Itämeren katkottujen tietoliikennekaapelien korjaus edistyy hyvin – sää voi vielä muuttaa aikatauluja

Kaapelialus Telepaatti ahkeroi lähipäivät Itämerellä katkaisukohtia korjaamassa.

Teleoperaattori Elisan molemmat katkenneet merikaapelit Suomenlahdella on saatu korjattua, yhtiö kertoi maanantaina.

Myös valtionyhtiö Cinian vaurioituneen merikaapelin korjaustyöt saataneen valmiiksi pian, todennäköisesti jo tiistaina.

-  Varsinaiset korjaustyöt ovat hyvässä vaiheessa, ja viimeisiä jälkitöitä tehdään parhaillaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme etuajassa alkuperäiseen aikatauluun nähden, Cinian viestintä- ja kasvujohtaja Henri Kronlund sanoi maanantaina STT:lle.

Alun perin Cinia arvioi, että korjaustyöt saataisiin valmiiksi ensi perjantaihin mennessä.

Eagle S -tankkerin epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä. Lisäksi Suomenlahdella vaurioitui neljä telekaapelia.

Vioittuneista kaapeleista kaksi on Elisan merikaapeleita, jotka kulkevat Helsingin ja Tallinnan välillä. Kolmas vika on Cinian Helsingistä Saksan Rostockiin kulkevassa C-Lion1-merikaapelissa. Neljäs vioittunut kaapeli on Suomen ja Viron välillä oleva kiinalaisomisteinen Citic Telecomin kaapeli.

SÄÄOLOT hidastivat Elisan mukaan kaapelin korjaustöitä.

-  Uudenvuoden aikaan säätila ei mahdollistanut korjausaluksen liikkeellelähtöä, kertoi STT:lle Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius.

Walleniuksen mukaan korjaukset päästiin aloittamaan viime torstaina ja itse operaatio sujui ennakoidusti.

Elisan ja Citic Telecomin tietoliikennekaapelien korjauksesta vastaa suomalainen kaapelinlaskualus Telepaatti. Citicin teknisen osaston johtaja Ronald Rosenberg kertoi aiemmin STT:lle, että Citicin vaurioitunut kaapeli korjataan Elisan kaapelien jälkeen.

Elisa ei ole kertonut julkisuuteen kaapelin korjauksesta aiheutuneita kustannuksia.

-  Elisan kokoiselle yritykselle kustannukset eivät ole merkittäviä, mutta yksityisessä taloudessa ne olisivat todella merkittäviä, Wallenius totesi.

SEN SIJAAN Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -sähkökaapelin korjaustöiden aikataulu ei ole tarkentunut aiemmin kerrotusta, kantaverkkoyhtiö Fingridin merikaapeleista vastaavan yksikön päällikkö Kimmo Nepola kertoi STT:lle maanantaina.

Aiemmin Fingrid on sanonut, että tavoitteena on saada kaapeli katkaistua korjaamista varten ja tulpattua vielä tammikuun aikana. Katkaisun jälkeen varsinaiseen kaapelin korjaamiseen on määrä ryhtyä heti, kun korjausalukset ja korjaajat ovat varmistuneet.

Fingrid kertoi aiemmin myös haasteista korjaustöissä tarvittavien osaajien saatavuudessa. Loppiaismaanantaina Nepola sanoi STT:lle, että korjaajia on, mutta nyt on kyse siitä, millä aikataululla korjaajat ja korjausalukset saadaan Suomeen. Hän ei kommentoinut sitä, mistä korjaajat ja alukset tulevat.

LIIKENNE- ja viestintävirasto Traficomista ei osattu maanantaina arvioida, milloin Eagle S:lle tehtävä satamavaltiotarkastus valmistuisi.

-  Tarkastus on edennyt hyvin, ja se on pitkällä. Varmaan olemme loppumetreillä työssä, Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen sanoi STT:lle.

