VALIKKO

Intia ja Pakistan sopivat aselevosta – alkaa välittömästi

  • Ulkomaat
  • 10.05.2025
  • 15:40
  • (Päivitetty: 10.05. 15:41)

Intia ja Pakistan ovat sopineet aselevosta, joka tulee voimaan välittömästi.

Asiasta kertoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Truth Social -viestipalvelussaan. Trumpin mukaan neuvotteluja aselevosta käytiin yötä myöden Yhdysvaltojen välityksellä.

Pakistanin varapääministeri Ishaq Dar vahvistaa viestipalvelu X:ssä, että sopimus on syntynyt ja se tulee voimaan välittömästi.

Vielä viime yönä Intian tekemissä iskuissa Pakistaniin kuoli pakistanilaisviranomaisten mukaan ainakin 11 ihmistä ja haavoittui viitisenkymmentä.

Yhteenottojen taustalla on huhtikuussa kiistellyllä Kashmirin alueella tapahtunut terrori-isku, jossa surmattiin 26 ihmistä, joista valtaosa oli intialaisturisteja. Isku kiristi Intian ja Pakistanin suhteet äärimmilleen.

Intia ja Pakistan ovat käyneet aikaisemmin jo kaksi sotaa Kashmirin hallinnasta.

AVAINSANAT

Ukrainalaislähde AFP:lle: Venäjä esitti alue- ja muita mahdottomia vaatimuksia

Ukrainan presidentti Volodymor Zelenskyin mukaan sodan lopettamisen edistämiseksi olisi voitu ottaa todellisia askelia, jos Vladimir Putin ei olisi pelännyt tulla Turkkiin.

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut Turkin Istanbulissa ovat tältä erää ohi. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:lle lähde Turkin ulkoministeriöstä.

Noin puolitoista tuntia kestänyt tapaaminen oli ensimmäinen Ukrainan ja Venäjän edustajien välillä sitten vuoden 2022. Tapaamisessa oli mukana myös Turkki.

Ukrainalainen diplomaattilähde syyttää Venäjän esittäneen neuvotteluissa vaatimuksia, joita on mahdotonta hyväksyä. Venäjä muun muassa vaati, että aselevon aloittamiseksi Ukrainan olisi vedettävä joukkojaan pois suurilta alueilta Ukrainassa, sanoo lähde AFP:lle.

Ukrainalaisen virkamieslähteen mukaan on mahdollista, että Ukraina ja Venäjä neuvottelevat tänään vielä uudelleen, mutta toistaiseksi se ei ole suunnitelmissa. Asia riippuu lähteen mukaan siitä, millaiset ohjeet Venäjän delegaatio saa Moskovasta.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati aiemmin länsimaita reagoimaan vahvasti, jos neuvottelut Istanbulissa eivät tuota tulosta. Zelenskyi vaati muun muassa uusien pakotteiden asettamista Venäjän energiasektorille ja pankeille.

-  Meillä oli todellinen mahdollisuus ottaa tärkeitä askeleita kohti tämän sodan lopettamista, jos vain (Vladimir) Putin ei olisi pelännyt tulla Turkkiin, Zelenskyi sanoi Albanian Tiranaan kokoontuneille eurooppalaisjohtajille.

Venäjän valtuuskuntaa johtaa Putinin avustaja Vladimir Medinski, joka oli Venäjän pääneuvottelija myös vuonna 2022 käydyissä neuvotteluissa. Ukrainan valtuuskunnan johtaja on puolustusministeri Rustem Umjerov.

Turkin ulkoministeri Hakan Fidan sanoi neuvottelujen alkaessa, että aselevon saavuttaminen mahdollisimman pian on olennaisen tärkeää. Fidan sanoi, että neuvotteluissa pyritään myös pohjustamaan sitä, että Zelenskyi ja Putin tapaisivat.

Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andri Jermak sanoi aamupäivällä, että Ukrainan tavoite neuvotteluille on saavuttaa ehdoton aselepo. Ukrainalaisen diplomaattilähteen mukaan Ukraina oli aikeissa keskustella Venäjän kanssa myös Zelenskyin ja Putinin mahdollisesta tapaamisesta.

Valtuuskuntien tapaaminen pidettiin Istanbulissa Dolmabahcen palatsissa.

