VALIKKO

IS: Kokoomus päättää presidenttiehdokkaasta ensi viikolla – lehti kertoo myös nimen

Alexander Stubb Presidentinlinnassa järjestetyissä Kultaranta-keskusteluissa Helsingissä 19. kesäkuuta 2023.

Ilta-Sanomien (IS) tietojen mukaan kokoomus päättää ensi viikolla presidenttiehdokkaastaan.

IS:n mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo olisi esittämässä entistä pääministeriä Alexander Stubbia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

STT ei ole saanut kokoomuksesta tai Orpon esikunnasta vahvistusta tiedolle.

Alexander Stubb kertoo luvanneensa harkita vakavasti kokoomuksen presidenttiehdokkuutta, jos puolue pyytää häntä ehdokkaaksi. Stubb kommentoi asiaa STT:lle lyhyesti sähköpostilla.

STT:n tietojen mukaan kokoomuksen puoluehallituksen on määrä kokoontua ensi viikon maanantaina. STT ei ole saanut vahvistusta, mitä asioita kokouksessa käsitellään. Lisäksi kokoomus järjestää lauantaina 19. elokuuta puoluepäivän, jossa ovat koolla puolueen päättävät elimet.

Uutista täydennetty klo 16.50 muun muassa Stubbin kommentilla.

AVAINSANAT

Arvio: Paavo Lipposen muistelmajärkäle antaa ajateltavaa myös nykypoliitikoille

Paavo Lipponen ja Erkki Tuomioja vuonna 2004.

Entisen pääministerin Paavo Lipposen lähes seitsemänsataasivuinen muistelmatiiliskivi on ollut kirjakevään odotetuimpia teoksia.

Esipuheessa kirjoittaja kertoo muistelmiensa kolmannen osan työstämisen ottaneen aikaa. Niin konsulttina toimiminen kuin sairaudetkin ovat vieneet energiaa.

KIRJA:
Paavo Lipponen:
Valtionhoitaja. Muistelmat 1995-2024
WSOY, 679 s.
Kirjansa paksuutta Lipponen perustelee halulla kertoa näkemyksensä pääministerivuosista tyylilleen uskollisena perusteellisesti. Pitää kirjoittaa itse, eikä jäädä odottamaan, että joku muu sen tekee.

Lipposen muistelmista on tuoreeltaan kaivettu lehtien palstoille lähinnä yksityiskohtia vanhoista kiistoista. Erityisesti on perattu uudelleen Anneli Jäätteenmäen eroon kesällä 2003 johtanutta Irak-gatea.

Huipputason politiikan äärimmäinen kovuus jo aikana ennen kuin yötä päivää jauhava sosiaalinen media on tuonut siihen oman kirpaisevan lisänsä tulee teoksesta vahvasti esille. Arja Alhon ministerieroon syksyllä 1997 johtaneet tapahtumat on selvästi jääneet painamaan Lipposta ja hän käyttääkin runsaasti palstatilaa kertoakseen niistä oman näkemyksensä.

Lipposen tunnusomainen suorasukainen tyyli tulee vahvasti kirjassa esille. On yhteentörmäyksiä niin muiden puolueiden johtohenkilöiden kuin omienkin välillä. On ideologisia erimielisyyksiä niin Tarja Halosen kuin Erkki Tuomiojankin kanssa.

Se, että niistä huolimatta on voitu tehdä yhteistyötä ja edistää Suomelle tärkeitä asioita, on jäänyt muistelmia referoitaessa vähemmälle huomiolle.

Lipponen kiittää Halosta niin tiukoissa tilanteissa saadusta tuesta kuin ylistää presidentin huumorintajua. Myös pääministerin SDP:n puheenjohtajakisassa 2002 haastaneelle Tuomiojalle Lipponen antaa tunnustusta pragmaattisesta tuesta monessa kiperässä tilanteessa.

Paavo Lipponen ja Tarja Halonen vuonna 1995.

LIPPOSEN aktiivinen poliittinen ura päättyi vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Hän lähti kuitenkin vielä ehdolle 2011 presidentinvaaleihin.