Satamavaltiotarkastuksessa selvitetään, täyttääkö Eagle S sitä koskevien kansainvälisten yleissopimusten vaatimukset ja onko alus ylipäätään merikelpoinen.

Keskusrikospoliisi tutkii kaapelien vaurioittamista törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.

SK: Marjanpoimijoiden työolot vaikuttavat parantuneen – USU: Migrin haastattelemat poimijat pääosin tyytyväisiä

Thaimaalaisia mustikanpoimijoita metsässä Juvalla Etelä-Savossa 30. heinäkuuta 2015.

Työsuhteeseen siirtyminen näyttää parantaneen marjanpoimijoiden työoloja viime poimintakaudella, uutisoi Suomen Kuvalehti.

Asiaa lehdelle kommentoineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelutarkastajan Sari Suorsan mukaan luonnonkeruualan tarkastuksissa ei selvinnyt enempää epäkohtia kuin muillakaan aloilla. Myös Rikosuhripäivystykseen tulleet yhteydenotot luonnonmarjanpoimijoilta vähenivät. Lisäksi Maahanmuuttovirasto (Migri) haastatteli poimijoita lentokentällä heidän palatessaan Thaimaahan.

Uutissuomalaisen mukaan Migri haastatteli viime syksynä lentokentällä noin 180 Thaimaahan palaavaa marjanpoimijaa. Johtava asiantuntija Miia Mattila Maahanmuuttoviraston valvontaosastolta kertoo USU:lle, että selvä enemmistö haastatelluista oli tyytyväisiä ja sanoi työskentelyn sujuneen ongelmitta. Noin kaksi prosenttia kertoi olevansa jollain tavalla tyytymättömiä.

Avi teki viime vuonna työsuojelutarkastukset neljään thaimaalaisia poimijoita työllistävään yritykseen, USU kertoo. Yksi tarkastuksista on edelleen käynnissä, ja yhden odotetaan valmistuvan toukokuussa.

Sari Suorsa Pohjois-Suomen avista kertoo USU:lle, että tarkastuksissa havaitut puutteet koskivat pääasiassa työaikakirjanpitoa, työterveyshuollon järjestämistä sekä velvollisuutta säilyttää ulkomaalaisten työntekijöiden tiedot.

Thaimaalaiset marjanpoimijat hakivat viime kesänä ensimmäistä kertaa työperusteisia oleskelulupia. Tämän vuoden helmikuussa luonnonmarjanpoimijoista tuli asetusmuutoksen myötä kausityöntekijöitä.

Uutista ja otsikkoa päivitetty klo 12.13: Jutun rakennetta muokattu ja täydennetty Suomen Kuvalehden perjantaina julkaiseman uutisen tiedoin.

Uskomaton yrityskuplajuttu viimein oikeuteen – näin kohufirma Uros hurmasi yritystukien jakajia

Oulun käräjäoikeudessa alkaa tiistaina pääkäsittely poikkeuksellisessa yrityshuijausjutussa. Kohuyhtiö Uroksen perustajia syytetään miljoonien eurojen avustuspetoksesta, mutta yleisöä ihmetyttää myös yritystukien jakajien leväperäisyys.

Syytteessä kuvatut tapahtumat saivat alkunsa keväällä 2011, kun syytetyt Jyrki Hallikainen ja Tommi Uhari perustivat Uroksen. Oulun seudulla tärkeä työllistäjä Nokia oli ajautunut kriisiin.

Hallikaisen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöstä otettiin häneen yhteyttä, jotta hän perustaisi teknologiayhtiön, joka voisi työllistää Nokiasta irtisanottuja.

-  Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit perustamalla Uros Oy:n ja olen sen toteuttanut, Hallikainen sanoi esitutkinnassa.

Uros sai 2010-luvun aikana silloiselta Tekesiltä eli nykyiseltä innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta (BF) yhteensä yli kuuden miljoonan euron tuotekehityslainat ja avustuksen toimintaansa.

