Israelin puolustusministeri uhosi maan perustavan Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”

Israelin puolustusministeri Israel Katz uhosi perjantaina Israelin perustavan miehitetylle Länsirannalle ”Israelin juutalaisvaltion”. Israel ilmoitti torstaina perustavansa 22 uutta siirtokuntaa alueelle. Siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia.

Samalla Katz hyökkäsi voimakkaasti Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia vastaan.

-  Tämä on päättäväinen vastaus terroristijärjestöille, jotka yrittävät vahingoittaa ja heikentää otettamme tästä maasta, Katz perusteli.

-  Samalla se on selvä viesti Macronille ja hänen liittolaisilleen: he tunnustavat palestiinalaisvaltion paperilla, mutta me rakennamme Israelin juutalaisvaltion tänne paikan päälle, puolustusministeri jatkoi.

Katzin mukaan palestiinalaisvaltion tunnustamista koskevat paperit tulee päätymään historian roskakoriin, kun taas Israel tulee menestymään ja kukoistamaan.

Macron sanoi perjantaina Singaporessa, että Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

SBU: Isku Kertshinsalmen siltaan – miinoittamiseen käytettiin yli tuhat kiloa räjähteitä

Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU sanoo tehneensä onnistuneen iskun Venäjän kannalta tärkeään Kertshinsalmen siltaan. SBU:n mukaan silta on vaurioitunut miinoilla tehdyssä vedenalaisessa iskussa.

Siviiliuhreja ei tullut, SBU sanoo Telegram-viestissään ukrainalaissivusto Kyiv Independentin mukaan. SBU:n mukaan operaation suunnitteleminen kesti kuukausia ja sillan miinoittamiseen käytettiin yli tuhat kiloa räjähteitä.

Venäjän rakentama Kertshinsalmen silta on ollut Venäjälle tärkeä huoltoreitti sen jälkeen, kun se miehitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Venäjä on käyttänyt siltaa kaluston ja tarvikkeiden kuljettamiseen Ukrainassa miehittämilleen alueille. Ukrainalle silta on ollut eräänlainen Venäjän miehityksen symboli.

Kyiv Independentin mukaan se ei ole pystynyt vahvistamaan, millaisia vaurioita isku tarkalleen ottaen aiheutti tai onko silta suljettu kokonaan tai väliaikaisesti.

Kyiv Independent julkaisi videon sillan räjähdyksestä, jossa SBU:n mukaan vaurioituivat sillan vedenalaiset tukirakenteet. Silta näytti videon perusteella jääneen ainakin vielä pystyyn.

-  (Tämä) operaatio kesti joitain kuukausia. SBU:n agentit miinoittivat tämän laittoman rakenteen tukirakenteet, SBU sanoi viestissään.

-  Ja tänään, aiheuttamatta yhtään siviiliuhreja, ensimmäinen räjähde aktivoitiin aamulla kello 4.44, lausunnossa sanottiin.

Kyseessä oli Ukrainan kolmas siltaa vaurioittanut isku sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen helmikuussa 2022. Ainakaan aiemmat iskut eivät ole onnistuneet saamaan siltaa pysyvästi pois käytöstä.

AVAINSANAT

Kreml: Tätä tapaamista tuskin nähdään lähiaikoina

Kreml pitää epätodennäköisenä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voisivat tavata lähiaikoina.

Yhdysvallat oli äskettäin sanonut olevansa avoin johtajien kolmenväliselle tapaamiselle.

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan tapaaminen voi tulla kysymykseen vasta silloin, jos Venäjän ja Ukrainan valtuuskuntien välisissä tapaamisissa päästään sopimukseen.

Peskovin mukaan Ukraina-neuvotteluissa on turha odottaa nopeaa läpimurtoa käsiteltävinä olevien aiheiden monimutkaisuuden takia.

AIEMMIN tiistaina Ukrainan lähettämä valtuuskunta saapui neuvottelumatkalle Yhdysvaltoihin. Ukrainan presidentinkanslian päällikön Andri Jermakin mukaan tarkoituksena on neuvotella presidentti Donald Trumpin hallinnon ja molempien puolueiden edustajien kanssa muun muassa pakotteista Venäjään vastaan.

Jermakin mukaan ukrainalaisvaltuuskuntaa johtaa talousministeri Julija Svyrydenko.

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneen republikaaninen puhemies Mike Johnson sanoo tukevansa mahdollisimman kovia pakotteita Venäjää vastaan.

AVAINSANAT

Tusk: Hallituksen luottamus puntariin 11. kesäkuuta

Puolan EU-myönteisen hallituksen luottamuksesta äänestetään maan parlamentissa 11. kesäkuuta, kertoo pääministeri Donald Tusk.

Hän esitti hallituksen luottamuksen mittaamista maanantaina sen jälkeen, kun kansallismielinen Karol Nawrocki oli voittanut maan presidentinvaalit.

Tusk myös sanoi pysyvänsä tehtävässään sekä toivovansa, että hän pystyy tekemään yhteistyötä uuden presidentin kanssa.

Nawrocki voitti sunnuntaina järjestetyn presidentinvaalien hyvin tiukan toisen kierroksen.