ENNAKKOON Ukrainan ja Venäjän tapaamisen tuloksiin, kuten aselevosta sopimiseen, ei pantu suurta toivoa.

-  Haluan olla rehellinen… Meillä ei ole suuria odotuksia, mitä tulee tapahtumaan, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi eilen.

Aamupäivällä Rubio tapasi Istanbulissa kollegansa Turkista ja Ukrainasta. Sodan lopettamista käsitelleessä tapaamisessa Rubio toisti Yhdysvaltojen kannan, että tappamisen on loputtava, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja.

Alkuiltapäivästä kerrottiin myös, että Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat tapasivat läheisessä hotellissa. Tapaamiseen osallistuivat Yhdysvaltain ulkoministeriöstä Michael Anton ja Venäjän valtuuskunnan johtaja Medinski.

MYÖS Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi eilen, ettei Turkista ole todennäköisesti luvassa tuloksia. Hän sanoi Lähi-idän matkallaan, ettei usko sodan loppuvan ennen kuin hän on tavannut Putinin.

-  Piditte siitä tai ette, en usko mitään tapahtuvan ennen kuin olemme tavanneet Putinin kanssa, Trump sanoi eilen.

Tänään Trump sanoi, että tapaisi Putinin heti, kun tapaaminen saadaan järjestettyä. Trumpilta kysyttiin asiasta pyöreän pöydän keskustelussa Arabiemiraattien Abu Dhabissa.

Myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin eilen tavannut Zelenskyi oli skeptinen mahdollisen tapaamisen tulosten suhteen. Zelenskyi syytti Venäjää siitä, ettei se ”suhtaudu vakavasti” sodan lopettamiseen.

Zelenskyi kyseenalaisti eilen myös Venäjän neuvotteluihin lähettämien neuvottelijoiden mandaatin ja nimitti heitä näennäisvaltuuskunnaksi. Venäjän ulkoministeriöstä vastattiin nimittelemällä Zelenskyiä pelleksi ja luuseriksi.

Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte kritisoi tänään Putinia Venäjän valtuuskunnan kokoonpanosta. Rutten mukaan Putin teki suuren virheen lähettäessään Istanbuliin ”matalan tason valtuuskunnan”.

AVAINSANAT

Trump hoputtaa Irania tekemään päätös Yhdysvaltain ydinsopimusehdotuksesta

Yhdysvaltoja vastustava muraali seinällä Iranin Teheranissa 11. toukokuuta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi perjantaina, että Iranin on tehtävä nopeasti päätös Yhdysvaltain tekemästä ehdotuksesta ydinsopimukseksi.

-  He tietävät, että heidän on tehtävä nopeita ratkaisuja tai jotain ikävää tapahtuu, Trump sanoi toimittajille.

Trump puhui asiasta perjantaina Arabiemiraattien pääkaupungissa Abu Dhabissa ennen lähtöään kotimatkalle Lähi-idän vierailultaan. Trump on tällä viikolla käynyt Arabiemiraattien lisäksi Saudi-Arabiassa ja Qatarissa.

Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet viime viikkoina epäsuoria neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta.

TRUMPIN tämän viikon matka Lähi-itään poiki lukuisia kauppasopimuksia isäntämaiden kanssa.

Abu Dhabissa Trump sai Arabiemiraateilta 1,4 biljoonan dollarin arvoisen investointilupauksen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Valkoinen talo ilmoitti, että Trump ja Arabiemiraattien presidentti Mohamed bin Zayed allekirjoittivat yli 200 miljardin dollarin arvosta sopimuksia, joihin lukeutui 60 miljardin yhteistyösopimus paikallisen öljy-yhtiön kanssa. Lisäksi Abu Dhabissa päämajaa pitävä lentoyhtiö Etihad tilaa yhdysvaltalaiselta Boeingilta 14,5 miljardin dollarin arvosta lentokoneita.

Aiemmin tällä viikolla Yhdysvallat kertoi Qatarin lentoyhtiön Qatar Airwaysin 210 Boeingin lentokoneen tilauksesta. Valkoisen talon mukaan niiden arvo olisi 96 miljardia dollaria. Saudi-Arabian kanssa Yhdysvallat sopi 600 miljardin dollarin paketista, johon sisältyy 142 miljardin dollarin asekauppa.

