ei puhuta jäänmurtajista vaan ”arktisista turvallisuuskuttereista” (arctic security cutter), joiden varustukseen kuuluisi muun muassa hangaari ja laskeutumiskansi Sikorsky HH-60 -tyypin helikopterille.

Toiveissa olevien alusten tulisi olla enintään 110 metriä pitkiä ja kyetä liikkumaan vajaan metrin paksuisessa jäässä kolmen solmun nopeudella. Yhtäjaksoisen toiminta-ajan pitäisi yltää 60 vuorokauteen ja toimintasäteen 6  500 meripeninkulmaan.

Vaikka kyseessä on vasta kartoitus telakoiden kyvyistä, pyydetään rannikkovartioston tietopyynnössä myös karkeaa kustannusarviota yhden tai kolmen aluksen rakentamisesta sekä kriteerit osapuilleen täyttävän valmiin jäänmurtoaluksen ostamisesta tai vuokraamisesta.

Yhdysvaltain rannikkovartiostolla on käytössä tällä hetkellä vain kaksi jäänmurtajaa, ja kokonaistarpeeksi on arvioitu kahdeksasta yhdeksään alusta. Näistä puolet olisi tietopyynnössä tarkoitettuja keskikokoisia arktisia kuttereita ja puolet raskaita polaarikuttereita.

Yhdysvaltain telakkateollisuuden heikosta tilasta kertoo se, että Mississippissä rakenteilla oleva ainoa polaarikutteri on myöhästymässä vuosikausia alkuperäisestä aikataulusta, samalla kun suunnittelu- ja rakennuskustannukset ovat karanneet käsistä.

Niilo Simojoki / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 14.31.

AVAINSANAT

Matias Mäkynen nimesi hallitussuosikkinsa: ”Realistisin vaihtoehto”

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ei usko, että suunnanmuutos politiikassa olisi mahdollista samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa.

Mäkynen paljastaa toiveensa vappupuheessaan.

– Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja.

Helppoa sekään ei ole, sillä Mäkynen katsoo keskustajohtaja Antti Kaikkosen sortuneen erheeseen.

– Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.

Mäkynen pohtii, että jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella.

– Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.

Mäkynen myöntää, että tavoite on kova.

– Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin.

– Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen, Mäkynen listasi puheessaan.

AVAINSANAT

STTK:n Palola: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vappupuheessaan tuonut esiin huolensa hallituksen politiikan seurauksista kansakunnan yhtenäisyydelle.

Hänen mukaansa hallituksen toiminta lisää tuloeroja ja eriarvoisuutta tilanteessa, jossa sekä Euroopassa että Suomessa eletään epävarmoja aikoja. Siksi nyt pitäisi vahvistaa arjen turvallisuutta. Palola vertaa merikapteenina Suomea laivaan, joka purjehtii rajoitetun näkyvyyden vallitessa ilman kirkasta ja selkeää kuvaa ympäristöstä.

Palola arvostelee hallitusta muun muassa myös sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkauksista sekä työelämän heikennyksistä ja Suomen yleisen taloustilanteen heikkoudesta. Nykyhallitus on Palolan mukaan kunnostautunut valitettavan hyvin hölmöläisen hommassa eli koulutuksesta ja osaamisesta leikkaamisesta.

Palola kysyykin: ”Miten hallitus meni niin sanotusti omasta mielestäsi?”

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan tavoin myös Palola toteaa, että ay-jäsenmaksut ovat työntekijöille tulonhankkimismenoja, jotka pitää voida vähentää verotuksessa.

AVAINSANAT

Antti Lindtman: Hallitus maksoi muutoksen puolesta äänestäneille ”potut pottuina”

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puhui Kansalaistorilla työväen vappujuhlassa Helsingissä vapunpäivänä 1. toukokuuta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta vappupuheessaan Helsingissä velkarallin kiihdyttämisestä.