AVAINSANAT

Geert Wildersin puolue sanoo jättävänsä Hollannin hallituksen

Hollannin laitaoikeiston johtajan Geert Wildersin puolue sanoo jättävänsä maan hallituksen maahanmuuttokysymysten vuoksi. Wilders ilmoitti asiasta viestipalvelu X:ssä.

Wildersin johtaman oikeistopopulistisen vapauspuolueen (PVV) ero johtaa hallituksen kaatumiseen ja mahdollisesti ennenaikaisiin vaaleihin.

Wildersin mukaan maan oikeistolainen koalitiohallitus ei ole pannut täytäntöön ajamaansa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa riittävän nopeasti. Wildersin vapauspuolue on tunnettu tiukoista maahanmuuton, islamin ja EU:n vastaisista kannoistaan.

Geert Wildersin puolue voitti vuonna 2023 järjestetyt vaalit ylivoimaisesti. Tällöin Wilders kuitenkin ilmoitti, ettei hänestä tulisi pääministeriä riittämättömän tuen takia.

Puoli vuotta kestäneiden hallitusneuvottelujen jälkeen pääministeriksi nousi oikeiston Dick Schoof. Hallitus sitoutui ajamaan ”kaikkien aikojen tiukinta” maahanmuuttopolitiikkaa.

Wildersin ilmoitus tuli vain viikkoja ennen kun Hollannin on määrä isännöidä Naton huippukokousta.

AVAINSANAT

Äänestys käynnistynyt ennätysvilkkaasti Etelä-Korean presidenttivaaleissa – puukotuksesta selvinnyt Lee Jae-myung kyselyn kärjessä

Lee Jae-myung.

Etelä-Korean presidenttivaaleissa äänestys on alkanut poikkeuksellisen vilkkaasti, kertoo paikallinen uutistoimisto Yonhap. Maassa äänestetään tänään ennenaikaisissa presidenttivaaleissa puolen vuoden poliittisen epävakauden jälkeen.

Yli 60 prosenttia äänestäjistä oli antanut äänensä paikallista aikaa alkuiltapäivään mennessä, kun myös ennakkoäänet lasketaan mukaan. Uutistoimiston mukaan äänestysaktiivisuus ei ole tässä vaiheessa äänestystä noussut yhtä korkealle missään aiemmissa presidentinvaaleissa.

Etelä-Korean edellisissä presidenttivaaleissa lopullinen äänestysprosentti oli 77,1 prosenttia.

Sittemmin viralta pantu presidentti Yoon Suk-yeol syöksi vuodenvaihteessa maan poliittiseen sekasortoon julistettuaan maahan poikkeustilan ja yrittämällä armeijan voimin estää parlamentin toiminnan. Lyhytkestoiseksi jääneestä poikkeustilasta seurasi Yoonille virka- ja rikossyytteitä ja viraltapano huhtikuussa.

Vaalien alla pontta ovat saaneet erilaiset salaliittoteoriat ja valeuutiset, jotka liittyvät esimerkiksi vaalivilppiin.

TUOREIMMASSA mielipidemittauksessa kärkipaikkaa piti oppositiojohtaja, demokraattipuolueen ehdokas Lee Jae-myung lähes 50 prosentin kannatuksella, kertoi uutistoimisto Yonhap. Perässä tuli konservatiivipuolue PPP:n ehdokas Kim Moon-soo, jonka kannatus oli lähes 37 prosenttia.

60-vuotias Lee hävisi Yoonille hyvin tiukoissa vaaleissa vuonna 2022. Hän on toiminut aiemmin muun muassa maan pääkaupungin eteläpuolella sijaitsevan Seongnamin kaupungin pormestarina kahden kauden ajan vuosina 2010-2018.

Viime vuonna Leen kannattajana esiintynyt mies puukotti häntä kaulaan, kun poliitikko oli vierailulla maan kaakkoisosassa sijaitsevassa Busanin satamakaupungissa. Epäilty kertoi myöhemmin motiivikseen sen, että halusi estää Leetä pyrkimästä Etelä-Korean presidentiksi.

Lee on luvannut muun muassa vahvistaa Etelä-Korean tekoälyteollisuutta. Hän suhtautuu naapurimaa Pohjois-Koreaan huomattavasti Yoonia sovittelevammin.

YOON on julkisissa ulostuloissaan ohjannut tukijoitaan PPP:n ehdokkaan Kimin taakse. Yoon ei ole itse voinut asettua ehdolle tänään käytäviin vaaleihin. Hän on silti yhä vaikutusvaltainen hahmo, jonka toiminta on aktivoinut uskonnollisia piirejä ja oikeistolaisia sosiaalisen median vaikuttajia ottamaan voimakkaammin osaa päivänpolitiikkaan.

73-vuotias Kim kieltäytyi aluksi pahoittelemasta epäonnistumista poikkeustilajulistuksen estämiseksi. Kampanjapolulla Kim on kuitenkin pyrkinyt ottamaan etäisyyttä viralta pantuun presidenttiin. Toukokuussa hän pahoitteli ensimmäistä kertaa Yoonin julistaman poikkeustilan seurauksia.

1980-luvulla Kim pidätettiin kahdesti, ensin syytettynä kommunismin vastaisen lain rikkomisesta ja myöhemmin kansallisen turvallisuuden lain nojalla. Kim vietti yli kaksi ja puoli vuotta vankilassa, kunnes hänet armahdettiin vuonna 1988.

AVAINSANAT