Kauppojen lisäksi Trump ilmoitti poistaneensa Syyrian vastaiset pakotteet. Trump tapasi Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa Syyrian väliaikaisen presidentin Ahmed al-Sharaan.

Trump halusi vastineeksi pakotteiden poistamisesta Syyrian normalisoivan suhteensa Israeliin, ajavan pois maasta palestiinalaistaistelijat ja ulkomaiset militantit sekä ottavan haltuunsa leirit, joilla pidetään äärijärjestö Isisin taistelijoita. Tällä hetkellä leirejä valvovat kurdit.

AVAINSANAT

Viron ulkoministeriön valtiosihteeri: ”Kaikkien pitäisi tajuta, ettei Venäjä neuvottele vilpittömästi”

Viron ulkoministeriön valtiosihteeri Jonatan Vseviov puhui Lennart Meri -konferenssissa Tallinnassa 16. toukokuuta.

Viron ulkoministeriön valtiosihteerin Jonatan Vseviovin mukaan Ukrainan sodan päättyminen neuvotteluteitse kompromissiin on tällä hetkellä mahdotonta. Näin siksi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo yhä voivansa voittaa sodan.

– Kaikkien pitäisi tajuta, ettei Venäjä neuvottele vilpittömästi, Vseviov sanoi perjantaina Lennart Meri -konferenssia seuraaville toimittajille Tallinnassa.

Kestävän ratkaisun sijaan Venäjän pyrkii rakentamaan Vseviovin mukaan ansan, jossa se esittää neuvotteluissa ukrainalaisille mahdottomia vaatimuksia ja pyrkii sen jälkeen leimaamaan Ukrainan haluttomaksi rauhaan.

Kansainvälisesti tunnustettujen rajojen muuttamiseen tai Ukraina Nato-jäsenyyden kieltämiseen ei pidä kuitenkaan suostua. Se avaisi todellisen Pandoran lippaan kansainvälisesti.

-  Sotatoimin saavutettujen aluemuutosten tunnustaminen on useimmille maille täysin mahdoton ajatus, ei niinkään Ukrainan kuin niiden oman edun ja rajojen takia, Vseviov sanoo.

Länsimaiden tavoitteita Venäjän suhteen ei hänen mukaansa pidä käsittää väärin. Ne ovat itse asiassa hyvin rajalliset:

-  Haluamme Venäjän palaavan takaisin kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa taakse. Siinä se. Emme halua olleenkaan sekaantua siihen, millainen hallinto- tai talousjärjestelmä Venäjällä on, Vseviov sanoo.

Vseviovin mukaan Viron rajoilla on tällä hetkellä rauhallista, koska Venäjän joukot ovat kiinni Ukrainassa. Kysymys kuuluukin, pääsevätkö sotilaat sodan jälkeen siviiliin vai jäävätkö he asevoimiin.

-  Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa en usko sotilaiden kotiuttamiseen, koska en usko Putinin ottavan riskiä palaamisesta sotataloudesta normaalitalouteen, Vseviov ennustaa.

LISÄKSI Putin voi tarvita sodan jälkeen jonkin uuden kriisin Venäjän rajoille.

-  Sen ei missään tapauksessa tarvitse merkitä hyökkäystä jotain toista naapuria tai Nato-maita vastaan, mutta tämä on silti hyvä pitää mielessä, Vseviov sanoo

Aiemmin tällä viikolla Viro yritti pysäyttää Venäjän varjolaivastoon kuuluvan tankkerin, minkä seurauksena paikalle lennähti Venäjän ilmavoimien Suhoi-hävittäjä, joka tuli vielä loukanneeksi Viron ilmatilaa.

Vseviovin mukaan tapaus osoittaa selvästi, kuinka tärkeä venäläisöljyä kuljettava varjolaivasto ja sen kulkureittinä toimiva Suomenlahti ovat Venäjälle.

-  Minusta he (venäläiset) tulivat osoittaneeksi haavoittuvuuttaan enemmän kuin aggressiivisuuttaan, hän muotoilee.