Syyksi hän kertoo muistelmissaan huolensa populismin ja oikeistolaisuuden noususta. Sauli Niinistön tapa leimata puhemiehenä kansanedustajat ”omia etujaan ajaviksi lurjuksiksi” oli myös ärsyttänyt häntä.

Populismin vastaisuus ei vedonnut äänestäjiin ja kannatus jäi vaatimattomaksi. Tukijoukkojen arvostelun sijaan Lipponen ottaa vastuun ja toteaa olleensa ehdokkaana ”liian vanha ja politiikassa kulunut”.

Kirjan lopussa Lipponen vetää pääministerikokemuksensa suuria linjoja yhteen. SDP:n vaalivoitto 1995 oli ”poliittinen pääoma”, jolla Suomi nostettiin lamasta. Kannatus kului hallitusvastuussa mutta mahdollisti Lipposen toisen hallituksen muodostamisen keväällä 1999.

Lipposen mukaan hänen kahdeksan vuotta pääministerinä oli ”pitkäaikaisin johdonmukaisen ja menestyksellisen politiikan ajanjakso itsenäisen Suomen historiassa”. Se perustui yhteistyökykyyn, määrätietoisuuteen. Oli myös ripaus onnea matkassa.

Sen, ettei saman suorituksen toistaminen olisi nyt helppoa, hän tiedostaa: ”Maailma on nyt vaikeampi paikka”.

Paavo Lipponen vuonna 2017.

LIPPOSEN muistelmat on keskeisen vaikuttajan näkemys Suomen johtamisesta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Joku toinen voi nähdä samoja asioita ja tilanteita enemmän tai vähemmän toisin.

Tätä ajatellen voisi toivoa, että muutkin tuolloin keskeisillä paikoilla mukana olleista julkaisisivat kattavia muistelmateoksia. Tämä tapa on meillä vähentynyt menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

Poliittisen historian akateeminen tutkimus voisi myös jo enemmän ottaa aikakauden käsittelyyn. Vastaavanlaista mielenkiintoa kuin sotavuosiin ja Urho Kekkosen presidenttikauteen ei ole vielä kohdistunut suuren laman jälkeiseen aikaan.

Lipposen teoksen loppukaneetteja lukiessa pohtii, mitä tästä olisi kuitenkin mahdollista siirtää nykypäivään.

Olisiko poliittisen kenttämme nykyistä paremman yhteistyökyvyn varaan rakennettavissa maamme uusi nousu? Joko kohta nähdään, että jyrkällä vastakkainasettelulla ja riidoilla ei päästä kansakunnan kannalta pitkässä tarkastelussa ketään hyödyttävään lopputulokseen?

Olemme nyt henkisesti ja taloudellisestikin monella tapaa vähän samanlaisessa näköalattomassa lamautuneessa tilassa kuin 1990-luvun puolivälissä.

Työttömyys ei ole paisunut niin massiivisiin lukuihin kuin tuolloin, mutta jotain uutta tai vanhaa tarvitaan, että saamme Suomen jälleen jaloilleen.

AVAINSANAT

Ranne Pohjolan liikenneministerien tapaamisessa: Raideleveys tulee muuttaa koko maassa

Euroopassa yleinen raideleveys on 1435 millimetriä, Suomessa 1 524.

Pohjoismaiden liikenneministereiden epävirallisessa tapaamisessa tiistaina korostuivat erilaiset infra- ja huoltovarmuushuolet – sekä raideleveys.

Liikenneministeri Lulu Ranteen (ps.) mielestä Suomen rataverkon raideleveys tulee vaihtaa EU-yhteensopivaksi.

Ranne korosti tiedotustilaisuudessa, että Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhteishankkeen Rail Baltican jälkeen Suomi on ainoa EU- ja Nato-maa, jonka raideleveys periytyy Venäjän vallan ajalta.

Hänen mukaansa tärkeintä on toteuttaa muutos ensin pohjoisessa eli ”Oulusta ylöspäin”, mutta myöhemmin se tulisi ulottaa koko maahan.

– Tämän hallituksen on tehtävä päätös siitä, että asiassa edetään. Se on Suomen, Pohjoismaiden, EU:n ja Naton yhteinen etu, mistä kertoo sekin, että hanke on EU:n prioriteettilprojektilistan kärjessä 500 vastaavan joukossa. EU:lta on saatavissa puolet suunnittelun ja 30 prosenttia rakentamisen kustannuksista; se on sellainen potti, jota elinaikani ei ole tullut eikä toiste tule, Ranne sanoi.