”Minut on kutsuttu Suomeen helmikuussa 2011 pelastamaan Suomen työttömät insinöörit”

Petossyytteen mukaan Hallikainen ja Uhari salasivat tietoja sekä antoivat vääriä tietoja rahat saadakseen.

KESKEISENÄ osana oikeusjupakkaa on BF:n väite, että syytetyt salasivat sopimukset, joilla kaikki rahoitetuissa projekteissa syntyvät immateriaalioikeudet myytiin Uroksen luxemburgilaiselle tytäryhtiölle.

BF:n mukaan rahoitusta ei koskaan olisi myönnetty, jos tämä olisi ollut tiedossa.

Syyttäjän mukaan Hallikainen ja Uhari olivat myös antaneet Tekesille ”ilmeisen harhaanjohtavan” kuvan Uroksen projekteihin liittyneistä tulo-odotuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Tekes-hakemuksissa Uroksen tulo-odotukseksi vuonna 2015 oli kerrottu 300 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 500 miljoonaa euroa. Hakemuksissa kerrottiin myös, että vuonna 2016 Uros työllistäisi 400 ihmistä. Syyttäjän mukaan todellisuudessa Uroksen liikevaihdoksi vuosina 2012-2016 muodostui enimmillään vajaat 3,3 miljoonaa euroa ja työntekijöitä vuonna 2016 oli 27.

Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista

Hallikainen ja Uhari ovat kiistäneet syytteen. Heidän mukaansa Tekes tiesi järjestelystä, jossa Uroksen patentit olivat yhtiön luxemburgilaisen tytäryhtiön omistuksessa. He ovat myös sitä mieltä, ettei konsernin sisällä tehty immateriaalioikeuksien luovutus rikkonut Tekesin rahoitusehtoja.

Uroksen vuonna 2018 jättäneen Uharin mukaan Tekes ei kysynyt Urokselta kertaakaan vuosien aikana mitään lisätietoja patenteista tai niiden lisensioinnista.

-  On ilmeistä, että BF on päätynyt tutkintapyynnön tekemiseen vain, koska Uros on saanut negatiivista julkisuutta, jolloin BF:nkin omaa toimintaa voitaisiin arvioida kriittisesti, Uhari kirjoitti ennakkovastauksessaan käräjäoikeudelle.

SUUREN YLEISÖN tietoisuuteen Uros nousi alkuvuodesta 2020, kun kerrottiin, että Tampereen uuden monitoimiareenan nimeksi tulee Uros Live. Tuolloin Uros-konsernin toimitusjohtajana toiminut Jerry Raatikainen sanoi, että areenan nimeäminen Uros Liveksi sopi konsernin brändiin.

-  Jaamme heidän kanssaan samanlaisen, kunnianhimoisen vision ja halun tehdä uutta.

Hälytyskellot BF:ssä alkoivat kuitenkin soida, ja loppuvuodesta 2020 se määräsi Uroksen lainat ja avustukset välittömästi takaisinmaksettavaksi. Esitutkinnan mukaan Uros ei ollut siihen mennessä lyhentänyt lainoja ollenkaan.

Vuonna 2021 poliisi aloitti esitutkinnan törkeästä avustuspetoksesta. Nykyisin Nokia Arenana tunnetun areenan hallitus irtisanoi sen jälkeen sponsorisopimuksen Uroksen kanssa.

Alkuvuodesta 2022 Uros asetettiin konkurssiin. Tuolloin yhtiöllä oli velkoja ainakin lähes 13,5 miljoonaa euroa ja kassavaroja vain noin 14  000 euroa.

BF vaatii nyt rahoja Hallikaiselta ja Uharilta petoskäräjillä. Jo rikostutkinnan aikana Oulun käräjäoikeus määräsi Hallikaisen, Uharin ja Uroksen omaisuutta yhteisvastuullisesti vakuustakavarikkoon yli kuuden miljoonan euron arvosta.

Esitutkinnasta tosin selviää, että tosiasiallisesti takavarikko kohdistui ainoastaan Uhariin, koska vain hänellä oli henkilökohtaista omaisuutta, johon takavarikko voitiin kohdistaa.