Tämän vuoksi varjolaivaston alukset on laitettava yhä ahtaammalle. Niillä rahaa ansaitsevat pikkuruiset lippuvaltiot eivät halua Vseviovin mukaan menettää mainettaan.

-  Ja ilman jonkin valtion lippua laiva on melko helppo kohde rannikkovaltioiden toimille, Vseviov sanoo.

Vseviovin mukaan aluksia tarkastaneet asiantuntijat ovat olleet järkyttyneitä alusten huonosta kunnosta ja miehistön heikoista merimiestaidoista.

-  Valitettavasti on vain ajan kysymys, kun jotain todella pahaa tapahtuu ympäristölle.

Niilo Simojoki / STT

AVAINSANAT

Suomalaisia rauhanturvaajia kohti ammuttiin Etelä-Libanonissa – henkilövahingoilta vältyttiin

Rauhanturvaajien ajoneuvoja Etelä-Libanonissa lähellä Israelin rajaa 6. huhtikuuta. Kuvituskuva.
  • Ulkomaat
  • 16.05.2025
  • 14:44
  • (Päivitetty: 16.05. 15:02)

Etelä-Libanonissa palvelevia suomalaisia rauhanturvaajia kohti ammuttiin tänään aamupäivällä, kertoo Maavoimat tiedotteessa. Unifil-operaatiossa palveleva 17 hengen suomalaispartio oli suorittamassa partiointitehtävää omalla toimialueellaan.

Maavoimien mukaan suomalaiset olivat liikkeellä neljällä panssaroidulla ajoneuvolla ranskalaisten rauhanturvaajien kanssa, kun paikallinen väkijoukko esti partion liikkumisen. Joukko kerääntyi partion ajoneuvojen ympärille ja käyttäytyi uhkaavasti ja väkivaltaisesti. Suomalainen rauhanturvaaja ampui tilanteessa varoituslaukauksia.

Väkijoukon ulkopuolelta ammuttiin partiota kohti käsiaseella, ja partio joutui suojautuessaan turvautumaan aseisiin. Tulenkäyttö partiota kohti jatkui partion poistuessa tilanteesta.

Kukaan suomalaispartiossa ei loukkaantunut, mutta ajoneuvoihin tuli vaurioita. Suomalaispartio pääsi palaamaan tukikohtaansa noin kello 10.50 aamupäivällä.

Syy välikohtaukselle ei ole tiedossa. Operaation rauhanturvaajille tarjotaan keskusteluapua.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.02.

AVAINSANAT

Trump kommentoi Gazan tilannetta: Monet ihmiset näkevät nälkää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, että monet ihmiset näkevät nälkää Gazassa. Trump kommentoi Gazan tilannetta toimittajille Lähi-idän vierailumatkallaan Arabiemiraateissa.

Trumpin kommentit tulivat päivä sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio kertoi maan olevan avoin vaihtoehtoiselle suunnitelmalle tuoda humanitaarista apua Gazaan, mikäli joku osaa ehdottaa parempaa suunnitelmaa. Rubio puhui asiasta viitaten arvosteluihin Israelin suunnitelmasta rakentaa Gazassa omia avustuspisteitä.

Rubio sanoi, että Yhdysvallat on huolissaan humanitaarisesta tilanteesta Gazassa, eikä se halua äärijärjestö Hamasin varastavan siviileille tarkoitettuja avustuksia.

YK-järjestöt ovat tuominneet Yhdysvaltojen tukeman Israelin oman avustusoperaation Gazaan.

Israel hyökkäsi Gazaan syksyllä 2023 sen jälkeen, kun palestiinalaiset äärijärjestöt olivat hyökänneet Israeliin. Gazan humanitaarista tilannetta on viime aikoina kuvailtu katastrofaaliseksi.

Yhdysvallat on Israelin merkittävä liittolainen.

ISRAELIN iskuissa Gazassa on kuollut ainakin 50 ihmistä tänään, kertoo Gazan väestönsuojeluviranomainen. Viranomaisen mukaan iskut ovat kohdistuneet siviilirakennuksiin Gazan kaistan pohjoisosissa.

Viranomaiset kertovat pelastustöiden olevan yhä kesken.

Sairaalalähteiden mukaan iskuissa on lisäksi haavoittunut kymmeniä ihmisiä.

AVAINSANAT