ON selvää, että osittaisenakin raideverkoston uusiminen olisi valtava ja kallis urakka.

Rail Baltican eli noin 900 kilometrin pituisen ratayhteyden Tallinnasta Baltian maiden läpi Varsovaan kokonaiskustannusten arvioitiin vuonna 2023 kohonneen alun 3,2 miljardista yli kymmeneen miljardiin euroon. Euroopan Unionin tuki sille on noin 85 prosenttia.

Rail Baltican suunnittelu alkoi ideatasolla jo 1990-luvun lopulla, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistettiin marraskuussa 2020 Riian aseman pohjatöillä. Hanke valmistunee 2030-luvulla.

Ranne myönsi, että myös Suomen osalta pelkkä suunnittelu vaatii vuosia, ja mahdollisiin rakennustöihin päästäisiin 2030-luvulla.

Aiemmissa kansallisissa arvioissa hankkeen haitat arvioitiin suuremmiksi kuin hyödyt.

– Kansainvälinen turvallisuustilanne, -ympäristö ja Suomen asema siinä on sittemmin muuttunut radikaalisti. Yhtä vähän kuin voimme olla kiinalaisen datan kotipesä, voimme olla punaisen raiteen jatke, Ranne sanoi.

LIIKENNEMINISTERI ei suoraan viitannut pääministeri Petteri Orpon (kok.) tämänpäiväisiin lausuntoihin, joiden mukaan Lohjan ja Kouvolan datakeskusten rakentamiseen ei liity ulko- tai geopoliittisia ongelmia.

Silti Ranne ja perussuomalaisista myös elinkeinoministeri Wille Rydman ovat julkisesti kritisoineet keskusten rakentamispäätöksiä.

– En tietenkään voi puuttua kuntademokratiaan, mutta toivoisin, että tällaisia päätöksiä tehtäisiin koko maan etu edellä eikä jeninkuvat silmissä. Suosittelen kaikkia päättäjiä lukemaan Suojelupoliisin raportit aiheesta ja ymmärtämään riskit muutenkin, Ranne kommentoi.

Jeni on Japanin valuutta. Nyt Suomeen tulevista uusista datakeskuksista useimmat toimisivat kiinalaisyhtiöiden rahoilla.

AVAINSANAT

Purra: Tätä ei pelkkä hinta ratkaise

EU-maiden valtiovarainministerit kokoustivat Brysselissä tiistaina muun muassa EU:n puolustushankintoihin ehdotetusta Safe-rahoitusvälineestä.

Komissio antoi esityksen 150 miljardin euron rahoitusvälineen perustamisesta maaliskuussa. Välineestä on tarkoitus tukea EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja lainoilla, jotka taattaisiin EU-budjetista.

Neuvottelut rahoitusvälineen yksityiskohdista ovat yhä kesken. Keskusteluita käydään jäsenmaiden kesken muun muassa siitä, paljonko hankinnoissa tulisi suosia eurooppalaista teollisuutta.

Monet jäsenmaat pitävät tärkeänä, että väline voitaisiin ottaa käyttöön nopeasti, kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiistaina Brysselissä.

Valtioneuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, aikooko Suomi hyödyntää välinettä.

-  Olen keskustellut ekonomistien kanssa ja kuullut myös puolustushallinnon ja -ministeriön näkemyksiä. Erityisesti suomalainen puolustushallinto kokee, että tämä instrumentti voisi parhaimmillaan olla meille hyödyllinen, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan lausunnon mukaan Suomi voisi saada edelleen itse edullisempaa lainaa markkinoilta.

Purralta kysyttiin Etlan lausunnosta tiistain tiedotustilaisuudessa. Hän totesi, että kokonaisetua arvioidessa huomioidaan muitakin seikkoja kuin hinta.

-  Kokonaisedussa huomioidaan muitakin seikkoja. On hyvä ymmärtää, että tässä puhutaan epävarmasta ajasta, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Meidän pitää myös kriisioloissa tai tilanteen kärjistyessä kyetä huolehtimaan näistä asioista, Purra sanoi.