Hallikainen on sanonut, että kaikki saatu rahoitus kului Uroksen liiketoimintaan. Hallikaisen käräjäoikeudelle antaman kirjallisen ennakkovastuksen mukaan hän itse rahoitti Uros-konsernia vuoden 2021 loppuun mennessä yli 30 miljoonalla eurolla eikä hänellä ole nykyään tuloja lainkaan.

Eräästä toisesta Hallikaisen käräjäoikeudelle aiemmin tänä vuonna toimittamasta asiakirjasta ilmenee, että hän hakee puolustukseensa oikeusapua ilman omavastuuta. Sitä voidaan myöntää, jos hakijan käyttövarat kuukaudessa ovat enintään 600 euroa.

MONET TOIMIJAT ovat vuosien aikana selvitelleet Hallikaisen ja Uroksen varallisuuksien liikkeitä. Loppuvuodesta 2022 Uroksen konkurssipesän pesänhoitaja teki rikosilmoituksen, koska hänen mukaansa Uroksen luxemburgilaisia tytäryhtiöitä oli käytetty Uroksen omaisuuden siirtämiseksi pois velkojien ulottuvilta.

Keskusrikospoliisi aloitti asiassa esitutkinnan törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja velkojainsuosinnasta. Epäiltyinä ovat Hallikainen sekä Uroksen entinen toimitusjohtaja Jerry Raatikainen.

Lisäksi kahta Hallikaisen lähipiiriin kuuluvaa henkilöä on epäilty avunannosta törkeään velallisen epärehellisyyteen. He ovat kiistäneet rikosepäilyt.

Keväällä 2022 STT uutisoi, että Hallikainen oli eronnut vaimostaan ja siirtänyt valtaosan omaisuudestaan Suomessa tämän nimiin vuoden 2021 alussa. Asia selvisi asiakirjoista Hallikaisten ja Nordean ulosottokiistassa.

Nordean mukaan Jyrki Hallikaisen tarkoituksena oli siirtää omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin. Hallikaisten mukaan omaisuuden siirrossa oli kyse avioeron yhteydessä Sveitsissä tehdystä osituksesta. Asia on parhaillaan korkeimman oikeuden harkittavana.

Avustuspetoksen esitutkinnasta selviää, että pariskunnan välit olivat sittemmin jälleen lämmenneet. Lokakuussa 2021 tehdyssä kuulustelussa Jyrki Hallikainen kutsuu ex-puolisoaan ”entiseksi vaimokseen ja nykyiseksi kihlatukseen”.

SAMAAN AIKAAN Jyrki Hallikaisesta on ollut jo vuosia käynnissä rikostutkinta myös Sveitsissä. Schwyzin kantonin syyttäjäviranomainen Patrick Bischoff kertoi STT:lle aiemmin keväällä, että tutkinta on edelleen käynnissä, muttei kommentoinut asiaa tarkemmin.

STT:n tietojen mukaan Hallikainen myi pieniä palasia Uroksesta miljoonilla euroilla ennen yhtiön kulissien romahtamista. STT:n tietojen mukaan Sveitsissä Hallikaisesta teki aikanaan rikosilmoituksen sijoittaja, jolle Hallikainen kauppasi kesällä 2020 pienen osuuden Uroksesta miljoonahintaan.

Sijoittaja asui samalla Zürichinjärven rannalla sijaitsevalla arvoalueella, mistä Hallikainen omisti miljoona-asunnon. STT:n Sveitsin viranomaisilta saaman tiedon mukaan Hallikainen ei enää omista kyseistä asuntoa.

Hallikainen on pitkään asunut ulkomailla, ensin Belgiassa ja sittemmin Sveitsissä. Nykyisin hänen kotipaikkansa on Liechtensteinissa.