Lindtmanin mukaan hallitus on hylännyt kaikki tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Sen sijaan Orpon hallitus painoi kaasua velkarallissa ja ohjasi jättiveronkevennykset rikkaille ja ökyrikkaille. Pieni- ja keskituloisille tiedossa on lähinnä piiloveronkorotuksia, Lindtman puhui Helsingin työväen vappujuhlassa Kansalaistorilla.

Hallituksen puoliväliriihessä tekemien veroratkaisujen taustalle Lindtman hahmotteli kostomotiivia.

– Ei valitettavasti voi välttyä ajatukselta, että puoliväliriihessään hallituspuolueet päättivät maksaa potut pottuina vaaleissa muutoksen puolesta äänestäneille opettajille, sairaanhoitajille, rakentajille, insinööreille, kuljettajille, myyjille ja siivoojille.

LINDTMAN huomautti, että pieni- ja keskituloisillekin luvattiin isot veronkevennykset, mutta tavallinen OAJ:hin kuuluva opettaja saakin lopulta viisi euroa kuukaudessa, ellei eroa ammattiliitostaan.

– Monissa tapauksissa hallituksen pieni- ja keskituloisille myöntämät muruset veronalennuksista hädin tuskin riittävät edes kattamaan piiloveronkorotusta, joka aiheutuu ay-maksujen verovähennysoikeuden lopettamisesta.

– Kävikö tässä niin, että kasvuriihen sijaan tulikin kostoriihi? Lindtman kysyi.

AVAINSANAT

SAK:n Jarkko Eloranta: Hallituksen suunnitelmat hölmöläisen peiton jatkamista

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa pääministeri Petteri Orpoon (kok.) ja pyytää hallitusta olemaan välillä palkansaajan puolella.

Vappupuheessaan Vaasassa Eloranta esittää, että hallitus peruisi päätöksen ay- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta.

Eloranta luonnehtii hallituksen suunnitelmia hölmöläisen peiton jatkamiseksi.

Hänen mielestään nykyhallitus romuttaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja sopimisen kulttuuria, kun sosiaaliturvaa on heikennetty, työsuhdeturvaa rapautettu ja lakko-oikeutta rajoitettu.

Hän sanoo, ettei hallitus halua järjestäytyneitä työmarkkinoita eikä työehtosopimusten turvaa palkansaajille, vaan hajautuneet työmarkkinat, joissa vahvemman ääni kuuluu ja käskee.

Eloranta kannustaa myös työntekijäpuolta jatkamaan yhteistyötään, sillä hänen mukaansa muuta keinoa pärjätä työnantajien koventuvalle linjalle ei ole. Yhteistyötä tulisikin tiivistää SAK:n sisällä ja eri keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen kesken.

AVAINSANAT

Kuntaliiton pomohaku: Susanna Huovinen ja Ari Korhonen jatkoon

SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru ja Johanna Ojala-Niemelä eivät päässeet jatkoon Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valintaprosessissa.

Kuntaliitossa työskentelevä Ari Korhonen ja SDP:n entinen kansanedustaja Susanna Huovinen etenevät soveltuvuusarviointiin, kerrotaan Kuntaliiton tiedotteessa.

Susanna Huovinen toimii tällä hetkellä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä, joka vastaa muun muassa kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan ja rahoituksen ohjauksesta. Huovinen on toiminut myös liikenne- ja viestintäministerinä sekä peruspalveluministerinä.

Korhonen on toiminut aiemmin muun muassa Raision kaupunginjohtajana ja SDP:n puoluesihteerinä.

Kiuru ja Ojala-Niemelä olivat kuuden tehtävään haastatellun hakijan joukossa.

Kuntaliiton mukaan valinnassa painotettiin kunta-alan ja kuntien hyvinvointi- ja sivistystoimen tuntemusta sekä edunvalvonta-, johtamis- ja esihenkilökokemusta.

Varatoimitusjohtajan tehtävä on vapautumassa, sillä nykyinen varatoimitusjohtaja Hanna Tainio on jäämässä eläkkeelle.

AVAINSANAT