AVAINSANAT

HS-gallup: Näin moni aikoo erota liitosta, jos verovähennys poistuu

Helsingin Sanomien kyselyssä enemmistö eli 58 prosenttia ammattiliittojen jäsenistä kertoi aikovansa pysyä liiton jäsenenä verovähennysoikeuden poistumisen jälkeenkin.

Seitsemän prosenttia kertoi aikovansa erota liitosta, 28 prosenttia ei ollut vielä päättänyt asiasta, ja seitsemän prosenttia ei halunnut kertoa kantaansa.

Ylempään keskiluokkaan sijoittavat kertoivat aikovansa jatkaa jäsenyyttään todennäköisemmin kuin alempaan keskiluokkaan tai työväenluokkaan identifioituvat.

Ammattiliitosta eroamista puolestaan harkitsivat useimmiten pienituloiset ja peruskoulutetut. Myös 31-39-vuotiaat suunnittelivat eroamista keskimääräistä useammin.

Hallitus päätti työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisesta puoliväliriihessä.

Kyselyn toteutti Verian, ja siihen vastasi huhti- ja toukokuussa vajaat tuhat henkilöä. Vastanneet olivat täysi-ikäisiä, Manner-Suomessa asuvia ja työelämässä olevia. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Ruotsin ja Suomen demarien yllätysveto: yhteinen turvallisuuskomitea puolustuspolitiikan aivoriiheksi

Ensimmäisessä komitean kokoontumisessa kehuttiin muun muassa Suomen ja Ruotsin rannikkojoukkojen yhteensopivuutta.

Ruotsin ja Suomen sosialidemokraatit käynnistävät uuden yhteistyöhankkeen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan seurannassa. Puolueet kertovat perustaneensa yhteisen turvallisuuskomitean.

Komitean avulla puolueet sanovat haluavansa lähentää turvallisuuspoliittista ajatteluaan muun muassa puolustusratkaisuista, sotilastoiminnasta, Suomen ja Ruotsin turvallisuusyhteistyöstä ja pohjoismaisista linjanvedoista Natossa.

– Yhteisten aloitteiden ja yhteistyön kautta voimme parhaiten vahvistaa maidemme turvallisuutta ja vakautta. Ruotsin ja Suomen on yhdessä otettava vastuuta ja osoitettava johtajuutta omassa maanosassaan, kertoo SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tiedotteessa.

Ruotsin demareille käytännön sotilaalliset kysymykset ovat olleet takavuosina perinteisesti politiikassa hieman vieraampi aihepiiri. Nyt Ruotsissa halutaan ottaa nopeasti mallia esimerkiksi suomalaisesta asevelvollisuudesta, väestönsuojelusta ja kokonaisturvallisuuden käsitteestä.

– Venäjän aggressiivisuudesta kumpuavat hybridiuhat osoittavat, että Ruotsin ja Suomen tiivistyvä yhteistyö on entistäkin tarpeellisempaa, sanoo Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson.

KOMITEA piti maanantaina Tukholmassa ensimmäisen kokouksensa, jossa osallistujat vertailivat käytännön havaintojaan muun muassa maiden puolustusvoimien harjoitustoiminnasta.

Antti Lindtmanin mukaan hyvänä esimerkkinä toimintamalleista käytettiin esimerkiksi Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärien ja Ruotsin amfibiojoukkojen pitkää yhteistyötä.

Ruotsin ja Suomen demarit tiivistäisivät vastedes myös maiden parlamenttien puolustusvaliokuntien tiedonvaihtoa ja lisäisivät näiden tapaamisia.

Turvallisuuskomitean jäseninä ovat molempien puolueiden puheenjohtajat, puoluesihteerit ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Puolustuspolitiikkasektoria edustavat Suomesta kansanedustaja Mika Kari ja Ruotsista entinen puolustusministeri Peter Hultqvist. Talouspolitiikkaa ja puolustusteollisuutta komiteassa seuraavat Joona Räsänen ja Mikael Damberg, ulkopolitiikkaa Johannes Koskinen ja Morgan Johansson.

AVAINSANAT