Syyttäjä vaatii Hallikaiselle sekä Uharille käräjillä ehdotonta vankeutta. Törkeästä avustuspetoksesta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

PETOSJUTUN esitutkinta herättää myös kysymyksiä siitä, kuinka perusteellisesti Tekesissä arvioitiin Uroksen liiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä.

Esitutkinnan perusteella Uroksen ydintuote Tekes-hakemusten aikaan oli useita sim-kortteja sisältävä laite, jonka avulla matkapuhelimen käyttö ulkomailla olisi ollut halvempaa.

Monet esitutkinnassa kuullut todistajat kertoivat epäilyksistään, jotka liittyivät jo tiedossa olleisiin EU-suunnitelmiin roaming-maksujen laskemisesta tai poistamisesta kokonaan.

Eräs todistajista kertoi osallistuneensa tilaisuuteen, jossa Uroksen edustaja oli esitellyt ”hurjalta kuulostaneita myynti- ja kasvulukuja”.

-  Muistan, että otin itse esille sen, että oli odotettavissa, että operaattorit tulevaisuudessa tulisivat muuttamaan tätä roaming-hinnoittelua asiakkaiden hyväksi ja siitä johtuen Uroksen liiketoiminnalla olisi jalansijaa vain seuraavien 5-6 vuoden ajan, todistaja sanoi.

-  Tilaisuudessa oltiin sitä mieltä, että jos Uros pystyy työllistämään ideallaan ihmisiä seuraavan viiden vuoden ajan ja toiminnan tulokset olisivat kasvavia, se olisi kokonaisuutena parempi kuin ei tehtäisi mitään.

Sama todistaja muisteli yllättyneensä siitä, miten nopeasti Tekes päätti rahoituksen antamisesta Urokselle.

-  Mietin itse tuolloin, että ovatko he ehtineet tehdä tarpeellisia tarkastustoimia liittyen Hallikaisen ja Uharin yritykseen, koska päätös rahoituksen myöntämisestä tuli niin nopealla aikataululla hakemuksen jättämisen jälkeen.

Teksti: STT / Maria Rosvall

Finnair perui noin 140 lentoa – työnseisausten piirissä arviolta 600 työntekijää

Ilmailualan unioni on kertonut neuvotelleensa työnantajaliitto Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi.

Finnairin mukaan lentojen uudelleenreititykset on saatu järjestettyä suurimmalle osalle matkustajista, joiden lennot peruttiin perjantailta Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi.

Finnair perui perjantailta noin 140 lentoa. Perumiset vaikuttavat arviolta 12  000 matkustajaan. Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

-  Kun tältä päivältä lennot on peruttu jo keskiviikon ja torstain aikana, niin päivä on sujunut melko rauhallisesti, Finnairin viestintäpäällikkö Mari Kanerva kertoi STT:lle perjantaina iltapäivällä.

Kanerva kertoi, että jonkin verran matkustajien laukkuja on jäänyt toimittamatta ja osalle lennoista ei pystytä perjantaina ja lauantaina toimittamaan aterioita.

IAU järjestää perjantaina neljän tunnin mittaisia työnseisauksia. Ne toteutetaan pääosin siten, että työntekijät aloittavat työnsä neljää tuntia myöhemmin kuin työvuoro muutoin alkaisi.

Työnseisausten piirissä on arviolta 600 työntekijää. He vastaavat Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä yhtiön lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Vaikutukset ulottuvat IAU:n mukaan myös muiden lentoyhtiöiden maahuolintaan.

Maahuolinnalla tarkoitetaan lentokentän toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa matkatavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä polttoaineen tankkaaminen.

Kanervan mukaan perjantain työnseisauksista ei ole aiheutunut Finnairille lentojen myöhästymisiä.

Viikonloppuna Finnair pyrkii operoimaan normaalisti. Yksittäiset lentojen perumiset ovat kuitenkin viikonloppuna mahdollisia.

IAU on ilmoittanut työnseisauksista myös ensi maanantaille. Tuolloin seisausten piirissä on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista.

Finnair tekee vielä arviota IAU:n työtaisteluiden vaikutuksista maanantain osalta.

-  Viestimme viikonlopun aikana, miltä maanantai näyttää, Kanerva sanoo.

Hän muistuttaa, että Finnair viestii asiakkaille myös suoraan siitä, mikä on asiakkaan oman lennon tilanne.

IAU on kertonut neuvotelleensa työnantajaliitto Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi. Finnairia rasittaa myös toinen, pidempään kestänyt työehtokiista lentäjien kanssa.

Lentoasemayhtiö Finavian mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman palvelupisteille voi viikonloppuna muodostua ajoittaisia jonoja.

Finavia kertoo verkkosivuillaan, että työnseisauksen jälkeen lentoasematoimintoja käynnistetään uudelleen asteittain ja esimerkiksi turvatarkastuksessa ja lähtöselvityksessä voi esiintyä ajoittaisia jonoja.

Palvelualojen kysely: Nyt on vuosikymmenen pahin aika saada potkut

Palvelualojen ammattiliiton kyselyn mukaan joka viides alan ammattilainen arvelee, ettei löytäisi uutta työpaikkaa jos jäisi nyt työttömäksi. Näin kovaa työllistymishuolta ei ole palvelualalla tällä vuosikymmenellä nähty.

Huhtikuun alussa tehdyssä kyselyssä omia työllistymismahdollisuuksiaan epäili jo 22,1 prosenttia vastaajista. PAM:n mukaan tulos on loppuvuodesta 2017 alkaneen mittaushistorian pahin, ja se kertoo ihmisten vakavista työllistymishuolista.

Etenkin kaupan ja kiinteistöpalvelualan ihmiset ovat pessimistisiä tulevasta.

Vain 11 prosenttia vastaajista uskoo oman taloustilanteensa kohenevan loppuvuoden ja ensi kevään aikana.

SEN SIJAAN oman nykyisen työnantajan talousnäkymissä nähdään pieniä parantumisen merkkejä alkutalveen verrattuna.

Näin uskoo muun muassa jo lähes kolmasosa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä, vaikka heidänkin alallaan talvi oli myynnin kannalta hankala.

PAM:n kysely tehtiin 1.-11. huhtikuuta, ja siihen vastasi 1028 ihmistä.

AVAINSANAT

Lentoliikenteessä työtaistelukaaos, reittiperuutuksia pitkin päivää

Finnair peruu tänään noin 140 lentoa Ilmailualan Unionin (IAU) työtaistelun vuoksi. Perumiset vaikuttavat arviolta 12  000 matkustajaan.

Finnair tarjoaa peruttujen lentojen asiakkaille vaihtoehtoisen lennon.

Ilmailualan unioni järjestää tänään neljän tunnin mittaisia työnseisauksia. Ne toteutetaan pääosin siten, että työntekijät aloittavat työnsä neljää tuntia myöhemmin kuin työvuoro muutoin alkaisi.

Työnseisausten piirissä on arviolta 600 työntekijää. He vastaavat Finnairille tuotettavista maahuolinta- ja ateriapalveluista sekä yhtiön lentokoneiden korjaus- ja huoltotöistä.

Vaikutukset ulottuvat IAU:n mukaan myös muiden lentoyhtiöiden maahuolintaan.

Maahuolinnalla tarkoitetaan lentokentän toimintoja, joihin kuuluvat muun muassa matkatavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä polttoaineen tankkaaminen.

SEURAAVAT työnseisaukset tulevat IAU:n ilmoituksen mukaan maanantaina 5. toukokuuta. Tuolloin seisausten piirissä on yli 300 työntekijää, jotka vastaavat Finnairin matkustaja-, maahuolinta- ja rahtipalveluista.

IAU on kertonut neuvotelleensa Palvelualojen työnantajien Paltan kanssa tammikuusta asti lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi.

Finnairia rasittaa myös toinen, pidempään kestänyt työehtokiista lentäjien kanssa.

AVAINSANAT